Jos seurasit STEKin kuulumisia jo ennen lomia, ehkä huomasit, että avaamme syksyllä erityisen suunnatun rahoitushaun. Sen teemana on sähkö- ja energiajärjestelmän kyky häiriötilanteissa joustaa, sopeutua ja palautua. Resilienssistä huolehtiminen on erityisen ajankohtaista nyt, kun uhkakuvat muuttuvat ja energiajärjestelmän erilaiset joustot tarjoavat mahdollisuuksia uusille innovaatioille.
Vaikka resilienssistä on toki Suomessa osattu pitää huolta, saattaisi energiasiirtymä tarjota uusia mahdollisuuksia julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyölle tai välimaastoon. Voisi olla hyvä miettiä sitä, kuka resilienssistä hyötyy ja miten, jotta siihen kannattaa myös panostaa.

Rajaukset ja kriteerit hahmottuvat

Ajatukset ovat kesän aikana tarkentuneet siitä, miten haku olisi syytä rajata, millaisin saatesanoin ja kriteerein avata, ja millaisin hakijoille annettavin evästyksin STEK tulee syyskuussa julkisuuteen aiheesta. Lopullisesti hakuspeksit siunaa yhdistyksemme hallitus, mutta annamme itsellemme luvan avata verhoa vähän vielä enemmän. Ja jotta hakuun ehtisi hieman valmistautua, on hyvä avata odotuksia. Siksi haaveilua mieleisestä hakemuksesta voi tässä kohti jatkaa.

Haaste, jolla on merkitystä

Harras toiveeni on, että hakemuksessa esitettäisiin tavoitteeksi sellaisen haasteen ja ongelman ratkaiseminen, jolla on laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Olisi hienoa nähdä hakijan visio siitä, mitä ratkaisu parhaimmillaan saa aikaiseksi, miten se parantaa resilienssiä ja miten siitä hyödymme. En odota tarkkaa kuvausta vaikuttavuudesta, koska hankkeen edetessä kuva ratkaisustakin voi tarkentua. Ratkaisusta en lähde antamaan reunaehtoja tai spekuloimaan, mitä elementtejä saati teknologiaa ratkaisuun tulisi kuulua.

Monialainen osaaminen ratkaisee

Toivoisin, että hanke ottaisi käsittelyyn niin vaativan haasteen, että se onnistuakseen tarvitsee osaamista ja osaajia usealta alalta. Siksi odotamme hakemuksia ensisijaisesti konsortiolta.

STEK on rahoittajana joustava ja kärsivällinen eri tavoin kuin julkiset rahoittajat. Voimme sallia esimerkiksi kustannusten muodostumisessa joustoa. Parhaimmillaan se merkitsee sitä, että hanke täsmentää suunnitelmaansa, budjettiaan ja saattaa hankkeen edetessä jopa lisätä osallistujakaartiaan. Hakemus voi sisältää kuvauksen vaiheista, joita täsmennetään ja tarpeen vaatiessa hyväksytetään erikseen. Jos tavoitteen toteutuminen edellyttää vaikkapa kokeiluja ja pilotointeja, joista ei vielä hakuvaiheessa voi antaa tarkkaa suunnitelmaa, ei tämän pitäisi nousta esteeksi.

Suunnitelmallisuus on näyttö kyvykkyydestä

Toivoisin näkeväni hakijoilta konkretiaa siitä, miten, miksi ja kenelle löydöksistä ja tuloksista kerrotaan, miten edistetään tulosten käyttöönottoa ja mitä vaikuttavuuden syntymisen eteen tehdään. Arvostan sitä, että vuorovaikutusta käyttöönottajien kanssa tehdään tavoitteellisesti.

Itsestään selvästi hyvä hakemus pitää sisällään keskeiset hyvän projektisuunnitelman elementit uskottavine budjetteineen ja aikatauluineen. Vaatimamme suunnitelmallisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö suunnitelmasta saisi poiketa. Suunnitelmallisuus on näyttö suunnittelijan kyvykkyydestä ja kertoo hankkeen realistisuudesta. Ovathan näyttöjä kyvykkyydestä toki myös aiemmat tekemiset ja referenssit.

Elokuussa tarkennetaan – näkemyksiä kaivataan

Tarkennamme elokuun aikana hakua käymällä keskusteluja sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssin kanssa tekemisissä olevien tahojen kanssa. Kuulemme edelleen mieluusti näkemyksiä siitä, miten noin miljoonan euron panoksella saisi aikaan kolmen-neljän vuoden yhteistyön, jonka tulokset parantavat sähkö- ja energiajärjestelmämme iskunsietoa ja palautumista.

Viimeisenä toiveenani olisi vielä, että ymmärrys ”järjestelmästä” ei rajoittuisi vain teknisen toimivuuden tai ohjattavuuden näkökulmiin, vaan ottaisi huomioon meidät käyttäjät kaikkine vajavaisuuksinemme ja inhimillisyyksinemme.

STEK on vuoden ensimmäisen puoliskon pohtinut yhdessä jäsenistönsä ja sidosryhmien kanssa rahoituksensa kohdentumista. Helppoa ei ole ollut. Energiamurroksen ympärillä tapahtuu paljon ja sähköistäminen on otsikoissa kissankokoisin kirjaimin ihan koko ajan. Suomessa investoidaan ja kehitetään uutta, jopa tutkitaankin.

Olemme etsineet itsellemme sopivaa toimintamallia ja tapaa rahoittaa niin, että rahoituksen vaikuttavuus varmistuisi. Vaikuttavuudesta olen tänä keväänä puhunutkin jo paljon. Vaikuttavuudella ymmärrän asioiden saamista paremmalle tolalle kuin mitä ne ovat aiemmin olleet – on se sitten muuttunutta ja parempaa bisnestä, alempia kustannuksia, mitattua päästöttömyyttä tai vaikkapa tyytyväisempiä vuokralaisia.

Vaikuttavuudella tarkoitamme, että hankkeiden tulokset otetaan käyttöön ja niiden avulla saadaan aikaan muutoksia.

Rahoittamisen prosessi puhuttanut

STEK on aikeissa avata – käytyjen keskusteluiden ja tehdyn taustatyön pohjalta – isomman ja erityisesti teemoitetun rahoitushaun syyskuussa. Haun onnistumisessa painottuu kaksi isoa tekijää: Haun aihe sekä haun käsittelemisen prosessi. Yllätyksekseni jälkimmäinen on herättänyt enemmän keskustelua kuin itse aiheen valinta.

Tähän syynä varmastikin on, että haluamme uuden tiedon tuottamisen lisäksi nähdä miten tieto muuttuu toiminnaksi. Painotamme rahoitusta ihan tietoisesti innovaatiotoiminnan suuntaan. Toivomme tämän vaativan yhteistyötä jo käynnistysvaiheessa ja siksi hakummekin on suunnattu konsortioille.

Reitti uudesta tiedosta muutokseen ei ole helppo eikä välttämättä edes vielä selvillä lähtöruudussa. Haluamme olla pitkäjänteinen rahoittaja, joka on mukana useamman vuoden, edellyttäen että muidenkin tahojen panostus lähtee kasvamaan ja muita rahoittajia saadaan mukaan. Tämä voi tarkoittaa hankkeen vaiheistamista, josta malleja on olemassa esimerkiksi Suomen Akatemian strategisessa tutkimuksessa.

Tavoitteena luoda uutta liiketoimintaa

Vaikein rasti tässä harjoituksessa on ollut aihe. Emme voi sitä määritellä tai rajata liian tiukasti, koska se tappaa tehokkaasti hakijoiden luovuuden. Aihepiirinä on esiin nostettu sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssi – kyky sietää ja palautua. Se on sukua joustolle, energiavarastojen tarkastelustakin varmasti on hyötyä, samoin kuluttajien ja muiden sähkönkäyttöäjien tavasta käyttää sähköä ja varautua sen puuttumiseen.

Mielenkiintoiseksi aiheen tekee maailmantilanne ja riskiskenaarioiden muutokset. Erityisen mielenkiintoiseksi itse koen myös mahdollisuudet luoda arvoa, jopa uutta liiketoimintaa energiamurroksen edetessä. Varautumiseen, häiriöihin ja palautumiseen liittyy aina ihminen, organisaatiot ja niiden kyky toimia – tai olla toimimatta.

Jos lähtökohdat ja halu vaikuttaa herättivät kiinnostuksesi, kannattaa seurata STEKin haun avautumista – tiedotamme siitä etupäässä uutiskirjeessä ja LinkedInissä.

Ja mitenkään kiellettyähän ei ole avata keskusteluja mahdollisten hankekumppaneiden kesken jo nyt. Syyskuu kun on käsillä varsin pian.