Hae sivustolta

Mitä etsit?

KIRA-alalle pystytetään energiamurrosta tukevaa ekosysteemiä

Rakennetun ympäristön yleishyödyllinen innovaatioekosysteemi KIRAHub käynnistää STEKin rahoituksella valmisteluhankkeen energiamurrosta tukevan ekosysteemin luomiseen. Ekosysteemin on tarkoitus tulevaisuudessa  yhdistää rakennettu ympäristö, energiasektori, tutkimus ja kasvuyritykset.  

Valmisteluhanketta vetää KIRAHub, ja mukana ovat myös Rakli ja Rakennustietosäätiö RTS. Hankkeen kautta synnytettävän ekosysteemin on tarkoitus lähteä myös valmistelemaan uusia hankeaihioita Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities –ohjelmiin.

Energia-ala on murroksessa, ja rakennettu ympäristö on keskeinen osa kestävää energiantuotantoa ja -kulutusta. Suomessa on potentiaalia kehittää hajautettuja, joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja, jotka tukevat sekä kansallisia että kansainvälisiä tavoitteita hiilineutraaliudesta ja kustannustehokkaasta energiankäytöstä. Nykytilanteessa toimijat ovat hajallaan, ja skaalautuvien ratkaisujen kehittäminen on hidasta. Tämän vuoksi tarvitaan avoin ekosysteemi, joka yhdistää eri sidosryhmät ja mahdollistaa uudet yhteistyöhankkeet.

Ekosysteemi hyödyttää laajasti alan toimijoita

KIRAHubin valmisteluhankkeelle ekosysteemin ylösajamiseksi myönnettiin STEKin TKI-rahoitusta. Built Environment Energy Ecosystem -valmisteluhankkeen tavoitteena on luoda avoin ja kansallisesti kattava ekosysteemi, joka yhdistää rakennetun ympäristön, energiasektorin, tutkimuksen ja kasvuyritykset uudella tavalla. Ekosysteemin avulla voidaan edistää energiamurrosta kehittämällä hajautettuja ratkaisuja kiinteistöihin ja korttelitason energiajärjestelmiin, parantaa kiinteistöjen ja energiaverkkojen yhteensopivuutta uusilla teknologioilla, kuten kysyntäjoustolla, varastoinnilla ja älykkäällä ohjauksella, sekä mahdollistaa teknologioiden ja liiketoimintamallien skaalautuminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.  

Ekosysteemistä hyötyisivät kiinteistönomistajat säästöinä ja parempana kykynä osallistua energiamarkkinoille ja energiayhtiöt joustavina ratkaisuina energiaverkkojen tasapainottamiseen. Teknologiatoimittajien intresseissä ovat mahdollisuudet testata ja skaalata uusia innovaatioita ja tutkimuslaitokset puolestaan saavat tutkimus- ja kehityskohteita, joilla on tunnistettu tarvetta. 

Syksyksi valmista

Selvitystyö käynnistyy keväällä, ja jatkuu puolisen vuotta, elokuulle 2025. Valmisteluvaiheessa kartoitetaan ja aktivoidaan eri sektoreiden toimijaverkostoa ja sitoutetaan yhteistyöjäsenet. Valmisteluhankkeen aikana kerätään markkinatietoa ja luodaan ekosysteemille toimintamalli ja kehitystiekartta sekä valmistellaan tulevia yhteiskehityshankkeita ja pilotteja. Hanke tehdään tiiviissä yhteistyössä Raklin, Rakennustietosäätiö RTS:n ja Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities -ohjelmien kanssa.

Yhteyshenkilö: Teemu Lehtinen / KIRA-InnoHub ry  

KIRAHub on yleishyödyllisen yhdistyksen muodossa toimiva kiinteistö- ja rakentamisalan innovaatioekosysteemi, jonka toiminta kattaa kaiken kaikkiaan 3175 rakennetun ympäristön yritystä ja yli 6600 ammattilaista. KIRAHubin perustajajäseniä ovat 13 yleistyödyllistä toimialajärjestöä, ja yhdistys tekee läheistä yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa. KIRAHubin yhteistyöjäseninä on yli 100 alan organisaatiota, ja KIRAHub on myös perustajajäsenenä Euroopan laajuisessa rakennetun ympäristön innovaatioekosysteemien verkostossa (Urban Hub Europe).

Työpajassa etsittiin keinoja parantaa TKI-rahoituksen vaikuttavuutta

Ensimmäisessä STEKin sidosryhmiä ja kumppaneita keränneessä työpajassa 24.3. ideoitiin, miten STEKin TKI-hankkeille myöntämällä rahoituksella saataisiin aikaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta energiamurroksen nopeuttamiseksi.

Paikalla oli kiitettävästi kumppaneitamme, jo entuudestaan tuttuja mutta myös aivan uusia: tutkijoita ja toimijoita korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Myös muita rahoitusta myöntäviä tahoja oli paikalla.

Vaikuttavuus on kykyä muuttaa nykytilaa

STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu alusti työpajaa kertomalla STEKin rahoituksessa tuoreen strategian myötä tapahtuneista uudistuksista, ja vaikuttavuudesta ensisjaisena rahoituksen jakamista määrittävänä tekijänä. (Voit ladata työpajan esitykset sivun alareunasta).

Koivu avasi vaikuttavuuden käsitettä korostaakseen sen oleellista eroa projektin lopputuotokseen. Vaikuttavuus kun on enemmän kuin projektin lopputuotos. Vaikuttavuutta mitataan projektin lopputuotoksen kykynä muuttaa nykytilaa ja sen myötä vaikuttaa positiivisesti kohteeseensa eli STEKin konteksissa energiamurrokseen.

Vaikuttavuus ei aina ole välittömästi arvioitavissa, mutta jatkossa vaikuttavuutta tulisi pystyä STEKille suunnatuissa hakemuksissa arvioimaan.

Tavoitteena ekosysteemien luominen

Raklin toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen kävi pitämässä tiiviin mutta innostavan puheenvuoron ekosysteemien luomisen merkityksestä. Hän kertoi lyhyesti, miten Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi (KIRA-foorumi) on sitoutunut luomaansa KIRA-kasvuohjemaan vauhdittaakseen alan kehittämistä. Kasvuohjelma on strategia ja tiekartta, jolla luodaan arvoa koko elinkaaren ajalle.

Ekosysteemin rakentaminen vaatii strategian ja sen toteuttamiseen varattujen resurssien ohella tärkeiden toimijoiden, sidosryhmien ja olemassa olevien verkostojen tunnistamista ja sitouttamista. – Kira-alan uudistamiseksi tehty työ toimii rohkaisevana esimerkkinä myös sähkö- ja energia-alan kehittämiselle. Uskon että Kira-puolella tunnistettu yhteistyön hyötyjen osoittaminen sitouttaa toimijoita yhteistyöhön myös sähkö- ja energia-alalla.

– STEKin rahoituksella voimme luoda edellytyksiä näiden ekosysteemien synnylle, Koivu sanoo. Tulevassa teemoitetussa haussa haluammekin nähdä rahoitushakemuksia erityisesti konsortioilta, jotka lähestyvät valittua, energiamurrosta nopeuttavaa teemaa yhteistyössä ja systeeminen muutos mielessä.

Seuraavassa työpajassa kohti konkretiaa

Työpajaa edeltävissä ryhmätöissä keskeisiksi muutostekijöiksi STEKin toimintaympäristössä tunnistettiin sähköjärjestelmän resilienssi ja joustot sekä ilmastopäästöt ja energiamurros. Howspacessa aloitettua työtä jatkettiin tunnistamalla muun muassa näiden isojen teemojen sisään sijoittuvia muutostekijöitä.

Seuraavassa työpajassa 23.4. edetään konkretiaan. Siellä on tarkoitus saada riittävä ymmärrys siitä, millaisiin teemaan tai teemoihin STEKin TKI-rahoitus voisi kohdistua, jotta rahoitus tuottaisi mahdollisimman paljon hyötyä tunnistettuun pullonkaulaan?

Työpajan alustuspuheenvuoroissa myös Metropolian Jorma Säteri, Luonnonvarakeskuksen Titta Kotilainen sekä ja Oulun yliopiston Matti Muhos esittelivät STEKin hankerahoituksella aikaansaatua tai käynnisteltyjä hankkeita. Lataa esitykset alta.

2.4.2025 – 8 Mt – PDF

8 Mt – PDF

Työpajan esitykset