LUT-yliopisto: STEKin rahoitus avaa tietä energiamurroksen hyötyihin
Suomi tarvitsee sekä osaamista että osaajia tarttuakseen energiamurroksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yksi STEKin toimintamuodoista on tarjota korkeakouluille monivuotista rahoitusta. LUT-yliopistolla on siitä jo yli kymmenen vuoden kokemus.
Päästöttömästi tuotettu sähkö on avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Sähköverkon tulee välittää sitä riittävästi, luotettavasti ja edullisesti korvaamaan fossiilisia polttoaineita esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteessä. On käynnistynyt energiamurros, jonka keskiössä on sähkö.
LUT-yliopiston sähkömarkkinalaboratoriossa tehtävä tutkimus- ja opetustyö vastaa energiamurroksen luomiin tarpeisiin. Yhteistyöllä STEKin kanssa on ollut keskeinen merkitys tutkimushankkeiden alulle laittamisessa sekä vahvasti tutkimustuloksiin liittyvien opetustoimintojen kehittämisessä.
Tutkimusta ja opetuksen kehittämistä
Yhteistyö käynnistyi vuonna 2011 viisivuotisella rahoituksella, joka kohdistui muun muassa älykkäisiin sähköverkkoihin ja energiatehokkuuteen liittyvään tutkimukseen ja opetukseen. Seuraava nelivuotinen rahoitusjakso painottui kansalliseen ja kansainväliseen standardointitoimintaan liittyen erityisesti LVDC-mikroverkkoihin.
Kolmas ja edelleen käynnissä oleva rahoitusjakso käynnistyi vuonna 2021. Sen painopistealueet vastaavat energiamurrosta ja siihen liittyviä tutkimuksellisia tarpeita. Niihin kuuluvat mm. sähkön saannin turvaaminen, energiasektoreiden yhdistyminen sekä energia- ja kustannustehokkuus sekä digitalisaatio. Opetuksen puolella on korostunut erityisesti laadukkaan ja sujuvan etä- ja hybridiopettamisen merkitys diplomi-insinöörikoulutuksessa.
Lisää vaikuttavuutta tulosten jalkauttamisella
Sähkötekniikan apulaisprofessori Jukka Lassila LUT-yliopistosta pitää tärkeänä, että STEKin rahoitusta voidaan käyttää tutkimusprojektien lisäksi niiden valmisteluun sekä tulosten jalkauttamiseen eri sidosryhmille.
– Tehtävämme on tunnistaa riittävän kaukaa aikahorisontista sellaiset tutkimusalueet ja osaamistarpeet, joilla on suuri merkitys yhteiskunnan kehittämisessä erityisesti energiasektorilla.
– Monivuotinen rahoitus mahdollistaa yhä laajemman tutkimusmahdollisuuksien kartoituksen ja rahoitushaut. Tämän tarpeellisuus korostuu erityisesti energiamurroksen moniulotteisen kentän tutkimisessa.
Rahoitusta kohdistetaan myös opetuksen kehittämiseen sekä sisäisesti että muiden oppilaitosten kanssa. Sen turvin järjestetään asiantuntijavierailuja ja -luentoja muun muassa teknologia- ja standardointiaiheista. Lisäksi se mahdollistaa laajemman yhteiskunnallisen vaikuttamisen eri asiantuntijaryhmien, sidosryhmätapaamisten ja esiintymisien kautta.
Pitkäjänteisyys auttaa saavuttamaan tavoitteet
Lassila huomauttaa, että Suomella ja pohjolalla on valtava rooli erityisesti energiamurroksen edelläkävijänä ja sähkö on siinä avainasemassa. Tutkimusosaamisen kasvattaminen ja opetustoimintojen kehittäminen uusien osaajien saamiseksi on keskeinen tavoite yliopistossa. STEKin monivuotisella hankerahoituksella on suuri merkitys sen saavuttamisessa.
– Monivuotinen yhteistyö tukee pitkäjänteistä kehittämistä niin tutkimuksessa kuin opetuksessa. Se antaa aikaa myös tulosten mittaukselle ja arvioinnille. Kehittämistoimenpiteiden vaikutusten näkyminen voi viedä helposti aikaa useita vuosia esimerkiksi silloin, kun opintojaksojärjestelyjä muutetaan ja pyritään arvioimaan muutosten vaikutusta oppimistuloksiin, Jukka Lassila kertoo.
Rahoituksen ohjausryhmään osallistuu edustajia teollisuudesta sekä sellaisista toimialan organisaatioista, jotka voivat parhaiten tukea tavoitteiden saavuttamisessa ja arvioida onnistumista. Myös LUT itse arvioi toimintojaan STEK:in painopistealueita vasten ja hyödyntää havaintoja toimintansa kehittämisessä.
Tulevat tarpeet voidaan tunnistaa varhain
STEKin toimitusjohtaja Timo Kekkonen pitää yhteistyötä LUT-yliopiston kanssa erinomaisena esimerkkinä monivuotisen hankerahoituksen vaikuttavuudesta. Vastaava yhteistyömalli on käytössä myös kolmen muun korkeakoulun kanssa.
– Sähkön ratkaiseva rooli energiamurroksessa tarjoaa mahdollisuuden nostaa Suomi kehityksen kärkeen sekä luoda työpaikkoja ja hyvinvointia yhteiskuntaan.
– Monivuotisella rahoituksella haluamme vapauttaa korkeakoulut tunnistamaan varhain keskeiset tutkimus- ja osaamistarpeet sekä tarjoamaan hankkeiden tulokset laajempaan käyttöön, Kekkonen sanoo.
