Hankkeiden rahoittaminen avustuksilla on hieno laji. Siinä voi synnyttää tuloksia, jotka muuttavat alaa ja hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Tulokset tekee avustusten saaja ja hänen roolinsa on tärkein. Rahoittaja valitsee, kuka saa rahaa, muttei voi ennustaa, syntyykö lopputuloksena jotain mullistavaa vai ei. 

Rahoittajan tehtävä on arvioida, parantaa onnistumisen todennäköisyyksiä ja ennen kaikkea huolehtia, että hankkeilla olisi mahdollisimman esteetön tie tuloksiin. Aina paras vaihtoehto ei ole laittaa ison vaikuttavuuden perään paljon rahaa, vaan miettiä, kenellä ja missä rahoitus toimisi parhaiten. 

Vuosi 2025 numeroina 

Vuonna 2025 STEKin saama hakemusten määrä kolminkertaistui. Vuoden aikana saamamme 70 avustushakemusta käsiteltiin kahdeksassa arviointikokouksessa ja yhtä monessa hallituksen kokouksessa. Uutta rahoitusta myönnettiin 3,4 miljoonaa euroa yhteensä 26 hankkeelle.  

Päätösten perustana on kriteeristö, joita vasten hakemuksia arvioidaan ja joiden täyttymistä positiivinen rahoituspäätös kussakin kolmessa rahoituskorissa – tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-, koulutus ja osaaminen sekä muut hankkeet – edellyttää.  

Miten ohjata rahoitus kohti vaikuttavuutta? 

Vuoden lopulla olimme hakemustulvan ansiosta positiivisen haasteen edessä: miten varmistaa jatkossakin, että rahoitus tuottaa mahdollisimman paljon vaikuttavuutta? Kun hakemusten määrä nousee näin merkittävästi, motivoi se myös rahoittajaa tekemään työnsä vielä perusteellisemmin ja tiiviimmin sekä hakijoita että vaikuttavuutta palvellen.  

STEKin avustuksiin budjetoima rahoitus saatiin sitoutumaan vuosiksi 2026 ja 2027 jo niin hyvin, että jatkuvasti auki olevat haut eivät olleet enää järkevä vaihtoehto, ja siksi hakukierroksia on tänä vuonna vähemmän.

Hyvä puoli positiivisessa ongelmassamme oli, että se motivoi tekemään entistä tiiviimpää työtä hakijoiden kanssa. Samalla meille avautui tilaisuus parantaa ja virtaviivaistaa hakuprosessejamme, kriteerejämme sekä osaamistamme.  

Vuonna 2026 rahoituksen fokus tarkentuu 

Keväällä 2026 toivomme voivamme käyttää rahoitusta kohdennetummin. Kevään ensimmäinen haku on kohdennettu tiede- ja teknologiakasvatukselle, jota STEK on rahoittanut monella tapaa aiemminkin. Nyt tavoitteena on kannustaa kumppaneitamme yhteistyöhön, energiamurroksen käsittelyyn niin, että se synnyttäisi valtakunnallisesti näkyvää tekemistä. 

Kevään toinen hakukierros painottuu tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, ja syksyllä 2026 avataan suunnattu haku sähkö- ja energia-alan osaamisen kehittämisen haasteisiin. Tätä valmistellaan Prässissä, STEKin työpajaprosessissa, jossa yhdessä jäsentemme ja sidosryhmiemme kanssa puristamme esiin sähkö- ja energia-alan kannalta oleellisimmat aiheet. 

Joustavan rahoittajan vipuvarsi 

STEK on yksityinen toimija muttei säätiö. Tämä antaa mahdollisuuden toimia varsin joustavasti. Voimme yhdistää rahoitusta muiden rahoittajien kanssa, josta tuoreena esimerkkinä Vaikuttavuussäätiön lanseeraama hakemustenvaihto.

Siinä sai vastikään yhteisrahoitusta Vaasan yliopiston ja ABB:n hanke. Rahoitamme useita hankkeita myös yhdessä Energiateollisuuden Sähkötutkimuspoolin kanssa. Monissa Business Finlandin rahoittamissa hankkeissa olemme osarahoittajan roolissa, minkä lisäksi olemme lähteneet mukaan myös rakennerahastohankkeisiin.  

Yhteensä rahoittamissamme hankkeissa kokonaisbudjetti vuosille 2025–2029 on 12,9 M€, josta STEKin osuus on 5,7 M€. Rahoituksen vipuvaikutusta haluamme parantaa edelleen.   

Kohti täydellisyyttä – vaikkei perille päästäisikään 

Avustusten suuntaaminen saavuttaa tuskin koskaan täysin optimaalista tilaa tai täydellistä vaikuttavuutta. Parantamisen varaa on aina ja energiaan liittyvät haasteet ovat liikkuvia maaleja. Siksi avustusten rahoittaminen tulee aina olemaan jännä laji. Juuri se pitää rahoittajan liikkeessä, kehityksen vauhdissa ja koko alan mukana muutoksessa. 

Joulu ja pieni hengähdystauko lähestyvät, ja samalla päivätkin alkavat taas pidentyä. Tauko tulee STEKille hyvään saumaan; vauhtia on riittänyt, mutta ei menon loputtomiin tarvitse kiihtyä. Ilahduttavaa on ollut erityisesti se, että hakijat ovat löytäneet rahoituksemme.

Vuoden aikana saimme peräti 70 hakemusta, mikä on uusi ennätys (vuonna 2024 hakemuksia tuli 25). Kasvukäyrä näyttää komealta, mutta määrän sijaan meille tärkeintä on toki hakemusten laatu ja hankkeissa aikaansaatu vaikuttavuus. Hakijoiden panos on yllättänyt positiivisesti – kiitos, että olette laittaneet meidät töihin ja haastaneet arviointiamme!

Syksyyn mahtui arkea ja juhlaa

Kiitollista, iloista ja juhlavaa oli viettää STEKin 30-vuotisjuhlaa marraskuun lopussa yhdessä jäsenistömme ja sidosryhmiemme kanssa. Tilaisuus toi yhteen STEKin tekemisen leveyttä ja vaikuttavuutta mutta etenkin yhteistyöhalukkaita, uteliaita ihmisiä, joille energiamurroksen vauhdittaminen on tärkeää. Illan kohtaamiset ja yhteinen juhlatunnelma lämmittävät mieltä edelleen.

Joulukuun arki piti katseen tiukasti STEKin historian ensimmäisessä suunnatussa Sähköverkkojen resilienssi -rahoitushaussa, joka sulkeutui joulukalenterin ensimmäisen luukun auetessa. Olimme hämmentyneitä ja iloisesti yllättyneitä – emme osanneet odottaa näin rajatun aiheen ja sen uudentyyppisen käsittelytavan keräävän yhdeksää varsin pitkälle mietittyä ja laadukasta hakemusta.

Myös arvioijien saaminen mukaan kuvioon oli yksi syksyn huolenaiheista. Niin kuitenkin kävi, että jokaiselle hakemukselle löytyi kolme asiantuntevaa arvioijaa. Heillä on joulunajaksi sopivasti askaretta.

Uusi vuosi tuo uuden ison rahoitushaun

Kevääksi taas tekemistä riittää Prässissä, jossa yhdessä sidosryhmiemme kanssa työstetään seuraavan, syksyllä 2026 aukeavan suunnatun haun sisältöä. Sen aiheena tulee olemaan alan osaamisen kehittäminen.

Prässi on STEKin yhteiskehittämisen työpajamalli, jossa sidosryhmät ja asiantuntijat kokoontuvat tiiviisti ideoimaan ja rajaamaan tulevien rahoitushakujen teemoja. Prässi-nimi viittaa siihen, että aiheita käsitellään paineessa, mutta rakentavassa hengessä – uskomme että paras näkemys syntyy aina yhteistyönä.

Valinnat haastavat ja motivoivat

Kun hakemuksia tulee näin paljon ei raha tietenkään voi riittää kaikkeen. Tämä näkyy myös hakukierrostemme määrässä: niitä on näillä näkymin ensi vuonna kolme varsinaista hakua, sekä syksyn alan osaamiseen keskittyvä iso rahoitushaku. Toivottavasti tämä terästää myös hakijoita entisestään valmistelemaan hakemukset huolella.

Korostaisin myös sitä, että meihin todellakin saa olla yhteydessä, jos jokin rahoituskriteerimme tai muu rahoituksen hakemiseen liittyvä asia mietityttää.

Vuonna 2026 panostamme entistä enemmän hakuprosessin kehittämiseen. Velvollisuutemme on tehdä hakemisesta ja valintojen tekemisestä mahdollisimman objektiivista, perusteltavaa ja tasapuolista kaikissa kolmessa rahoituksen kategoriassamme. Myös rahoituksen myöntöjä niin suunnattujen hakujen kuin pienemmän mittakaavan hankkeissa tarkennetaan.

Se haastaa mielekkäällä ja tärkeällä tavalla, koska rahoitus on saatava kohdentumaan fiksusti ja vaikuttavasti. Kriteerien täytyy elää ajassa yhtä jalkaa energiamurroksen kanssa. Hereillä on siis syytä olla.

Kiitos kaikille rahoitusta hakeneille – teidän ansiostanne ja yhdessä kanssanne katsomme innolla kohti vuotta 2026!

Osaajapula sähkö- ja energia-alalla ei ole enää kaukainen uhka, vaan todellinen haaste. Ikärakenteen muutos, energiamurros ja teknologian kehitys pakottavat koulutuksen uudistumaan. Nyt tarvitaan rohkeita ratkaisuja, jotta ala säilyy kilpailukykyisenä ja houkuttelevana.

Sähkö- ja energia-alan osaamisesta kirjoittaminen tuntuu menevän jo reilusti toiston puolelle, mutta kun ratkaisuja ensi vuosikymmenelle ajoittuvaan pulaan alan ammattilaisista ei näytä vielä löytyvän, on toisto paikallaan. STEKissä asia nostettiin painopisteeksi viime vuonna, joten nyt kun TKI-toiminnan osalta on saatu fokusointia askel eteenpäin Resilienssi-teemahaun avulla, on aika kääntyä miettimään koulutusta.

Haasteet koulutuksen kentällä

Ikärakenteen muutos, energiamurroksen vaatima uudistuminen, teknologian nopea kehitys ja ammattiin pyrkivien yhä erilaistuvat oppimistarpeet haastavat kouluttajia. Helpoksi asiaa ei tee se, että julkinen rahoitus on koko ajan niukempaa eikä sekään, että alamme ei ole nuorten mielestä välttämättä ihan houkuttelevin vaihtoehto, etenkään tyttöjen mielestä.

Haasteet on toki tunnistettu jo aikaa sitten. Viimeistään nyt pitää alkaa penätä ratkaisujen perään, jos 2030-luvulla aiomme viedä alaa suomalaisin voimin eteenpäin.

Ratkaisujen etsintä ammatillisessa koulutuksessa

Uskoisin, että on syytä pureutua pintaa syvemmälle eri koulutusasteiden osalta, jotta ratkaisun avaimet löytyvät. STEK on käynnistänyt selvityksen ammatillisen koulutuksen tarpeista ja kehitysmahdollisuuksista yhteistyössä jäsenliittojensa kanssa. Tämä toivottavasti tuottaa ymmärrystä, jota voimme yhdessä muiden rahoittajienkin kanssa käyttää esimerkiksi lähiopetuksen parantamiseen, opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen ja koulutuksen saavutettavuuden parantamiseen monimuotoisempien oppijoiden houkuttelemiseksi alalle.

Rahoittajan näkökulmasta toisen asteen osalta toistan edelleen sen, että on hyvin vaikeaa löytää tapa rahoittaa kehitystä, joka synnyttää tuloksia levitettäväksi ja käytettäväksi laajasti – vieläpä niin, että suurempi joukko kouluttajia sitoutuu tulosten käyttämiseen.

Korkeakoulujen ja yliopistojen erilaiset haasteet

Korkeakoulujen ja yliopistojen suhteen konepellin alle kurkistaminen paljastaa taasen toisenlaisia kehitystarpeita. Yhteistyölle näyttää olevan toimivia rakenteita, kuten FiTech ja Opin.fi. Akateeminen opettamisen vapaus on jotain, josta on syytä pitää kiinni, mutta se luo monesti esteen yhteistyölle, jos opettamisessa pitää luopua jostain, jotta samalla saadaan aikaan vähemmällä enemmän. Asetelmia, jossa kaikki osapuolet kokevat voittavansa, on vaikea rakentaa, kun kulttuuri perustuu rokkitähtiajattelulle.

Korkeakouluympäristössä kouluttamisen tapa hakea täydentävää rahoitusta laahaa tutkimuksen vastaavaa tapaa pahasti jäljessä. Eipä toki rahoitusmekanismeja ja lähteitäkään ole liiaksi, mutta ehkä juuri STEKin panokset voisivatkin tuoda tähän uutta ajattelua.

Siksi emme jää vain miettimään, vaan pistämme rahat sinne, minne puheemmekin.

STEKin sydäntä lähellä ovat pitkään olleet tavat innostaa lapsia ja nuoria tekniikan ja tieteen pariin. Olemme tukeneet Tiedekeskus Heurekaa ja Tekniikan museota sekä tuottaneet erilaisia oppimiseen tarkoitettuja materiaaleja ja välineitä. Opettajien materiaalisivusto Sähkölä.fi (nyt jo Tekniikan museon sivustolle siirretty) ja vuosina 2017-2024 jaettu Voimala -oppimispaketti ovat tulleet monelle tutuiksi. Olemme kovin tyytyväisiä ja iloisia siitä, miten tuki ja kumppaneidemme kehittämät keinot ovat purreet lapsiin, nuoriin ja opettajiin.

Fokus rahoittamiseen – tuoreet ideat etusijalle

Maailman muuttuessa on myös STEKin tarkennettava fokustaan. Jotta tukemme olisi vaikuttavaa ja kohdentuisi hyvin, keskitymme omaan tonttiimme rahoittajana. Se tarkoittaa, että luotamme vahvasti kumppaneidemme kykyyn saada nuoria innostumaan sähköstä ja energiasta. Meidän tehtävämme on korkeintaan varmistaa, että rahoitustamme hakemaan löytävät laajasti lapsia ja nuoria tavoittavat projektit, joissa kukoistavat tuoreet ideat ja ennakkoluulottomat toimintatavat.

Aikuisille energiaan ja sähköön liittyvät aiheet ovat juuri nyt hoteinta hottia, mutta nuorten kiinnostuksen kohteita voivat aikuiset korkeintaan arvailla. Onneksi on olemassa hyviä keinoja konkretisoida, tehdä näkyväksi ja jopa innostavaksi vaikeitakin aiheita. Suomesta löytyy osaajia, jotka haluavat ja kykenevät havainnollistamaan näkymätöntä – kuten Oulun opettajat rahoittamassamme hankkeessa ”Miltä kWh näyttää?”. Tätä neuvokasta ja osaavaa porukkaa löytyy tiedekeskuksista, museoista, kerhotoiminnasta, yliopistoista, oppilaitoksista, kouluista, kirjastoista, päiväkodeista ja isosta joukosta vapaaehtoisia. Kaikkia yhdistää halu tehdä tuiki tarpeellista työtä tulevien sukupolvien eteen.

Julkinen rahoitus on yhä tiukemmassa, ja paine saada aikaan vähemmällä enemmän on kova. Tämä näkyy meilläkin lisääntyneinä hakemuksina. Niukkuuden maailmassa meille on tärkeää varmistaa, että saamme rahoituksemme poikimaan ja vaikuttamaan yhä paremmin. Siksi kannustamme hakijoita paikallista tasoa laajempaan yhteistyöhön, jolla osallistaminen ja oppiminen voidaan levittää laadukkaasti ja mahdollisimman monelle –  esimerkiksi myös nuorille, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi.

Tiedekasvattajat yhteistapaamiseen

Tässä tarkoituksessa kutsuimme tiedekasvattajia koolle Tampereen Yliopistolle tunnistamaan yhteisiä haasteita ja löytämään tapoja innostaa nuoria yhdessä. Yllätyimme positiivisesti, että saimme tuvan täyteen. Keskusteluun ei tarvinnut erikseen kannustaa, aikakin tuntui loppuvan kesken  ja kontaktitiedot vaihtoivat omistajaa. Toiveemme saada ehdotuksia, jotka pohjaavat yhteisiin tavoitteisiin ja tekemiseen, ei kaikunut kuuroille korville. Siksi odotan innolla hyviä yhteisiä ehdotuksia STEKin ja muidenkin tahojen rahoitettavaksi.

Energiamurroksen ja sähköistämisen oivaltamisia haluaisin olla tulevaisuudessa todistamassa ihan omin silminkin. Jos jokin, niin nuorten innostuksen näkeminen, palkitsee.

STEK ry:n juhliessa 30-vuotista taivaltaan moni keskittyy muistelemaan yhdistyksen kehitystä, saavutuksia ja menestystä – eikä syyttä. On saatu aikaan paljon hyvää, joka on monipuolisesti tukenut sähkö- ja energia-alan kehittymistä ja tietä kohti sähköistä tulevaisuutta.

Tässä aiempiin saavutuksiin ja menneisyyteen keskittyvässä tilanteessa onkin tärkeä miettiä myös tulevaa. Miten luodaan edellytykset sille, että STEKin 50-vuotisjuhlien koittaessa voidaan olla entistä ylpeämpiä siitä mitä STEK yksin ja yhdessä muiden kanssa on saanut aikaan?

Seuraavassa esitän omat pointtini – kolme sellaista – joiden uskon olevan avainasemassa. Vaikka katson pohdinnassani tulevaisuuteen, perustuvat ajatukseni luonnollisesti menneeseen – niihin kymmeneen vuoteen, kun minulla oli mahdollisuus olla rakentamassa sitä tarinaa, jonka varaan ja jonka oppeja hyödyntäen voidaan kohdata tulevat vuodet.

1. STEKin tulee hyödyntää omia erityispiirteitään

STEK on yksityinen yleishyödyllinen yhdistys, jolla on todella vapaat mahdollisuudet tehdä asioita, jotka jäsenistön piirissä koetaan tarpeellisiksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Rajallinen määrä jäseniä tekee yhdistyksen päätöksenteosta helppoa. Päätöksiä voidaan myös tehdä nopeasti. Monipuolinen jäsenistö, joka ei edusta kapeaa toimialaa tai sektoria luo hyvät edellytykset sille, että päätettävät toimenpiteet ja varojen kohdistaminen suuntautuvat edistämään laajoja ja vaikuttavuudeltaan pitkäjänteisiä asioita.

Yhdistyksen erityispiirre on myös yhdistyksen merkittävä varallisuus. Varallisuus ei toki ole samaa suuruusluokkaa kuin monella tutkimusta rahoittavalla säätiöllä, mutta kuitenkin tasolla, joka mahdollistaa jo merkittäviä panostuksia. Varoja voidaan käyttää monia säätiöitä tai muita yhdistyksiä joustavammin.

2. STEKin tulee uudistua

Uudistuminen ja nopea reagointikyky toimintaympäristön muutoksiin on välttämätöntä. En tarkoita tällä sitä, että tavoitteita tulisi nopealla syklillä tarkastella ja uudistaa. Päinvastoin – pidän tärkeänä, että asetetuista pitkän tähtäimen tavoitteista pidetään kiinni, sillä onhan niiden vaikuttavuuden arviointikin hankalaa. Jos tavoitteena on, että energiamurroksen toteuttamiseen tarvittava tietopohja on kunnossa ja huippuosaajia on saatavilla kaikkiin tarvittaviin tehtäviin, on töitä tehtävä pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti. Joustavuutta tarvitaankin siinä, miten asioita edistetään. On oltava intoa ja näkemystä kokeilla uusia ja erilaisia asioita ja samalla rohkeutta ja kykyä muuttaa ja lopettaa toisia. Kun kokeilee uutta, on tarpeen myös rohkeasti kyseenalaistaa vanhaa.

3. STEKin tulee verkostoitua

STEKin yksi käytännön vahvuus on pieni organisaatio. Pieni organisaatio luo pohjan joustavuudelle, mutta silläkin on haasteensa. Jotta STEK voi parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa tavoitteitaan, on oltava mahdollisimman hyvä näkemys siitä, millaista tulevaisuutta tavoittelemme ja mitä sen toteutuminen edellyttää. Edellytyksenä sille on laaja vuoropuhelu eri tahojen kanssa. Luonnollisesti STEKin jäsenyhdistyksillä ja erityisesti hallituksella on tässä tärkeä rooli. Lisäksi on eri keinoin oltava mukana siinä keskustelussa ja niiden kanssa, jotka ovat tätä tulevaisuutta yhdessä luomassa.

Tärkeä syy verkostoitua on myös löytää parhaat kumppanit, joiden kanssa yhteistyössä toimimalla tavoitteita saavutetaan tehokkaasti. Joidenkin kumppaneiden kanssa suurin etu tulee siitä, että niiden kautta tavoitetaan tärkeitä sidosryhmiä. Toisten kanssa taas voi löytyä yhteistyötä, joissa kumppaneiden resursseja yhdistämällä saadaan aikaan merkittävästi lisää vaikuttavuutta.

Henkilökohtaisesti haluan onnitella STEKiä sen kolmestakymmenestä ensimmäisestä vuodesta. Hetki voidaan iloita menneistä ja olla saavutuksista ylpeitä … ja sitten takaisin rakentamaan vielä hienompaa tulevaisuutta!

Timo Kekkonen, STEKin toimitusjohtaja vuosina 2014-2024