Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

STEKin vuosi: ennätyksiä, juhlaa ja sitten kohti uutta

Joulu ja pieni hengähdystauko lähestyvät, ja samalla päivätkin alkavat taas pidentyä. Tauko tulee STEKille hyvään saumaan; vauhtia on riittänyt, mutta ei menon loputtomiin tarvitse kiihtyä. Ilahduttavaa on ollut erityisesti se, että hakijat ovat löytäneet rahoituksemme.

Vuoden aikana saimme peräti 70 hakemusta, mikä on uusi ennätys (vuonna 2024 hakemuksia tuli 25). Kasvukäyrä näyttää komealta, mutta määrän sijaan meille tärkeintä on toki hakemusten laatu ja hankkeissa aikaansaatu vaikuttavuus. Hakijoiden panos on yllättänyt positiivisesti – kiitos, että olette laittaneet meidät töihin ja haastaneet arviointiamme!

Syksyyn mahtui arkea ja juhlaa

Kiitollista, iloista ja juhlavaa oli viettää STEKin 30-vuotisjuhlaa marraskuun lopussa yhdessä jäsenistömme ja sidosryhmiemme kanssa. Tilaisuus toi yhteen STEKin tekemisen leveyttä ja vaikuttavuutta mutta etenkin yhteistyöhalukkaita, uteliaita ihmisiä, joille energiamurroksen vauhdittaminen on tärkeää. Illan kohtaamiset ja yhteinen juhlatunnelma lämmittävät mieltä edelleen.

Joulukuun arki piti katseen tiukasti STEKin historian ensimmäisessä suunnatussa Sähköverkkojen resilienssi -rahoitushaussa, joka sulkeutui joulukalenterin ensimmäisen luukun auetessa. Olimme hämmentyneitä ja iloisesti yllättyneitä – emme osanneet odottaa näin rajatun aiheen ja sen uudentyyppisen käsittelytavan keräävän yhdeksää varsin pitkälle mietittyä ja laadukasta hakemusta.

Myös arvioijien saaminen mukaan kuvioon oli yksi syksyn huolenaiheista. Niin kuitenkin kävi, että jokaiselle hakemukselle löytyi kolme asiantuntevaa arvioijaa. Heillä on joulunajaksi sopivasti askaretta.

Uusi vuosi tuo uuden ison rahoitushaun

Kevääksi taas tekemistä riittää Prässissä, jossa yhdessä sidosryhmiemme kanssa työstetään seuraavan, syksyllä 2026 aukeavan suunnatun haun sisältöä. Sen aiheena tulee olemaan alan osaamisen kehittäminen.

Prässi on STEKin yhteiskehittämisen työpajamalli, jossa sidosryhmät ja asiantuntijat kokoontuvat tiiviisti ideoimaan ja rajaamaan tulevien rahoitushakujen teemoja. Prässi-nimi viittaa siihen, että aiheita käsitellään paineessa, mutta rakentavassa hengessä – uskomme että paras näkemys syntyy aina yhteistyönä.

Valinnat haastavat ja motivoivat

Kun hakemuksia tulee näin paljon ei raha tietenkään voi riittää kaikkeen. Tämä näkyy myös hakukierrostemme määrässä: niitä on näillä näkymin ensi vuonna kolme varsinaista hakua, sekä syksyn alan osaamiseen keskittyvä iso rahoitushaku. Toivottavasti tämä terästää myös hakijoita entisestään valmistelemaan hakemukset huolella.

Korostaisin myös sitä, että meihin todellakin saa olla yhteydessä, jos jokin rahoituskriteerimme tai muu rahoituksen hakemiseen liittyvä asia mietityttää.

Vuonna 2026 panostamme entistä enemmän hakuprosessin kehittämiseen. Velvollisuutemme on tehdä hakemisesta ja valintojen tekemisestä mahdollisimman objektiivista, perusteltavaa ja tasapuolista kaikissa kolmessa rahoituksen kategoriassamme. Myös rahoituksen myöntöjä niin suunnattujen hakujen kuin pienemmän mittakaavan hankkeissa tarkennetaan.

Se haastaa mielekkäällä ja tärkeällä tavalla, koska rahoitus on saatava kohdentumaan fiksusti ja vaikuttavasti. Kriteerien täytyy elää ajassa yhtä jalkaa energiamurroksen kanssa. Hereillä on siis syytä olla.

Kiitos kaikille rahoitusta hakeneille – teidän ansiostanne ja yhdessä kanssanne katsomme innolla kohti vuotta 2026!

Kolumni

Miltä energia näyttää – ja miten se liittyy meidän arkeemme?

Ilmastonmuutoksen hillintä, kestävyys ja työelämän taidot kytkeytyvät energiaan – siksi sen ymmärtäminen on tärkeää meille jokaiselle. Mutta miten tehdä abstraktista käsitteestä konkreettista ja innostavaa?

Energia on sana, jonka kuulemme jatkuvasti, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Energian vaikutukset näkyvät kaikkialla: kotona, koulussa, yhteiskunnassa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vuonna 2026 vähähiilinen energia ja sen ymmärtäminen kuluttajana ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Maailma tarvitsee osaajia, jotka tietävät, mitä energia on ja miten se liittyy kestävyyteen ja tulevaisuuden ratkaisuihimme. Kestävyysajattelu ei ole vain trendi – se on tulevaisuuden työelämätaito.

Koulu muutoksen moottorina

Olemme taitekohdassa, jossa koulun rooli korostuu. Oppimisen kehittämisessä tarvitaan uusia tapoja lisätä kouluviihtyvyyttä, osallisuutta ja tulevaisuuden taitoja. Oulussa tähän vastataan Opinvirran, STEAM in Oulun ja yrittäjyyskasvatuksen yhteistyöllä. Yhteinen hanke “Miltä kWh näyttää?” tuo energiateeman perusopetuksen ylimmille vuosiluokille konkreettisten projektien ja oppimiskokonaisuuksien kautta.

Hankkeessa tutkitaan energiaa omassa arjessa ja lähiympäristössä, oivalletaan sen yhteydet eri oppiaineisiin ja kestävyyteen sekä pohditaan, miten jokainen meistä on osa energiatarinaa. Hankkeen kohderyhmänä ovat perusopetuksen 5.–9. luokat. Tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään, miten energia liittyy heidän jokapäiväisiin valintoihinsa, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Energiaa arjessa ja oppimisessa

Yhteistyössä Tekniikan museon kanssa olemme kehittäneet kilowattituntitietouteen pohjautuvan korttipelin, joka herättää huomaamaan energiankulutuksen omissa valinnoissa. Peliä on jo pilotoitu Helsingissä ja Oulussa, ja palaute on ollut innostavaa: pieni kisailu tekee oppimisesta hauskaa! Ensi keväänä meidät tapaa Tekniikan museon ja hankkeen yhteistyönä Tampereen ITK-messuilla pidettävässä työpajassa.

Pilottikouluissa energiaa on lähestytty monin tavoin. STEAM(*) -projekteissa on rakennettu tuulivoimaloiden pienoismalleja, tutkittu ilmastonmuutoksen ilmiöitä, testattu vetyautoa sekä kirjoitettu fantasiatarinoita. Ulkona oppien on tutkittu kilowattitunnin käsitettä kahvakuulaa nostamalla: Montako toistoa tarvitaan?! Tästä kuuluu iso kiitos taitaville pilottikoulujemme opettajille Ylikiiminkiin, Kastelliin ja Laanilaan.

Energia yhdistää oppiaineet ja taidot

Energia on monialainen aihe, joka tukee oppiaineiden välistä yhteistyötä ja laaja-alaisia taitoja. STEAM-työtapa tuo luovuutta ja kokeilua luonnontieteiden opetukseen ja yhdistää kestävyyssisällöt arjen oppimiseen. Näin energiaymmärrys juurtuu aidosti osaksi opetusta. Energia ei ole vain fysiikan kaavoja – se on osa meidän tarinaamme. Kun nuoret oppivat ymmärtämään energiaa, he oppivat samalla kestävyyttä, luovuutta ja tulevaisuuden taitoja. Ja juuri näitä taitoja maailma tarvitsee.

Haluatko nähdä, miltä kWh näyttää käytännössä?
Lisätietoa hankkeesta ja projekteista julkaistaan Opinvirran sivuilla ensi vuoden puolella. Nähdään Tampereella!

Teksti: kehittäjäopettaja Sanna Mäkelä,
Miltä kWh näyttää? -hanke

(*) STEAM on lyhenne sanoista Science, Technology, Engineering, Arts ja Mathematics eli tiede, teknologia, insinööritaito, taide ja matematiikka. Tiedekasvatuksessa STEAM tarkoittaa oppimisen tapaa, jossa eri oppiaineet yhdistetään luovasti ja käytännönläheisesti. STEAM-työtapa rohkaisee oppilaita tutkimaan, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia monialaisesti – ei vain yhden oppiaineen näkökulmasta.

KolumniTiedekasvatusTätä rahoitamme

Alan osaajapula tulee 2030-luvulla – ratkaisut vaativat rohkeutta

Osaajapula sähkö- ja energia-alalla ei ole enää kaukainen uhka, vaan todellinen haaste. Ikärakenteen muutos, energiamurros ja teknologian kehitys pakottavat koulutuksen uudistumaan. Nyt tarvitaan rohkeita ratkaisuja, jotta ala säilyy kilpailukykyisenä ja houkuttelevana.

Sähkö- ja energia-alan osaamisesta kirjoittaminen tuntuu menevän jo reilusti toiston puolelle, mutta kun ratkaisuja ensi vuosikymmenelle ajoittuvaan pulaan alan ammattilaisista ei näytä vielä löytyvän, on toisto paikallaan. STEKissä asia nostettiin painopisteeksi viime vuonna, joten nyt kun TKI-toiminnan osalta on saatu fokusointia askel eteenpäin Resilienssi-teemahaun avulla, on aika kääntyä miettimään koulutusta.

Haasteet koulutuksen kentällä

Ikärakenteen muutos, energiamurroksen vaatima uudistuminen, teknologian nopea kehitys ja ammattiin pyrkivien yhä erilaistuvat oppimistarpeet haastavat kouluttajia. Helpoksi asiaa ei tee se, että julkinen rahoitus on koko ajan niukempaa eikä sekään, että alamme ei ole nuorten mielestä välttämättä ihan houkuttelevin vaihtoehto, etenkään tyttöjen mielestä.

Haasteet on toki tunnistettu jo aikaa sitten. Viimeistään nyt pitää alkaa penätä ratkaisujen perään, jos 2030-luvulla aiomme viedä alaa suomalaisin voimin eteenpäin.

Ratkaisujen etsintä ammatillisessa koulutuksessa

Uskoisin, että on syytä pureutua pintaa syvemmälle eri koulutusasteiden osalta, jotta ratkaisun avaimet löytyvät. STEK on käynnistänyt selvityksen ammatillisen koulutuksen tarpeista ja kehitysmahdollisuuksista yhteistyössä jäsenliittojensa kanssa. Tämä toivottavasti tuottaa ymmärrystä, jota voimme yhdessä muiden rahoittajienkin kanssa käyttää esimerkiksi lähiopetuksen parantamiseen, opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen ja koulutuksen saavutettavuuden parantamiseen monimuotoisempien oppijoiden houkuttelemiseksi alalle.

Rahoittajan näkökulmasta toisen asteen osalta toistan edelleen sen, että on hyvin vaikeaa löytää tapa rahoittaa kehitystä, joka synnyttää tuloksia levitettäväksi ja käytettäväksi laajasti – vieläpä niin, että suurempi joukko kouluttajia sitoutuu tulosten käyttämiseen.

Korkeakoulujen ja yliopistojen erilaiset haasteet

Korkeakoulujen ja yliopistojen suhteen konepellin alle kurkistaminen paljastaa taasen toisenlaisia kehitystarpeita. Yhteistyölle näyttää olevan toimivia rakenteita, kuten FiTech ja Opin.fi. Akateeminen opettamisen vapaus on jotain, josta on syytä pitää kiinni, mutta se luo monesti esteen yhteistyölle, jos opettamisessa pitää luopua jostain, jotta samalla saadaan aikaan vähemmällä enemmän. Asetelmia, jossa kaikki osapuolet kokevat voittavansa, on vaikea rakentaa, kun kulttuuri perustuu rokkitähtiajattelulle.

Korkeakouluympäristössä kouluttamisen tapa hakea täydentävää rahoitusta laahaa tutkimuksen vastaavaa tapaa pahasti jäljessä. Eipä toki rahoitusmekanismeja ja lähteitäkään ole liiaksi, mutta ehkä juuri STEKin panokset voisivatkin tuoda tähän uutta ajattelua.

Siksi emme jää vain miettimään, vaan pistämme rahat sinne, minne puheemmekin.

Kolumni

Tieteestä, tekniikasta ja osallistavasta oppimisesta – tarjolla harvoille vaiko kaikille?

STEKin sydäntä lähellä ovat pitkään olleet tavat innostaa lapsia ja nuoria tekniikan ja tieteen pariin. Olemme tukeneet Tiedekeskus Heurekaa ja Tekniikan museota sekä tuottaneet erilaisia oppimiseen tarkoitettuja materiaaleja ja välineitä. Sähkölä.fi ja Voimala -oppimispaketti ovat tulleet monelle tutuiksi. Olemme kovin tyytyväisiä ja iloisia siitä, miten tuki ja kumppaneidemme kehittämät keinot ovat purreet lapsiin, nuoriin ja opettajiin.

Fokus rahoittamiseen – tuoreet ideat etusijalle

Maailman muuttuessa on myös STEKin tarkennettava fokustaan. Jotta tukemme olisi vaikuttavaa ja kohdentuisi hyvin, keskitymme omaan tonttiimme rahoittajana. Se tarkoittaa, että luotamme vahvasti kumppaneidemme kykyyn saada nuoria innostumaan sähköstä ja energiasta. Meidän tehtävämme on korkeintaan varmistaa, että rahoitustamme hakemaan löytävät laajasti lapsia ja nuoria tavoittavat projektit, joissa kukoistavat tuoreet ideat ja ennakkoluulottomat toimintatavat.

Aikuisille energiaan ja sähköön liittyvät aiheet ovat juuri nyt hoteinta hottia, mutta nuorten kiinnostuksen kohteita voivat aikuiset korkeintaan arvailla. Onneksi on olemassa hyviä keinoja konkretisoida, tehdä näkyväksi ja jopa innostavaksi vaikeitakin aiheita. Suomesta löytyy osaajia, jotka haluavat ja kykenevät havainnollistamaan näkymätöntä – kuten Oulun opettajat rahoittamassamme hankkeessa ”Miltä kWh näyttää?”. Tätä neuvokasta ja osaavaa porukkaa löytyy tiedekeskuksista, museoista, kerhotoiminnasta, yliopistoista, oppilaitoksista, kouluista, kirjastoista, päiväkodeista ja isosta joukosta vapaaehtoisia. Kaikkia yhdistää halu tehdä tuiki tarpeellista työtä tulevien sukupolvien eteen.

Julkinen rahoitus on yhä tiukemmassa, ja paine saada aikaan vähemmällä enemmän on kova. Tämä näkyy meilläkin lisääntyneinä hakemuksina. Niukkuuden maailmassa meille on tärkeää varmistaa, että saamme rahoituksemme poikimaan ja vaikuttamaan yhä paremmin. Siksi kannustamme hakijoita paikallista tasoa laajempaan yhteistyöhön, jolla osallistaminen ja oppiminen voidaan levittää laadukkaasti ja mahdollisimman monelle –  esimerkiksi myös nuorille, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi.

Tiedekasvattajat yhteistapaamiseen

Tässä tarkoituksessa kutsuimme tiedekasvattajia koolle Tampereen Yliopistolle tunnistamaan yhteisiä haasteita ja löytämään tapoja innostaa nuoria yhdessä. Yllätyimme positiivisesti, että saimme tuvan täyteen. Keskusteluun ei tarvinnut erikseen kannustaa, aikakin tuntui loppuvan kesken  ja kontaktitiedot vaihtoivat omistajaa. Toiveemme saada ehdotuksia, jotka pohjaavat yhteisiin tavoitteisiin ja tekemiseen, ei kaikunut kuuroille korville. Siksi odotan innolla hyviä yhteisiä ehdotuksia STEKin ja muidenkin tahojen rahoitettavaksi.

Energiamurroksen ja sähköistämisen oivaltamisia haluaisin olla tulevaisuudessa todistamassa ihan omin silminkin. Jos jokin, niin nuorten innostuksen näkeminen, palkitsee.

Kolumni

Timo Kekkonen: STEKin ensimmäiset 30 vuotta

STEK ry:n juhliessa 30-vuotista taivaltaan moni keskittyy muistelemaan yhdistyksen kehitystä, saavutuksia ja menestystä – eikä syyttä. On saatu aikaan paljon hyvää, joka on monipuolisesti tukenut sähkö- ja energia-alan kehittymistä ja tietä kohti sähköistä tulevaisuutta.

Tässä aiempiin saavutuksiin ja menneisyyteen keskittyvässä tilanteessa onkin tärkeä miettiä myös tulevaa. Miten luodaan edellytykset sille, että STEKin 50-vuotisjuhlien koittaessa voidaan olla entistä ylpeämpiä siitä mitä STEK yksin ja yhdessä muiden kanssa on saanut aikaan?

Seuraavassa esitän omat pointtini – kolme sellaista – joiden uskon olevan avainasemassa. Vaikka katson pohdinnassani tulevaisuuteen, perustuvat ajatukseni luonnollisesti menneeseen – niihin kymmeneen vuoteen, kun minulla oli mahdollisuus olla rakentamassa sitä tarinaa, jonka varaan ja jonka oppeja hyödyntäen voidaan kohdata tulevat vuodet.

  1. STEKin tulee hyödyntää omia erityispiirteitään

STEK on yksityinen yleishyödyllinen yhdistys, jolla on todella vapaat mahdollisuudet tehdä asioita, jotka jäsenistön piirissä koetaan tarpeellisiksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Rajallinen määrä jäseniä tekee yhdistyksen päätöksenteosta helppoa. Päätöksiä voidaan myös tehdä nopeasti. Monipuolinen jäsenistö, joka ei edusta kapeaa toimialaa tai sektoria luo hyvät edellytykset sille, että päätettävät toimenpiteet ja varojen kohdistaminen suuntautuvat edistämään laajoja ja vaikuttavuudeltaan pitkäjänteisiä asioita.

Yhdistyksen erityispiirre on myös yhdistyksen merkittävä varallisuus. Varallisuus ei toki ole samaa suuruusluokkaa kuin monella tutkimusta rahoittavalla säätiöllä, mutta kuitenkin tasolla, joka mahdollistaa jo merkittäviä panostuksia. Varoja voidaan käyttää monia säätiöitä tai muita yhdistyksiä joustavammin.

  1. STEKin tulee uudistua

Uudistuminen ja nopea reagointikyky toimintaympäristön muutoksiin on välttämätöntä. En tarkoita tällä sitä, että tavoitteita tulisi nopealla syklillä tarkastella ja uudistaa. Päinvastoin – pidän tärkeänä, että asetetuista pitkän tähtäimen tavoitteista pidetään kiinni, sillä onhan niiden vaikuttavuuden arviointikin hankalaa. Jos tavoitteena on, että energiamurroksen toteuttamiseen tarvittava tietopohja on kunnossa ja huippuosaajia on saatavilla kaikkiin tarvittaviin tehtäviin, on töitä tehtävä pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti. Joustavuutta tarvitaankin siinä, miten asioita edistetään. On oltava intoa ja näkemystä kokeilla uusia ja erilaisia asioita ja samalla rohkeutta ja kykyä muuttaa ja lopettaa toisia. Kun kokeilee uutta, on tarpeen myös rohkeasti kyseenalaistaa vanhaa.

  1. STEKin tulee verkostoitua

STEKin yksi käytännön vahvuus on pieni organisaatio. Pieni organisaatio luo pohjan joustavuudelle, mutta silläkin on haasteensa. Jotta STEK voi parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa tavoitteitaan, on oltava mahdollisimman hyvä näkemys siitä, millaista tulevaisuutta tavoittelemme ja mitä sen toteutuminen edellyttää. Edellytyksenä sille on laaja vuoropuhelu eri tahojen kanssa. Luonnollisesti STEKin jäsenyhdistyksillä ja erityisesti hallituksella on tässä tärkeä rooli. Lisäksi on eri keinoin oltava mukana siinä keskustelussa ja niiden kanssa, jotka ovat tätä tulevaisuutta yhdessä luomassa.

Tärkeä syy verkostoitua on myös löytää parhaat kumppanit, joiden kanssa yhteistyössä toimimalla tavoitteita saavutetaan tehokkaasti. Joidenkin kumppaneiden kanssa suurin etu tulee siitä, että niiden kautta tavoitetaan tärkeitä sidosryhmiä. Toisten kanssa taas voi löytyä yhteistyötä, joissa kumppaneiden resursseja yhdistämällä saadaan aikaan merkittävästi lisää vaikuttavuutta.

Henkilökohtaisesti haluan onnitella STEKiä sen kolmestakymmenestä ensimmäisestä vuodesta. Hetki voidaan iloita menneistä ja olla saavutuksista ylpeitä … ja sitten takaisin rakentamaan vielä hienompaa tulevaisuutta!

Timo Kekkonen, STEKin toimitusjohtaja vuosina 2014-2024

Kolumni

STEKin rahoitus voi olla hyvä vipuvarsi

Tätä blogia kirjoitettaessa on avautunut STEKin historian ensimmäinen Sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssiin suunnattu rahoitushaku. Teemahaussa etsimme rahoitettavaksi konsortiohanketta, joka löytää ratkaisuja sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssin parantamiseen, tuottaa sen avulla lisäarvoa, joka realisoituu uutena liiketoimintana, innovaatioina, jopa uutena vientiosaamisena. Tälläisia hankkeita olemme mielellämme rahoituksellamme vivuttamassa.

Koska kyse on STEKille uudesta toimintamallista, on paikallaan nostaa esiin joitain kunnianhimoisen rahoitushakumme erityispiirteitä. Yksi näistä on vivuttamisen periaate.

Ajattelemme, että rahoituksemme muoto saisi hankkeen myötä elää. Jos lähdemme liikkeelle ajatuksesta, että hanketta rahoitetaan neljä, kenties viisikin vuotta, on alkuvaiheessa haasteellista tietää varmaksi vaikkapa sitä, millaisia asioita hankkeen loppupuolella päästään pilotoimaan. Parhaimmillaan voidaan edetä tutkimuksesta ja konseptin kuvauksesta vaiheeseen, jossa mahdollisuus kokeiluihin, testaamiseen ja jopa pilotointiin aukeaa jo ennen hankkeen loppusuoraa. Jos tähän vaiheeseen on mahdollisuus saada mukaan partnereita ja täydentävää rahoitustakin, tilaisuutta ei tietenkään pidä päästää sivu suun. Tuloksena voi parhaimmillaan olla hanke, joka kykenee kasvamaan tuloksellisuutensa myötä. Parhaimmillaan saadaan aikaan jotain, joka leviää käyttöön ja markkinaan. Tätä kutsutaan vivuttamiseksi.

STEKin rahoituksen ominaispiirteenä on aina ollut pitkäjänteisyys ja joustavuus, ja siitä aiomme pitää kiinni myös jatkossa. Siksi haluamme sisällyttää mahdollisuuden muuntaa STEKin rahoituksen muotoa matkan varrella suorasta 100%:in rahoituksesta niin, että se voi toimia osana esimerkiksi julkisesti rahoitettua yhteishanketta tai osana yksityisrahoitteista pilotointia. Tätä mahdollisuutta olemme nostaneet esiin myös Resilienssi-teemahaussa, ja asettaneet STEKin rahoituksella vivuttamisen jopa yhdeksi hankkeen tavoitteeksi. Odotuksemme on, että viimeistään kolmantena vuonna STEKin rahoituksella käynnistetty hanke löytää myös ulkopuolista rahoitusta.

Tämä tarkoittaa, että vertaillessamme joulukuussa saamiamme rahoitushakemuksia, emme välttämättä vielä tiedä, miten hankkeen loppupätkän rahoitus kokonaisuudessaan muodostuu. Luotamme kuitenkin siihen, että hakijat kykenevät täydentämään hanketta tai sen ympärille muodostuvan hankekokonaisuuden rahoitusta matkan varrella. Tiedostamme tähän liittyvän riskin ja haasteet rahoituksen säätämisessä mahdollisia uusia ehtoja ja uutta tilannetta vastaavaksi, mutta samalla luotamme omaan kykyymme joustaa. Joustavuutemme perustuu ketterään päätöksentekoon ja ennen kaikkea siihen, ettei rahoituksemme tule valtiolta. Tulosten yleishyödyllisyys toki on periaate, josta emme avustusten kohdallakaan luovu.

Päästötön, sähköinen tulevaisuus ei synny sattumalta – se täytyy rakentaa rohkeasti yhteistyöllä ja kyvyllä uudistua. Tähän asti historia on näyttänyt, että voimme luottaa kumppaneihimme ja niin aiomme tehdä nytkin. Uskomme, että hakijat tarttuvat tähän mahdollisuuteen kunnianhimoisesti ja ennakkoluulottomasti. Nyt on hyvä hetki näyttää, mihin yhdessä pystymme.

Kolumni

Tällaisen hakemuksen haluaisin nähdä

Jos seurasit STEKin kuulumisia jo ennen lomia, ehkä huomasit, että avaamme syksyllä erityisen suunnatun rahoitushaun. Sen teemana on sähkö- ja energiajärjestelmän kyky häiriötilanteissa joustaa, sopeutua ja palautua. Resilienssistä huolehtiminen on erityisen ajankohtaista nyt, kun uhkakuvat muuttuvat ja energiajärjestelmän erilaiset joustot tarjoavat mahdollisuuksia uusille innovaatioille.
Vaikka resilienssistä on toki Suomessa osattu pitää huolta, saattaisi energiasiirtymä tarjota uusia mahdollisuuksia julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyölle tai välimaastoon. Voisi olla hyvä miettiä sitä, kuka resilienssistä hyötyy ja miten, jotta siihen kannattaa myös panostaa.

Rajaukset ja kriteerit hahmottuvat

Ajatukset ovat kesän aikana tarkentuneet siitä, miten haku olisi syytä rajata, millaisin saatesanoin ja kriteerein avata, ja millaisin hakijoille annettavin evästyksin STEK tulee syyskuussa julkisuuteen aiheesta. Lopullisesti hakuspeksit siunaa yhdistyksemme hallitus, mutta annamme itsellemme luvan avata verhoa vähän vielä enemmän. Ja jotta hakuun ehtisi hieman valmistautua, on hyvä avata odotuksia. Siksi haaveilua mieleisestä hakemuksesta voi tässä kohti jatkaa.

Haaste, jolla on merkitystä

Harras toiveeni on, että hakemuksessa esitettäisiin tavoitteeksi sellaisen haasteen ja ongelman ratkaiseminen, jolla on laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Olisi hienoa nähdä hakijan visio siitä, mitä ratkaisu parhaimmillaan saa aikaiseksi, miten se parantaa resilienssiä ja miten siitä hyödymme. En odota tarkkaa kuvausta vaikuttavuudesta, koska hankkeen edetessä kuva ratkaisustakin voi tarkentua. Ratkaisusta en lähde antamaan reunaehtoja tai spekuloimaan, mitä elementtejä saati teknologiaa ratkaisuun tulisi kuulua.

Monialainen osaaminen ratkaisee

Toivoisin, että hanke ottaisi käsittelyyn niin vaativan haasteen, että se onnistuakseen tarvitsee osaamista ja osaajia usealta alalta. Siksi odotamme hakemuksia ensisijaisesti konsortiolta.

STEK on rahoittajana joustava ja kärsivällinen eri tavoin kuin julkiset rahoittajat. Voimme sallia esimerkiksi kustannusten muodostumisessa joustoa. Parhaimmillaan se merkitsee sitä, että hanke täsmentää suunnitelmaansa, budjettiaan ja saattaa hankkeen edetessä jopa lisätä osallistujakaartiaan. Hakemus voi sisältää kuvauksen vaiheista, joita täsmennetään ja tarpeen vaatiessa hyväksytetään erikseen. Jos tavoitteen toteutuminen edellyttää vaikkapa kokeiluja ja pilotointeja, joista ei vielä hakuvaiheessa voi antaa tarkkaa suunnitelmaa, ei tämän pitäisi nousta esteeksi.

Suunnitelmallisuus on näyttö kyvykkyydestä

Toivoisin näkeväni hakijoilta konkretiaa siitä, miten, miksi ja kenelle löydöksistä ja tuloksista kerrotaan, miten edistetään tulosten käyttöönottoa ja mitä vaikuttavuuden syntymisen eteen tehdään. Arvostan sitä, että vuorovaikutusta käyttöönottajien kanssa tehdään tavoitteellisesti.

Itsestään selvästi hyvä hakemus pitää sisällään keskeiset hyvän projektisuunnitelman elementit uskottavine budjetteineen ja aikatauluineen. Vaatimamme suunnitelmallisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö suunnitelmasta saisi poiketa. Suunnitelmallisuus on näyttö suunnittelijan kyvykkyydestä ja kertoo hankkeen realistisuudesta. Ovathan näyttöjä kyvykkyydestä toki myös aiemmat tekemiset ja referenssit.

Elokuussa tarkennetaan – näkemyksiä kaivataan

Tarkennamme elokuun aikana hakua käymällä keskusteluja sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssin kanssa tekemisissä olevien tahojen kanssa. Kuulemme edelleen mieluusti näkemyksiä siitä, miten noin miljoonan euron panoksella saisi aikaan kolmen-neljän vuoden yhteistyön, jonka tulokset parantavat sähkö- ja energiajärjestelmämme iskunsietoa ja palautumista.

Viimeisenä toiveenani olisi vielä, että ymmärrys ”järjestelmästä” ei rajoittuisi vain teknisen toimivuuden tai ohjattavuuden näkökulmiin, vaan ottaisi huomioon meidät käyttäjät kaikkine vajavaisuuksinemme ja inhimillisyyksinemme.

Kolumni

Haku hakusessa (varoitus: sisältöpaljastuksia)

STEK on vuoden ensimmäisen puoliskon pohtinut yhdessä jäsenistönsä ja sidosryhmien kanssa rahoituksensa kohdentumista. Helppoa ei ole ollut. Energiamurroksen ympärillä tapahtuu paljon ja sähköistäminen on otsikoissa kissankokoisin kirjaimin ihan koko ajan. Suomessa investoidaan ja kehitetään uutta, jopa tutkitaankin.

Olemme etsineet itsellemme sopivaa toimintamallia ja tapaa rahoittaa niin, että rahoituksen vaikuttavuus varmistuisi. Vaikuttavuudesta olen tänä keväänä puhunutkin jo paljon. Vaikuttavuudella ymmärrän asioiden saamista paremmalle tolalle kuin mitä ne ovat aiemmin olleet – on se sitten muuttunutta ja parempaa bisnestä, alempia kustannuksia, mitattua päästöttömyyttä tai vaikkapa tyytyväisempiä vuokralaisia.

Vaikuttavuudella tarkoitamme, että hankkeiden tulokset otetaan käyttöön ja niiden avulla saadaan aikaan muutoksia.

Rahoittamisen prosessi puhuttanut

STEK on aikeissa avata – käytyjen keskusteluiden ja tehdyn taustatyön pohjalta – isomman ja erityisesti teemoitetun rahoitushaun syyskuussa. Haun onnistumisessa painottuu kaksi isoa tekijää: Haun aihe sekä haun käsittelemisen prosessi. Yllätyksekseni jälkimmäinen on herättänyt enemmän keskustelua kuin itse aiheen valinta.

Tähän syynä varmastikin on, että haluamme uuden tiedon tuottamisen lisäksi nähdä miten tieto muuttuu toiminnaksi. Painotamme rahoitusta ihan tietoisesti innovaatiotoiminnan suuntaan. Toivomme tämän vaativan yhteistyötä jo käynnistysvaiheessa ja siksi hakummekin on suunnattu konsortioille.

Reitti uudesta tiedosta muutokseen ei ole helppo eikä välttämättä edes vielä selvillä lähtöruudussa. Haluamme olla pitkäjänteinen rahoittaja, joka on mukana useamman vuoden, edellyttäen että muidenkin tahojen panostus lähtee kasvamaan ja muita rahoittajia saadaan mukaan. Tämä voi tarkoittaa hankkeen vaiheistamista, josta malleja on olemassa esimerkiksi Suomen Akatemian strategisessa tutkimuksessa.

Tavoitteena luoda uutta liiketoimintaa

Vaikein rasti tässä harjoituksessa on ollut aihe. Emme voi sitä määritellä tai rajata liian tiukasti, koska se tappaa tehokkaasti hakijoiden luovuuden. Aihepiirinä on esiin nostettu sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssi – kyky sietää ja palautua. Se on sukua joustolle, energiavarastojen tarkastelustakin varmasti on hyötyä, samoin kuluttajien ja muiden sähkönkäyttöäjien tavasta käyttää sähköä ja varautua sen puuttumiseen.

Mielenkiintoiseksi aiheen tekee maailmantilanne ja riskiskenaarioiden muutokset. Erityisen mielenkiintoiseksi itse koen myös mahdollisuudet luoda arvoa, jopa uutta liiketoimintaa energiamurroksen edetessä. Varautumiseen, häiriöihin ja palautumiseen liittyy aina ihminen, organisaatiot ja niiden kyky toimia – tai olla toimimatta.

Jos lähtökohdat ja halu vaikuttaa herättivät kiinnostuksesi, kannattaa seurata STEKin haun avautumista – tiedotamme siitä etupäässä uutiskirjeessä ja LinkedInissä.


Ja mitenkään kiellettyähän ei ole avata keskusteluja mahdollisten hankekumppaneiden kesken jo nyt. Syyskuu kun on käsillä varsin pian.

Kolumni

Mikään ei muutu jos kukaan ei suutu

Kevään työpajoissa käydyillä keskustelut ovat rikastuttaneet sekä STEKin että sen yhteisön ymmärrystä siitä, mitä ja miten rahoittaa, jotta sähkö- ja energiajärjestelmämme olisi entistä tehokkaampi, turvallisempi, päästöttömämpi ja ylipäätään kokonaisuutena fiksummin toimiva. Adjektiivilistaan on kokemusten pohjalta syytä lisätä iskunkestävyys ja kyky palautua. 

Keskustelu fokusoinnista on ollut palkitsevaa. Erityisen mieleenpainuvaa on ollut rahoituksen suuntaamisen ja vaikuttavuuden pohdinta. Keskustelu on kieppunut toisaalta sen ympärillä, millaista rahoituksen tulisi olla ja miten sitä suunnata, toisaalta vaikuttavuudessa ja etenkin sen mittaamisessa. Energiamurroksen läpivienti vaatii kompleksisista systeemeistä koostuvan massiivisen ja vaikeasti hallittava kokonaisuuden ja sen osien tarkastelua. Siinä kontekstissa vaikuttavuus on kuin pala märkää saippuaa, eikä siitä tahdo saada millään kiinni. 

Tekeminen-tulos  –   vaikutus-vaikuttavuus               

Putkiaivoisena olen kuitenkin tykästynyt tarkastelemaan vaikuttavuutta ajatteluketjuna, jossa lähtökohtana on ratkaisu ongelmaan tai merkittävä parannus nykytilaan. Esimerkiksi inhottavan sairauden poistaminen maailmasta on selkeä ja todennettavissa oleva positiivinen muutos – ihmiset elävät pidempään. Se jos mikä on toivottua vaikuttavuutta. Jotta näin tapahtuu, jonkin on täytynyt muuttua. Tässä tapauksessa on otettu käyttöön uusi hoitomuoto tai lääke, joka on korvannut tehottomampia parannuskeinoja. Muutos on edellyttänyt lääketieteellistä tutkimusta ja uutta tietoa sairauden hoidosta, lääkkeen monia kehitysvaiheita, sen kaupallistamista, keksintöjen suojaamista ja kenties myös standardointia sekä kouluttamista. Jotta tuloksia on syntynyt, on tehty hankkeita, kerätty niihin osaajat, välineet ja tarvittavat materiaalit. Tämä kaikki vaatii rahaa ihan jokaisessa vaiheessa. 

Energiamurros tietysti on ihan toista kuin sairauksista eroon pääseminen. Vaikuttavuutta haluaisin silti metsästää samalla ajattelumallilla, vaikken väitäkään että se olisi helppoa. Energiamurroksen läpiviennin haaste on niin monitahoinen, että kunniahimon tasoakin on uskallettava nostaa. Jotta STEKin rahoitus osuisi vaikuttavuuden kannalta maaliin, on vallitsevaa tilaa tarvittaessa häirittävä, ei-toivottujen vaikutusten uhallakin. Hyvä vaikuttavuus huomioi myös niiden minimoinnin. 

Vaikuttavuus on STEKin rahoituksen tärkein kriteeri

Haluan korostaa sitä, että positiivinen rahoituspäätös edellyttää jatkossa vaikuttavuuden ottamista huomioon jo hankkeen suunnittelussa. Se on haastavaa, jos aiemmin on tähdätty mittaamaan menestymistä julkaisujen laadulla ja määrällä tai näkyvyydellä, parhaimmillaankin keksintöilmoitusten määrällä, ehkä jopa idean pilotoinnilla. 

Uskomme että parhaaseen vaikuttavuuteen päästään yhteistyöllä, ja siksi uutta on myös STEKin pyrkimys koota yhteen toimijoita, joiden yhteistyötä voisimme rahoittaa isommalla panoksella. Tavoitteet voivat ja niiden olisi syytä olla korkealla; niillä voidaan tähdätä esimerkiksi isomman rahoituksen hakemiseen vaikkapa Euroopan Unionilta.

Yhteistyöhön rohkaisemme painokkaasti myös syksyn uudessa rahoitushaussamme. Avaamme silloin kevään työpajojen vuorovaikutukseen pohjautuvan temaattisen haun, jonka aihetta tarkennamme vielä kesän aikana. Toivon sen vastaavan myös sähkö- ja energiajärjestelmän iskunkestävyyden ja palautumiskyvyn haasteeseen. 

Vaikuttavuusjahti jatkuu uuden teeman etsinnällä 

Kiitän kevään vuorovaikutusprosessiimme osallistuneita terävistä ja haastavistakin näkemyksistä. Kunhan saamme hyvän yhteistyön käyntiin ensi talven aikana, voimme tulevana vuonna aloittaa keskustelun seuraavasta teemasta.

 Olethan mukana myös ensi vuonna!

Kolumni

Oikean ongelman löytymisen vaikeus

Aiemmin urallani siteerasi eräs viisas esimieheni usein pohjalaista sanontaa ”Rahaa on, ongelmia pitäis ostaa”.  Kuulostaa reteältä, itsevarmalta, jopa helpoltakin.

Totuus kuitenkin on, että vaikka rahaa olisikin, sen käyttäminen vastuullisesti ja tehokkaasti – STEKin tapauksessa edistämään energiamurrosta – ei hoidu ihan käden käänteessä. Reunaehtoja ja epävarmuustekijöitä riittää ja haasteiden monimutkaisuuteen nähden ei sitä rahaakaan ole oikeasti loputtomiin. 

Rooli ja fokus tarkentuivat

Syksyllä toteuttamassamme aivoriihessä meiltä kaivattiin visiota kehittämisestä ja viisautta alan tulevaisuudesta. Meille soviteltiin jopa ajatuspajan roolia, mutta siihen ryhtyminen olisi vaatinut merkittävää lisäpanostusta. Keskeisemmäksi muotoutui roolimme rahoittajana, ja siitä seuraava luonteva askel oli tarkentaa kriteerejä, joilla rahoitusta jaamme.

Voi olla, että valintakriteereistä käyty keskustelu ja niiden tarkastelu on herättänyt hakijat, koska hakemusten määrä on nousussa. Viesti näyttää purevan ja on realistista odottaa, että hankkeiden taso ja niiden tulosten vaikuttavuuskin pikkuhiljaa paranee. 

Vuorovaikutuksella yhteiseen ymmärrykseen

Rahoituskriteerien skarppaus on tarpeellinen keino, mutta se ei vielä riitä. Haluamme aktivoida jäsenkuntaamme, rahoitusta jo saavia kumppaneitamme ja sidosryhmiämme käymään yhdessä keskustelua siitä, mikä yhteinen ja kiperä ongelma sopisi STEKin rahoitettavaksi. Aihepiirejä on tarjottu vedystä energiajärjestelmän joustoon ja toipumiskykyyn. Liikenteen sähköistämisessäkään ei olla ihan maalissa vielä.

STEKin kahden hengen organisaatiossa ei viisaus riitä ongelman rajaamiseen. Siksi halummekin luoda tavan käydä tuloksekasta, vuorovaikutteista keskustelua, joka voisi parhaimmillaan johtaa temaattiseen, rajattuun rahoitushakuun. Ja vieläpä sellaiseen hakuun, jossa tunnistettaisiin energiajärjestelmästämme systeemisen tason muutostarve, jonka ongelmanratkaisuun tarvitaan tutkijoiden ja kehittäjien yhteistyötä.

Tavoitteena teemahaku tutkimuskonsortioille

Keväällä STEK järjestää kaksi työpajaa ja niiden ympärille vuorovaikutteista pohdintaa, jonka tuloksena haluamme avata syksyllä rahoitushaun. Haun, joka avataan ennemminkin tutkimuskonsortioille kuin yhdelle hakijalle. Haun, johon toivoisimme saavan mukaan myös muita rahoittajia tai ainakin kerättyä aikaa myöden hankkeiden muodostaman kokonaisuuden.

Hyväksymme sen, että haku voi vaatia esiselvityksiä tai analysointia, ja ymmärrämme myös riskit. Usein oletus siitä, mihin kannattaa panostaa, osuu lähelle muttei täysin kohdilleen. Siksi jousto ja kyky muuttaa suuntaa on kyettävä rakentamaan sisään hakuun. 

Jos aihe ja keskusteluun osallistuminen kiinnostaa, ole toki yhteydessä. Meitä ei ole vaikea löytää. 

Kolumni