Hae sivustolta

Mitä etsit?

Opettajat ohjaimiin ja ajajan paikalle

Viimeistään energiamurroksen myötä on osaavan työvoiman saatavuus noussut koko toimialan polttavimmaksi tulevaisuuden haasteeksi. Ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset koskettavat myös STEKiä, jonka on aika arvioida toimintansa prioriteetteja ja etenkin vaikuttavuutta. Opetuksen ja opetusmateriaalien kehittämisen osalta se tarkoittaa opettajien parempaa hyödyntämistä oman työnsä asiantuntijoina.

STEKin perustehtäviin on pitkään kuulunut koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen panostaminen. Erityisesti nuorien ja lapsien innostaminen tekniikan ja tieteen pariin on näkynyt niin kouluille tarkoitetun sähkölä.fi -sivuston oppimateriaalin leveydessä kuin vaikkapa Heurekan sähköaiheisten näyttelyiden ja tiedeshow-kiertueen suosiossa. Nuoria  sähkö- ja energiatekniikan uralle innostava Näkymätön voima -kampanja on onnistunut puhuttelemaan nuoria sekä sosiaalisessa mediassa että kouluvierailuilla.

Osaamisen riittävyys alalla tulevaisuudessa on kuitenkin haaste, jossa STEKinkään voimavarat eivät välttämättä riitä – etenkään yksin. Olen useassa yhteydessä nostanut esiin sitä, että ikäluokkien pienentyessä, osaajien eläköityessä, energiamurroksen ja teknologioiden edetessä ja liiketoimintamallien muuttuessa osaamisesta tulee entistä kriittisempi tekijä. Toistaiseksi hakijamäärät alan oppilaitoksiin ovat pysyneet kohtalaisella tasolla, mutta en tuudittautuisi siihen, että tällä pärjätään vielä vuodesta 2030 eteenpäin. Määrien lisäksi pitäisi tarkkaan miettiä sitä, millä osaamisella pärjätään jatkossa.

Vastuu osaamisen varmistamisesta jakautuu laajalle

Oppilaitokset ja erilaiset instituutiot toki mahdollistavat niin formaalin, tutkintoihin tähtäävän kuin työn ohessa eri tavoin täydentävän oppimisen ja osaamisen kehittymisen. Jossain on todettu, että uutta osaamista oppii 70 prosenttisesti työssään ja tekemällä, 20 prosenttisesti oppimalla muilta ympärillä ja vasta loppu 10 prosenttia opitaan kouluttautumalla. Työn ja työnantajien rooli soveltavan osaamisen varmistamisesta on suuri, mutta oppilaitoksien ja koko koulutusjärjestelmän rooli perustan luomisessa on kriittinen.

Koulutusjärjestelmän rahoitus ja sitä nauttivat organisaatiot ovat isojen haasteiden edessä. Kotimaisia kieliä puhuvien ikäluokkien väheneminen, oppimisen monimuotoisuuden tarve, rahoituksen jatkuva niukentuminen ja digitalisaatio vaikuttavat perusopetuksesta korkeakouluihin sekä jatkuvaan työssäoppimiseen asti. Yksittäisten oppilaitosten paine jakaa resursseja muiden kanssa kasvaa, samoin huoli opettajien hyvinvoinnista ja kapasiteetista. Oma lukunsa on vielä korkein opetus, jonka pitää kyetä perustamaan oma koulutuksensa uusimpaan tutkittuun tietoon.

STEKinkin on syytä tarkkaan pohtia, mitä se voi tehdä, jotta Suomessa riittäisi osaajia päästöttömän, turvallisen ja tehokkaan energiajärjestelmän kehittämiseen vielä 2030-luvulla. Osaamista tarvitaan monelta alalta ja eri tasoille. Osin emme edes tiedä, millä osaamisten yhdistelmällä voi menestyä tulevaisuudessa tai millä titteleillä alan yrityksen palkkaavat kymmenen vuoden päästä.

Opettajien sitoutuminen kriittistä

STEKin vahvuutena on sen asiantuntevat jäsenistö ja verkostot sekä sen taloudelliset voimavarat. Tasku ei kuitenkaan mittavan haasteen edessä ole pohjaton ja siksi resursseja osaamisen kehittämiseen on syytä käyttää erittäin vastuullisesti juuri nyt. STEK on ansioituneesti kehittänyt paljon oppimateriaaleja ja konsepteja, joita voi hyödyntää kouluissa. Sähkölä ja Voimala ovat hienoja esimerkkejä, mutta niiden saaminen aktiiviseksi osaksi opetusta riippuu täysin opettajista.

Jatkossakin STEK on innokas rahoittamaan vastaavaa koulutuksen kehittämistä ja muillakin koulutusasteilla kuin perusopetuksessa. Rahoittamisen osalta on mielestäni kiinnitettävä entistä tarkemmin huomio siihen, miten opettajalle ja oppimiseen voidaan luoda pedagogisesti toimivaa ja opetussuunnitelmiin istuvaa sisältöä. Siksi rahoituksen kriteeriksi on nostettava se, että rahoituksen käyttöön ja tulosten tekemiseen sitoutuvat etulinjassa olevat opettajat ja kouluttajat sekä heidän työnantajansa. Riippumatta koulutusasteesta on tärkeää, että rahoitusta voidaan kohdentaa niin, että oppilaitokset ja opettajat itse ovat ajajan paikalla sisällön tekemisessä. Vain näin syntyy sitoutumista tulosten hyödyntämiseen ja lopulta myös aitoa vaikutusta osaamisen kehittymiseen.

Näkymätön voima- yritysyhteistyössä mukana kolmetoista alan yritystä

Setayesh oli TET-harjoittelussa sähköalan yrityksessä.

Nuoret ovat kohderyhmänä monelle yritykselle varsin outo. Mutta juuri siinä – nuorten puhuttelussa ja nuorten kanssa toimimisessa – olemme tukenasi.

Näkymätön voima – kampanja on listannut parhaita käytäntöjä, joilla varmistaa nuorelle positiivinen TET-viikko tai tehdä yrityksesi kouluvierailusta nuoria kiinnostava, ja saada kommunikaatiokanavat yläasteikäisiin auki.

Dialogi nuoren kanssa on vastuullisuusteko

Kampanjan yritysyhteistyöhön on ilmoittautunut kolmetoista sähkö- ja energia-alalla toimivaa yritystä, jotka julkistamme syksyllä. Nämä edelläkävijät ovat sitoutuneet joko TET-paikan tai yritysvierailun järjestämiseen. Tähän vastuullisuustekoon sitoutuneet ovat saaneet kampanjalta sparrausta, ja yrityksille on myös etsitty oma paikallinen yhteistyökoulu.

Kampanjasivuilla sivupalkista löytyvän linkin takana on yrityksille yhteydenottolomake, jonka täyttäneitä olemme kutsuneet yritysinfoihin. Kevään ja kesän osalta infot on nyt pidetty, mutta sparrailua järjestetään taas syksyllä. Mukaan olet lämpimästi tervetullut milloin vain.

STEK uudistaa strategiaansa – vaikuttavuuden arviointi keskiössä

STEKin hallitus päätti kesäkuun kokouksessaan käynnistää strategiauudistuksen. Työ alkaa prosessin valmisteluna jo ennen kesälomia, ja on aikataulutettu valmistuvaksi jalkautussuunnitelmineen loppuvuoden aikana.  

 STEKin toimintaympäristössä on sitten edellisen strategiatarkennuksen tapahtunut paljon. Uuden toimitusjohtajan aloittaessa on myös otollinen hetki tarkastella toiminnan painopisteitä ja tavoitteita, ja samalla arvioida rahoituksen suuntaamista.

– Lähtökohta on hyvä, kun on tehty paljon hienoa työtä, josta ponnistaa jatkoon, toimitusjohtaja Tapio Koivu sanoo. – Olen käyneet keskusteluja Timo Kekkosen kanssa, ja hänen näkemyksensä STEKin tehtävästä mahdollistamassa päästötöntä, tehokasta ja turvallista energiajärjestelmää, on erittäin relevantti ison kuvan tavoite, hän jatkaa. 

Nyt käynnistyvän prosessissa kuunnellaan erityisesti sidosryhmiä ja STEKin rahoitusta saaneita. Päämääränä on tarkentaa seka STEKin tavoitteita että määritellä tarkemmin, millaisia hankkeita rahoittamalla päästään parhaaseen vaikuttavuuteen. Luonnollisesti strategiatyön ohessa arvioidaan uudelleen myös  STEKin hankerahoituksen kriteerejä. 

Voimala-koulutukset lähteneet lentoon

STEK käynnisti pandemia- vuosien jälkeen Voimala-koulutukset peruskoulun opettajille. Viime lukuvuoden 2023-2024 aikana ne lähtivät nousukiitoon.  Pitkin poikin Suomea järjestettiin 17 Voimala-työpajaa, joissa kävi 276 opettajaa 118 eri koululta. Koulutuksessa käyneiden opettajien kouluille on toimitettu  – ja vielä elokuussakin jälkilähetetään – kaikkiaan 296 Voimalaa. Kouluttajallemme, tutkijatohtori Merike Keslerille tulikin keväällä varsin paljon matkapäiviä.

Voimala-koulutuksia järjestettiin keväällä 2024 koulujen omien tilojen ohessa Tiedekeskus Heurekassa, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniassa sekä Jyväskylän LUMA-keskuksen tiloissa. Jatkossa koulutuksia järjestetään suuren suosion takia ainoastaan ulkopuolisen kumppanin tiloissa, jolloin ryhmäkoko on suurempi, noin 30 henkeä. Tulevalla lukukaudella Voimala-koulutuksia on tiedossa ainakin tiedekeskus Heurekassa, ja mahdollisesti toinen koulutus pohjoisemmassa Suomessa. Tiedotamme koulutusten ajankohdista opettajauutiskirjeessä sekä Sähkölä.fi – sivustolla heti kun päivämäärät saadaan sovittua.  

Voimala-koulutuksen ajatuksena on perehdyttää peruskoulun opettajaa Voimala-oppimispaketin käyttöön ja sen avulla toteutettavaan sähköön tai energiaan liittyvään projektityöhön. Koulutus soveltuu niin luokanopettajille (3. luokan opettajista ylöspäin) kuin yläasteen aineenopettajillekin.

STEK ry on jakanut uusiutuvan energiaa havainnollistavaa Voimala-oppimispakettia vuodesta 2017 lähtien. Opettaja käy kolmetuntisen, myös vesoksi soveltuvan koulutuksen, jossa kouluttaja Merike Kesler on ohjannut opettajia onnistuneen projektin toteuttamiseen Voimala-oppimispaketin avulla, minkä jälkeen Voimalat toimitetaan koulutuksen käyneen opettajan koululle.

Syksyllä tiedossa lisää – pysy kuulolla!

Kesäkuussa keskustellaan uudesta energiankäytöstä

Kokonaisuuden alustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn Petri Rouvinen Suomen mahdollisuuksista sähköistyvässä maailmassa. Yritysnäkökulmasta kommentoimassa ovat Schneider Electricin Jani Vahvanen ja Assemblin Caverion Groupin Ida Johansson.

Energiateollisuuden Tuukka Heikkilä, Fingridin Maarit Uusitalo, LUTin Jero Ahola ja Suomen ympäristökeskuksen Enni Ruokamo osallistuvat paneeliin tulevaisuuden muuttuvasta energiankäytöstä ja niistä konkreettisista tavoista, joilla energiamurros vaikuttaa meidän kaikkien elämään.

Sähköalan koulutuksesta, vetovoimasta ja tulevaisuuden osaajista keskustelevat vaikuttajanuoret Wilhelmina Satola ja Jonna Tiainen, Amplit oy:n liiketoimintajohtaja Mikko Kaijalainen sekä Vantaan kaupungin opetusalan asiantuntija Mari Aura.

Yhteiskunnallisen SuomiAreena-festivaalin seitsemän tapahtumalavan ohjelmaa voit seurata maksutta paikan päällä Porissa. Kaikki keskustelut voit katsoa suorana tai tallenteena myös MTV Katsomossa.

Näkyvää voimaa osaajien houkutteluun

Aloitettuani STEK:in toimitusjohtajana maaliskuussa osaamisen riittävyys, koulutus ja nuorten houkutteleminen alalle on noussut potentiaalisten rahoituskohteiden kärkeen – ainakin omalla listallani. Syitä pitkäjänteiselle panostamiselle osaamiseen löytyy lukuisia. Niiden summaaminen on omiaan nostamaan kylmää hikeä pintaan, kun tarkastellaan mahdollisuuksia vaikuttaa asian tilaan viiden, kymmenen vuoden päähän.

Yksistään 2030-luvulla opiskelu- ja työikään tulevien ikäluokkien osalta ei uusimpien väestöennusteiden osalta kasvua juurikaan tapahdu. Vastaavasti 1960-luvulla syntynyt suuri ikäluokka eläköityy. Maakunnittain erot ovat huomattavia, erityisesti Pohjois-Suomessa ilmiö korostuu.

Maahanmuutto näyttää nousevan otsikoihin tekijänä, joka osaltaan paikkaa ilmiötä, silti osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen se tuo omat isot haasteensa. Ne näkyvät nyt peruskouluissa kieli- ja kulttuurierojen rikkautena. Tyttäreni on töissä espoolaisessa päiväkodissa, jossa lapsia saa tervehtiä yli kymmenellä kielellä, joista osan olemassaolosta minulla aiemmin ei ollut minkäänlaista ymmärrystä. Toki lasten kasvaessa opiskeluikään kielitaitoa karttuu, mutta haaste oppimiselle on erilainen kuin 1980-luvulla opiskelleilla.

Oppiminen muuttuu koko ajan muutenkin digitaalisuuden mahdollistaessa monimuotoisuutta sekä ajasta ja paikasta riippumattomuutta. Joustavuutta tulee lisää, mutta samalla käytännön taitojen oppiminen muuttuu haastavammaksi, etenkin resurssien niuketessa. Koulutuksen tuottavuuspaineessa on vaikeaa saada kehitettyä hyvää oppimista, etenkin aloilla, jossa taidoilla on keskeinen merkitys.

Sähkö- ja energia-alaa ravisteleva siirtymä – kutsuttakoon sitä digivihreäksi – nostaa rimaa merkittävästi osaamiselle ja sen kehittämiselle. Tuotantomuodot muuttuvat merkittävästi, samoin jakelu ja sähkön kauppa muuttuu älykkäämmäksi. Tavat käyttää ja kuluttaa fiksummin ja energiatehokkaammin vaativat ymmärrystä ja osaamista teknologioista, joille 80-luvulla ei ollut edes nimeä. Koulutuksen ja koko suomalaisen järjestelmän kyky vastata kehityksen nopeuteen ei ole vahva. Näyttää olevan vielä niin, että mitä korkeampi koulutustaso, sitä hitaammin tutkinnot muuttuvat vastaamaan tarpeita. Toki koulutuksemme antaa perusvalmiudet oppia ja sivistyksen elämää varten, mutta liian usein saa törmätä opettamiseen, joka tehdään ympäristöissä ja välineillä, jotka muistuttavat enemmän museota kuin ympäristöä, johon pitäisi valmistua. Opettajia olisi myös syytä jatkokouluttaa, samoin tietysti yrityksissä töissä olevien osaamista päivittää. Tällä hetkellä ei näytä siltä, että etenkään työssäkäyvien osaamisen kehittämiseen riittää jatkossa julkista tukea.

Huolipuheesta huolimatta näköpiirissä on valonpilkahduksia. Sähköalan toimijoiden yhteinen Näkymätön voima -kampanja on hyvä esimerkki siitä, miten alastamme innostuneet nuoret saadaan kertomaan alasta nuoremmilleen. Kampanja on saanut erinomaisen hyvää palautetta, etenkin innostavista esiintyjistään. Viestiä viedään yläasteikäisillekin eri kanavia pitkin ja yhteistyö opettajien kanssa on monella suunnalla aktiivista ja terävää. Silti tekemistä on paljon, erityisesti monikulttuurisuuden ja kielten kirjon tuoman haasteen edessä. Mutta kyllä keinovalikoimaakin riittää työelämään tutustumisjaksojen hyödyntämisestä hackathoneihin. Ja erilaisten keinojen valikoimaa pyrimme aktiivisesti lisäämään. Tärkeää on myös se, ettei työhön tarttumista tarvitse tehdä yksin.

Viestien pukeminen sellaiseksi, että joidenkin vuosien sisään uraansa valitseva nuori ymmärtää sähkö- ja energia-alan merkityksen ja mahdollisuudet omasta vinkkelistään ei ole helppoa. Viestin saaminen perille eri kanavien kirjossa ja kilpailevan informaation ähkyssä on sekin omanlaisensa ongelma. Ratkaisut näihin kuitenkin on tehtävissä ja löydettävissä, kunhan osaamme viestiä riittävän yhtenäisesti, yhdessä ja riittävällä volyymilla.

Vielä on aikaa ilmoittautua mukaan Näkymätön voima -kampanjaan!
Ellet siihen ehdi, kannattaa ottaa STEKiin yhteyttä, jos nuorten tulevaisuus sähköalalla askarruttaa!

Tapio Koivu
Toimitusjohtaja
STEK ry

Julie Beaufils, EuropeOn: Ammattilaisten tarve esiin ja EU-tason päätöksiin

– Pian valittava uusi Euroopan parlamentti tulee saada nopeasti ymmärtämään, että ihmisille ja ympäristölle tärkeä energiamurros saattaa hidastua osaajien puutteen vuoksi.

Näin toteaa eurooppalaisia sähköurakoitsijaliittoja edustavan EuropeOn-kattojärjestön pääsihteeri Julie Beaufils. Hän oli pääpuhujana sähköistysalan yhteisessä Hyvinvointia sähköllä – visio 2040- seminaarissa huhtikuussa.

– Nyt valittavan parlamentin tulee ensinnäkin luoda yleisesti hyväksytty, selkeä etenemismalli energiasiirtymälle. Näin yritykset uskaltavat investoida ja voivat muutoinkin suunnitella tulevaa.

– Toisekseen sen tulee nähdä nopeasti kasvava työvoiman tarve sekä panostaa päättäväisesti tekniseen koulutukseen ja uramahdollisuuksien avautumiseen alalla.

Satoja tuhansia uusia työpaikkoja jo lähivuosina

Beaufils kertoo esimerkin uhkaavasta osaajapulasta, joka koskee kaikkia EU-maita. Vuoteen 2030 mennessä aurinkopaneelien, latauspisteiden ja sähkövarastojen asentajille voi syntyä 400 000 uutta työpaikkaa Eurooppaan.

– Näitä työpaikkoja ei voi luoda EU:n ulkopuolelle. Suunnittelua ja toteutusta tehdään kaikissa Euroopan maissa ja hyvin paikallisesti, hän sanoo.

Tarpeen suuruusluokkaa havainnollistaa, että tällä hetkellä liiton sähköurakoitsijoilla on noin 1 800 000 työntekijää. Pelkästään uuden tekniikan asentamiseen tulee kouluttaa siis viidessä vuodessa yli 20 % lisää osaajia. Sen lisäksi tulee korvata osa nykyisistä tekijöistä, jotka eläköityvät tai poistuvat alalta.

Mutta Beaufilsin huoli ulottuu pidemmälle kuin jäsenliittojen sähköurakointiyritysten työvoiman tarpeeseen. EU:n Green Deal -tavoitteiden saavuttaminen vaatii laajan joukon muita yrityksiä, joiden piiriin alkaa avautua runsaasti uusia työpaikkoja sähköalan osaajille.

– Tähän tapaan laajeneva sähkö- ja energia-ala kilpailee osaajista monen muun nuoria kiinnostavan ja ehkä houkuttelevamman toimialan kanssa. Joudumme siis tekemään paljon työtä myös alan imagon kehittämiseksi.

Osaamisen on kirittävä kiinni edellä harppovaa teknologiaa

Mutta entäpä osaaminen – mitkä ovat niitä uusia taitoja, joita jo kohta tarvitaan?

– Energiasiirtymä vaatii erityisesti puhtaan energian teknologioiden pikaista käyttöönottoa. Niihin liittyvä osaaminen vaatii jatkuvaa päivitystä, sillä ne kehittyvät nopeasti. Lisäksi ne ovat yhä monimutkaisempia ja linkittyvät toisiinsa järjestelmiksi, Beaufils kuvailee.

Puhtaaseen energiaan liittyvästä teknologiasta ei saa tulla kompastuskiveä, vaan sen osaaminen tulisi nostaa eurooppalaisten ammattilaisten ylpeydenaiheeksi ja Euroopan kilpailutekijäksi.

Tehtävänä vaikuttaa EU-tason päätöksiin, lakeihin ja ohjelmiin

EuropeOn panostaa nyt paljon Euroopan poliittisiin päätöksentekijöihin, sillä energiaan ja ilmastoasioihin liittyvästä lainsäädännöstä jopa 80 % tulee EU:sta.

Järjestön on tärkeää tuoda yritykset mukaan keskusteluun vaikuttamaan, sillä osaamisen ja työvoiman tarpeet ovat yhteiset kaikille Euroopan maille. Tässä työssä suomalaiset ovat olleet aktiivisia niin järjestön ja yritysten kuin poliitikkojenkin rooleissa.

Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen panostetaan myös Suomessa

Yritysten kampanjoinnin tueksi tehty Maker’s of tomorrow – opas nostaa malliesimerkiksi Näkymätön voima -viestintäkampanjan, joka kertoo nuorille sähköalan koulutus- ja työmahdollisuuksista. Monivuotisen kampanjan koordinoija ja päärahoittaja on STEK. ja se toteutetaan yhdessä Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL:n sekä Sähköteknisen Kaupan Liitto STK:n kanssa.

Beaufils on ilahtunut suomalaisten aktiivisuudesta sekä kotimaassa että Euroopan tasolla ja pitää sitä erittäin tärkeänä. Näin osaamisen ja osaajien tarpeita saadaan täytettyä poliittisin päätöksin. Hän muistuttaa, että tänä vuona jokainen voi jälleen kerran vaikuttaa asiaan äänestämällä eurovaaleissa. Eväitä valintaan tarjosi visioseminaarin päättänyt, hetkittäin vauhdikkaaksikin yltynyt eurovaaliehdokkaiden paneelikeskustelu.

Sattumalta sähköalalle

Päädyin sähköalalle puhtaasti sattuman kautta. Olin opiskellut musiikkituotantoa ja kiertänyt bändin kanssa ympäri Suomea. Musiikkiopintoihin kuului pieni määrä sähköoppia, joka kyllä herätti kiinnostukseni. Silti vasta monta vuotta myöhemmin päädyin ammatinvalintaneuvojan opastuksella sähköasentajan opintoihin.  

Näkymätön ala

Ennen opintoja kuvitelmani sähköasentajan työstä olivat varmaan samantyyppisiä kuin monella muulla: että se on joko pylvään nokassa heilumista tai pistorasian korjaamista, eikä juuri muuta. Kuinka väärässä olinkaan. Vuosi vuodelta ala avautuu minulle laajempana ja nykyään tiedän sen kattavan mm. kotiautomaatiot, älyvaatteet, suunnittelutyöt, verkkopuolen ja infran. Aika harva sähköalan ulkopuolella tietää yhtään mitään, ja nuoret eivät sitäkään vähää. Me olemme melko näkymättömiä muille.

Kouluissa käy ammattilainen ja opiskelija: Henkka ja Vilhelmiina

Näkymätön voima -kampanjan alusta asti olen ollut valtavan innoissani juuri siitä, että saamme olla mukana rakentamassa alan tunnettuutta. Teemme energiatekniikkaa opiskelevan Vilhelmiinan kanssa kouluvierailuja yläasteilla, ja se tuntuu todella tärkeältä. Tunnetta vahvistaa oppilailta ja opettajilta saatu positiivinen palaute. 8- ja 9-luokkalaiset pyytävät yhteis-selfieitä ja nimmareita. Emme luennoi, vaan kerromme alasta nuoria aktivoiden, muun muassa piirustustehtävän avulla. ”Piirrä sähköalan ammattilainen” – tehtävän avulla haastamme pohtimaan sitä, miltä ammattilainen näyttää tai mitä sukupuolta hän edustaa. Voitte tietysti arvata, mitä elementtejä piirroksissa useimmiten on (mies kypärässä, työkalupakin ja huomioliivien kanssa). Mutta oppilaat piirtävät myös sähkö-jumalia, sähköasentajia sydämillä – toinen toistaan upeampia sähkö-alan ammattilaisia. Opettajat ja opot jäävät joka kerta kyselemään työstämme. On ihana nähdä, miten suuri vaikutus kouluvierailuilla on nuoriin. Meitä ihaillaan ja ihan syystä! Onhan meidän ala työelämän ja mukavuuden kannalta yksi tärkeimmistä.

Kevät on nyt paketissa

Palasin juuri kotiin kevään viimeiseltä kouluvierailulta. Fiilis on haikea, mutta kiitollinen. Tulokset ovat taas kerran ennätys-positiiviset ja palaute megalomaanisen hyvää. Iso määrä opoja ja opettajia on innostettu ja he jäävät kouluihinsa levittämään tietoa tuleville oppilaille. Mutta töitä riittää vielä. Toivoisin, että alan yrityksetkin innostuisivat tekemään työtään tunnetuksi, ja aktivoituisivat niin somessa kuin kouluissa. Kouluissa otettaisiin mielellään vastaan yritysvieraita ja siitä olisi paljon apua tulevaa ammattia pohtiville oppilaille. Tällä kampanjalla olemme jo saaneet ihmeitä aikaiseksi ja yhdessä voimme tehdä niistäkin entistä suurempia!

7 tärkeintä syytä tarjota nuorelle työelämään tutustuminen sähkö- ja energia-alalla

Näkymätön voima, tet-harjoittelu. Ellun Kanat_Kuva: Anna Valli

Sähkö- ja energia-alan yritysten kannattaa toimia työvoimapulan ratkaisemiseksi. Kutsumme teidät tarjoamaan työelämään tutustumisen yläkoululaisille ja annamme siihen sekä tukea että hyvät ohjeet. Lue tästä seitsemän tärkeintä syytä, miksi organisaationne kannattaa tarjota yläkouluikäisille mahdollisuus tutustua alaan ja yritykseenne.

Näkymätön voima -kampanja kokeili syksyllä 2023, miten työelämään tutustuminen järjestetään onnistuneesti. Pilottiin osallistuivat sähkö- ja energia-alan yritykset Amplit, Legrand, Granlund sekä Lehtikuusen koulu Vantaalta. Samalla kirkastui seitsemän tärkeintä syytä tarjota nuorille työelämään tutustuminen. TET:n aikana nuori tutustuu työelämään eli seuraa muiden työskentelyä ja saattaa osallistua kevyesti töihin. TET kestää 1–2 viikkoa.

1. SÄHKÖ- JA ENERGIA-ALA ON PULLOLLAAN MONIPUOLISIA MAHDOLLISUUKSIA – MUTTA SINUN ON KERROTTAVA NIISTÄ NUORILLE

Nuorilla ei aina ole tarpeeksi tietoa ammatinvalintojensa pohjalle – ja silti jokin valinta on yläkoulun lopulla tehtävä. Valintaa määrittää vahvasti se, millaisia kokemuksia työelämästä on siihen mennessä syntynyt.

Pilotteihin osallistuneet nuoret kertoivat, etteivät he tunteneet alaa tai yrityksiä ennalta. TET eli työelämään tutustuminen onkin erinomainen mahdollisuus nuorille saada ensikäden kokemus työelämään.

Sähkö- ja energia-alan yritykset toimivat usein B2B-markkinassa, jolloin ne ovat tuntemattomia myös kuluttajille. Ei siis ihme, jos nuoret eivät tunne aloja. TET:n järjestämällä voi vaikuttaa helposti ja suhteellisen pienellä vaivalla alan mielikuvaan. 

2. VOIT RATKAISTA ALAN TYÖVOIMAPULAA YHDESSÄ MUIDEN ALALLA TOIMIVIEN KANSSA

Sähkö- ja energia-alalla tarvitaan osaavaa työvoimaa tulevaisuudessa. Osa yrityksistä on jo hyvän tovin kamppaillut rekrytointihaasteiden kanssa.

Kaikille Näkymätön voima -kampanjan pilotissa olleilla yksi syy osallistua oli halu vaikuttaa alaan tai omaa yritystä vaanivaan työvoimapulaan. Toisaalta työelämään tutustumisten avulla voi rakentaa hyvää työnantajamielikuvaa.

Työvoimapulaa ei ratkaista helpoin vippaskonstein tai yksittäisillä teoilla, vaan yhdessä ja pitkäjänteisesti toimien. 

TET-paikkojen tarjoaminen on yksi vaikuttava tapa ratkoa ongelmaa: sillä voi näyttää nuorelle, hänen ystävilleen, koululleen ja perheelleen, että ala toivottaa nuoret tervetulleiksi. 

3. ALA KIINNOSTAA – YRITYSTEN KANNATTAA VASTATA KIINNOSTUKSEEN AJOISSA

Työvoimapulan rinnalla on positiivisiakin uutisia: sähkö- ja energia-ala kiinnostaa. Huomasitko, että esimerkiksi kevään 2023 yhteishaussa sähkö- ja automaatioalan perustutkinto nousi ennätyssuosituksi?

Yritysten kannattaa rakentaa prosessit valmiiksi nyt. Monet yrityksistä tarjoavat harjoitteluja alaa jo opiskeleville ja hyvä niin! Ammatinvalintaa tehdään kuitenkin jo yläkoulussa ja siksi TET-harjoittelut ovat tärkeitä. 

4. LISÄÄT MONINAISUUTTA ALALLA

Teknillisillä aloilla on jo ymmärretty monimuotoisuuden merkitys ja sen lisäämiseksi alalla on jo jonkin verran kampanjoitu. Kampanjointi on hyvä asia, mutta aidompaa, helpompaa ja halvempaa on mahdollistaa nuorelle tutustuminen omaan yritykseen ja sen ihmisiin.

Sähkö- ja energia-alan organisaatiot voivat yhdessä näyttää, että alalle ovat tervetulleita kaikki eikä esimerkiksi sukupuolen pitäisi määrittää ammatinvalintaa. Lähde siis rikkomaan stereotypioita, jotka haittaavat alan kehitystä ja osaavan työvoiman saamista.

5. TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN JÄRJESTÄMINEN EI VAADI IHMEITÄ

Joitakin asioita tulee miettiä yrityskohtaisesti; kuka ohjaa nuorta, mihin töihin nuori voi osallistua ja miten järjestetään ruokailu. Kokemukset piloteista olivat positiivisia ja niiden pohjalta on luotu ratkaisut yrityksiä mietityttäviin asioihin. 

Moni yritys pohtii: mitä nuori yrityksessä tekee? Nuori voi esimerkiksi auttaa asentajaa helpoissa asennustöissä siltä osin kuin se on turvallista tai seurata, millainen on myyntijohtajan tavallinen työviikko – myös aikuisten mielestä tylsien rutiinien näkeminen voi olla nuorelle kiinnostavaa.

6. NUORI TUO UUSIA AJATUKSIA JA HAVAINTOJA

Kun kutsut nuoren tutustumaan yritykseenne, näet samalla itse miltä toimintanne ja viestintänne vaikuttaa sellaiselle, jolle ala ja työnne ei ole tuttua. TET-oppilas toimii peilinä. Hän voi tuoda arvokkaita, uusia havaintoja myös tuotteistanne.

7. VAIKUTAT ALAN TULEVAISUUTEEN

Työelämään tutustuminen on tärkeää nuorille ja koko alan tulevaisuudelle, ja se kannattaa tietoisesti sitoa osaksi sosiaalisen vastuun suunnitelmianne. 

Tarjoamalla TET-paikkoja edistät nuorten koulutusta ja työllistymistä, ja samalla tiivistät yhteistyötä paikallisten koulujen ja yhteisön kanssa ja autatte omaa aluettanne kehittymään. Kenties saatte positiivista näkyvyyttä samalla ja vaikutatte sähkö- ja energia-alan maineeseen sekä arvostukseen yhteiskunnassa – lopulta hyvin pienellä vaivalla.

Mukaan pääset jättämällä yhteystietosi osoitteessa: www.nakymatonvoima.fi/yrityksille

Toukokuussa vielä yksi Voimala-koulutus Heurekassa

Voimala -oppimispaketti lähikuvassa

Tule opettelemaan Voimalan käyttöä, niin saat oppimispaketit koulullesi!

STEK jakaa Voimala-oppimispaketteja Voimala-koulutuksessa käyneiden peruskoulun opettajien kouluille. Koulutus on tarkoitettu alakoulun 3 lk – 6 luokkien opettajille tai yläkoulun aineopettajille.

OHJELMA
Aika: 16.5. klo 16.00 – 19.00
välipalasnack tarjolla ravintolassa 15.- 16.00
Paikka: Tiedekeskus Heureka, Tikkurila

Kouluttajana toimii Merike Kesler Helsingin yliopistosta.

Koulutus kestää kolmisen tuntia, ja se soveltuu myös vesoksi. Samalla käynnillä, joko ennen tai jälkeen työpajan, on mahdollisuus tutustua itsenäisesti tiedekeskus Heurekan näyttelyihin. Ennen koulutusta on tarjolla pieni välipalasnack tiedekeskuksen ravintolassa.

Saavuthan paikalle ajoissa, viimeistään 15.45

Koulutuksessa käyneiden opettajien kouluille STEK lahjoittaa Voimala-oppimispaketit. Voimalat saapuvat koululle jälkitoimituksena.

Tutustu Voimalaan

Voimala-oppimispakettiin voit tutustua tarkemmin Voimalan omilla sivuilla.