Osaajapula sähkö- ja energia-alalla ei ole enää kaukainen uhka, vaan todellinen haaste. Ikärakenteen muutos, energiamurros ja teknologian kehitys pakottavat koulutuksen uudistumaan. Nyt tarvitaan rohkeita ratkaisuja, jotta ala säilyy kilpailukykyisenä ja houkuttelevana.

Sähkö- ja energia-alan osaamisesta kirjoittaminen tuntuu menevän jo reilusti toiston puolelle, mutta kun ratkaisuja ensi vuosikymmenelle ajoittuvaan pulaan alan ammattilaisista ei näytä vielä löytyvän, on toisto paikallaan. STEKissä asia nostettiin painopisteeksi viime vuonna, joten nyt kun TKI-toiminnan osalta on saatu fokusointia askel eteenpäin Resilienssi-teemahaun avulla, on aika kääntyä miettimään koulutusta.

Haasteet koulutuksen kentällä

Ikärakenteen muutos, energiamurroksen vaatima uudistuminen, teknologian nopea kehitys ja ammattiin pyrkivien yhä erilaistuvat oppimistarpeet haastavat kouluttajia. Helpoksi asiaa ei tee se, että julkinen rahoitus on koko ajan niukempaa eikä sekään, että alamme ei ole nuorten mielestä välttämättä ihan houkuttelevin vaihtoehto, etenkään tyttöjen mielestä.

Haasteet on toki tunnistettu jo aikaa sitten. Viimeistään nyt pitää alkaa penätä ratkaisujen perään, jos 2030-luvulla aiomme viedä alaa suomalaisin voimin eteenpäin.

Ratkaisujen etsintä ammatillisessa koulutuksessa

Uskoisin, että on syytä pureutua pintaa syvemmälle eri koulutusasteiden osalta, jotta ratkaisun avaimet löytyvät. STEK on käynnistänyt selvityksen ammatillisen koulutuksen tarpeista ja kehitysmahdollisuuksista yhteistyössä jäsenliittojensa kanssa. Tämä toivottavasti tuottaa ymmärrystä, jota voimme yhdessä muiden rahoittajienkin kanssa käyttää esimerkiksi lähiopetuksen parantamiseen, opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen ja koulutuksen saavutettavuuden parantamiseen monimuotoisempien oppijoiden houkuttelemiseksi alalle.

Rahoittajan näkökulmasta toisen asteen osalta toistan edelleen sen, että on hyvin vaikeaa löytää tapa rahoittaa kehitystä, joka synnyttää tuloksia levitettäväksi ja käytettäväksi laajasti – vieläpä niin, että suurempi joukko kouluttajia sitoutuu tulosten käyttämiseen.

Korkeakoulujen ja yliopistojen erilaiset haasteet

Korkeakoulujen ja yliopistojen suhteen konepellin alle kurkistaminen paljastaa taasen toisenlaisia kehitystarpeita. Yhteistyölle näyttää olevan toimivia rakenteita, kuten FiTech ja Opin.fi. Akateeminen opettamisen vapaus on jotain, josta on syytä pitää kiinni, mutta se luo monesti esteen yhteistyölle, jos opettamisessa pitää luopua jostain, jotta samalla saadaan aikaan vähemmällä enemmän. Asetelmia, jossa kaikki osapuolet kokevat voittavansa, on vaikea rakentaa, kun kulttuuri perustuu rokkitähtiajattelulle.

Korkeakouluympäristössä kouluttamisen tapa hakea täydentävää rahoitusta laahaa tutkimuksen vastaavaa tapaa pahasti jäljessä. Eipä toki rahoitusmekanismeja ja lähteitäkään ole liiaksi, mutta ehkä juuri STEKin panokset voisivatkin tuoda tähän uutta ajattelua.

Siksi emme jää vain miettimään, vaan pistämme rahat sinne, minne puheemmekin.

STEKin sydäntä lähellä ovat pitkään olleet tavat innostaa lapsia ja nuoria tekniikan ja tieteen pariin. Olemme tukeneet Heurekaa ja Tekniikan museota sekä tuottaneet erilaisia oppimiseen tarkoitettuja materiaaleja ja välineitä. Sähkölä.fi ja Voimala -oppimispaketti ovat tulleet monelle tutuiksi. Olemme kovin tyytyväisiä ja iloisia siitä, miten tuki ja kumppaneidemme kehittämät keinot ovat purreet lapsiin, nuoriin ja opettajiin.

Maailman muuttuessa on myös STEKin tarkennettava fokustaan. Jotta tukemme olisi vaikuttavaa ja kohdentuisi hyvin, keskitymme omaan tonttiimme rahoittajana. Se tarkoittaa, että luotamme vahvasti kumppaneidemme kykyyn saada nuoria innostumaan sähköstä ja energiasta. Meidän tehtävämme on korkeintaan varmistaa, että rahoitustamme hakemaan löytävät laajasti lapsia ja nuoria tavoittavat projektit, joissa kukoistavat tuoreet ideat ja ennakkoluulottomat toimintatavat.

Aikuisille energiaan ja sähköön liittyvät aiheet ovat juuri nyt hoteinta hottia, mutta nuorten kiinnostuksen kohteita voivat aikuiset korkeintaan arvailla. Onneksi on olemassa hyviä keinoja konkretisoida, tehdä näkyväksi ja jopa innostavaksi vaikeitakin aiheita. Suomesta löytyy osaajia, jotka haluavat ja kykenevät havainnollistamaan näkymätöntä – kuten Oulun opettajat rahoittamassamme hankkeessa ”Miltä kWh näyttää?”. Tätä neuvokasta ja osaavaa porukkaa löytyy tiedekeskuksista, museoista, kerhotoiminnasta, yliopistoista, oppilaitoksista, kouluista, kirjastoista, päiväkodeista ja isosta joukosta vapaaehtoisia. Kaikkia yhdistää halu tehdä tuiki tarpeellista työtä tulevien sukupolvien eteen.

Julkinen rahoitus on yhä tiukemmassa, ja paine saada aikaan vähemmällä enemmän on kova. Tämä näkyy meilläkin lisääntyneinä hakemuksina. Niukkuuden maailmassa meille on tärkeää varmistaa, että saamme rahoituksemme poikimaan ja vaikuttamaan yhä paremmin. Siksi kannustamme hakijoita paikallista tasoa laajempaan yhteistyöhön, jolla osallistaminen ja oppiminen voidaan levittää laadukkaasti ja mahdollisimman monelle –  esimerkiksi myös nuorille, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi.

Tässä tarkoituksessa kutsuimme tiedekasvattajia koolle Tampereen Yliopistolle tunnistamaan yhteisiä haasteita ja löytämään tapoja innostaa nuoria yhdessä. Yllätyimme positiivisesti, että saimme tuvan täyteen. Keskusteluun ei tarvinnut erikseen kannustaa, aikakin tuntui loppuvan kesken  ja kontaktitiedot vaihtoivat omistajaa. Toiveemme saada ehdotuksia, jotka pohjaavat yhteisiin tavoitteisiin ja tekemiseen, ei kaikunut kuuroille korville. Siksi odotan innolla hyviä yhteisiä ehdotuksia STEKin ja muidenkin tahojen rahoitettavaksi.

Energiamurroksen ja sähköistämisen oivaltamisia haluaisin olla tulevaisuudessa todistamassa ihan omin silminkin. Jos jokin, niin nuorten innostuksen näkeminen, palkitsee.

STEK ry:n juhliessa 30-vuotista taivaltaan moni keskittyy muistelemaan yhdistyksen kehitystä, saavutuksia ja menestystä – eikä syyttä. On saatu aikaan paljon hyvää, joka on monipuolisesti tukenut sähkö- ja energia-alan kehittymistä ja tietä kohti sähköistä tulevaisuutta.

Tässä aiempiin saavutuksiin ja menneisyyteen keskittyvässä tilanteessa onkin tärkeä miettiä myös tulevaa. Miten luodaan edellytykset sille, että STEKin 50-vuotisjuhlien koittaessa voidaan olla entistä ylpeämpiä siitä mitä STEK yksin ja yhdessä muiden kanssa on saanut aikaan?

Seuraavassa esitän omat pointtini – kolme sellaista – joiden uskon olevan avainasemassa. Vaikka katson pohdinnassani tulevaisuuteen, perustuvat ajatukseni luonnollisesti menneeseen – niihin kymmeneen vuoteen, kun minulla oli mahdollisuus olla rakentamassa sitä tarinaa, jonka varaan ja jonka oppeja hyödyntäen voidaan kohdata tulevat vuodet.

1. STEKin tulee hyödyntää omia erityispiirteitään

STEK on yksityinen yleishyödyllinen yhdistys, jolla on todella vapaat mahdollisuudet tehdä asioita, jotka jäsenistön piirissä koetaan tarpeellisiksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Rajallinen määrä jäseniä tekee yhdistyksen päätöksenteosta helppoa. Päätöksiä voidaan myös tehdä nopeasti. Monipuolinen jäsenistö, joka ei edusta kapeaa toimialaa tai sektoria luo hyvät edellytykset sille, että päätettävät toimenpiteet ja varojen kohdistaminen suuntautuvat edistämään laajoja ja vaikuttavuudeltaan pitkäjänteisiä asioita.

Yhdistyksen erityispiirre on myös yhdistyksen merkittävä varallisuus. Varallisuus ei toki ole samaa suuruusluokkaa kuin monella tutkimusta rahoittavalla säätiöllä, mutta kuitenkin tasolla, joka mahdollistaa jo merkittäviä panostuksia. Varoja voidaan käyttää monia säätiöitä tai muita yhdistyksiä joustavammin.

2. STEKin tulee uudistua

Uudistuminen ja nopea reagointikyky toimintaympäristön muutoksiin on välttämätöntä. En tarkoita tällä sitä, että tavoitteita tulisi nopealla syklillä tarkastella ja uudistaa. Päinvastoin – pidän tärkeänä, että asetetuista pitkän tähtäimen tavoitteista pidetään kiinni, sillä onhan niiden vaikuttavuuden arviointikin hankalaa. Jos tavoitteena on, että energiamurroksen toteuttamiseen tarvittava tietopohja on kunnossa ja huippuosaajia on saatavilla kaikkiin tarvittaviin tehtäviin, on töitä tehtävä pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti. Joustavuutta tarvitaankin siinä, miten asioita edistetään. On oltava intoa ja näkemystä kokeilla uusia ja erilaisia asioita ja samalla rohkeutta ja kykyä muuttaa ja lopettaa toisia. Kun kokeilee uutta, on tarpeen myös rohkeasti kyseenalaistaa vanhaa.

3. STEKin tulee verkostoitua

STEKin yksi käytännön vahvuus on pieni organisaatio. Pieni organisaatio luo pohjan joustavuudelle, mutta silläkin on haasteensa. Jotta STEK voi parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa tavoitteitaan, on oltava mahdollisimman hyvä näkemys siitä, millaista tulevaisuutta tavoittelemme ja mitä sen toteutuminen edellyttää. Edellytyksenä sille on laaja vuoropuhelu eri tahojen kanssa. Luonnollisesti STEKin jäsenyhdistyksillä ja erityisesti hallituksella on tässä tärkeä rooli. Lisäksi on eri keinoin oltava mukana siinä keskustelussa ja niiden kanssa, jotka ovat tätä tulevaisuutta yhdessä luomassa.

Tärkeä syy verkostoitua on myös löytää parhaat kumppanit, joiden kanssa yhteistyössä toimimalla tavoitteita saavutetaan tehokkaasti. Joidenkin kumppaneiden kanssa suurin etu tulee siitä, että niiden kautta tavoitetaan tärkeitä sidosryhmiä. Toisten kanssa taas voi löytyä yhteistyötä, joissa kumppaneiden resursseja yhdistämällä saadaan aikaan merkittävästi lisää vaikuttavuutta.

Henkilökohtaisesti haluan onnitella STEKiä sen kolmestakymmenestä ensimmäisestä vuodesta. Hetki voidaan iloita menneistä ja olla saavutuksista ylpeitä … ja sitten takaisin rakentamaan vielä hienompaa tulevaisuutta!

Timo Kekkonen, STEKin toimitusjohtaja vuosina 2014-2024

Aiemmin urallani siteerasi eräs viisas esimieheni usein pohjalaista sanontaa ”Rahaa on, ongelmia pitäis ostaa”.  Kuulostaa reteältä, itsevarmalta, jopa helpoltakin.

Totuus kuitenkin on, että vaikka rahaa olisikin, sen käyttäminen vastuullisesti ja tehokkaasti – STEKin tapauksessa edistämään energiamurrosta – ei hoidu ihan käden käänteessä. Reunaehtoja ja epävarmuustekijöitä riittää ja haasteiden monimutkaisuuteen nähden ei sitä rahaakaan ole oikeasti loputtomiin. 

Rooli ja fokus tarkentuivat

Syksyllä toteuttamassamme aivoriihessä meiltä kaivattiin visiota kehittämisestä ja viisautta alan tulevaisuudesta. Meille soviteltiin jopa ajatuspajan roolia, mutta siihen ryhtyminen olisi vaatinut merkittävää lisäpanostusta. Keskeisemmäksi muotoutui roolimme rahoittajana, ja siitä seuraava luonteva askel oli tarkentaa kriteerejä, joilla rahoitusta jaamme.

Voi olla, että valintakriteereistä käyty keskustelu ja niiden tarkastelu on herättänyt hakijat, koska hakemusten määrä on nousussa. Viesti näyttää purevan ja on realistista odottaa, että hankkeiden taso ja niiden tulosten vaikuttavuuskin pikkuhiljaa paranee. 

Vuorovaikutuksella yhteiseen ymmärrykseen

Rahoituskriteerien skarppaus on tarpeellinen keino, mutta se ei vielä riitä. Haluamme aktivoida jäsenkuntaamme, rahoitusta jo saavia kumppaneitamme ja sidosryhmiämme käymään yhdessä keskustelua siitä, mikä yhteinen ja kiperä ongelma sopisi STEKin rahoitettavaksi. Aihepiirejä on tarjottu vedystä energiajärjestelmän joustoon ja toipumiskykyyn. Liikenteen sähköistämisessäkään ei olla ihan maalissa vielä.

STEKin kahden hengen organisaatiossa ei viisaus riitä ongelman rajaamiseen. Siksi halummekin luoda tavan käydä tuloksekasta, vuorovaikutteista keskustelua, joka voisi parhaimmillaan johtaa temaattiseen, rajattuun rahoitushakuun. Ja vieläpä sellaiseen hakuun, jossa tunnistettaisiin energiajärjestelmästämme systeemisen tason muutostarve, jonka ongelmanratkaisuun tarvitaan tutkijoiden ja kehittäjien yhteistyötä.

Tavoitteena teemahaku tutkimuskonsortioille

Keväällä STEK järjestää kaksi työpajaa ja niiden ympärille vuorovaikutteista pohdintaa, jonka tuloksena haluamme avata syksyllä rahoitushaun. Haun, joka avataan ennemminkin tutkimuskonsortioille kuin yhdelle hakijalle. Haun, johon toivoisimme saavan mukaan myös muita rahoittajia tai ainakin kerättyä aikaa myöden hankkeiden muodostaman kokonaisuuden.

Hyväksymme sen, että haku voi vaatia esiselvityksiä tai analysointia, ja ymmärrämme myös riskit. Usein oletus siitä, mihin kannattaa panostaa, osuu lähelle muttei täysin kohdilleen. Siksi jousto ja kyky muuttaa suuntaa on kyettävä rakentamaan sisään hakuun. 

Jos aihe ja keskusteluun osallistuminen kiinnostaa, ole toki yhteydessä. Meitä ei ole vaikea löytää. 

STEK haluaa edelleenkin varmistaa tulevaisuuden osaamista, mutta yksin emme saa rahallakaan aikaan ihmeitä. Rahoittamisessa täytyy olla terävänä ja tarkkana. Siksi on myös syytä tarkentaa, millaisia koulutushankkeita STEK tukee ja mitä ovat uuden strategiamme mukaiset koulutushankkeiden kriteerit.

Osaamisen merkitystä olen nostanut esiin useasti, enkä ole sen suhteen ainoa huolestunut. Syytä onkin, kun eläköityminen uhkaa, uudet teknologiat vaativat uudenlaista osaamista ja koulutukseen käytettävä rahakin on vähissä.

Energiamurroksen aikaansaaminen tarvitsee osaajansa, ja heidän kiinnostuksestaan käydään jatkuvasti koveneva kilpailu.

Opettajat kehittämään koulutusta

STEK painottaa vaikuttavuutta kaikessa rahoituksessaan. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, että kehittämisen tulokset otetaan käyttöön, niiden avulla ja myötä syntyy muutoksia ja muutokset vaikuttavat positiivisesti vallitsevaan olotilaan.

Skarppaamista olemme tekemässä erityisesti niin, että haluamme varmistaa koulutusta antavien tahojen, erityisesti opettajien, aktiivisen ja vastuullisen roolin kehittämisessä. Heidän saamisensa ajajan paikalle kehittämishankkeissa on avain siihen, että muutos oikeasti tapahtuu. Siksi rahoituksen hakijoina soisimme näkevämme oppilaitoksia ja koulutusta toteuttavia tahoja, jotka ymmärtävät oppijoiden tarpeet ja haasteet omakohtaisesti. 

Kriteerit huomioivat laadun ja saavutettavuuden

Koulutuksen kehittämisessä odotamme kehittävien sisältöjen saavuttavan joukoittain oppijoita, oli kyse tiede- ja teknologiakasvatuksesta tai maisterivaiheen kursseista. Käytettävissä olevat alustat ja yhteistyömuodot, kuten Opin.fi -palvelu tai Fitechin kaltaiset toimijat mahdollistavat jo nykyisinkin sen, että samaa kurssisisältöä ei tarvitse käsikirjoittaa jokaisessa oppilaitoksessa joka kerta uudestaan. Samat ajattelumallit mahdollistavat myös sisältöjen modulaarisuuden, ts. samasta kokonaisuudesta voi tuottaa erilaisten kohderyhmien tarpeisiin helpommin istuvia räätälöintejä.

Myös sisältöjen pedagoginen laatu on meille tärkeä kriteeri. Etenkin digitaalisten sisältöjen, jopa mahdollisten verkossa toteutettavien massakurssien, osalta tähän on syytä kiinnittää huomiota, kun siihen on tarjolla myös osaamista, keinoja ja eväitä.

Sisältöjen saavutettavuus erilaisten kohderyhmien näkökulmasta on niin ikään laatutekijä. Saavutettavuutta on syytä tarkastella myös sellaisten kohderyhmien kannalta, joille oppiminen on tavallista haasteellisempaa. 

Kansainvälisyytta ei pidä unohtaa

Osaamisen kehittämisessä on hyvä ymmärtää globaali kilpailu ja se, että emme Suomessa toimi suljetussa markkinassa, vaikka kielemme meitä omalla tavallaan suojeleekin. Kansainvälistymiseen on hyvä kiinnittää huomiota, oli kyse sitten opiskelijoiden liikkuvuudesta tai sisältöjen saamisesta muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten opiskelijoiden ulottuville.

Energiamurros määrittää tarpeen

Sisältö ja sen osuminen energiamurroksen osaamistarpeisiin on kuitenkin tärkein koulutushankkeiden kriteereistä. Osaamistarpeita on eritasoisia. STEKin kannalta eri koulutustasot ovat yhtä tärkeitä ala-asteelta väitökseen ja siltä väliltä, kunhan tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan sähköistymisen ja energiamurroksen tarve on ymmärretty ja se halutaan tyydyttää oppiainerajojenkin kustannuksella.

Ratkaisuja osaamistarpeisiin voimme mieluusti rahoittaa, kun muu rahoitus ei yksin riitä, kun tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja etenkin kun tarvitaan useiden osapuolten yhteistyötä ja kuorman jakamista.