Sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssi

Teemahaku: Resilienssi

STEK on avannut teemahaun Sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssistä lisäarvoa energialiiketoimintaan. Haun aihepiiri on syntynyt STEKin sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa, joissa pyritään löytämään STEKin rahoitettavaksi soveltuva, vaikuttavuudeltaan merkittävä hankekokonaisuus. 

Haku on suunnattu konsortioille ja siinä voidaan jakaa rahoitusta vuosille 2026-2029 enintään 1 M€ per hanke. Allokoitava rahoitus on maksimissaan 2 M€ neljälle vuodelle.

Hakuaika 10.9. – 31.11.2025​

Rahoitettavan hankkeen toivotaan etsivän vastauksia mm. seuraaviin haasteisiin: ​

(1) Miten sähkö- ja energiajärjestelmän ja sen käytön kykyä kestää häiriöitä ja palautua niistä voidaan merkittävästi parantaa? Millainen parannus nykytilaan voidaan saavuttaa? ​

(2) Miten resilienssi ja varautuminen luovat lisäarvoa energiamurrokseen? Mitä sähkön ja energian tuotannon ja käytön arvoketjussa pitäisi muuttaa, jotta arvontuotto toteutuisi paremmin? Voiko resilienssillä saada aikaan liiketoimintaa tai selvästi entistä kestävämpiä investointeja?​

(3) Mitä osaamista on lisättävä ja millaisia toimintamalleja ja -tapoja otettava käyttöön, jotta selkeää parannusta sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssin nykytilaan saadaan aikaan?

Vaikuttavuustavoite 2035

Odotamme hakijoiden tähtäävän vaikuttavuuteen, vaikkakin sen välitön mittaaminen olisi haastavaa.

Rahoituksen vaikuttavuustavoite vuodelle 2035 voi esimerkiksi olla:

(1) Hankkeen tai ohjelman tulokset on otettu käyttöön. Esimerkiksi mukaan tulleet pilotoivat yritykset hyödyntävät tuloksia omassa liiketoiminnassaan tai tulokset ovat vaikuttaneet määräyksiin, standardeihin tai alan toimintamalleihin

(2) Tietoisuus resilienssiä parantavista ratkaisuista on selvästi lisääntynyt valituissa kohderyhmissä

(3) Tulosten käyttö ja soveltaminen todennettavasti parantavat sähkö- ja energiajärjestelmän kykyä kestää häiriöitä ja palautua niistä

(4) Hankkeen myötä on syntynyt sähkö- ja energiasiirtymän vauhdittamiseksi hyödyllisiä, skaalautuvia ja ennakoimattomia ratkaisuja tai yhteistyökaytäntöjä

(5) Yhteistyö ja konsortio on kasvattanut ekosysteemejä ja vaikuttanut arvoketjujen toimintaan positiivisesti.

Miten STEK eroaa muista rahoittajista?

STEK rahoituksen roolina on käynnistää hanke, jonka rahoituksessa ja konsortion kokoonpanossa on mahdollisuuksia kasvuun. 

Teemahaussa rahoitusta saaneen hankkeen tavoitteeksi asetetaan ulkopuolisen rahoituksen löytäminen viimeistään kolmantena hankevuonna. STEKin rahoitusta voi käyttää omarahoitusosuutena, jonka avulla vivuttaa ulkopuolista rahoitusta. Tällöin myös STEKin rahoituksen uudelleensuuntaminen hankkeen sisällä on tarvittaessa mahdollista.​​

Olemme joustavia konsortion kokoonpanon osalta: hankkeen aikana on mahdollisuus täydentää konsortiota, jolloin myös budjettia voidaan suunnata uuden kokoonpanon kannalta järkevästi. ​

STEKin jatkuvan haun rahoitus on käytettävissä teemahaun rinnalla, ja antaa tarvittaessa mahdollisuuden tematiikan edistämiseen. Tematiikkaa täydentäviä hankkeita haetaan tavalliseen tapaan STEKin hakujärjestelmässä ja niitä arvioidaan jatkuvan haun TKI-hankekriteerien mukaisesti. ​

Sisällöllinen rajaus

​Resilienssillä tarkoitamme sähkö- ja energiajärjestelmän (ja sen käyttäjien) kykyä välttää ja kestää häiriöitä sekä kykyä ja nopeutta palautua erilaisissa haastavissa tilanteissa (häiriöt, uhat, kriisit). Riskiskenaarioita on jo olemassa, mutta toimintamalleissa on paljon tehostamisen varaa sähkö- ja energiajärjestelmän älykkyyden ja jouston mahdollisuuksien lisääntyessä.

Aihe nähdään laajana ja systeemisenä. Parannukset vaikuttavat osiensa kautta sähkö- ja energiajärjestelmään. Hakija voi rajata sitä, mitä haastetta tai osaa järjestelmästä hanke koskee, mutta hankkeen potentiaalisen ratkaisun vaikuttavuutta on syytä kyetä arvioimaan laajasti.

Suomessa varautuminen on jo varsin kehittynyttä. Hankkeen tavoite on tunnistaa nykytilan puutteita tai mahdollisuuksia rakentaa lisäarvoa paremmista toimintamalleista tai teknologisista ratkaisuista.

Tarkastelua toivotaan uudenlaisesta näkökulmasta, esimerkiksi varautumisen arvoketjun uudistamisen tai uuden tyyppisen arvonluomisen näkökulmasta uusien yhteistyömuotojen tai –tahojen kautta, tai roolitusten ansiosta.

Olemassa olevia toimintamalleja toivotaan haastettavan, esimerkiksi ketkä tarvitsevat resilienttejä toimintatapoja tai ovat valmiita maksamaan niistä? Ketkä toimivat tuottamassa resilienssiä uudenlaisissa rooleissa?

Rahoitettava tutkimus voi myös käsitellä sitä, keiden on ymmärrettävä sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssin kriittiset tekijät, jotta iskunkestävyys ja palautuminen voi toimia halutusti? Miten resilienssin kasvattaminen vaikuttaa järjestelmään ja sen käyttäjiin – jopa yksittäisiin kansalaisiin ja heiltä odotettaviin kyvykkyyksiin?

Tässä haussa resilienssillä ei tarkoiteta ainoastaan varautumissuunnitelmien päivitystä, riskienhallintaa tai kriisiskenaarioiden tunnistamista, kestävämmän laitteiston tai osajärjestelmän kehitystä ja testaamista tai sähköenergiavarastojen lisäämistä eikä myöskään kampanjointia tai informointia varautumisen parantamiseksi – nämä elementit voivat kuitenkin olla osakokonaisuuksia pilotoinnissa.

Kenelle rahoitus on suunnattu?

Haku on tarkoitettu konsortioille, joissa voi olla haettaessa 1-2 tutkimuspartneria, hyödyntäjä ja vuorovaikutuksesta vastaava taho.

Yksi päähakija (hankkeen johtaja) vastaa kokonaisuudesta. Konsortio voi täydentyä hankkeen edetessä (pilotoijat, kaupallistajat, standardointi- ja viestintäkumppanit, kokeiluihin osallistuva julkishallinnon osa tms.).

STEKin rahoitusta voivat saada vain organisaatiot – tämä pätee myös teemoitettuihin rahoitushakuihin. Tyypillisesti rahoituksen saajat ovat olleet julkisrahoitteisia tai voittoa tavoittelemattomia organisaatioita. Organisaatio- tai yhtiömuodolla ei ole rajoituksia; hankerahoitusta voidaan myöntää, kun hankkeen voidaan katsoa olevan yleishyödyllinen. Yksittäisen yrityksen liiketoimintaa tai sen yksinoikeudellista kehittämistä STEK ei kuitenkaan avustuksina tue. STEK ei myöskään yleensä maksa avustuksien yhteydessä arvonlisäveroa johtuen yleishyödyllisestä roolistaan.

Rahoitus, kesto ja omarahoitus

Rahoitusta myönnetään enintään 1 M€ / hanke koko kaudelle 2026-2029. Teeman kokonaisrahoitus enintään 2 M€.

Hankkeen kesto: tyypillisesti 24–48 kk.

Hankkeelta edellytetään, että STEKin rahoittamaa osuutta täydennetään ulkopuolisella rahoituksella hankkeen ja konsortion laajentuessa. Ulkopuolista rahoitusta tulee olla uskottavalla tavalla minimissään 30% kokonaisbudjetista viimeistään hankkeen kolmantena vuonna. Ulkopuolinen rahoitus voi olla julkista tai yksityistä. Rahoitusta hankittaessa voi STEKin rahoitusta käyttää omarahoitusosuutena muiden rahoittajien suuntaan.

STEK sitoutuu sopimuksen mukaiseen minimirahoitukseen koko kaudelle, mikäli konsortiota ja rahoitusta kyetään kasvattamaan.

Kuvassa (alla) on esitetty esimerkinomainen teemahankkeen rakenne.

Hakuvaiheessa odotamme koko hankkeen suunnitelmaa, jossa ensimmäistä vaihetta on avattu tarkimmalla tasolla. Suunnitelmassa tulee esittää kokonaisbudjetti ja STEKiltä haettu maksimirahoitus vuosikohtaisesti. Hankkeen edetessä ohjausryhmä tekee kaksi väliarviointia ja antaa suositukset jatkosta. Hakijat vastaavat suunnitelman tarkentamisesta ja hankkeen laajentamisesta. 

Katso kuva isompana.

Rahoituksen kriteerit

Mihin rahoitusta voi käyttää?

Rahoitusta voi käyttää hankesuunnitelman mukaisiin työvoimakustannuksiin (palkat, sivukulut ja kohtuulliset yleiskustannukset, joista sovitaan organisaatiokohtaisesti).

Rahoitusta voi myös käyttää hankkeen tarvitsemien laitteiden ostamiseen tai vuokraamiseen, matkakuluihin, perusteltuihin alihankintoihin  (max 15 % budjetista perustellusti), hankkeen tarvitsemiin tilavuokriin (esim. tapahtumat) sekä viestinnän erityiskuluihin.

Rahoitettavia aktiviteetteja voivat olla:
Tutkimus ja konseptointivaihe: perus-, soveltava, pilotointi & testaus
Innovaatio: Käyttöönotto ja markkinaan tähtääminen, toimintamallien testaaminen, caset, liiketoiminnan suunnittelu, POC, MVP, kaupallistamispolut, muutosohjelmat
Julkaiseminen, viestintä​ ja vuorovaikutus: tulosten levittämiseen ja sidosryhmien aktivointiin ja sitouttamiseen tarkoitetut toimet

​Rahoituksen kohdentaminen määritellään avustussopimuksessa.

Mihin rahoitusta ei tule käyttää:
Investoinnit, organisaation hyväksytyn yleiskustannuslisän ulkopuoliset, hankkeeseen suoraan kuulumattomat käyttötarkoitukset tai kulut (esim. sisäiset siirrot, projektihenkilöstöön kuulumattomien palkat), tuet kolmansille osapuolille sekä henkilökohtaiset stipendit ovat menoeriä, joihin STEKin rahoitusta ei voi käyttää.
Myöskään IPR:n suojaamisen kuluihin ei hankkeen saamaa rahoitusta voi käyttää.

STEK pidättää oikeuden takaisinperintään, mikäli avustusta ei ole käytetty hankesuunnitelman mukaiseen toimintaan.

Raportointi ja väliarvioinnit

Arviointia ohjaa STEKin nimeämä ohjausryhmä.

Hankkeessa toteutetaan vähintään kaksi väliarviointia. Hakijan tulee aikatauluttaa väliarvioinnit hankkeen kannalta sopiviin kohtiin hankesuunnitelmaa. Arviointi ja päätös jatkosta sekä tarvittaessa jatkobudjetin käytön suuntaaminen tehdään etenemisen onnistumisen perusteella. Myös STEKin antama rahoitus voi kasvaa hankkeen edetessä, mikäli edistyminen antaa sille edellytykset.

Loppuraportin lisäksi järjestetään päätöskokous ja tulosten avoin esittely.

Hakemuksen sisältö

Pyydämme, että hakemus sisältää seuraavat osiot:

1. Tiivistelmä ja keskeiset tavoitteet (vaikuttavuuspolku, kohderyhmät, mittarit)
2. Lähtötila ja uutuusarvo (nykytila, benchmark, kilpailu- ja ratkaisukenttä)
3. Työsuunnitelma ja vaiheistus (paketit, vastuut, aikataulu, riskit ja mitigointi)
4. Konsortio ja roolit (johto, avainhenkilöt, osaaminen, täydentymisen periaatteet)
5. Hyödyntämis- ja kaupallistamissuunnitelma (polut, IP- ja datalinjaukset, standardointi)
6. Vuorovaikutus ja viestintä (kohderyhmät, käytännön toimet, vaikuttavuusviestintä)
7. Budjetti ja rahoitus (STEK-rahoitus, omarahoitus/lisärahoitus, perustelut; tavoite ≥30 % ulkoinen rahoitus v. 3 mennessä)
8. TRL-suunnitelma (jos teknologiaa: tavoitetaso, demonstraatioympäristö)
9. Eettiset ja turvallisuusnäkökohdat (ml. kyber- ja tietoturva, varautumisen tietosuojavaatimukset).

Yleiset ehdot

Rahoitus voidaan myöntää STEKin sääntöjen, yleishyödyllisyyden periaatteiden ja päätöksentekoprosessin mukaisesti.
Rahoituksen piiriin hyväksyttävistä kuluista, maksatusaikatauluista ja raportoinnista sovitaan avustussopimuksessa.
STEK voi julkaista hankkeesta lyhyen julkisen kuvauksen, ja edellyttää tulosten viestintää.

Miten hakemuksia arvioidaan?

Hakemuksia arvioi puolueeton asiantuntijatyöryhmä.

STEK voi myös pyytää ulkopuolisia lausuntoja. Asiantuntijatyöryhmä tekee päätösesityksen STEKin hallitukselle, joka päättää rahoituksesta.

Hakuohjeet

Hakemukset toimitetaan STEKin hakujärjestelmän kautta.

Kysymykset: tapio.koivu @ stek.fi

Hakuinfojen esitykset ja tallenne

Hakuinfojen 12.9. ja 18.9. esitysmateriaali (PDF)

Hakuinfon 12.9. tallenne

Hakuinfon 18.9. tallenne

Hausta kysyttyä - UKK

Onko hankkeen painopiste piloteissa?

Pilottien toivotaan olevan hankkeessa tärkeässä roolissa, vaikkei ainakaan hankkeen alussa ihan keskiössä. Jos olemme rahoittamassa hanketta, jonka kesto on 4 vuotta, niin on ihan aiheellista olettaa, että jossain kohtaa tulee tarvetta pilotoida.

***
Voiko hanke sisältää alihankintaa?

Hanke voi sisältää alihankintaa korkeintaan 10% kokonaisbudjetista.

***
Miten näette uuden liiketoiminnan kehittämisen, esimerkiksi spin-off – yritysten muodossa?

Liiketoiminnan kehittämisen hankkeen tuloksena näemme erittäin positiivisena vaikuttavuutena, ja siihen kannustamme lämpimästi. STEKin rooli yleishyödyllisenä yhdistyksenä aiheuttaa kuitenkin rajoituksia sille, kuinka pitkälle tuki voi jatkua. Yksittäistä yritystä STEK ei voi tukea. Avustuinstrumentilla voidaan rahoittaa ainoastaan yleishyödyllistä toimintaa eikä sen kautta voida lähteä sijoittajiksi yksittäiseen yritykseen.

Mikäli spin-offeja hankkeessa syntyy, voidaan rahoitusta kohdentaa esimerkiksi niiden suunnitteluvaiheeseen (ennen kuin yrityksellä on y-tunnus).

***

Luetaanko rahoitukseen myös yritysten in-kind panostukset?

In-kind panostukset voidaan lukea osaksi rahoitusta: Ne ovat ilman muuta positiivinen asia, mutta rahoitussopimusneuvotteluissa täytyy toki katsoa minkä tyyppistä panostus on  ja mihin se kohdistuvat. Mitään kaavaa emme halua etukäteen niille antaa.

***

Onko STEKin rahoituksen katsottu olevan muissa julkisen rahoituksen hankkeissa (esim BF) katsottu olevan yksityistä rahoitusta? Ts. voidaanko STEKin rahoitusosuutta käyttää osana toisen hankkeen kokonaisrahoitusta?

STEKin rahoituksen on tulkittu olevan yksityistä rahoitusta sekä Business Finlandin ja EAKR:n puitteissa. Toki Business Finlandilla on myös rahoitusmuotoja, joissa vaaditaan pk-sektorin osallistumista. Sitä kriteeriä STEKin rahoitus ei täytä.

***

Ymmärretäänkö resilienssi kapeasti vain varautumiseksi vai sisältääkö se myös muutosjoustavuuden näkökulman? Tarkoitan tällä sitä, että on tärkeää saada kansalaiset ymmärtämään, miksi osana energiamurrosta pitää varautua erilaisiin häiriötilanteisiin. Voiko tämä sosiaalinen ulottuvuus olla osa hanketta vai keskitytäänkö tässä haussa enemmän kovaa teknologiaan ja teknologian kehittämiseen?

Emme missään nimessä sulje sosiaalista ulottuvuutta pois, se on itsestään selvästi osa sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssiä. On pelkästään hieno juttu, jos se saadaan osaksi hanketta.

***

Kuinka suurella tarkkuudella hankkeen budjetti tulee vuositasolla suunnitella, esimerkiksi palkkojen, yleiskustannusten, hankintojen yms. osalta?

Budjetti voi olla tarkempi parille ensimmäiselle vuodelle, mutta loppupäätä kohden väljempi. On selvää, että muutokset hankkeen konsortiossa ja budjetin kohdentamisessa saattavat aiheuttaa joustotarvetta hankkeen loppuvaiheessa.

Toivomme kuitenkin, että budjetista käy ilmi, mitä kukin mukana oleva organisaatio käyttää palkkoihin, matkoihin ja muihin kustannuksiin. Lisäksi olisi hyvä perustella, miksi esimerkiksi palkat, niiden yleiskustannukset ja sivukulut ovat hakemuksen budjetissa määritellyllä tasolla.

***

Millainen olisi parhaiten soveltuva konsortion rakenne tähän hakuun? (yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset, ja kuinka monta osapuolta mukana?)

Käynnistysvaiheessa tulisi olla ainakin kaksi, jotta voidaan ylipäänsä puhua konsortiosta. Suosituksissa olikin yksi esimerkki konsortiorakenteesta, jossa esimerkkinä mainittiin 1-2 tutkimuspartneria, yksi hyödyntäjä ja yksi vuorovaikutuksesta vastaava taho. Hyödyntäjä ja vuorovaikutuksesta vastaava taho voivat toki olla vaikkapa samaa organisaatiota. Kun mennään pilotointiin, on hyvä olla mukana yritysten kanssa yhteistyötä tekeviä tahoja.

***

Soveltuuko Oulun Amk:n kehittämisympäristö demonstraatioiden tekemiseen?

Soveltuu varmasti.

***

Onko hakemukselle jokin tietty template?

Hakemus jätetään STEKin hakulomakkeella hakemusjärjestelmässä, johon linkki löytyy hakuilmoituksen sivuilta. Hakemuslomakkeessa on paljon tilaa liitteille.

***

Voiko start-up saada rahoitusta?

Tätä kysymystä käsiteltiinkin jo ensimmäisessä infossa. Hakijana voi olla myös start-up, mutta STEKin rooli yleishyödyllisenä yhdistyksenä aiheuttaa rajoituksia avustuksen myöntämiselle. Yksittäistä yritystä STEK ei voi tukea. Avustusinstrumentilla voidaan rahoittaa ainoastaan yleishyödyllistä toimintaa eikä sen kautta voida lähteä sijoittajiksi yksittäiseen yritykseen.

***

Infossa sanottiin, että haettaessa konsortiossa voi olla 1-2 tutkimuspartneria, hyödyntäjä ja vuorovaikutuksesta vastaava taho. Tarkoittaako tämä, että kahden tutkimuspartnerin lisäksi mukana voisi olla vain yksi hyödyntäjä-yritys vai voiko useampia yrityksiä olla mukana? Voisiko esimerkiksi hankkeen ohjausryhmässä olla useampia yrityksiä? (eli haetteko tässä alkuvaiheessa mieluummin pienempiä konsortioita vai nähdäänkö useamman yrityksen osallistuminen positiivisena).

Hyödyntäjien osalta tarkoituksemme oli antaa vain suosituksia ja jättää konsortion muodostaminen hakijoille. Tärkeintä on, että konsortio on uskottava tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta. Ja juurikin se oli suositus, että voi lähteä liikkeelle parillakin organisaatiolla, jos vaan on näyttää, miten konsortiota täydennetään myöhemmin. Myös vuorovaikutuksesta vastaavan tahon nimeäminen on hakijan päätettävissä –  jos osaamista löytyy konsortion jäseneltä, sekin käy. Pääasia on, että vuorovaikutus on aitoa ja tukee vaikuttavuuden aikaansaamista tuli se sitten kaupallistamisen tai päättäjiin vaikuttamisen kautta – tai useammalla tavalla.

***

Voinko yksityishenkilönä toimia projektipäällikkönä, vai edellytättekö, että henkilöllä on pysyvä työsopimus jossain konsortion organisaatiossa? Teen parhaillaan väitöskirjaa, mutta sen jälkeen minulla ei ole enää voimassa olevaa työsopimusta. Haluaisin kuitenkin kattaa palkkani tämän projektin kautta.

Jos sinulla ei ole pysyvää työsopimusta korkeakoulun kanssa rahoitushakemuksen jättöhetkellä, tämä ei ole ongelma. Rahoituksemme on kuitenkin rajattu organisaatioille, ei yksityishenkilöille apurahoina, joten mikäli rahoitamme hankkeen, odotamme sinun olevan työllistettynä jonkin konsortion jäsenen palveluksessa. Jos toimit hankkeen vastuullisena johtajana, organisaatio toimii pääasiallisena sopimusosapuolena.

***

Edellytättekö, että hankkeessa täytyy olla kaupallistamisvastaava, kuten esim. Business Finlandin projekteissa?

Kaupallistamisvastaavan tarpeen tulee hakijan ratkaista itse.  Jos tavoitteena on saada aikaan vaikuttavuutta ja viedä jotain markkinoille, näkisin että kaupallistamiseen dedikoitunut taho,  elleivät sitten konsortion jäsenet pysty ottamaan tätä roolia hoitaakseen.

***

Voiko hakemuksen jättää muulla kuin suomen kielellä?

Hakemuksen voi jättää myös englanniksi tai ruotsiksi.

***

Hakijalla on runsaasti tutkimukseen tarvittavaa infrastruktuuria. Hakijan sisäisessä laskennassa teknologia-alusta on suurten ja kalliiden tutkimustilojen ja niihin liittyvien laitteiden kokonaisuus, joka palvelee tiettyä tutkimustoimintaa. Tämän tutkimusinfrastruktuurin tila-, poisto- ja käyttökustannukset kohdennetaan projekteille tuntiperusteisesti osana teknologia-alusta kustannuksista. Kustannus määräytyy projektissa työskentelevien tutkijoiden tuntikirjausten perusteella, jolloin kustannukset saadaan kohdistettua aiheuttamisperiaatetta noudattaen sen sijaa, että näitä kuluja käsiteltäisiin yleiskustannuslisän kautta.
Ovatko nämä kustannukset hyväksyttäviä kustannuksia tässä rahoituksessa?

Budjetista todetaan, että hankesuunnitelman budjetti voi sisältää kohtuulliset yleiskustannukset, joista sovitaan organisaatiokohtaisesti. Mitä tarkoittavat käytännössä ”kohtuulliset yleiskustannukset”?

Tarkastelemme kustannuksia kokonaisuutena ja vertaamme sitä lupaukseen tuloksista ja niiden vaikuttavuudesta. Emme aseta erityistä rajaa yleiskustannukselle. Jos työn hinta vaikuttaa jotenkin erityisen tai poikkeavan korkealta, toki sitten ennen sopimusten allekirjoittamista on syytä neuvotella lisää.

***

Minkä suuruiset yleiskustannukset yliopisto voi sisällyttää budjettiin?