Tätä blogia kirjoitettaessa on avautunut STEKin historian ensimmäinen Sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssiin suunnattu rahoitushaku. Teemahaussa etsimme rahoitettavaksi konsortiohanketta, joka löytää ratkaisuja sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssin parantamiseen, tuottaa sen avulla lisäarvoa, joka realisoituu uutena liiketoimintana, innovaatioina, jopa uutena vientiosaamisena. Tälläisia hankkeita olemme mielellämme rahoituksellamme vivuttamassa.

Koska kyse on STEKille uudesta toimintamallista, on paikallaan nostaa esiin joitain kunnianhimoisen rahoitushakumme erityispiirteitä. Yksi näistä on vivuttamisen periaate.

Ajattelemme, että rahoituksemme muoto saisi hankkeen myötä elää. Jos lähdemme liikkeelle ajatuksesta, että hanketta rahoitetaan neljä, kenties viisikin vuotta, on alkuvaiheessa haasteellista tietää varmaksi vaikkapa sitä, millaisia asioita hankkeen loppupuolella päästään pilotoimaan. Parhaimmillaan voidaan edetä tutkimuksesta ja konseptin kuvauksesta vaiheeseen, jossa mahdollisuus kokeiluihin, testaamiseen ja jopa pilotointiin aukeaa jo ennen hankkeen loppusuoraa. Jos tähän vaiheeseen on mahdollisuus saada mukaan partnereita ja täydentävää rahoitustakin, tilaisuutta ei tietenkään pidä päästää sivu suun. Tuloksena voi parhaimmillaan olla hanke, joka kykenee kasvamaan tuloksellisuutensa myötä. Parhaimmillaan saadaan aikaan jotain, joka leviää käyttöön ja markkinaan. Tätä kutsutaan vivuttamiseksi.

STEKin rahoituksen ominaispiirteenä on aina ollut pitkäjänteisyys ja joustavuus, ja siitä aiomme pitää kiinni myös jatkossa. Siksi haluamme sisällyttää mahdollisuuden muuntaa STEKin rahoituksen muotoa matkan varrella suorasta 100%:in rahoituksesta niin, että se voi toimia osana esimerkiksi julkisesti rahoitettua yhteishanketta tai osana yksityisrahoitteista pilotointia. Tätä mahdollisuutta olemme nostaneet esiin myös Resilienssi-teemahaussa, ja asettaneet STEKin rahoituksella vivuttamisen jopa yhdeksi hankkeen tavoitteeksi. Odotuksemme on, että viimeistään kolmantena vuonna STEKin rahoituksella käynnistetty hanke löytää myös ulkopuolista rahoitusta.

Tämä tarkoittaa, että vertaillessamme joulukuussa saamiamme rahoitushakemuksia, emme välttämättä vielä tiedä, miten hankkeen loppupätkän rahoitus kokonaisuudessaan muodostuu. Luotamme kuitenkin siihen, että hakijat kykenevät täydentämään hanketta tai sen ympärille muodostuvan hankekokonaisuuden rahoitusta matkan varrella. Tiedostamme tähän liittyvän riskin ja haasteet rahoituksen säätämisessä mahdollisia uusia ehtoja ja uutta tilannetta vastaavaksi, mutta samalla luotamme omaan kykyymme joustaa. Joustavuutemme perustuu ketterään päätöksentekoon ja ennen kaikkea siihen, ettei rahoituksemme tule valtiolta. Tulosten yleishyödyllisyys toki on periaate, josta emme avustusten kohdallakaan luovu.

Päästötön, sähköinen tulevaisuus ei synny sattumalta – se täytyy rakentaa rohkeasti yhteistyöllä ja kyvyllä uudistua. Tähän asti historia on näyttänyt, että voimme luottaa kumppaneihimme ja niin aiomme tehdä nytkin. Uskomme, että hakijat tarttuvat tähän mahdollisuuteen kunnianhimoisesti ja ennakkoluulottomasti. Nyt on hyvä hetki näyttää, mihin yhdessä pystymme.