Hae sivustolta

Mitä etsit?

TKI-haussa rahoitusta sähköverkkojen suojaamiseen ja kotitalouksien energiadatan hyödyntämisen valmisteluun

TKI-aiheisia rahoitushakemuksia saapui toukokuun hakukierrokselle kaikkiaan 21 kappaletta. Hakukierroksella haetun avustuksen määrä oli kolme miljoonaa euroa. Myönteisen päätöksen sai kaksi hanketta.

Rahoitusta kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi

STEK myönsi rahoituksen Tampereen yliopiston vetämälle RAVAS –hankkeelle. RAVAS on yksi projekti lisää STEKin hankeportfoliossa, jossa sähköverkon resilienssiin kohdentuneiden hankkeiden osuus on viime vuosina vahvistunut ja laajentunut entisestään.

RAVAS – Rakenteellinen varautuminen sähköverkon haavoittuvuuksiin -hankkeessa kehitetään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja sähköverkon keskeisten osien rakenteelliseen suojaamiseen. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti sähköasemien kriittiset komponentit, kuten päämuuntajat.

Viidelle vuodelle ulottuvan hankkeen johtajana toimii professori Anssi Laaksonen ja projektipäällikkönä Jukka Haavisto. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 146.000, josta STEKin rahoitusosuus on 200.000.

Ravas-hanke haki rahoitusta jo vuoden 2025 Resilisenssi – teemahausta. Arvioijat kaipasivat tällöin tarkennuksia muun muassa hakemuksen vaikuttavuuteen, vuorovaikutukseen ja vaiheistukseen.

Toisella hakukerralla tärppäsi

Ravas-hakemus oli puolen vuoden aikana kehittynyt ideatasolta selkeästi kohti uskottavaa, konkreettista ja vaikuttavaa kokonaisuutta, jossa tavoitteet, toteutus, yhteistyö ja vaikuttavuus muodostavat johdonmukaisen  jatkumon. 

Menestyneessä hakemusversiossa vaikuttavuus kytkettiin konkreettisesti käyttöönottoon ja mitattavuuteen, ja hankkeen yhteiskunnallinen merkitys sekä resilienssiä vahvistava vaikutus osoitettiin vakuuttavammin.

Ensimmäisessä versiossa vuorovaikutus esitettiin yksisuuntaisena viestintänä. Päivitetyssä hakemuksessa kuvataan selkeä kahdensuuntainen vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, palautteen hyödyntäminen hankkeen aikana sekä kansainvälinen yhteistyö, joka lisää hankkeen laatua ja vaikuttavuutta.

Alkuperäisen hakemuksen vaiheistus, aikataulu ja seuranta kaipasivat hiomista. Päivitetyssä versiossa hanke on jaettu selkeisiin, seurattaviin osatavoitteisiin, aikataulu on realistinen ja joustava, ja myös riskit sekä niihin varautuminen on huomioitu. Lisäksi tulosten jatkohyödyntäminen on nyt kuvattu uskottavasti. 

RAVAS- hankkeen päätutkimusvaihe on käynnistymässä alkuvuodesta 2027. 

Kotitalouksien energiadatan hyödyntämisen valmisteluhanke

Toinen hakukierroksella myönteisen päätöksen saanut oli valmisteluhanke. Siinä luodaan luo perustan mallille, jossa hajallaan oleva energiadata saadaan energiayhteisöjen yhteiseen käyttöön. Tämä mahdollistaa kotitalouksille uusia tapoja parantaa energiatehokkuutta, hyödyntää paikallista tuotantoa ja osallistua sähköjärjestelmän joustoihin.

Samalla rakennetaan edellytyksiä täysin uudenlaisille palveluille ja toimintamalleille – kuten energiadataosuuskunnille – jotka tuovat yksittäisten kotitalouksien potentiaalin näkyväksi ja hyödynnettäväksi. Pitkällä aikavälillä tämä vahvistaa energiayhteisöjen roolia ja tukee koko energiajärjestelmän uudistumista.

Valmisteluhaketta vetää 1001 Lakes (yhteyshenkilö tj Marko Turpeinen) ja Energiatutka. Tutustu hankkeeseen oikean sivupaneelin linkistä.

STEK rahoittaa valmisteua 25.000 eurolla.

Rahoitusta voi saada myös valmisteluun

Hyvin suunniteltu hanke saa varmemmin aikaan merkittäviä tuloksia. Vaikuttavien ja positiivista muutosta aikaansaavien projektien edistäminen on STEKin rahoituksen tärkein yksittänen kriteeri, siksi onkin luonnollista että rahoitustamme voi käyttää myös isompien kokonaisuuksien valmisteluun.

Valmistelurahoitusta voi hakea kaikkiin rahoituslajiemme hankkeisiin: niin tutkimus, kehitys ja innovaatio-, alan osaamisen kehittämisen kuin muihin alaa tukeviin hankkeisiin.

Valmisteluhanke mahdollistaa suuremmat kokonaisuudet

Huolellinen valmistelu lisää hankkeen onnistumisen todennäköisyyttä. Samalla se auttaa tunnistamaan, mihin kannattaa panostaa ja millaisia vaikutuksia hankkeella voidaan saavuttaa.

Valmisteluhankkeen avulla voidaan rakentaa pohja laajemmalle kehittämis- tai tutkimushankkeelle. Sen aikana voidaan kirkastaa hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus, koota ja sitouttaa keskeiset toimijat, rakentaa rahoitus- ja toteutussuunnitelma sekä arvioida idean toteutettavuutta ja merkitystä.

Valmisteluvaiheella on usein ratkaiseva merkitys: hyvin valmisteltu hanke etenee huomattavasti todennäköisemmin laajapohjaiseen rahoitukseen ja tuottaa parempia tuloksia.

ARVO-hanketta valmisteltiin huolella

Yksi esimerkki valmistelun merkityksestä on Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta (ARVO) -hanke, joka käynnistyi laajemman kokonaisuuden pohjalta. ARVO-hanketta työstettiin STEKin valmistelurahoituksella, jolloin sille laadittiin hankesuunnitelma ja rakennettiin yhteistyöverkosto, jonka pohjalta varsinainen tutkimus- ja kehityshanke eteni toteutukseen. Valmistelulla tähdättiin Pohjois-Pohjanmaan EAKR-hakuun, josta ARVO sitten saikin rahoituksen.

ARVO-hanke etsii vastauksia siihen, miten vihreän siirtymän investoinnit saadaan tuottamaan lisäarvoa myös paikalliselle tasolle. Sen tavoitteena on varmistaa, että energiasiirtymän investoinnit juurtuvat alueellisiin ekosysteemeihin ja synnyttävät uutta kasvuliiketoimintaa.

Positiivisen kehän tunnistamiseksi ARVO tuottaa tietoa siitä, miten lisäarvo syntyy energiahankkeissa, kehittää työkaluja globaalien arvoketjujen ja paikallisen kehityksen yhdistämiseen, vahvistaa pk-yritysten roolia ja verkostoja ja tukee kestävää talouskasvua ja alueellista elinvoimaa.

ARVO osoittaa, miten valmisteluhanke voi toimia ponnahduslautana laajalle ja vaikuttavalle kokonaisuudelle. Ilman valmisteluvaihetta hankkeen tavoitteita, kumppanuuksia ja rahoituspohjaa olisi ollut vaikea rakentaa riittävän vahvaksi.

Harkitsetko valmisteluhanketta?

Jos sinulla on hankeidea, mutta kokonaisuus kaipaa vielä tarkennusta, kumppaneiden sitouttamista tai rahoituspolun rakentamista, valmisteluhanke voi olla oikea askel. Valmistelurahoista haetaan normaalien hakuaikojen puitteissa samalla rahoituskierroksen lomakkeella.

Esimerkkejä rahoittamistamme valmisteluhankkeista

Näin valmistelurahoitustamme on hyödynnetty

Tiedekasvatuksen rahoituskierroksella menestyi kolme hanketta

STEKin tiedekasvatuksen rahoitushakukierroksen päätökset on tehty. Rahoitusta myönnettiin kolmelle hankkeelle, jotka vahvistavat lasten ja nuorten ymmärrystä sähköstä, energiasta ja energiamurroksesta sekä tuovat energia-aiheet lähemmäs arkea ja oppimista.

LUMA‑verkoston valtakunnallinen sähkön ja energian oppimispolku, jota toteuttaa LUMA‑keskus Suomi ‑verkosto, rakentaa koko Suomen kattavan oppimispolun alakoulusta toiselle asteelle. Hankkeessa sähkö ja energia opitaan tekemällä, kokeilemalla ja tutkimalla. Työpajat ja avoimet oppimateriaalit tuovat energia-aiheet konkreettisiksi ja tukevat opetussuunnitelmaan kytkeytyvää, ikätasoista oppimista eri puolilla Suomea.

Haista kWh! – energia näkyväksi ja koettavaksi ‑hanke vie energiateemat suoraan perusopetuksen ja lukioiden arkeen. Oulun kaupungin sivistys‑ ja kulttuuripalveluiden toteuttama hanke kehittää toiminnallisia ja oppijalähtöisiä STEAM‑pohjaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa energia kytkeytyy oppilaiden omaan elämään. Opettajia tuetaan täydennyskoulutuksella ja pilottikoulujen verkostolla, ja hankkeen tuloksena syntyy avoimia, laajasti hyödynnettäviä materiaaleja.

Lisäksi STEK myönsi lisärahoituksen Biologian ja maantiedon opettajien liitto BMOL ry:lle hankkeeseen Energiaosaaminen ajan tasalle. Lisärahoituksella toteutettavat lisäosat vahvistavat energiasisältöjä peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisen opetuksen oppimateriaaleissa sekä opettajien täydennyskoulutuksessa. Tavoitteena on varmistaa, että energiateemat pysyvät opetuksessa ajantasaisina ja kytkeytyvät tiiviisti yhteiskunnalliseen muutokseen. Lisärahoituksella hankkeessa tuotetaan uusia oppimateriaaleja energiapolitiikasta ja bioenergiasta, mukaan lukien opetusvideoita ja tehtäväkokonaisuuksia. Lisäksi opettajien täydennyskoulutukseen suunniteltua verkkokurssia täydennetään energiapolitiikkaa käsittelevällä asiantuntijaluennolla. Laajennuksen myötä materiaaleja voidaan hyödyntää entistä monipuolisemmin eri oppiaineissa luonnontieteiden lisäksi myös esimerkiksi yhteiskuntaopin, historian ja biologian opetuksessa.

Tiedekasvatushankkeiden kautta STEK haluaa vahvistaa lasten ja nuorten ymmärrystä energiasta ja rakentaa osaamista, jota sähköistyvä ja uudistuva yhteiskunta tulevina vuosina edellyttää.

Kaikkia rahoitettuja hankkeita yhdistää tavoite tehdä sähkö ja energia näkyviksi, ymmärrettäviksi ja merkityksellisiksi osaksi oppimista. Hankkeiden tuloksena syntyy avoimia ja skaalautuvia ratkaisuja, jotka vahvistavat energiateemojen opetusta ja tukevat energiamurrokseen tarvittavan osaamisen kehittymistä pitkällä aikavälillä.

STEK avaa ideahaun energiamurroksen osaamista uudistaville koulutusratkaisuille

Sähkö- ja energia-alan osaaminen on merkittävien muutosten edessä. Energiamurros, työelämän muutos ja osaajapula luovat tarpeen uudenlaisille tavoille kehittää ja yhdistää koulutusta. Vastatakseen näihin haasteisiin STEK valmistelee syksyllä 2026 avautuvaa, koulutuksen kehittämiseen suunnattua rahoitushakua ja avaa nyt sitä edeltävän ideahaun.

Ideahaussa koulutustoimijat ja muut sidosryhmät voivat esittää alustavia ehdotuksiaan energiamurroksen edellyttämän ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Ideahaun tarkoituksena on käydä vuoropuhelua hakijoiden kanssa ja täsmentää tulevan rahoitushaun painopisteitä ja kriteerejä.

Idean jättäminen ei ole edellytys syksyn hakuun osallistumiseen, ainoastaan vapaaehtoinen tapa testata omaa ideaa.

Ideahaku valmistelee syksyn rahoitushakua

Syksyllä avautuvassa teemahaussa STEK aikoo rahoittaa yhden laajan, vähintään kolmen organisaation muodostaman konsortion hankkeen. Tavoitteena on huo­mattava, pitkän aikavälin vaikutus energiamurroksen osaajapulaan sekä alan koulutukseen ekosysteemipohjaisesti.

Syksyn teemoitettua hakua on valmisteltu Prässi-työpajoissa, joissa STEK on käynyt aktiivista keskustelua sidosryhmiensä kanssa. Työpajojen tarkoituksena oli täsmentää kuvaa rahoitushaun painopisteistä ja kriteereistä.

Ideahaku on valmistautumista syksyn hakuun, ja siinä hakijat voivat esittää alustavia ehdotuksiaan koulutuksen kehittämisestä.

Ideoiden esittämisen tarkoitus on olla osa vuorovaikutusta; samalla kun ideaa testataan, STEK täsmentää tulevan rahoituksen kriteerejä.

Idean tulisi sisältää kolme toisiaan tukevaa osaa

Ideassa tulisi huomioida, että rahoitettava hanke muodostaa kolme toisiaan tukevaa kokonaisuutta:

  1. Proof-of-scale pilotit, joissa koulutuksen sisältöjä voidaan integroida, esim. rakennus-,  sähkö-, ja energiajärjestelmien opetusta revisoimalla ja yhdistämällä. Piloteissa oppiminen voi tapahtua merkittävästi työpaikoilla. Pilotteja voi hankkeessa olla useampia, mutta niiden välinen yhteys esim. poluttamalla on toivottavaa. Piloteissa tai pilotissa on kyettävä ottamaan hyvin erilaisista lähtökohdista tulevien oppijoiden tarpeiden ja muuttuvien valmiuksien vaikutukset huomioon.
  2. Ekosysteemin rakentaminen. Hankkeen tulee rakentaa pysyvä yhteistyörakenne, jossa koulutusorganisaatiot, koulutusjärjestelmän edustajat ja yrityksiä edustavat tahot tekevät yhteistyötä ja jatkavat alalle tarvittavien uusien kehitysaloitteiden ja hankkeiden edistämistä ja työelämän tarpeiden pohjalta.
  3. Skaalaus- ja levittämismalli. Hankkeen tulee tuottaa selkeä malli siitä, miten ratkaisu otetaan käyttöön muualla Suomessa ja muiden kuin konsortion toimijoiden toimesta. Mallissa on kyettävä esittämään myös tapa yritysten laajemmalle osallistumiselle tai kytkemiselle osaksi ekosysteemiä ja koulutuksia.

Kuinka pitkällä idean toteutuksen tulee olla?

Ideahaun on tarkoitus olla kevyt ja sen kynnyksen matala. Tässä vaiheessa ei ole vielä tarpeen varmuudella tietää kaikkia mukaan tulevia kumppaneita, hankkeen budjettia tai mahdollisia muita rahoittajia.

Saat palautteen kirjallisena

Sparrailuun meillä on liian vähän resursseja, mutta saat kirjallisen arvion ideastasi ja evästystä tulevaan teemahakuun. Kerromme myös, suosittelemmeko ideasi perusteella rahoituksen hakemista syksyn teemahaussa.

Ideahaun ajankohta

Ideahaku tarkemmin määriteltyine kriteereineen aukeaa huhtikuussa ja jatkuu elokuun alkuun. Hakuilmoitus avautuu pian sivujemme Rahoitus-osiossa.

Prässi-työpajojen opit: yhteinen tilannekuva ja suunta

STEK kokosi keväällä asiantuntijat, koulutustoimijat ja työelämän edustajat pohtimaan sähköalan osaamisen uudistamista. Prässi‑työpajoissa tunnistettiin koulutusjärjestelmän keskeiset haasteet ja hahmoteltiin ratkaisuja, joilla vastataan energiamurroksen muuttuviin osaamistarpeisiin. Työpajojen tulokset korostavat joustavampien rakenteiden, tiiviimmän työelämäyhteistyön ja opettajien osaamisen kehittämisen merkitystä.

Haasteista kohti ratkaisuja – yhteistyössä

Tammikuussa tiivistimme alan koulutuksen haasteita koskemaan erityisesti opettajien valmiuksia vastata alan nopeasti kasvaviin sisältö‑, pedagogiikka‑ ja yhteistyötarpeisiin, niin ammatillisessa kuin korkea-asteen koulutuksessa. Maaliskuussa jatkoimme kahden työpajan voimin, joissa näkökulmia oli hajautettu opettamisen tapoihin (19.3.) ja muuttuviin siaältöihin (27.3.) Voit ladata yhteenvedot molempien työpajan keskusteluista alta.

Opettamisen tavat sähköalan koulutuksissa (19.3.2026)
Maaliskuun ensimmäinen Prässi-työpaja tunnisti sähköalan koulutuksen keskeisiksi strategisiksi haasteiksi työelämän nopeasti muuttuvat osaamistarpeet sekä koulutusjärjestelmän rajallisen uudistumiskyvyn. Työpajassa korostui tarve vahvistaa systemaattista työelämäyhteistyötä ja opettajien osaamisen jatkuvaa kehittämistä, jotta koulutus pysyy teknologisen ja toiminnallisen muutoksen tahdissa. Nykyiset tutkintorakenteet ja opetussuunnitelmat koettiin osin jäykiksi, mikä hidastaa reagointia energiamurroksen edellyttämiin uusiin sisältöihin. Samalla tunnistettiin opiskelijoiden moninaistuminen ja perustaitojen heikentyminen keskeisinä riskeinä, jotka edellyttävät pedagogisia ja resursointiin liittyviä ratkaisuja.

31.3.2026 – 209 kt – PDF

209 kt – PDF

Opettamisen tavat sähköalan koulutuksissa (Prässi 19.3.)

Muuttuvat sisällöt ja koulutuspolut (27.3.2026)
Viimeinen Prässi-työpaja keskittyi ratkaisuihin, joilla sähköalan koulutusta ja osaamista voidaan uudistaa vastaamaan energiamurroksen pitkän aikavälin vaatimuksia. Työpajassa painotettiin joustavien ja modulaaristen koulutuspolkujen merkitystä sekä koulutusasteiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta laaja-alainen perusosaaminen ja erikoistuminen voidaan yhdistää tarkoituksenmukaisesti. Perusosaamisen, kuten sähköturvallisuuden ja kädentaitojen, nähtiin säilyvän strategisena perustana, jonka varaan uutta teknologista ja systeemistä osaamista rakennetaan. Opettajien osaamisen kehittäminen, työelämäjaksot ja yhteiset avoimet oppimateriaalit nousivat keskeisiksi edellytyksiksi koulutuksen vaikuttavuudelle, ja Prässi-malli nähtiin toimivana välineenä alan yhteisen näkemyksen muodostamiseen ja ennakointiin.

Lataa yhteenveto työpajan keskusteluista alta:

31.3.2026 – 37 kt – DOCX

37 kt – DOCX

Muuttuvat sisällöt ja koulutuspolut (Prässi 27.3.)

Hakemustenvaihdolla yhteisrahoitusta vaikuttavalle tutkimuslähtöiselle yritysyhteistyölle

Yhä useampi tutkimusta ja kehittämistoimintaa rahoittava taho – säätiö, rahasto tai yhdistys – etsii keinoja vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta ja kohdentaa rahoitustaan tehokkaammin. Tämä on motivoinut rahoittajia aktiivisempaan yhteistyöhön. STEK ja Vaikuttavuussäätiö ja kokeilevatkin nyt yhteisrahoitusta, jolla resurssit saadaan entistä tehokkaampaan käyttöön.

Suomalaisen tutkimuksen rahoittajat saavat yhä enemmän korkeatasoisia hakemuksia, joissa on selvästi mahdollisuuksia vaikuttavuuteen ja muutoksen aikaansaamiseen.  Kaikkia vaikuttavia hankkeita ei välttämättä pystytä rahoittamaan yksittäisen toimijan varoin.

Myös STEK etsii aktiivisesti keinoja vauhdittaa energiamurrosta ja vahvistaa suomalaisen sähköjärjestelmän tulevaisuuden kestävyyttä. Yhteisrahoituksella ja hakemustenvaihdolla STEK voi kohdentaa omaa rahoitustaan hankkeisiin, jotka tukevat energia-alan kehitystä ja palvelevat laajasti sähköjärjestelmän tarpeita, myös silloin, kun hakemusta ei alun perin ole kohdistettu STEKille.

Uusia mahdollisuuksia tutkimukselle

Vaikuttavuussäätiö on toiminut aloitteentekijänä yhteisrahoituksen mallin luomisessa, jonka tavoitteena on lisätä tutkimuslähtöisen yritysyhteistyön vaikuttavuutta ja kohdentaa rahoitusta entistä tehokkaammin. Kokeilulla etsitään uusia tapoja vastata tutkimusyhteistyön kasvavaan kysyntään ja tunnistaa vaikuttavia hankkeita yli yksittäisten rahoitusinstrumenttien. Kokeilua kehitetään vaiheittain kokemusten ja yhteistyökumppaneiden mukaan.

Vaikka monilla rahoitusta jakavilla tahoilla on erilaisia strategisia painotuksia, yhteisiä intressejä löytyy helposti. Rahoitusta jakavilla organisaatioilla on yhteiskunnan kannalta merkittäviä tavoitteita, kuten Suomen osaamisen vahvistamisen tai ympäristön eteen tehtävä työ. Uskon, että myös rahoittamisessa voidaan yhteistyöllä saada aikaan enemmän”, sanoo Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen

Malli laajentaa STEKin ulottuvuutta toimialakentässä

Puoltavia lausuntoja saavat tutkimushankkeet ovat usein monialaisia, monipuolisen konsortion hankkeita, jotka kytkeytyvät yritysyhteistyöhön. Yhteisrahoitusmalli avaa STEKille pääsyn hankkeisiin, jotka on jo arvioitu laadukkaiksi, ja joiden taustalla on aidosti teollisuuden tarpeista nousevia tutkimuskysmyksiä. Hakemustenvaihdolla pyritään varmistamaan, että vaikuttavaksi tunnistetulle hankkeelle voidaan taata rahoitus.

“Hakemustenvaihto on STEKille erinomainen myös siksi, että yleishyödyllisenä yhdistyksenä STEKin rahoitusta ei välttämättä tunneta kovin hyvin yrityskentässä. Hakemustenvaihdolla saamme mahdollisuuden olla varmistamassa energiamurrosta edistäviä hankkeita, joissa tutkimustoiminta tiiviin yritysyhteistyön ansioista osuu tarpeeseen ja otetaan käyttöön nopeasti, STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu sanoo.

Miten malli toimii käytännössä?

Käytännössä malli toimii niin, että hakemuksen saanut taho esikäsittelee hakemuksen normaalin arviointiprosessinsa mukaisesti. Arvioinnin yhteydessä voidaan tunnistaa hankkeita, jotka sopivat myös toisen rahoittajan strategisiin tavoitteisiin. Tällaisissa tapauksissa voidaan ehdottaa hakemusta tarkasteltavaksi myös toiselle rahoittajalle. Tähän pyydetään toki aina hakijan lupa.

Hakemusten vaihto mahdollistaa sen, että toinen rahoittaja voi tarkastella jo arvioitua, laadukasta hanketta ilman, että hakijan tarvitsee aloittaa koko prosessia alusta.

Ensimmäisenä tutkimus sähköjärjestelmän tulevaisuudesta

Ensimmäinen yhteisrahoitettu hanke syntyi Vaasan yliopiston ja ABB Oy:n yhteistyössä. Tutkimus tarkastelee uusiutuvan energian kasvun tuomia muutostarpeita sähköjärjestelmään ja sitä, miten invertteripohjaiset ratkaisut voidaan turvallisesti ja luotettavasti integroida osaksi sähköverkkoa.

Hanke nousi Vaikuttavuussäätiön haussa kärkijoukkoon mutta jäi rahoitusrajan ulkopuolelle. STEK tunnisti hankkeen strategisen merkityksen energia-alan tulevaisuudelle  ja päätös yhteisrahoituksesta syntyikin nopeasti.

”STEKin kannalta hanke osuu täsmälleen missioomme energiamurroksen vauhdittajana. Koko sähköjärjestelmän joustavuuden ja resilienssin parantaminen edellyttää tutkimusta, joka tehdään tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa. Yhteisrahoitus mahdollistaa vaikuttavampia panostuksia ja avaa tien ratkoa entistä suurempia haasteita”, sanoo Tapio Koivu.

Tammikuun Prässissä puitiin alan koulutuksen ongelmia

STEKin sidosryhmille suunnatussa Prässi-työpajassa kirjattiin ylös sähkö- ja energia-alan koulutuksen ongelmia.

Tiedekeskus Heurekaan kokoontui 22.1. nelisenkymmentä alan osaamisen ja koulutuksen asiantuntijaa tai sen kehittämisestä kiinnostunutta, listaamaan laajasti sähkö- ja energia-alan osaamiseen kehittämiseen ja liittyviä ongelmia. Työpajassa keskityttiin pohtimaan esteitä, joita osaaminen ja eri koulutusasteiden haasteet muodostavat energiamurroksen etenemiselle.

Tulevissa, maaliskuun työpajoissa mennään eteenpäin kohti ratkaisuja, ja valitaan ne ongelmakimput, joihin teemahaulla haetaan hanke-ehdotuksia.

Mikä Prässi ja miten tästä eteenpäin?

Prässi on STEKin sidosryhmille suunnattu, joka kevät toistuva työpajaprosessi, jossa kokoonnutaan yhteen tavoitteena tuottaa aihe STEKin seuraavaan teemahakuun. Teemahaut ovat konsortioille suunnattuja rahoitushakuja, joilla käynnistetään yksi tai kaksi teemoitettua hanketta. Prässin tuloksena syntyvä rahoitushaku on STEKin vuoden isoin rahoitushaku, jolla nelivuotisille hankkeille jaetaan 1 miljoona euroa.

Teemahaun aiheet vuorottelevat: vuonna 2025 aiheen oli TKI, ja sidosryhmien kansssa käymämme vuoropuhelun seurauksena aukaistiin Sähköjärjestelmän resilienssiin paneutuva haku. Vuonna 2026 on vuorossa alan koulutus ja osaaminen.

Työpajan alustukset ja keskustelut

Voit ladata työpajan alustuksena käytetyt esitykset sekä koonnin keskusteluista alta

4.2.2026 – 253 kt – PDF

253 kt – PDF

STEK Koivu_Prässi 22.1.

4.2.2026 – 1 Mt – PDF

1 Mt – PDF

STUL Friman_Prässi 22.1.

4.2.2026 – 358 kt – PDF

358 kt – PDF

VARIA Vilen Prässi 22.1.

4.2.2026 – 2 Mt – PDF

2 Mt – PDF

TUNI Sormunen Prässi 22.1.

4.2.2026 – 48 kt – DOCX

48 kt – DOCX

Kooste Prässi-työpajan 22.1. keskusteluista

Vuoden 2026 ensimmäinen rahoitushaku kohdennetaan tiedekasvatushankkeille


STEKin vuoden 2026 ensimmäinen rahoitushakukierros on avautumassa. Kevään haku on kohdennettu yksinomaan tiedekasvatushankkeille, jotka edistävät lasten ja nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin, tekniikkaan ja energiateemojen ymmärtämiseen.

Haku aukeaa tammikuun aikana ja umpeutuu 7.4.2026.

Yhteistyö nousi keskiöön tiedekasvattajien tapaamisessa

STEK järjesti 8.10.2024 Tampereella valtakunnallisen tapaamisen tiedekasvatustoimijoille. Iltapäivän aikana kuultiin puheenvuoroja muun muassa STEKin roolista rahoittajana sekä LUMATE-toiminnan kehityksestä. Lisäksi työpajoissa pohdittiin, mikä voisi olla helpoin tapa käynnistää valtakunnallinen tiedekasvattajien yhteistyö ja mitä puolestaan ovat tiedekasvatuksen suurimpia esteitä Suomessa.

Osallistujia kannustettiin aktiivisesti tekemään yhteistyötä hankkeiden suunnittelussa, jotta toiminta olisi aiempaa vaikuttavampaa ja valtakunnallisesti kattavampaa. Tapaamisessa korostettiin, että “tiedekasvatus tehdään yhdessä” ja että yhteisten tavoitteiden tunnistaminen on tärkeää hankkeiden onnistumiselle.

Kohdennus tukee vaikuttavampien hankkeiden syntymistä

Rahoituksen suuntaaminsella tiedekasvatukseen STEK haluaa kehittää toimintaa pitkäjänteisesti ja vahvistaa luonnontieteiden ja tekniikan houkuttelevuutta. STEK tukee hankkeita, jotka lisäävät lasten ja nuorten ymmärrystä sähköstä, energiasta ja teknologiasta ja
tuottavat skaalautuvia ja helposti käyttöönotettavia ratkaisuja, jotka toteutetaan mielellään yhteistyössä eri paikkakunnilla toimivien tiedekasvattajien kesken.

Haku on pian avoinna – kriteerit tarkentumassa

Julkaisemme tammikuun 2026 aikana tarkennetut kriteerit tiedekasvatushankkeiden rahoitukselle. Jo nyt on kuitenkin selvää, että menestyviltä hankkeilta odotetaan useamman toimijan yhteistyötä.

Rahoitusta haetaan STEKin hakuportaalissa, jossa hakumahdollisuus avautuu tammikuun 2026 aikana.

Tule osaksi arvioijien pooliamme

Etsimme jatkuvasti uusia arvioijia tekemään lausuntoja ja arvioimaan saamiamme rahoitushakemuksia. Rahoittamamme hankkeet ovat pääsääntöisesti tutkimus, kehitys ja innovaatio- tai alan koulutukseen ja osaamiseen liittyviä hankkeita. Keväällä 2026 on lisäksi oma hakunsa tiede- ja teknologiakasvatuksen hankkeille.

Arvioitavat aihepiirit

Arvioijien rooli on tärkeä osa työtämme: hyvä arviointi auttaa tunnistamaan hankkeet, joilla on todellista vaikutusta sähkö- ja energia-alan kehittymiseen.

Haluamme taata rahoitusta hakeville laadukkaan ja riippumaton arvioinnin, ja pyydämme jokaisesta saamastamme hakemuksesta vähintään kolmen aiheeseen perehtyneen arvioijan lausunnon. Arvioijat valitaan jokaiselle hakemukselle tapauskohtaisesti.

Vuoden 2026 hakukierroksilla haut keskittyvät

  • tiede- ja teknologiakasvatushankkeiden
  • tutkimus, kehitys ja innovaatio -hankkeiden  
  • sähkö- ja energia-alan koulutuksen ja osaamisen kehittämistä tukevian hankehakemusten arviointiin. 

Arviointien ajankohdat

​​​​​​​Tiedekasvatuksen hankehaku
hakemusten arviointi 9.4. – 23.4.

TKI-hankehaku
hakemusten arviointi 10.5. – 21.5.

Alan koulutukseen ja osaamiseen liittyvä teemahaku
STEKin vuoden isoin rahoituskierros, joka on miljonaan euron rahoitus 1-2 konsortiohankkeelle, käynnistyy syksyllä 2026. Haku tulee kohdistumaan alan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen, ja etsimmekin nyt erityisesti osaamisen ennakointiin ja kehittämiseen perehtyneitä arvioijia.

Arvioinnin ajankohta sijoittuu arviolta marras-joulukuulle.

Arvioinnista maksetaan palkkio.


Tervetuloa mukaan arvioijapooliimme!

"*" näyttää pakolliset kentät

Hae arvioijaksi!

Täytä lomake, olemme sinuun yhteydessä!
Nimi*
Sähköposti*
Olen ensisijaisesti kiinnostunut arvioimaan*

Kokemuksesi

STEKin arviointia varten tarvitset kokemusta alla kuvatuista osa-alueista. Voit kertoa kokemuksestasi sen mukaan, mitä olet ensisijaisesti kiinnostunut arvioimaan.

Alan ja sen osaamisen tuntemus

Edellytämme laaja-alaista kokemusta sähkö- ja energia-alasta ja vähintään 10 vuoden kokemusta alalta tai siihen liittyvästä kehitystehtävästä.
Kuvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokentän ja toimintapojen tuntemustasi (arvostamme kokemusta erilaisista näkökulmista ja rooleista).
Kuvaa tiede-ja teknologiakasvatuksen tai alan koulutuksen kentän ja sen toimijoiden tuntemusta, kokemustasi osaamisen ennakoinnista, tiedekasvatuksen pedagogiikasta ja vapaaehtoisen oppimisen edistämisestä, sekä kykyäsi arvioida hankkeiden skaalautuvuutta ja kykyä puhutella ja tavoittaa erilaisia kohderyhmiä.

Arviointikokemus

Kerro kokemuksestasi arviointien tekemisestä (esimerkiksi EU-puiteohjelma-arvioinnit, rahoittavan organisaation tehtävistä kertynyt kokemus tms. )
Pudota tiedostot tähän tai
Max. tiedoston koko: 128 MB.

    Selkeä hankeraportointi – tätä odotamme hankkeen päättyessä

    STEKin hankkeista tehdään aina ennen avustuksen maksua loppuraportointi hakujärjestelmään. Toisin kuin usein luullaan, STEKille tehtävä loppuraportti ei ole hankkeessa syntyneiden tulosten sisällöllinen raportti, vaan yksinkertainen lausunto hankkeen kulusta: miten hankkeen tavoitteisiin päästiin, mihin budjetti käytettiin ja miten hankkeen tulosten käyttönotto on varmistettu.

    Hankkeen loppuraportti

    Hankkeen loppuraportti kiteytyy kolmeen kysymykseen:

    Saatiinko rahoituksella aikaan se, mitä suunniteltiin?
    Kuvaa konkreettiset tulokset ja miten ne vastaavat alkuperäisiä tavoitteita.

    Onko tulevassa tekemisessä tai rahankäytössä poikkeamia suunnitelmaan nähden?
    Jos poikkeamia on, kerro niiden syyt ja arvioi vaikutukset.

    Miten hankkeessa syntyneitä tuloksia on hyödynnetty ja niiden leviäminen varmistettu?
    Tämä kertoo hankkeen vaikuttavuudesta. Kuvaa, miten tuloksia on otettu käyttöön ja mitä toimenpiteitä on tehty, jotta tieto ja hyödyt leviävät.

    Loppuraportti tehdään STEKin hakujärjestelmässä. Mikäli olet saanut aiemmin rahoitusta STEKiltä, sinulla on jo olemassa käyttäjätunnus järjestelmään – älä siis luo uutta tunnusta. Uuden salasanan unohtuneen tilalle saat järjestelmän tilattua linkin avulla järjestelmän etusivulta.