Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

KIRA-alalle pystytetään energiamurrosta tukevaa ekosysteemiä

Rakennetun ympäristön yleishyödyllinen innovaatioekosysteemi KIRAHub käynnistää STEKin rahoituksella valmisteluhankkeen energiamurrosta tukevan ekosysteemin luomiseen. Ekosysteemin on tarkoitus tulevaisuudessa  yhdistää rakennettu ympäristö, energiasektori, tutkimus ja kasvuyritykset.  

Valmisteluhanketta vetää KIRAHub, ja mukana ovat myös Rakli ja Rakennustietosäätiö RTS. Hankkeen kautta synnytettävän ekosysteemin on tarkoitus lähteä myös valmistelemaan uusia hankeaihioita Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities –ohjelmiin.

Energia-ala on murroksessa, ja rakennettu ympäristö on keskeinen osa kestävää energiantuotantoa ja -kulutusta. Suomessa on potentiaalia kehittää hajautettuja, joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja, jotka tukevat sekä kansallisia että kansainvälisiä tavoitteita hiilineutraaliudesta ja kustannustehokkaasta energiankäytöstä. Nykytilanteessa toimijat ovat hajallaan, ja skaalautuvien ratkaisujen kehittäminen on hidasta. Tämän vuoksi tarvitaan avoin ekosysteemi, joka yhdistää eri sidosryhmät ja mahdollistaa uudet yhteistyöhankkeet.

Ekosysteemi hyödyttää laajasti alan toimijoita

KIRAHubin valmisteluhankkeelle ekosysteemin ylösajamiseksi myönnettiin STEKin TKI-rahoitusta. Built Environment Energy Ecosystem -valmisteluhankkeen tavoitteena on luoda avoin ja kansallisesti kattava ekosysteemi, joka yhdistää rakennetun ympäristön, energiasektorin, tutkimuksen ja kasvuyritykset uudella tavalla. Ekosysteemin avulla voidaan edistää energiamurrosta kehittämällä hajautettuja ratkaisuja kiinteistöihin ja korttelitason energiajärjestelmiin, parantaa kiinteistöjen ja energiaverkkojen yhteensopivuutta uusilla teknologioilla, kuten kysyntäjoustolla, varastoinnilla ja älykkäällä ohjauksella, sekä mahdollistaa teknologioiden ja liiketoimintamallien skaalautuminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.  

Ekosysteemistä hyötyisivät kiinteistönomistajat säästöinä ja parempana kykynä osallistua energiamarkkinoille ja energiayhtiöt joustavina ratkaisuina energiaverkkojen tasapainottamiseen. Teknologiatoimittajien intresseissä ovat mahdollisuudet testata ja skaalata uusia innovaatioita ja tutkimuslaitokset puolestaan saavat tutkimus- ja kehityskohteita, joilla on tunnistettu tarvetta. 

Syksyksi valmista

Selvitystyö käynnistyy keväällä, ja jatkuu puolisen vuotta, elokuulle 2025. Valmisteluvaiheessa kartoitetaan ja aktivoidaan eri sektoreiden toimijaverkostoa ja sitoutetaan yhteistyöjäsenet. Valmisteluhankkeen aikana kerätään markkinatietoa ja luodaan ekosysteemille toimintamalli ja kehitystiekartta sekä valmistellaan tulevia yhteiskehityshankkeita ja pilotteja. Hanke tehdään tiiviissä yhteistyössä Raklin, Rakennustietosäätiö RTS:n ja Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities -ohjelmien kanssa.

Yhteyshenkilö: Teemu Lehtinen / KIRA-InnoHub ry  

KIRAHub on yleishyödyllisen yhdistyksen muodossa toimiva kiinteistö- ja rakentamisalan innovaatioekosysteemi, jonka toiminta kattaa kaiken kaikkiaan 3175 rakennetun ympäristön yritystä ja yli 6600 ammattilaista. KIRAHubin perustajajäseniä ovat 13 yleistyödyllistä toimialajärjestöä, ja yhdistys tekee läheistä yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa. KIRAHubin yhteistyöjäseninä on yli 100 alan organisaatiota, ja KIRAHub on myös perustajajäsenenä Euroopan laajuisessa rakennetun ympäristön innovaatioekosysteemien verkostossa (Urban Hub Europe).

Uutiset

Työpajassa etsittiin keinoja parantaa TKI-rahoituksen vaikuttavuutta

Ensimmäisessä STEKin sidosryhmiä ja kumppaneita keränneessä työpajassa 24.3. ideoitiin, miten STEKin TKI-hankkeille myöntämällä rahoituksella saataisiin aikaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta energiamurroksen nopeuttamiseksi.

Paikalla oli kiitettävästi kumppaneitamme, jo entuudestaan tuttuja mutta myös aivan uusia: tutkijoita ja toimijoita korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Myös muita rahoitusta myöntäviä tahoja oli paikalla.

Vaikuttavuus on kykyä muuttaa nykytilaa

STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu alusti työpajaa kertomalla STEKin rahoituksessa tuoreen strategian myötä tapahtuneista uudistuksista, ja vaikuttavuudesta ensisjaisena rahoituksen jakamista määrittävänä tekijänä. (Voit ladata työpajan esitykset sivun alareunasta).

Koivu avasi vaikuttavuuden käsitettä korostaakseen sen oleellista eroa projektin lopputuotokseen. Vaikuttavuus kun on enemmän kuin projektin lopputuotos. Vaikuttavuutta mitataan projektin lopputuotoksen kykynä muuttaa nykytilaa ja sen myötä vaikuttaa positiivisesti kohteeseensa eli STEKin konteksissa energiamurrokseen.

Vaikuttavuus ei aina ole välittömästi arvioitavissa, mutta jatkossa vaikuttavuutta tulisi pystyä STEKille suunnatuissa hakemuksissa arvioimaan.

Tavoitteena ekosysteemien luominen

Raklin toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen kävi pitämässä tiiviin mutta innostavan puheenvuoron ekosysteemien luomisen merkityksestä. Hän kertoi lyhyesti, miten Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi (KIRA-foorumi) on sitoutunut luomaansa KIRA-kasvuohjemaan vauhdittaakseen alan kehittämistä. Kasvuohjelma on strategia ja tiekartta, jolla luodaan arvoa koko elinkaaren ajalle.

Ekosysteemin rakentaminen vaatii strategian ja sen toteuttamiseen varattujen resurssien ohella tärkeiden toimijoiden, sidosryhmien ja olemassa olevien verkostojen tunnistamista ja sitouttamista. – Kira-alan uudistamiseksi tehty työ toimii rohkaisevana esimerkkinä myös sähkö- ja energia-alan kehittämiselle. Uskon että Kira-puolella tunnistettu yhteistyön hyötyjen osoittaminen sitouttaa toimijoita yhteistyöhön myös sähkö- ja energia-alalla.

– STEKin rahoituksella voimme luoda edellytyksiä näiden ekosysteemien synnylle, Koivu sanoo. Tulevassa teemoitetussa haussa haluammekin nähdä rahoitushakemuksia erityisesti konsortioilta, jotka lähestyvät valittua, energiamurrosta nopeuttavaa teemaa yhteistyössä ja systeeminen muutos mielessä.

Seuraavassa työpajassa kohti konkretiaa

Työpajaa edeltävissä ryhmätöissä keskeisiksi muutostekijöiksi STEKin toimintaympäristössä tunnistettiin sähköjärjestelmän resilienssi ja joustot sekä ilmastopäästöt ja energiamurros. Howspacessa aloitettua työtä jatkettiin tunnistamalla muun muassa näiden isojen teemojen sisään sijoittuvia muutostekijöitä.

Seuraavassa työpajassa 23.4. edetään konkretiaan. Siellä on tarkoitus saada riittävä ymmärrys siitä, millaisiin teemaan tai teemoihin STEKin TKI-rahoitus voisi kohdistua, jotta rahoitus tuottaisi mahdollisimman paljon hyötyä tunnistettuun pullonkaulaan?

Työpajan alustuspuheenvuoroissa myös Metropolian Jorma Säteri, Luonnonvarakeskuksen Titta Kotilainen sekä ja Oulun yliopiston Matti Muhos esittelivät STEKin hankerahoituksella aikaansaatua tai käynnisteltyjä hankkeita. Lataa esitykset alta.

2.4.2025 – 8 Mt – PDF

8 Mt – PDF

Työpajan esitykset

Lataa tiedosto

Uutiset

Millaisia koulutushankkeita STEK tukee?

STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu avaa blogissaan koulutushankkeiden rahoittamisen kriteerejä.

STEK haluaa edelleenkin varmistaa tulevaisuuden osaamista, mutta yksin emme saa rahallakaan aikaan ihmeitä. Rahoittamisessa täytyy olla terävänä ja tarkkana. Siksi on myös syytä tarkentaa, millaisia koulutushankkeita STEK tukee ja mitä ovat uuden strategiamme mukaiset koulutushankkeiden kriteerit.

Osaamisen merkitystä olen nostanut esiin useasti, enkä ole sen suhteen ainoa huolestunut. Syytä onkin, kun eläköityminen uhkaa, uudet teknologiat vaativat uudenlaista osaamista ja koulutukseen käytettävä rahakin on vähissä.

Energiamurroksen aikaansaaminen tarvitsee osaajansa, ja heidän kiinnostuksestaan käydään jatkuvasti koveneva kilpailu.

Opettajat kehittämään koulutusta

STEK painottaa vaikuttavuutta kaikessa rahoituksessaan. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, että kehittämisen tulokset otetaan käyttöön, niiden avulla ja myötä syntyy muutoksia ja muutokset vaikuttavat positiivisesti vallitsevaan olotilaan.

Skarppaamista olemme tekemässä erityisesti niin, että haluamme varmistaa koulutusta antavien tahojen, erityisesti opettajien, aktiivisen ja vastuullisen roolin kehittämisessä. Heidän saamisensa ajajan paikalle kehittämishankkeissa on avain siihen, että muutos oikeasti tapahtuu. Siksi rahoituksen hakijoina soisimme näkevämme oppilaitoksia ja koulutusta toteuttavia tahoja, jotka ymmärtävät oppijoiden tarpeet ja haasteet omakohtaisesti. 

Kriteerit huomioivat laadun ja saavutettavuuden

Koulutuksen kehittämisessä odotamme kehittävien sisältöjen saavuttavan joukoittain oppijoita, oli kyse tiede- ja teknologiakasvatuksesta tai maisterivaiheen kursseista. Käytettävissä olevat alustat ja yhteistyömuodot, kuten Opin.fi -palvelu tai Fitechin kaltaiset toimijat mahdollistavat jo nykyisinkin sen, että samaa kurssisisältöä ei tarvitse käsikirjoittaa jokaisessa oppilaitoksessa joka kerta uudestaan. Samat ajattelumallit mahdollistavat myös sisältöjen modulaarisuuden, ts. samasta kokonaisuudesta voi tuottaa erilaisten kohderyhmien tarpeisiin helpommin istuvia räätälöintejä.

Myös sisältöjen pedagoginen laatu on meille tärkeä kriteeri. Etenkin digitaalisten sisältöjen, jopa mahdollisten verkossa toteutettavien massakurssien, osalta tähän on syytä kiinnittää huomiota, kun siihen on tarjolla myös osaamista, keinoja ja eväitä.

Sisältöjen saavutettavuus erilaisten kohderyhmien näkökulmasta on niin ikään laatutekijä. Saavutettavuutta on syytä tarkastella myös sellaisten kohderyhmien kannalta, joille oppiminen on tavallista haasteellisempaa. 

Kansainvälisyytta ei pidä unohtaa

Osaamisen kehittämisessä on hyvä ymmärtää globaali kilpailu ja se, että emme Suomessa toimi suljetussa markkinassa, vaikka kielemme meitä omalla tavallaan suojeleekin. Kansainvälistymiseen on hyvä kiinnittää huomiota, oli kyse sitten opiskelijoiden liikkuvuudesta tai sisältöjen saamisesta muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten opiskelijoiden ulottuville.

Energiamurros määrittää tarpeen

Sisältö ja sen osuminen energiamurroksen osaamistarpeisiin on kuitenkin tärkein koulutushankkeiden kriteereistä. Osaamistarpeita on eritasoisia. STEKin kannalta eri koulutustasot ovat yhtä tärkeitä ala-asteelta väitökseen ja siltä väliltä, kunhan tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan sähköistymisen ja energiamurroksen tarve on ymmärretty ja se halutaan tyydyttää oppiainerajojenkin kustannuksella.

Ratkaisuja osaamistarpeisiin voimme mieluusti rahoittaa, kun muu rahoitus ei yksin riitä, kun tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja etenkin kun tarvitaan useiden osapuolten yhteistyötä ja kuorman jakamista.

Kolumni

Kevään rahoituksen haku

STEKin rahoituksen haku on auki verkkopalvelussamme joustavasti ympäri vuoden. Päätökset rahoitettavista hankkeista tekee STEKin hallitus, joten hallituksen kokousaikatauluista muodostuu samalla aikataulu kevään 2025 aikana tehtäville rahoituspäätöksille.

Hallitus kokoontuu vuoden aikana noin 8 kertaa. Keväällä 2025 kokouksia on tätä kirjoitettaessa tiedossa vielä kolme.

Rahoituksen haku – aikataulu kevät 2025

Mikäli haluat saada hakemuksesi mahdollisimman nopeasti käsittelyyn, huomioi seuraavat päivämäärät – jätä hakemuksesi viimeistään silloin.

24.2.2025 / 7.4.2025 / 19.5.2025

Uutiset

STEKin rahoituskriteerit uusiksi

Yhdistyksemme strategiaa on nyt saatu kirkastettua, siitä lämmin kiitos kaikille osallistuneille. Keskeisintä uudessa strategiassa ovat muuttuneet rahoituksen kriteerit.

Kyse on perusteista, joilla STEKin rahoitusta voi ja kannattaa hakea, ja joita vasten arviointia ja valintaa rahoitettavista hankkeista tehdään. 

Rahoitus on STEKin toiminnan kivijalka

Rahoituksen perusta on samalla STEKin olemassaolon perusta. Energiamurroksen edistäminen, turvallisen, tehokkaan, resilientin ja kestävän sähköjärjestelmän kehittäminen on lähtökohta rahoittamisellekin. Kuten aiemminkin, yleishyödyllisyyden vaatimus hankkeiden tuloksille on edelleen olemassa. 

Tarkennuksia rahoituksen kriteerien osalta on tehty siihen, miten haluamme hankkeiden tuloksilla saada aikaan vaikuttavuutta. Olemme määritelleet tarkemmin, millaista toimintaa haluamme rahoittaa ja miten. Vaikuttavuuden tavoitteluun tähtää myös se, että rahoituksen muoto on jatkossa yksinomaan avustusmuotoista. Lahjoituksia emme enää tee. 

Avustuksia kohdennetaan kolmeen rahoituslajiin:

TKI-hankkeille merkittävin rahoitusosuus

Avaan tässä TKI-kriteeristöä ja uutta tapaamme rahoittaa TKI-hankkeita. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot on jatkossa rahoituslaji, johon kohdennamme suurimmat panostukset ja myös mahdolliset teemoitetut haut. Sen osalta rahoitamme hankkeita, jotka tavoittelevat tuloksillaan vaikuttavuutta ja muutoksia energiajärjestelmään.  

Tavoitteiden saavuttaminen ja näyttö vaikutuksista, saati vaikuttavuudesta voi olla kaukanakin tulevaisuudessa, ja siksi hankkeet ja rahoitus voivat olla pitkäjänteistä ja tarvittaessa nojautua tarkentuvaan suunnitelmaan. Odotamme kuitenkin näkemystä vaikuttavuudesta ja siihen pohjautuvaa suunnitelmaa. Akateeminen julkaisujen tai raporttien synnyttäminen on toissijaista.

Kannustamme siihen, että hankkeet tähtäävät ja sisältävätkin soveltamista, kokeiluja, pilotointeja tai johtavat niihin. 

Pidämme arvossa yhteistyötä

Näemme positiivisena, jos hankkeessa tai sen seurauksena syntyy yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja aihepiiri synnyttää lisää TKI-toimintaa ympärilleen. Ilman suunnittelua ja valmistelua harvoin saadaan ajateltua riittävän isosti, ja STEK varautuukin rahoittamaan alkuun myös pieniä valmisteluhankkeita.  

Aihepiirin ympärille syntyvien hankkeiden rahoittaminen yhdessä muiden rahoittajien kanssa on toki mahdollista, mikäli roolimme on tarkoituksenmukainen. 

Tulossa teemahakuja

Kevään aikana käynnistelemme vuorovaikutusprosessia sidosryhmiemme kanssa. Sen tavoitteena on yhdessä määrittää tulevien pidempien temaattisten hakujen aihepiirejä.

Kannattaa siis pysyä kuulolla!

Kolumni

Kurkistusta STEKin strategiaan 

Yhdistyksemme päätti uusia strategiansa kesäkuussa, ja siitä lähtien olen penkonut erilaisia alaa koskevia visioraportteja, ennusteita, katsauksia ja etenkin energiasiirtymää koskevia artikkeleita. Saimme mukavasti vastauksia myös sidosryhmiltämme: kommentteja tuli noin 50 sivua. Paljon on ammennettu jäsenistöltä ja tietysti hallitukselta.  

Kiteytyksen aika on käsillä. Se, mitä STEK tekee ja millaiseksi se haluaa, kirjataan ja muotoillaan niin, että kiteytys on välitettävissä selkeästi myös muille. Vaikka lopputulemaa vielä hiotaan, sormet syyhyävät kertoa jotakin jo etukäteen. Blogissa aihetta voi käsitellä, virallisempi julkistus on käsillä sitten vuoden alussa.

Uutta tulossa vaikka vanhaakin säilyy

Strategiamme keskiössä pysyy sähköistäminen, energiatehokkuus ja energiasiirtymän vauhdittaminen. Turvallisuus, tehokkuus ja päästöttömyys ovat myös edelleen avainroolissa, kun mietitään, mihin rahaa jatkossa käytetään. Rahan käyttäminen on nimenomaan se rooli, jossa STEKin osaaminen toivottavasti vahvistuu entisestään. Haluamme korostaa sitä, että STEK rahoittaa ja rahan saajat aikaansaavat hyvää: tuloksia, muutoksia ja lopulta vaikuttavuutta, jolla maailma paranee.

Samalla tunnistamme, että raha ei tee STEKin kahden hengen organisaatiosta viisasta. Siksi tärkein asia oikeanlaisten hankkeiden löytämisessä on toimia vuorovaikutuksessa niiden kanssa, joilla on ideoita ja ymmärrystä ja jotka yhdessä voivat saada uudistumista aikaan. Keskustelua siitä, millaista tutkimusta, kehitystyötä, innovaatioita, osaamisen kehittämistä tai tiede- ja teknologiakasvatusta tuetaan, pidetään yllä, jotta siitä syntyy syötteitä aloitteille ja jopa kokonaisille teemoille. Tavasta olla vuorovaikutuksessa toivon syntyvän STEKille tärkeän roolin siinä yhteisössä, jossa se toimii.  

Rooli rahoittajana erityinen

STEKin rahoitus on yksityistä, mutta kohdentuu yleishyödyllisiin hankkeisiin. Tämä tulee näkymään uudessa strategiassa ja se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä asioita, joita muut kenties näkevät liian riskipitoisina tai hankalina toteuttaa. Tähän mennessä käydyt keskustelut nostavat jo esiin lupaavia avauksia.

Esimerkkinä voisin mainita Luonnonvarakeskus LUKE:n ja VTT:n Varttivalo -hankkeen, jossa mietitään keinoja kasvihuoneiden valotuksen ja energiankäytön optimointiin kasvien vinkkelistä. Hankkeessa on hyvät mahdollisuudet luoda kestävää ruoantuotantoa ja älykästä sähkönkäyttöä yhdistelevää uutta liiketoimintaa ja jopa uusia viestimahdollisuuksia alalle. Ruoan tuotanto ja energiamurros kohtaavat tavalla, joka saattaa olla meille pohjoisessa iso juttu.  

Rahoituksen kriteeristön uudistaminen tulee myös heijastamaan uusia tuulia ja liittyy haluumme panostaa jatkossa kohdennetummin. Lisää strategiasta on luvassa, joten kannattaa pysyä kanavalla. 

Kolumni

Loppuvuoden rahoitushakemusten käsittelyaikataulu

STEKille osoitettuja rahoitushakemuksia käsittelee asiantuntijatyöryhmä, joka tekee päätösesityksen hallitukselle.

Pyrimme edelleen mahdollisimman joustavaan hakemusten käsittelyyn, mutta toistaiseksi rahoitushakemusten käsittelyaikataulu on sidoksissa STEKin hallituksen kokousaikatauluihin. Loppuvuoden osalta ne näyttävät tältä:

Seuraava hallituksen kokous on 21.10. Siihen ehtiäkseen tulisi hakemus olla jätetty järjestelmäämme viikon 40 aikana.  Marraskuun hallituksen kokous on puolestaan 26.11. ja siihen ehtii, kun hakemus on jätetty 1.11. mennessä. 

Uutiset

Opettajat ohjaimiin ja ajajan paikalle

Viimeistään energiamurroksen myötä on osaavan työvoiman saatavuus noussut koko toimialan polttavimmaksi tulevaisuuden haasteeksi. Ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset koskettavat myös STEKiä, jonka on aika arvioida toimintansa prioriteetteja ja etenkin vaikuttavuutta. Opetuksen ja opetusmateriaalien kehittämisen osalta se tarkoittaa opettajien parempaa hyödyntämistä oman työnsä asiantuntijoina.

STEKin perustehtäviin on pitkään kuulunut koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen panostaminen. Erityisesti nuorien ja lapsien innostaminen tekniikan ja tieteen pariin on näkynyt niin kouluille tarkoitetun sähkölä.fi -sivuston oppimateriaalin leveydessä kuin vaikkapa Heurekan sähköaiheisten näyttelyiden ja tiedeshow-kiertueen suosiossa. Nuoria  sähkö- ja energiatekniikan uralle innostava Näkymätön voima -kampanja on onnistunut puhuttelemaan nuoria sekä sosiaalisessa mediassa että kouluvierailuilla.

Osaamisen riittävyys alalla tulevaisuudessa on kuitenkin haaste, jossa STEKinkään voimavarat eivät välttämättä riitä – etenkään yksin. Olen useassa yhteydessä nostanut esiin sitä, että ikäluokkien pienentyessä, osaajien eläköityessä, energiamurroksen ja teknologioiden edetessä ja liiketoimintamallien muuttuessa osaamisesta tulee entistä kriittisempi tekijä. Toistaiseksi hakijamäärät alan oppilaitoksiin ovat pysyneet kohtalaisella tasolla, mutta en tuudittautuisi siihen, että tällä pärjätään vielä vuodesta 2030 eteenpäin. Määrien lisäksi pitäisi tarkkaan miettiä sitä, millä osaamisella pärjätään jatkossa.

Vastuu osaamisen varmistamisesta jakautuu laajalle

Oppilaitokset ja erilaiset instituutiot toki mahdollistavat niin formaalin, tutkintoihin tähtäävän kuin työn ohessa eri tavoin täydentävän oppimisen ja osaamisen kehittymisen. Jossain on todettu, että uutta osaamista oppii 70 prosenttisesti työssään ja tekemällä, 20 prosenttisesti oppimalla muilta ympärillä ja vasta loppu 10 prosenttia opitaan kouluttautumalla. Työn ja työnantajien rooli soveltavan osaamisen varmistamisesta on suuri, mutta oppilaitoksien ja koko koulutusjärjestelmän rooli perustan luomisessa on kriittinen.

Koulutusjärjestelmän rahoitus ja sitä nauttivat organisaatiot ovat isojen haasteiden edessä. Kotimaisia kieliä puhuvien ikäluokkien väheneminen, oppimisen monimuotoisuuden tarve, rahoituksen jatkuva niukentuminen ja digitalisaatio vaikuttavat perusopetuksesta korkeakouluihin sekä jatkuvaan työssäoppimiseen asti. Yksittäisten oppilaitosten paine jakaa resursseja muiden kanssa kasvaa, samoin huoli opettajien hyvinvoinnista ja kapasiteetista. Oma lukunsa on vielä korkein opetus, jonka pitää kyetä perustamaan oma koulutuksensa uusimpaan tutkittuun tietoon.

STEKinkin on syytä tarkkaan pohtia, mitä se voi tehdä, jotta Suomessa riittäisi osaajia päästöttömän, turvallisen ja tehokkaan energiajärjestelmän kehittämiseen vielä 2030-luvulla. Osaamista tarvitaan monelta alalta ja eri tasoille. Osin emme edes tiedä, millä osaamisten yhdistelmällä voi menestyä tulevaisuudessa tai millä titteleillä alan yrityksen palkkaavat kymmenen vuoden päästä.

Opettajien sitoutuminen kriittistä

STEKin vahvuutena on sen asiantuntevat jäsenistö ja verkostot sekä sen taloudelliset voimavarat. Tasku ei kuitenkaan mittavan haasteen edessä ole pohjaton ja siksi resursseja osaamisen kehittämiseen on syytä käyttää erittäin vastuullisesti juuri nyt. STEK on ansioituneesti kehittänyt paljon oppimateriaaleja ja konsepteja, joita voi hyödyntää kouluissa. Sähkölä ja Voimala ovat hienoja esimerkkejä, mutta niiden saaminen aktiiviseksi osaksi opetusta riippuu täysin opettajista.

Jatkossakin STEK on innokas rahoittamaan vastaavaa koulutuksen kehittämistä ja muillakin koulutusasteilla kuin perusopetuksessa. Rahoittamisen osalta on mielestäni kiinnitettävä entistä tarkemmin huomio siihen, miten opettajalle ja oppimiseen voidaan luoda pedagogisesti toimivaa ja opetussuunnitelmiin istuvaa sisältöä. Siksi rahoituksen kriteeriksi on nostettava se, että rahoituksen käyttöön ja tulosten tekemiseen sitoutuvat etulinjassa olevat opettajat ja kouluttajat sekä heidän työnantajansa. Riippumatta koulutusasteesta on tärkeää, että rahoitusta voidaan kohdentaa niin, että oppilaitokset ja opettajat itse ovat ajajan paikalla sisällön tekemisessä. Vain näin syntyy sitoutumista tulosten hyödyntämiseen ja lopulta myös aitoa vaikutusta osaamisen kehittymiseen.

Kolumni

Kevään positiivisia rahoituspäätöksiä

Kesäkuun hallituksen kokouksessa tehtiin rahoituspäätöksiä seuraavien hankkeiden hyväksi:

Käsi irti termostaatista – ennakoitavuutta, varmuutta ja käyttäjälle helppoa kulutusjoustoa

Motiva Services Oy:n hankkeessa tuotetaan neutraalia neuvonta-, viestintä- ja markkinointiaineistoa kuluttajille ja pk-sektorin sähköurakointiliikkeille kulutusjoustoratkaisuista. Motiva hyödyntää hankkeessa aiemmin tuotettua tausta-aineistoa.

Kiinteistötason saarekekäyttöratkaisut

Tampereen yliopiston (TAU) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) tutkimusryhmät ovat saaneet rahoitusta tutkimukselle, joka jatkaa aiempaa Sähkönjakeluverkon saarekeratkaisut -tutkimusta. Sen yhteydessä nousi esiin tarve tarkastella myös jakeluverkkoon liittyvien asiakkaiden kiinteistöverkkojen saarekekäyttökyvykkyyttä ja niiden turvallista ja luotettavaa toimintaa. Tutkimus luo samalla perustaa laajemmalle yhteistyölle kiinteistötoimialan kanssa.

Aurinkopaneelien lumikuormankestävyys

Turun ammattikorkeakoulun projektissa testataan markkinoilla olevien aurinkopaneelien lumikuormankestävyyttä Suomen olosuhteissa. Uudet isot paneelikoot, matalat alumiinikarmit ja ohentuvat lasipaksuudet aiheuttavat huolta. Paneelien suunniteltu käyttöikä on yli 30 vuotta, mutta jos se ei lumikuormasta aiheutuvien vaurioiden takia toteudu, investointien kannattavuus katoaa. Lisäksi lumikuormavauriot ovat myös potentiaalinen turvallisuusriski. Projekti selvittää, mitkä aurinkopaneelien mekaaniset ominaisuudet ovat kriittisiä pitkän käyttöiän varmistamiseksi.

STEKin rahoitushaku on jatkuva, mutta päätösten aikatauluihin vaikuttavat kokousten ajoitus. Rahoitushakemukset arvioi jäsenyhdistystemme edustajista koostuva asiantuntijatyöryhmä, joka kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa. Päätöksen rahoituksesta tekee STEKin hallitus työryhmän esitykseen perustuen.

STEKin rahoituspäätökset on listattu Myönnetyt rahoituspäätökset -osiossa julkaisujärjestyksessä.

Uutiset

STEK rahoittaa myös sähköalan opetusta ja koulutuksen kehittämistä

Naispuolinen energia-insinööri voimalinjan edessä.

STEK ry rahoittaa energiamurroksen etenemistä tukevia monivuotisia tutkimushankkeita lähes kahdella miljoonalla eurolla vuodessa. Sen ohella rahoituskohteita ovat  projektit, joissa tavoitteena on sähkö- ja energia-alan osaamisen ja koulutuksen kehittäminen sekä erilaiset  projektit, joilla varmistetaan alan osaavan työvoiman saatavuutta.

STEKin rahoittamat oppilaitosprojektit ovat kohdistuneet eri oppiasteille  ja olleet senkin takia varsin heterogeenisiä. Siksi on vaikea tyhjentävästi määritellä rahoitettavaksi valitun projektin edellytyksiä. Opetuksen kehittämisen tavoitteena on edelleen nostaa opetuksen tasoa, kehittää niitä valmiuksia joita työelämässä tarvitaan ja tehdä opetuksesta mielenkiintoista. Näin kannustetaan nuoria opiskelemaan niitä aloja, joita energiamurroksen toteuttaminen edellyttää.

Opettaja on paras asiantuntija kehittämään opetusta

Alan koulutuksen ja opetuksen tilanteen tuntee parhaiten sitä opettava. Siksi toivommekin nyt alan oppilaitoksilta kaikilla koulutusasteilla aktiivisuutta ja uusia projekti-ideoita opetuksen kehittämiseen. Hakijana voi olla joko yksittäinen oppilaitos tai projekti voi olla useamman oppilaitoksen yhteinen.

Esihakemus ei vaadi projektisuunnitelmaa

Voit testata ideaasi matalalla kynnyksellä muotoilemalla siitä esihakemuksen stek.fi – verkkosivuille. Mikäli ideasi saa vihreää valoa ja se arvioidaan soveltuvaksi STEKin rahoituskohteeksi, pääset tekemään varsinaisen projektihakemuksen.

Varsinaisen projektihakemuksen tekoa varten saat käyttäjätunnukset stek.fi – verkkopalveluun, jossa myös varsinainen hakemus tehdään. Rahoitushakemukset arvioi STEKin jäsenyhdistyksistä koostuva asiantuntijatyöryhmä. Pyrimme nopeisiin rahoituspäätöksiin.

Uutiset