Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

STEKin rahoitus voi olla hyvä vipuvarsi

Tätä blogia kirjoitettaessa on avautunut STEKin historian ensimmäinen Sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssiin suunnattu rahoitushaku. Teemahaussa etsimme rahoitettavaksi konsortiohanketta, joka löytää ratkaisuja sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssin parantamiseen, tuottaa sen avulla lisäarvoa, joka realisoituu uutena liiketoimintana, innovaatioina, jopa uutena vientiosaamisena. Tälläisia hankkeita olemme mielellämme rahoituksellamme vivuttamassa.

Koska kyse on STEKille uudesta toimintamallista, on paikallaan nostaa esiin joitain kunnianhimoisen rahoitushakumme erityispiirteitä. Yksi näistä on vivuttamisen periaate.

Ajattelemme, että rahoituksemme muoto saisi hankkeen myötä elää. Jos lähdemme liikkeelle ajatuksesta, että hanketta rahoitetaan neljä, kenties viisikin vuotta, on alkuvaiheessa haasteellista tietää varmaksi vaikkapa sitä, millaisia asioita hankkeen loppupuolella päästään pilotoimaan. Parhaimmillaan voidaan edetä tutkimuksesta ja konseptin kuvauksesta vaiheeseen, jossa mahdollisuus kokeiluihin, testaamiseen ja jopa pilotointiin aukeaa jo ennen hankkeen loppusuoraa. Jos tähän vaiheeseen on mahdollisuus saada mukaan partnereita ja täydentävää rahoitustakin, tilaisuutta ei tietenkään pidä päästää sivu suun. Tuloksena voi parhaimmillaan olla hanke, joka kykenee kasvamaan tuloksellisuutensa myötä. Parhaimmillaan saadaan aikaan jotain, joka leviää käyttöön ja markkinaan. Tätä kutsutaan vivuttamiseksi.

STEKin rahoituksen ominaispiirteenä on aina ollut pitkäjänteisyys ja joustavuus, ja siitä aiomme pitää kiinni myös jatkossa. Siksi haluamme sisällyttää mahdollisuuden muuntaa STEKin rahoituksen muotoa matkan varrella suorasta 100%:in rahoituksesta niin, että se voi toimia osana esimerkiksi julkisesti rahoitettua yhteishanketta tai osana yksityisrahoitteista pilotointia. Tätä mahdollisuutta olemme nostaneet esiin myös Resilienssi-teemahaussa, ja asettaneet STEKin rahoituksella vivuttamisen jopa yhdeksi hankkeen tavoitteeksi. Odotuksemme on, että viimeistään kolmantena vuonna STEKin rahoituksella käynnistetty hanke löytää myös ulkopuolista rahoitusta.

Tämä tarkoittaa, että vertaillessamme joulukuussa saamiamme rahoitushakemuksia, emme välttämättä vielä tiedä, miten hankkeen loppupätkän rahoitus kokonaisuudessaan muodostuu. Luotamme kuitenkin siihen, että hakijat kykenevät täydentämään hanketta tai sen ympärille muodostuvan hankekokonaisuuden rahoitusta matkan varrella. Tiedostamme tähän liittyvän riskin ja haasteet rahoituksen säätämisessä mahdollisia uusia ehtoja ja uutta tilannetta vastaavaksi, mutta samalla luotamme omaan kykyymme joustaa. Joustavuutemme perustuu ketterään päätöksentekoon ja ennen kaikkea siihen, ettei rahoituksemme tule valtiolta. Tulosten yleishyödyllisyys toki on periaate, josta emme avustusten kohdallakaan luovu.

Päästötön, sähköinen tulevaisuus ei synny sattumalta – se täytyy rakentaa rohkeasti yhteistyöllä ja kyvyllä uudistua. Tähän asti historia on näyttänyt, että voimme luottaa kumppaneihimme ja niin aiomme tehdä nytkin. Uskomme, että hakijat tarttuvat tähän mahdollisuuteen kunnianhimoisesti ja ennakkoluulottomasti. Nyt on hyvä hetki näyttää, mihin yhdessä pystymme.

Kolumni

Tällaisen hakemuksen haluaisin nähdä

Jos seurasit STEKin kuulumisia jo ennen lomia, ehkä huomasit, että avaamme syksyllä erityisen suunnatun rahoitushaun. Sen teemana on sähkö- ja energiajärjestelmän kyky häiriötilanteissa joustaa, sopeutua ja palautua. Resilienssistä huolehtiminen on erityisen ajankohtaista nyt, kun uhkakuvat muuttuvat ja energiajärjestelmän erilaiset joustot tarjoavat mahdollisuuksia uusille innovaatioille.
Vaikka resilienssistä on toki Suomessa osattu pitää huolta, saattaisi energiasiirtymä tarjota uusia mahdollisuuksia julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyölle tai välimaastoon. Voisi olla hyvä miettiä sitä, kuka resilienssistä hyötyy ja miten, jotta siihen kannattaa myös panostaa.

Rajaukset ja kriteerit hahmottuvat

Ajatukset ovat kesän aikana tarkentuneet siitä, miten haku olisi syytä rajata, millaisin saatesanoin ja kriteerein avata, ja millaisin hakijoille annettavin evästyksin STEK tulee syyskuussa julkisuuteen aiheesta. Lopullisesti hakuspeksit siunaa yhdistyksemme hallitus, mutta annamme itsellemme luvan avata verhoa vähän vielä enemmän. Ja jotta hakuun ehtisi hieman valmistautua, on hyvä avata odotuksia. Siksi haaveilua mieleisestä hakemuksesta voi tässä kohti jatkaa.

Haaste, jolla on merkitystä

Harras toiveeni on, että hakemuksessa esitettäisiin tavoitteeksi sellaisen haasteen ja ongelman ratkaiseminen, jolla on laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Olisi hienoa nähdä hakijan visio siitä, mitä ratkaisu parhaimmillaan saa aikaiseksi, miten se parantaa resilienssiä ja miten siitä hyödymme. En odota tarkkaa kuvausta vaikuttavuudesta, koska hankkeen edetessä kuva ratkaisustakin voi tarkentua. Ratkaisusta en lähde antamaan reunaehtoja tai spekuloimaan, mitä elementtejä saati teknologiaa ratkaisuun tulisi kuulua.

Monialainen osaaminen ratkaisee

Toivoisin, että hanke ottaisi käsittelyyn niin vaativan haasteen, että se onnistuakseen tarvitsee osaamista ja osaajia usealta alalta. Siksi odotamme hakemuksia ensisijaisesti konsortiolta.

STEK on rahoittajana joustava ja kärsivällinen eri tavoin kuin julkiset rahoittajat. Voimme sallia esimerkiksi kustannusten muodostumisessa joustoa. Parhaimmillaan se merkitsee sitä, että hanke täsmentää suunnitelmaansa, budjettiaan ja saattaa hankkeen edetessä jopa lisätä osallistujakaartiaan. Hakemus voi sisältää kuvauksen vaiheista, joita täsmennetään ja tarpeen vaatiessa hyväksytetään erikseen. Jos tavoitteen toteutuminen edellyttää vaikkapa kokeiluja ja pilotointeja, joista ei vielä hakuvaiheessa voi antaa tarkkaa suunnitelmaa, ei tämän pitäisi nousta esteeksi.

Suunnitelmallisuus on näyttö kyvykkyydestä

Toivoisin näkeväni hakijoilta konkretiaa siitä, miten, miksi ja kenelle löydöksistä ja tuloksista kerrotaan, miten edistetään tulosten käyttöönottoa ja mitä vaikuttavuuden syntymisen eteen tehdään. Arvostan sitä, että vuorovaikutusta käyttöönottajien kanssa tehdään tavoitteellisesti.

Itsestään selvästi hyvä hakemus pitää sisällään keskeiset hyvän projektisuunnitelman elementit uskottavine budjetteineen ja aikatauluineen. Vaatimamme suunnitelmallisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö suunnitelmasta saisi poiketa. Suunnitelmallisuus on näyttö suunnittelijan kyvykkyydestä ja kertoo hankkeen realistisuudesta. Ovathan näyttöjä kyvykkyydestä toki myös aiemmat tekemiset ja referenssit.

Elokuussa tarkennetaan – näkemyksiä kaivataan

Tarkennamme elokuun aikana hakua käymällä keskusteluja sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssin kanssa tekemisissä olevien tahojen kanssa. Kuulemme edelleen mieluusti näkemyksiä siitä, miten noin miljoonan euron panoksella saisi aikaan kolmen-neljän vuoden yhteistyön, jonka tulokset parantavat sähkö- ja energiajärjestelmämme iskunsietoa ja palautumista.

Viimeisenä toiveenani olisi vielä, että ymmärrys ”järjestelmästä” ei rajoittuisi vain teknisen toimivuuden tai ohjattavuuden näkökulmiin, vaan ottaisi huomioon meidät käyttäjät kaikkine vajavaisuuksinemme ja inhimillisyyksinemme.

Kolumni

Haku hakusessa (varoitus: sisältöpaljastuksia)

STEK on vuoden ensimmäisen puoliskon pohtinut yhdessä jäsenistönsä ja sidosryhmien kanssa rahoituksensa kohdentumista. Helppoa ei ole ollut. Energiamurroksen ympärillä tapahtuu paljon ja sähköistäminen on otsikoissa kissankokoisin kirjaimin ihan koko ajan. Suomessa investoidaan ja kehitetään uutta, jopa tutkitaankin.

Olemme etsineet itsellemme sopivaa toimintamallia ja tapaa rahoittaa niin, että rahoituksen vaikuttavuus varmistuisi. Vaikuttavuudesta olen tänä keväänä puhunutkin jo paljon. Vaikuttavuudella ymmärrän asioiden saamista paremmalle tolalle kuin mitä ne ovat aiemmin olleet – on se sitten muuttunutta ja parempaa bisnestä, alempia kustannuksia, mitattua päästöttömyyttä tai vaikkapa tyytyväisempiä vuokralaisia.

Vaikuttavuudella tarkoitamme, että hankkeiden tulokset otetaan käyttöön ja niiden avulla saadaan aikaan muutoksia.

Rahoittamisen prosessi puhuttanut

STEK on aikeissa avata – käytyjen keskusteluiden ja tehdyn taustatyön pohjalta – isomman ja erityisesti teemoitetun rahoitushaun syyskuussa. Haun onnistumisessa painottuu kaksi isoa tekijää: Haun aihe sekä haun käsittelemisen prosessi. Yllätyksekseni jälkimmäinen on herättänyt enemmän keskustelua kuin itse aiheen valinta.

Tähän syynä varmastikin on, että haluamme uuden tiedon tuottamisen lisäksi nähdä miten tieto muuttuu toiminnaksi. Painotamme rahoitusta ihan tietoisesti innovaatiotoiminnan suuntaan. Toivomme tämän vaativan yhteistyötä jo käynnistysvaiheessa ja siksi hakummekin on suunnattu konsortioille.

Reitti uudesta tiedosta muutokseen ei ole helppo eikä välttämättä edes vielä selvillä lähtöruudussa. Haluamme olla pitkäjänteinen rahoittaja, joka on mukana useamman vuoden, edellyttäen että muidenkin tahojen panostus lähtee kasvamaan ja muita rahoittajia saadaan mukaan. Tämä voi tarkoittaa hankkeen vaiheistamista, josta malleja on olemassa esimerkiksi Suomen Akatemian strategisessa tutkimuksessa.

Tavoitteena luoda uutta liiketoimintaa

Vaikein rasti tässä harjoituksessa on ollut aihe. Emme voi sitä määritellä tai rajata liian tiukasti, koska se tappaa tehokkaasti hakijoiden luovuuden. Aihepiirinä on esiin nostettu sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssi – kyky sietää ja palautua. Se on sukua joustolle, energiavarastojen tarkastelustakin varmasti on hyötyä, samoin kuluttajien ja muiden sähkönkäyttöäjien tavasta käyttää sähköä ja varautua sen puuttumiseen.

Mielenkiintoiseksi aiheen tekee maailmantilanne ja riskiskenaarioiden muutokset. Erityisen mielenkiintoiseksi itse koen myös mahdollisuudet luoda arvoa, jopa uutta liiketoimintaa energiamurroksen edetessä. Varautumiseen, häiriöihin ja palautumiseen liittyy aina ihminen, organisaatiot ja niiden kyky toimia – tai olla toimimatta.

Jos lähtökohdat ja halu vaikuttaa herättivät kiinnostuksesi, kannattaa seurata STEKin haun avautumista – tiedotamme siitä etupäässä uutiskirjeessä ja LinkedInissä.


Ja mitenkään kiellettyähän ei ole avata keskusteluja mahdollisten hankekumppaneiden kesken jo nyt. Syyskuu kun on käsillä varsin pian.

Kolumni

Mikään ei muutu jos kukaan ei suutu

Kevään työpajoissa käydyillä keskustelut ovat rikastuttaneet sekä STEKin että sen yhteisön ymmärrystä siitä, mitä ja miten rahoittaa, jotta sähkö- ja energiajärjestelmämme olisi entistä tehokkaampi, turvallisempi, päästöttömämpi ja ylipäätään kokonaisuutena fiksummin toimiva. Adjektiivilistaan on kokemusten pohjalta syytä lisätä iskunkestävyys ja kyky palautua. 

Keskustelu fokusoinnista on ollut palkitsevaa. Erityisen mieleenpainuvaa on ollut rahoituksen suuntaamisen ja vaikuttavuuden pohdinta. Keskustelu on kieppunut toisaalta sen ympärillä, millaista rahoituksen tulisi olla ja miten sitä suunnata, toisaalta vaikuttavuudessa ja etenkin sen mittaamisessa. Energiamurroksen läpivienti vaatii kompleksisista systeemeistä koostuvan massiivisen ja vaikeasti hallittava kokonaisuuden ja sen osien tarkastelua. Siinä kontekstissa vaikuttavuus on kuin pala märkää saippuaa, eikä siitä tahdo saada millään kiinni. 

Tekeminen-tulos  –   vaikutus-vaikuttavuus               

Putkiaivoisena olen kuitenkin tykästynyt tarkastelemaan vaikuttavuutta ajatteluketjuna, jossa lähtökohtana on ratkaisu ongelmaan tai merkittävä parannus nykytilaan. Esimerkiksi inhottavan sairauden poistaminen maailmasta on selkeä ja todennettavissa oleva positiivinen muutos – ihmiset elävät pidempään. Se jos mikä on toivottua vaikuttavuutta. Jotta näin tapahtuu, jonkin on täytynyt muuttua. Tässä tapauksessa on otettu käyttöön uusi hoitomuoto tai lääke, joka on korvannut tehottomampia parannuskeinoja. Muutos on edellyttänyt lääketieteellistä tutkimusta ja uutta tietoa sairauden hoidosta, lääkkeen monia kehitysvaiheita, sen kaupallistamista, keksintöjen suojaamista ja kenties myös standardointia sekä kouluttamista. Jotta tuloksia on syntynyt, on tehty hankkeita, kerätty niihin osaajat, välineet ja tarvittavat materiaalit. Tämä kaikki vaatii rahaa ihan jokaisessa vaiheessa. 

Energiamurros tietysti on ihan toista kuin sairauksista eroon pääseminen. Vaikuttavuutta haluaisin silti metsästää samalla ajattelumallilla, vaikken väitäkään että se olisi helppoa. Energiamurroksen läpiviennin haaste on niin monitahoinen, että kunniahimon tasoakin on uskallettava nostaa. Jotta STEKin rahoitus osuisi vaikuttavuuden kannalta maaliin, on vallitsevaa tilaa tarvittaessa häirittävä, ei-toivottujen vaikutusten uhallakin. Hyvä vaikuttavuus huomioi myös niiden minimoinnin. 

Vaikuttavuus on STEKin rahoituksen tärkein kriteeri

Haluan korostaa sitä, että positiivinen rahoituspäätös edellyttää jatkossa vaikuttavuuden ottamista huomioon jo hankkeen suunnittelussa. Se on haastavaa, jos aiemmin on tähdätty mittaamaan menestymistä julkaisujen laadulla ja määrällä tai näkyvyydellä, parhaimmillaankin keksintöilmoitusten määrällä, ehkä jopa idean pilotoinnilla. 

Uskomme että parhaaseen vaikuttavuuteen päästään yhteistyöllä, ja siksi uutta on myös STEKin pyrkimys koota yhteen toimijoita, joiden yhteistyötä voisimme rahoittaa isommalla panoksella. Tavoitteet voivat ja niiden olisi syytä olla korkealla; niillä voidaan tähdätä esimerkiksi isomman rahoituksen hakemiseen vaikkapa Euroopan Unionilta.

Yhteistyöhön rohkaisemme painokkaasti myös syksyn uudessa rahoitushaussamme. Avaamme silloin kevään työpajojen vuorovaikutukseen pohjautuvan temaattisen haun, jonka aihetta tarkennamme vielä kesän aikana. Toivon sen vastaavan myös sähkö- ja energiajärjestelmän iskunkestävyyden ja palautumiskyvyn haasteeseen. 

Vaikuttavuusjahti jatkuu uuden teeman etsinnällä 

Kiitän kevään vuorovaikutusprosessiimme osallistuneita terävistä ja haastavistakin näkemyksistä. Kunhan saamme hyvän yhteistyön käyntiin ensi talven aikana, voimme tulevana vuonna aloittaa keskustelun seuraavasta teemasta.

 Olethan mukana myös ensi vuonna!

Kolumni

Oikean ongelman löytymisen vaikeus

Aiemmin urallani siteerasi eräs viisas esimieheni usein pohjalaista sanontaa ”Rahaa on, ongelmia pitäis ostaa”.  Kuulostaa reteältä, itsevarmalta, jopa helpoltakin.

Totuus kuitenkin on, että vaikka rahaa olisikin, sen käyttäminen vastuullisesti ja tehokkaasti – STEKin tapauksessa edistämään energiamurrosta – ei hoidu ihan käden käänteessä. Reunaehtoja ja epävarmuustekijöitä riittää ja haasteiden monimutkaisuuteen nähden ei sitä rahaakaan ole oikeasti loputtomiin. 

Rooli ja fokus tarkentuivat

Syksyllä toteuttamassamme aivoriihessä meiltä kaivattiin visiota kehittämisestä ja viisautta alan tulevaisuudesta. Meille soviteltiin jopa ajatuspajan roolia, mutta siihen ryhtyminen olisi vaatinut merkittävää lisäpanostusta. Keskeisemmäksi muotoutui roolimme rahoittajana, ja siitä seuraava luonteva askel oli tarkentaa kriteerejä, joilla rahoitusta jaamme.

Voi olla, että valintakriteereistä käyty keskustelu ja niiden tarkastelu on herättänyt hakijat, koska hakemusten määrä on nousussa. Viesti näyttää purevan ja on realistista odottaa, että hankkeiden taso ja niiden tulosten vaikuttavuuskin pikkuhiljaa paranee. 

Vuorovaikutuksella yhteiseen ymmärrykseen

Rahoituskriteerien skarppaus on tarpeellinen keino, mutta se ei vielä riitä. Haluamme aktivoida jäsenkuntaamme, rahoitusta jo saavia kumppaneitamme ja sidosryhmiämme käymään yhdessä keskustelua siitä, mikä yhteinen ja kiperä ongelma sopisi STEKin rahoitettavaksi. Aihepiirejä on tarjottu vedystä energiajärjestelmän joustoon ja toipumiskykyyn. Liikenteen sähköistämisessäkään ei olla ihan maalissa vielä.

STEKin kahden hengen organisaatiossa ei viisaus riitä ongelman rajaamiseen. Siksi halummekin luoda tavan käydä tuloksekasta, vuorovaikutteista keskustelua, joka voisi parhaimmillaan johtaa temaattiseen, rajattuun rahoitushakuun. Ja vieläpä sellaiseen hakuun, jossa tunnistettaisiin energiajärjestelmästämme systeemisen tason muutostarve, jonka ongelmanratkaisuun tarvitaan tutkijoiden ja kehittäjien yhteistyötä.

Tavoitteena teemahaku tutkimuskonsortioille

Keväällä STEK järjestää kaksi työpajaa ja niiden ympärille vuorovaikutteista pohdintaa, jonka tuloksena haluamme avata syksyllä rahoitushaun. Haun, joka avataan ennemminkin tutkimuskonsortioille kuin yhdelle hakijalle. Haun, johon toivoisimme saavan mukaan myös muita rahoittajia tai ainakin kerättyä aikaa myöden hankkeiden muodostaman kokonaisuuden.

Hyväksymme sen, että haku voi vaatia esiselvityksiä tai analysointia, ja ymmärrämme myös riskit. Usein oletus siitä, mihin kannattaa panostaa, osuu lähelle muttei täysin kohdilleen. Siksi jousto ja kyky muuttaa suuntaa on kyettävä rakentamaan sisään hakuun. 

Jos aihe ja keskusteluun osallistuminen kiinnostaa, ole toki yhteydessä. Meitä ei ole vaikea löytää. 

Kolumni

Millaisia koulutushankkeita STEK tukee?

STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu avaa blogissaan koulutushankkeiden rahoittamisen kriteerejä.

STEK haluaa edelleenkin varmistaa tulevaisuuden osaamista, mutta yksin emme saa rahallakaan aikaan ihmeitä. Rahoittamisessa täytyy olla terävänä ja tarkkana. Siksi on myös syytä tarkentaa, millaisia koulutushankkeita STEK tukee ja mitä ovat uuden strategiamme mukaiset koulutushankkeiden kriteerit.

Osaamisen merkitystä olen nostanut esiin useasti, enkä ole sen suhteen ainoa huolestunut. Syytä onkin, kun eläköityminen uhkaa, uudet teknologiat vaativat uudenlaista osaamista ja koulutukseen käytettävä rahakin on vähissä.

Energiamurroksen aikaansaaminen tarvitsee osaajansa, ja heidän kiinnostuksestaan käydään jatkuvasti koveneva kilpailu.

Opettajat kehittämään koulutusta

STEK painottaa vaikuttavuutta kaikessa rahoituksessaan. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, että kehittämisen tulokset otetaan käyttöön, niiden avulla ja myötä syntyy muutoksia ja muutokset vaikuttavat positiivisesti vallitsevaan olotilaan.

Skarppaamista olemme tekemässä erityisesti niin, että haluamme varmistaa koulutusta antavien tahojen, erityisesti opettajien, aktiivisen ja vastuullisen roolin kehittämisessä. Heidän saamisensa ajajan paikalle kehittämishankkeissa on avain siihen, että muutos oikeasti tapahtuu. Siksi rahoituksen hakijoina soisimme näkevämme oppilaitoksia ja koulutusta toteuttavia tahoja, jotka ymmärtävät oppijoiden tarpeet ja haasteet omakohtaisesti. 

Kriteerit huomioivat laadun ja saavutettavuuden

Koulutuksen kehittämisessä odotamme kehittävien sisältöjen saavuttavan joukoittain oppijoita, oli kyse tiede- ja teknologiakasvatuksesta tai maisterivaiheen kursseista. Käytettävissä olevat alustat ja yhteistyömuodot, kuten Opin.fi -palvelu tai Fitechin kaltaiset toimijat mahdollistavat jo nykyisinkin sen, että samaa kurssisisältöä ei tarvitse käsikirjoittaa jokaisessa oppilaitoksessa joka kerta uudestaan. Samat ajattelumallit mahdollistavat myös sisältöjen modulaarisuuden, ts. samasta kokonaisuudesta voi tuottaa erilaisten kohderyhmien tarpeisiin helpommin istuvia räätälöintejä.

Myös sisältöjen pedagoginen laatu on meille tärkeä kriteeri. Etenkin digitaalisten sisältöjen, jopa mahdollisten verkossa toteutettavien massakurssien, osalta tähän on syytä kiinnittää huomiota, kun siihen on tarjolla myös osaamista, keinoja ja eväitä.

Sisältöjen saavutettavuus erilaisten kohderyhmien näkökulmasta on niin ikään laatutekijä. Saavutettavuutta on syytä tarkastella myös sellaisten kohderyhmien kannalta, joille oppiminen on tavallista haasteellisempaa. 

Kansainvälisyytta ei pidä unohtaa

Osaamisen kehittämisessä on hyvä ymmärtää globaali kilpailu ja se, että emme Suomessa toimi suljetussa markkinassa, vaikka kielemme meitä omalla tavallaan suojeleekin. Kansainvälistymiseen on hyvä kiinnittää huomiota, oli kyse sitten opiskelijoiden liikkuvuudesta tai sisältöjen saamisesta muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten opiskelijoiden ulottuville.

Energiamurros määrittää tarpeen

Sisältö ja sen osuminen energiamurroksen osaamistarpeisiin on kuitenkin tärkein koulutushankkeiden kriteereistä. Osaamistarpeita on eritasoisia. STEKin kannalta eri koulutustasot ovat yhtä tärkeitä ala-asteelta väitökseen ja siltä väliltä, kunhan tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan sähköistymisen ja energiamurroksen tarve on ymmärretty ja se halutaan tyydyttää oppiainerajojenkin kustannuksella.

Ratkaisuja osaamistarpeisiin voimme mieluusti rahoittaa, kun muu rahoitus ei yksin riitä, kun tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja etenkin kun tarvitaan useiden osapuolten yhteistyötä ja kuorman jakamista.

Kolumni

STEKin rahoituskriteerit uusiksi

Yhdistyksemme strategiaa on nyt saatu kirkastettua, siitä lämmin kiitos kaikille osallistuneille. Keskeisintä uudessa strategiassa ovat muuttuneet rahoituksen kriteerit.

Kyse on perusteista, joilla STEKin rahoitusta voi ja kannattaa hakea, ja joita vasten arviointia ja valintaa rahoitettavista hankkeista tehdään. 

Rahoitus on STEKin toiminnan kivijalka

Rahoituksen perusta on samalla STEKin olemassaolon perusta. Energiamurroksen edistäminen, turvallisen, tehokkaan, resilientin ja kestävän sähköjärjestelmän kehittäminen on lähtökohta rahoittamisellekin. Kuten aiemminkin, yleishyödyllisyyden vaatimus hankkeiden tuloksille on edelleen olemassa. 

Tarkennuksia rahoituksen kriteerien osalta on tehty siihen, miten haluamme hankkeiden tuloksilla saada aikaan vaikuttavuutta. Olemme määritelleet tarkemmin, millaista toimintaa haluamme rahoittaa ja miten. Vaikuttavuuden tavoitteluun tähtää myös se, että rahoituksen muoto on jatkossa yksinomaan avustusmuotoista. Lahjoituksia emme enää tee. 

Avustuksia kohdennetaan kolmeen rahoituslajiin:

TKI-hankkeille merkittävin rahoitusosuus

Avaan tässä TKI-kriteeristöä ja uutta tapaamme rahoittaa TKI-hankkeita. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot on jatkossa rahoituslaji, johon kohdennamme suurimmat panostukset ja myös mahdolliset teemoitetut haut. Sen osalta rahoitamme hankkeita, jotka tavoittelevat tuloksillaan vaikuttavuutta ja muutoksia energiajärjestelmään.  

Tavoitteiden saavuttaminen ja näyttö vaikutuksista, saati vaikuttavuudesta voi olla kaukanakin tulevaisuudessa, ja siksi hankkeet ja rahoitus voivat olla pitkäjänteistä ja tarvittaessa nojautua tarkentuvaan suunnitelmaan. Odotamme kuitenkin näkemystä vaikuttavuudesta ja siihen pohjautuvaa suunnitelmaa. Akateeminen julkaisujen tai raporttien synnyttäminen on toissijaista.

Kannustamme siihen, että hankkeet tähtäävät ja sisältävätkin soveltamista, kokeiluja, pilotointeja tai johtavat niihin. 

Pidämme arvossa yhteistyötä

Näemme positiivisena, jos hankkeessa tai sen seurauksena syntyy yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja aihepiiri synnyttää lisää TKI-toimintaa ympärilleen. Ilman suunnittelua ja valmistelua harvoin saadaan ajateltua riittävän isosti, ja STEK varautuukin rahoittamaan alkuun myös pieniä valmisteluhankkeita.  

Aihepiirin ympärille syntyvien hankkeiden rahoittaminen yhdessä muiden rahoittajien kanssa on toki mahdollista, mikäli roolimme on tarkoituksenmukainen. 

Tulossa teemahakuja

Kevään aikana käynnistelemme vuorovaikutusprosessia sidosryhmiemme kanssa. Sen tavoitteena on yhdessä määrittää tulevien pidempien temaattisten hakujen aihepiirejä.

Kannattaa siis pysyä kuulolla!

Kolumni

Kurkistusta STEKin strategiaan 

Yhdistyksemme päätti uusia strategiansa kesäkuussa, ja siitä lähtien olen penkonut erilaisia alaa koskevia visioraportteja, ennusteita, katsauksia ja etenkin energiasiirtymää koskevia artikkeleita. Saimme mukavasti vastauksia myös sidosryhmiltämme: kommentteja tuli noin 50 sivua. Paljon on ammennettu jäsenistöltä ja tietysti hallitukselta.  

Kiteytyksen aika on käsillä. Se, mitä STEK tekee ja millaiseksi se haluaa, kirjataan ja muotoillaan niin, että kiteytys on välitettävissä selkeästi myös muille. Vaikka lopputulemaa vielä hiotaan, sormet syyhyävät kertoa jotakin jo etukäteen. Blogissa aihetta voi käsitellä, virallisempi julkistus on käsillä sitten vuoden alussa.

Uutta tulossa vaikka vanhaakin säilyy

Strategiamme keskiössä pysyy sähköistäminen, energiatehokkuus ja energiasiirtymän vauhdittaminen. Turvallisuus, tehokkuus ja päästöttömyys ovat myös edelleen avainroolissa, kun mietitään, mihin rahaa jatkossa käytetään. Rahan käyttäminen on nimenomaan se rooli, jossa STEKin osaaminen toivottavasti vahvistuu entisestään. Haluamme korostaa sitä, että STEK rahoittaa ja rahan saajat aikaansaavat hyvää: tuloksia, muutoksia ja lopulta vaikuttavuutta, jolla maailma paranee.

Samalla tunnistamme, että raha ei tee STEKin kahden hengen organisaatiosta viisasta. Siksi tärkein asia oikeanlaisten hankkeiden löytämisessä on toimia vuorovaikutuksessa niiden kanssa, joilla on ideoita ja ymmärrystä ja jotka yhdessä voivat saada uudistumista aikaan. Keskustelua siitä, millaista tutkimusta, kehitystyötä, innovaatioita, osaamisen kehittämistä tai tiede- ja teknologiakasvatusta tuetaan, pidetään yllä, jotta siitä syntyy syötteitä aloitteille ja jopa kokonaisille teemoille. Tavasta olla vuorovaikutuksessa toivon syntyvän STEKille tärkeän roolin siinä yhteisössä, jossa se toimii.  

Rooli rahoittajana erityinen

STEKin rahoitus on yksityistä, mutta kohdentuu yleishyödyllisiin hankkeisiin. Tämä tulee näkymään uudessa strategiassa ja se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä asioita, joita muut kenties näkevät liian riskipitoisina tai hankalina toteuttaa. Tähän mennessä käydyt keskustelut nostavat jo esiin lupaavia avauksia.

Esimerkkinä voisin mainita Luonnonvarakeskus LUKE:n ja VTT:n Varttivalo -hankkeen, jossa mietitään keinoja kasvihuoneiden valotuksen ja energiankäytön optimointiin kasvien vinkkelistä. Hankkeessa on hyvät mahdollisuudet luoda kestävää ruoantuotantoa ja älykästä sähkönkäyttöä yhdistelevää uutta liiketoimintaa ja jopa uusia viestimahdollisuuksia alalle. Ruoan tuotanto ja energiamurros kohtaavat tavalla, joka saattaa olla meille pohjoisessa iso juttu.  

Rahoituksen kriteeristön uudistaminen tulee myös heijastamaan uusia tuulia ja liittyy haluumme panostaa jatkossa kohdennetummin. Lisää strategiasta on luvassa, joten kannattaa pysyä kanavalla. 

Kolumni

Biggest Bang for the Euro 

Voin sanoa olevani hyvin innostunut maaliskuun alussa aloittamastani työstä. Sillä on poikkeuksellisen fiksu päämäärä: edistää päästöttömän, turvallisen ja tehokkaan energiajärjestelmän kehittämistä Suomeen. Edistämiseen on vielä käytössä resurssejakin, ihan siis riihikuivaa rahaa, joka ei tule veronmaksajien pussista ja joka on kuitenkin käytettävä yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Rahaa ei ole yllin kyllin, mutta sen verran, että sen voi olettaa johonkin vaikuttavan. Tässä kohden amerikkalainen sanoisi, että pitää saada vastinetta – isointa pauketta taalalla. Taivaalle ei rahaa panna ilotulitteisiin, sen sijaan vaikuttavuuden perään huudan ja lujaa.  

Energiajärjestelmä ja sen kehittäminen on mitä tiukimmin kytköksissä vihreään siirtymään. Ollaan siis tekemisissä merkitykseltään mitä oleellisimman ja tulevaisuutta perustavalla tavalla muokkaavaan kokonaisuuden kanssa. Ympäriltä löytyy kirjo erilaista kehittämistä, tutkimusta, hankkeita, osaamisen kehittämistä, tiedon jakamista ja levittämistä, tiedekasvatusta, valistusta – ylipäänsä ja yhteensä valtava joukko tekemistä, joka kutsuu osallistumaan.

Maailmanpolitiikan muututtua ja sodan puhjettua energiamurros näkyi sähkön hinnoissa ja nosti sähkön keskusteluun, mikä taas ruokkii tiedonjanoa ja motiivia kehittää. Ehkä hopeareunus pilvessä siis, mutta myös oiva kohta tarkentaa strategiaa ja tehdä parempia valintoja ja vaikuttaa.  

Toki on jo vaikutettukin. STEK on saanut nauttia hyvien kumppanuuksien kautta syntyneistä erinomaisista hankkeista ja niiden tuloksista. Rahoitusta on käytetty tutkimukseen, opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen, erilaisiin nuoriin kohdistuviin hankkeisiin sekä sähköteknisen alan standardointiin. Lähtökohta oli sähköturvallisuus, mutta parisen vuotta sitten hypättiin isompiin vesiin, kun missio on muutettu kattamaan energiaa koskeva siirtymä. 

Raameja ja reunaehtoja panostamiselle on hyvä hakea historiastamme sähkötekniikan, energiatehokkuuden, turvallisuuden ja päästöttömyyden edistäjänä. Rajaamista on hyvä tehdä myös sen osalta, panostetaanko enemmän tieteen potentiaalisiin läpimurtoihin vai kenties innovaatioihin – oli se sitten pienimuotoista ja inkrementaalista tai radikaalisti markkinoita uudistavaa.

Kun panostamisen kohteita haetaan, on myös nähtävä ja ymmärrettävä mitä muut ympärillä tekevät ja pyrittävä lähtökohtaisesti, ehkä jopa vähän painostaenkin – yhteistyöhön. Yksin STEKin resurssit eivät saa laineita aikaan.   

Kolumni

Mitä puhdas siirtymä merkitsee sinulle?

Työni parhaita puolia on päästä osallistumaan puhtaan siirtymän edistämiseen, ja kesällä oli tilaisuus perehtyä aiheeseen entistä syvällisemmin. Antoisaa ja mielenkiintoista se oli monella tapaa, eikä vähiten siksi, että ”siirtymä” tuntuu saavan laajan kirjon merkityksiä riippuen siitä, keneltä, missä ja milloin kysyy. Kesällä näiden merkitysten pohdinnalle ja reflektiolle jäi kerrankin aikaa.  

Eri puolilla Suomea pidetyt tapahtumat lähestyivät puhdasta energiajärjestelmää hyvin eri tavoin. Kesäkuussa osallistuin ensimmäistä kertaan SuomiAreenaan Porissa. Uteliaalle noviisille oli aiheesta ympäri kaupunkia tarjolla mielenkiintoista sisältöä enemmän kuin tarpeeksi. Vedylle oli ihan oma telttansa, jossa pohdittiin, onko vety Suomelle kuin öljy Norjalle. Vetytalouden tuleminen tuntui olevan jo ihan kohta todellisuutta, ja keskusteluissa peräänkuulutettiin kehityksen vaatimaa koulutusta, yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta.  

Ilmapiiri oli hyvin optimistinen ja Pori kesätamineisiin sonnustautuneine areenayleisöineen näyttäytyi virkeänä ja iloisena. SuomiAreenan esiintyjäkaartiin kuuluu perinteisesti päättäjiä, tutkijoita, poliitikkoja ja erilaisia vaikuttajia. Puhuttiinko tapahtumassa vertaisilleen vai saavuttiko viestit laajemmalti lomaa jo odottelevaa kansaa, lienee parhaiten Maikkarin ja järjestäjien vastattavissa. Tuntui kuin olisi palattu 2000-luvun alun innovaatiopöhinään, vaikka termit olivat toiset.  

Pian Porin jälkeen vierailin Nivala Areenassa, jonka teemana oli niin ikään vihreä siirtymä ja digitaalisuus. Näkökulma asioihin oli kuitenkin aivan toinen: vihreää siirtymää katsottiin maatalouden näkökulmasta, jolloin energiaratkaisuista nousi luontevimmin esiin biokaasu. Kestävyyden kannalta nurmi ja nauta olivatkin ihan nerokas yhdistelmä, ainakin maa- ja metsätalousministerin mielestä. Digitaalisuudella tarkoitettiin etätöiden mahdollistamista vetämällä laajakaistapiuhaa riittävän moneen kotiin. Maatalous painottui, olihan yleisökin Nivalassa toki ihan toista kuin Porissa. Esiintyjien kohdalla oli paljon samankaltaisuutta: tutkimus ja koulutus oli edustettuna, samoin yrityselämä. Silti oli hätkähdyttävää huomata, miten saman otsikon alla sisältö voi saada aivan erilaisia painotuksia ja merkityksiä. Henki keskusteluissa oli positiivinen, mutta konkreettinen huoli maatilojen kohtalosta, ruokahuollosta ja sen kautta kestävyydestä kouriintuntuva. 

Oliko Nivalan henki sitten muistutus todellisuudesta, ja Porin puheenaiheet hieman siitä irrallaan? Tapahtumat olivat profiililtaan ja lähtökohdiltaan mietitty erilaisiksi ja eri yleisöille. Teknologiauskoiselle kaupunkilaispojalle ajattelun ero oli herättävä ja vähintäänkin tarpeellinen. Herättävä se on siksi, jotta muistaisimme, ettei ero saisi revetä kuiluksi saati vastakkainasetteluksi, joka ohjaa päätöksiä ja tekemistä. Sen sijaan olisi syytä pohtia, miten muutos, siirtymä tai murros saadaan käännettyä hyödyksi mahdollisimman monelle. Se ei ole helppoa. Vähien resurssien jakaminen tasan kaikkien kesken harvoin johtaa menestykseen, oli kyse sitten vedystä tai biokaasusta. Toivonkin, että meillä riittää viisautta puhdasta siirtymää edistävän tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan, koulutuksen, investointien ja niihin liittyvien linjausten tekemiseen yhdessä.   

Kolumni