Hae sivustolta

Mitä etsit?

Opettajat ohjaimiin ja ajajan paikalle

Viimeistään energiamurroksen myötä on osaavan työvoiman saatavuus noussut koko toimialan polttavimmaksi tulevaisuuden haasteeksi. Ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset koskettavat myös STEKiä, jonka on aika arvioida toimintansa prioriteetteja ja etenkin vaikuttavuutta. Opetuksen ja opetusmateriaalien kehittämisen osalta se tarkoittaa opettajien parempaa hyödyntämistä oman työnsä asiantuntijoina.

STEKin perustehtäviin on pitkään kuulunut koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen panostaminen. Erityisesti nuorien ja lapsien innostaminen tekniikan ja tieteen pariin on näkynyt niin kouluille tarkoitetun sähkölä.fi -sivuston oppimateriaalin leveydessä kuin vaikkapa Heurekan sähköaiheisten näyttelyiden ja tiedeshow-kiertueen suosiossa. Nuoria  sähkö- ja energiatekniikan uralle innostava Näkymätön voima -kampanja on onnistunut puhuttelemaan nuoria sekä sosiaalisessa mediassa että kouluvierailuilla.

Osaamisen riittävyys alalla tulevaisuudessa on kuitenkin haaste, jossa STEKinkään voimavarat eivät välttämättä riitä – etenkään yksin. Olen useassa yhteydessä nostanut esiin sitä, että ikäluokkien pienentyessä, osaajien eläköityessä, energiamurroksen ja teknologioiden edetessä ja liiketoimintamallien muuttuessa osaamisesta tulee entistä kriittisempi tekijä. Toistaiseksi hakijamäärät alan oppilaitoksiin ovat pysyneet kohtalaisella tasolla, mutta en tuudittautuisi siihen, että tällä pärjätään vielä vuodesta 2030 eteenpäin. Määrien lisäksi pitäisi tarkkaan miettiä sitä, millä osaamisella pärjätään jatkossa.

Vastuu osaamisen varmistamisesta jakautuu laajalle

Oppilaitokset ja erilaiset instituutiot toki mahdollistavat niin formaalin, tutkintoihin tähtäävän kuin työn ohessa eri tavoin täydentävän oppimisen ja osaamisen kehittymisen. Jossain on todettu, että uutta osaamista oppii 70 prosenttisesti työssään ja tekemällä, 20 prosenttisesti oppimalla muilta ympärillä ja vasta loppu 10 prosenttia opitaan kouluttautumalla. Työn ja työnantajien rooli soveltavan osaamisen varmistamisesta on suuri, mutta oppilaitoksien ja koko koulutusjärjestelmän rooli perustan luomisessa on kriittinen.

Koulutusjärjestelmän rahoitus ja sitä nauttivat organisaatiot ovat isojen haasteiden edessä. Kotimaisia kieliä puhuvien ikäluokkien väheneminen, oppimisen monimuotoisuuden tarve, rahoituksen jatkuva niukentuminen ja digitalisaatio vaikuttavat perusopetuksesta korkeakouluihin sekä jatkuvaan työssäoppimiseen asti. Yksittäisten oppilaitosten paine jakaa resursseja muiden kanssa kasvaa, samoin huoli opettajien hyvinvoinnista ja kapasiteetista. Oma lukunsa on vielä korkein opetus, jonka pitää kyetä perustamaan oma koulutuksensa uusimpaan tutkittuun tietoon.

STEKinkin on syytä tarkkaan pohtia, mitä se voi tehdä, jotta Suomessa riittäisi osaajia päästöttömän, turvallisen ja tehokkaan energiajärjestelmän kehittämiseen vielä 2030-luvulla. Osaamista tarvitaan monelta alalta ja eri tasoille. Osin emme edes tiedä, millä osaamisten yhdistelmällä voi menestyä tulevaisuudessa tai millä titteleillä alan yrityksen palkkaavat kymmenen vuoden päästä.

Opettajien sitoutuminen kriittistä

STEKin vahvuutena on sen asiantuntevat jäsenistö ja verkostot sekä sen taloudelliset voimavarat. Tasku ei kuitenkaan mittavan haasteen edessä ole pohjaton ja siksi resursseja osaamisen kehittämiseen on syytä käyttää erittäin vastuullisesti juuri nyt. STEK on ansioituneesti kehittänyt paljon oppimateriaaleja ja konsepteja, joita voi hyödyntää kouluissa. Sähkölä ja Voimala ovat hienoja esimerkkejä, mutta niiden saaminen aktiiviseksi osaksi opetusta riippuu täysin opettajista.

Jatkossakin STEK on innokas rahoittamaan vastaavaa koulutuksen kehittämistä ja muillakin koulutusasteilla kuin perusopetuksessa. Rahoittamisen osalta on mielestäni kiinnitettävä entistä tarkemmin huomio siihen, miten opettajalle ja oppimiseen voidaan luoda pedagogisesti toimivaa ja opetussuunnitelmiin istuvaa sisältöä. Siksi rahoituksen kriteeriksi on nostettava se, että rahoituksen käyttöön ja tulosten tekemiseen sitoutuvat etulinjassa olevat opettajat ja kouluttajat sekä heidän työnantajansa. Riippumatta koulutusasteesta on tärkeää, että rahoitusta voidaan kohdentaa niin, että oppilaitokset ja opettajat itse ovat ajajan paikalla sisällön tekemisessä. Vain näin syntyy sitoutumista tulosten hyödyntämiseen ja lopulta myös aitoa vaikutusta osaamisen kehittymiseen.

Kevään positiivisia rahoituspäätöksiä

Kesäkuun hallituksen kokouksessa tehtiin rahoituspäätöksiä seuraavien hankkeiden hyväksi:

Käsi irti termostaatista – ennakoitavuutta, varmuutta ja käyttäjälle helppoa kulutusjoustoa

Motiva Services Oy:n hankkeessa tuotetaan neutraalia neuvonta-, viestintä- ja markkinointiaineistoa kuluttajille ja pk-sektorin sähköurakointiliikkeille kulutusjoustoratkaisuista. Motiva hyödyntää hankkeessa aiemmin tuotettua tausta-aineistoa.

Kiinteistötason saarekekäyttöratkaisut

Tampereen yliopiston (TAU) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) tutkimusryhmät ovat saaneet rahoitusta tutkimukselle, joka jatkaa aiempaa Sähkönjakeluverkon saarekeratkaisut -tutkimusta. Sen yhteydessä nousi esiin tarve tarkastella myös jakeluverkkoon liittyvien asiakkaiden kiinteistöverkkojen saarekekäyttökyvykkyyttä ja niiden turvallista ja luotettavaa toimintaa. Tutkimus luo samalla perustaa laajemmalle yhteistyölle kiinteistötoimialan kanssa.

Aurinkopaneelien lumikuormankestävyys

Turun ammattikorkeakoulun projektissa testataan markkinoilla olevien aurinkopaneelien lumikuormankestävyyttä Suomen olosuhteissa. Uudet isot paneelikoot, matalat alumiinikarmit ja ohentuvat lasipaksuudet aiheuttavat huolta. Paneelien suunniteltu käyttöikä on yli 30 vuotta, mutta jos se ei lumikuormasta aiheutuvien vaurioiden takia toteudu, investointien kannattavuus katoaa. Lisäksi lumikuormavauriot ovat myös potentiaalinen turvallisuusriski. Projekti selvittää, mitkä aurinkopaneelien mekaaniset ominaisuudet ovat kriittisiä pitkän käyttöiän varmistamiseksi.

STEKin rahoitushaku on jatkuva, mutta päätösten aikatauluihin vaikuttavat kokousten ajoitus. Rahoitushakemukset arvioi jäsenyhdistystemme edustajista koostuva asiantuntijatyöryhmä, joka kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa. Päätöksen rahoituksesta tekee STEKin hallitus työryhmän esitykseen perustuen.

STEKin rahoituspäätökset on listattu Myönnetyt rahoituspäätökset -osiossa julkaisujärjestyksessä.

STEK rahoittaa myös sähköalan opetusta ja koulutuksen kehittämistä

Naispuolinen energia-insinööri voimalinjan edessä.

STEK ry rahoittaa energiamurroksen etenemistä tukevia monivuotisia tutkimushankkeita lähes kahdella miljoonalla eurolla vuodessa. Sen ohella rahoituskohteita ovat  projektit, joissa tavoitteena on sähkö- ja energia-alan osaamisen ja koulutuksen kehittäminen sekä erilaiset  projektit, joilla varmistetaan alan osaavan työvoiman saatavuutta.

STEKin rahoittamat oppilaitosprojektit ovat kohdistuneet eri oppiasteille  ja olleet senkin takia varsin heterogeenisiä. Siksi on vaikea tyhjentävästi määritellä rahoitettavaksi valitun projektin edellytyksiä. Opetuksen kehittämisen tavoitteena on edelleen nostaa opetuksen tasoa, kehittää niitä valmiuksia joita työelämässä tarvitaan ja tehdä opetuksesta mielenkiintoista. Näin kannustetaan nuoria opiskelemaan niitä aloja, joita energiamurroksen toteuttaminen edellyttää.

Opettaja on paras asiantuntija kehittämään opetusta

Alan koulutuksen ja opetuksen tilanteen tuntee parhaiten sitä opettava. Siksi toivommekin nyt alan oppilaitoksilta kaikilla koulutusasteilla aktiivisuutta ja uusia projekti-ideoita opetuksen kehittämiseen. Hakijana voi olla joko yksittäinen oppilaitos tai projekti voi olla useamman oppilaitoksen yhteinen.

Esihakemus ei vaadi projektisuunnitelmaa

Voit testata ideaasi matalalla kynnyksellä muotoilemalla siitä esihakemuksen stek.fi – verkkosivuille. Mikäli ideasi saa vihreää valoa ja se arvioidaan soveltuvaksi STEKin rahoituskohteeksi, pääset tekemään varsinaisen projektihakemuksen.

Varsinaisen projektihakemuksen tekoa varten saat käyttäjätunnukset stek.fi – verkkopalveluun, jossa myös varsinainen hakemus tehdään. Rahoitushakemukset arvioi STEKin jäsenyhdistyksistä koostuva asiantuntijatyöryhmä. Pyrimme nopeisiin rahoituspäätöksiin.

Uudet verkkosivut, uusi hakemusprosessi

Luet nyt STEKin uusia verkkosivuja. Olet varmaankin jo huomannut, että moni asia on muuttunut.

Uusittujen verkkosivujen myötä STEK keskittyy yhä enemmän ydintehtäväänsä, alaa kehittävän rahoituksen mahdollistamiseen ja hankkeissa syntyneen tiedon jakamiseen. Kuluttajille suunnatun tiedon ylläpidosta on luovuttu.

Projektien ja hankkeiden aineistot paremmin saatavilla

STEK.fi:n sivuilla pyritään jatkossa tuomaan paremmin esiin STEKin rahoittamien projektien ja hankkeiden tuloksia. Monivuotisia hankkeita toteuttavien korkeakoulukumppanimme hankkeissa syntyy tietoa ja tutkimusta, joka löytyy jatkossa kootusti sivuston aineistopankista. Aineistopankin hakutoiminnolla voi etsiä myös haluamaansa aihepiiriin liittyvien hankkeiden ja projektien tuotoksia. Aineistopankkiin on toistaiseksi lisätty pääasiassa monivuotisten hankkeiden aineistoja. Projektin osalta aineistopankki täydentyy vähitellen.

Esihakemus säästää hakijan aikaa

Rahoituksen haun osalta prosessia on yksinkertaistettu. Rahoitusta hakeva voi jättää esihakemuksen ennen varsinaisen ja usein melko työlään projektihakemuksen laatimista. Esihakemuksessa hakijaa pyydetään kuvaamaan projekti ja sen tavoitteet, sekä arvioimaan STEKiltä haettavan rahoituksen suuruutta.

Esihakemus käsitellään mahdollisimman nopealla aikataululla, yleensä viikon-parin kuluessa. Esihakemus mahdollistaa myös projektin kehittämisen ja sparrailun STEKin kanssa. Pyrimme aina antamaan huolellisen ja perustellun vastauksen projekti-ideaan, ja tekemään siihen kehitysehdotuksia.

Mikäli projekti soveltuu esihakemuksen kuvauksen perusteella STEKin rahoitettavaksi, hakija pääsee etenemään hakemuksen tekoon ja saa käyttäjätunnukset STEK.fi – verkkopalveluun. Varsinaisen hakemuksen teko on näin myös helpompaa, kun hakemuksen voi tallentaa ja viimeistellä myöhemmin.

Kuluttajaviestinnän mahdollistajaksi

STEK keskittyy jatkossa hyvän ja selkeän kuluttajaviestinnän mahdollistamiseen, sen sijaan että tuottaisi sitä itse. Luotamme kuluttajaviestintään erikoistuneidemme kumppaneidemme ammattitaitoon ja olemme jatkossakin käytettävissä erilaisten kuluttajien tietoisuutta parantavien kampanjoiden rahoittajana.   

Tj. Timo Kekkonen: Vaikuttavaa rahoitusta tulevaisuuden rakentamiseksi

– Sähköalalle tarvitaan uutta osaamista ja lisää osaavia ammattilaisia. Lisäksi ala ansaitsee laajempaa tunnettuutta sen tarjoamista mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Edistämme näitä asioita rahoituksen keinoin ja yhteistyössä kumppaneiden kanssa, sanoo STEKin toimitusjohtaja Timo Kekkonen.

Päästöttömästi tuotettu sähkö nähdään yhtenä tärkeimmistä keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Käynnissä on energiamurros, jossa koko energiajärjestelmää kehitetään kestävän kehityksen mukaiseksi.  Yhteiskunnassa tullaan sähköistämään kaikki mahdollinen, missä vielä käytetään fossiilisia polttoaineita.

Muutos on valtava ja vaatii paljon työtä. STEKin jäsenistö koostuu valtakunnallisesti toimivista yhdistyksistä, joista jokaisen omat jäsenet toimivat sähköalalla tai lähellä sitä. Kaikkien yhteinen tarve on varmistaa, että osaamista ja osaavia toteuttajia riittää energiamurroksen läpivientiin.

Tarvitaan sekä uutta tietoa että innostamista alalle

Kekkosen mukaan tutkimus tuottaa parhaimmillaan uutta osaamista ja ainutlaatuisia innovaatioita. Sillä on kuitenkin tärkeä rooli myös opetuksen kehittämisessä. Korkeatasoinen tutkimus tuottaa korkeatasoista opetusta.

– Alan korkeakoulu- ja ammattiopetuksen toimintamalleja ja sisältöä tulee kehittää jatkuvasti. Tätä kautta sähköalan monipuolisuus ja mahdollisuudet nähdään uusin silmin. Kannustammekin oppilaitoksia nostamaan toimintaansa näkyvämmin esiin, sillä se houkuttelee entistä useamman opiskelijan valitsemaan energia- ja sähköalan.

– Käytössämme on useita keinoja, joilla pyrimme herättämään kiinnostusta ja innostusta. Nostamme yleistä tietoisuuden tasoa alasta sekä omilla projekteillamme että kumppanuuksien kautta. Rahoittamillamme opetuksen kehittämisellä ja tutkimustulosten jalkauttamisella on niilläkin siinä tärkeä rooli.

Haemme laajaa yhteistyötä ja uusia toimijoita

STEKin toiminnan keskiössä on sähköalan projektien ja hankkeiden rahoitus, mihin käytetään noin puolitoista miljoonaa euroa vuodessa.  Se kohdistuu yleishyödyllisiin projekteihin, joiden tuloksia voidaan hyödyntää laajasti.

Tässä yhteydessä projektilla tarkoitetaan yksittäistä toteutusta, jolla on selkeä tavoite ja aikataulu. Se voi olla myös jotain muuta kuin tutkimusta kuten tukea hakijan viestinnälle. Hanke puolestaan on isompi kokonaisuus, johon liittyvä rahoitus voi olla monivuotista ja kattaa useita eri osa-alueita organisaation toiminnassa. Hankerahoituksesta on sopimus tällä hetkellä neljän korkeakoulun kanssa.

STEK on parhaillaan uudistamassa rahoituksen hakemista selkeyttämällä kriteerejä sekä lisäämällä joustavuutta hakuaikatauluun ja rahoituspäätösten tekoon. Tavoitteena on palvella hakijoita paremmin ja löytää uusia potentiaalisia tahoja rahoituksen piiriin.

Mukaan toivotaan erityisesti korkeakouluja ja muita oppilaitoksia. Lisäksi halutaan rohkaista monivuotisia hankekumppaneita uudistumaan, verkostoitumaan ja käymään dialogia laajempien yhteishankkeiden löytämiseksi.

STEKin kuluttajaviestintä tapahtuu jatkossa yhteistyökumppaneiden sekä alan yhteisten viestinnällisten hankkeiden ja kampanjoiden kautta. Osallistumalla niiden suunnitteluun ja rahoitukseen saavutetaan entistä laajempaa vaikuttavuutta, sillä niissä monesti yhdistyvät useiden alan toimijoiden voimavarat ja verkostot.

– Kaikkien projektien ja hankkeiden arvioinnissa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, miten hankkeiden tuloksien hyödyntämistä edistetään. Haluamme mukaan entistä monipuolisempia ja vaikuttavampia projekteja ja hankkeita, Kekkonen kertoo.

Pitkäaikaisia kumppaneita sekä aineistoja opetuksen tueksi

STEK on aktiivisesti hakenut pitkäaikaisia kumppaneita toteuttamaan yhteisiä tavoitteita. Hyödyntämällä niiden verkostoja ja osaamista voidaan tavoittaa esim. lapsia ja nuoria laajasti eri puolilta Suomea. Samalla kumppanit saavat STEKiltä resursseja toimintansa pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ovat Tiedekeskus Heureka, Tekniikan museo ja Yrityskylä-toiminta. Alan yhteisistä hankkeista on hyvä esimerkki Hyvinvointia sähköllä – visio 2040 ja monivuotisista viestintäkampanjoista puolestaan Näkymätön voima.

– Lapset ja nuoret ovat meille tärkeitä, sillä tiedon jakaminen varhain on ratkaisevaa mielikuvien ja ammatinvalintojen kannalta, Kekkonen sanoo.

STEK tekee läheistä yhteistyötä opettajien ja opojen kanssa muun muassa järjestämällä tilaisuuksia ja osallistumalla opettajien tapahtumiin. Se tukee opetusta julkaisemalla sähköön liittyviä oppimateriaaleja, kilpailuja ja videoita. Voimala-oppimispaketti on saavuttanut suuren suosion ja niitä on lahjoitettu peruskouluille jo useita satoja.

– Uskomme, että lisäämällä yleistä tietoisuutta sähköstä ja sähköalasta sekä niiden merkityksestä energiamurroksen toteuttamisessa kiinnostus niitä kohtaan kasvaa. Rahoitamme tutkimusta ja opetuksen kehittämistä ja teemme tiivistä yhteistyötä valittujen toimijoiden kanssa. Näin avaamme tietä uusille osaajille tehdä innostavaa ja merkityksellistä työtä kestävän kehityksen puolesta.

Rahoitushaku uudistuu

STEKin hankerahoitus uudistuu perusteellisesti vuoden 2023 aikana. Tavoitteena on tehdä prosessista hakijalle helpompi selkiyttämällä rahoituksen kriteerejä, mahdollistamalla joustavampi hakuaikataulu ja rahoituspäätösten teko. Tavoitteenamme on yhtälailla palvella hakijoita paremmin kuin myös löytää uusia potentiaalisia tahoja hankerahoituksen piiriin ja verkostoomme.

Aina ensin yhteydenotto

Vuoden 2023 siirtymäprosessin aikana rahoituksen haku käynnistyy vain yhteydenotolla. STEK.fi:n sivulla ei enää voi jättää hakemusta ottamatta ensin yhteyttä. Toivon yhteydenottoja ensisijaisesti sähköpostitse. Vastaan kaikkiin viesteihin, ja arvioimme hakijan kanssa yhdessä hankkeen sopivuutta STEKin rahoitettavaksi ja sovimme jatkotoimenpiteistä.

Tavoitteena laajempi yhteistyö

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on saada uusia toimijoita erityisesti korkeakouluja muita oppilaitoksia verkostoomme ja myös rohkaista monivuotisia hankekumppaneitamme verkostoitumaan ja käymään dialogia laajempien yhteishankkeiden löytämiseksi. Kaikkien hankkeiden arvioinnissa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, miten hankkeiden tuloksien hyödyntämistä edistetään mm. viestinnän keinoin.

Ihan kaikki ei muutu

Jotkin perusperiaatteet säilyvät ennallaan. STEKin rahoitus suuntautuu jatkossakin yleishyödyllisiin hankkeisiin, jotka osuvat STEKin painopistealueisiin. Rahoituksen maksimimäärä tulee jatkossakin pääsääntöisesti olemaan korkeintaan 50 prosenttia koko hankkeen budjetista. Ja hankkeita arvioi edelleen STEKin jäsenyhdistysten edustajista koostuva asiantuntijatyöryhmä, joka tekee esityksen STEKin hallituksen hyväksyttäväksi.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Timo Kekkonen
Email: timo.kekkonen @ stek.fi
Gsm 050 500 3214