Hae sivustolta

Mitä etsit?

Motiva: Ajoita ajoissa – kulutusjouston keinot tutuiksi ja toimintaan

Motiva Services Oy:n kulutusjouston viestintähankkeessa vuosina 2024–2025 kehitettiin verkkosisältöjä, koottiin palveluntarjoajia ja toteutettiin laajaa kampanjointia, jonka myötä kotitaloudet löytävät aiempaa helpommin sopivan ratkaisun sähkönkulutuksen ohjaamiseen. Selkeä viestintä ja käytännön esimerkit voivat tuoda jouston osaksi arkea.

Sähkönkäytön ohjaaminen pörssihinnan mukaan tuli suomalaisille tutuksi lämmityskaudella 2022–23, jolloin Venäjän hyökkäyssodasta alkanut energiakriisi aiheutti huomattavia hintaheilahteluja ja jopa tarvetta ajoittaiseen kulutuksen rajoittamiseen. Energiakriisi vauhditti käynnissä ollutta energiamurrosta, ja sääriippuvaisen sähköntuotannon kasvu lisää tarvetta kulutuksen joustamiselle tuotantotilanteen mukaan.

Aikaiset omaksujat keräävät jo hyötyjä

Kulutusjouston viestintähankkeessa pientalo-omistajille ja -asukkaille tehdyssä kyselyssä ilmeni, että erilaisia automaatioratkaisuja kulutuksen ohjaukseen hinta- tai aikaperusteisesti hyödyntävät etenkin uusien teknologioiden aikaiset omaksujat ja tietotekniikan osaajat. Edelläkävijät ovat myös halukkaita kertomaan kokemuksistaan.

Yleisimmin ohjattavia laitteita ovat lämminvesivaraaja, sähköpatterit tai lattialämmitys sekä ilmalämpöpumppu. Käytössä oli monenlaisia ratkaisuja ohjelmoitavista releistä kokonaisvaltaisiin kotiautomaatioratkaisuihin. Hinnan sijaan ohjausta tehdään yhä myös kellokytkimillä tai muulla aikaohjauksella.

Monissa vastauksissa korostui tarkalla ohjauksella saavutettu taloudellinen hyöty, mutta myös vaivattomuus ja etähallinnan edut nousivat esille. Harmia sen sijaan on koettu erilaisten järjestelmien heikosta yhteensovittamisesta: sähkön kulutus- ja hintatietoja, aurinkopaneelien tuottoa ja lämpöpumpun ohjausta seurataan omista käyttöliittymistä.

Kyselyn pohjalta laadittuja kohde-esittelyjä sekä laajempi yhteenveto kyselyn tuloksista julkaistaan Motivan verkkopalvelussa loppukesän 2025 aikana.

Tutkimustieto ja asiantuntijoiden näkemykset tukena

Kulutusjouston viestintähanke toteutettiin yhteistyössä STEK ry:n, Energiaviraston ja Fingridin kanssa. Hankkeen alkuvaiheessa Motivan asiantuntijat osallistuivat STEK:n rahoittaman ja Swecon toteuttaman asiantuntijoille suunnatun työpajan järjestelyihin. Työpaja lisäsi osallistujien ymmärrystä kotitalouksien kulutusjoustosta sekä verkotti kulutusjouston kanssa toimivia tahoja. Työpajassa tuotettiin taustoittavaa tietoa viestinnän suunnitteluun, kohdentamiseen ja toteuttamiseen. 

Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Flaire-tutkimushankkeen kanssa, jossa tutkitaan kulutusjoustoon perustuvien ratkaisujen mahdollisuuksia ja esteitä kotitalouksissa ja kunnissa energiajärjestelmän muutosjoustavuuden ja vähähiilisyyden turvaamiseksi. Flaire-hanketta rahoittaa Suomen akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. Tutkimushankkeessa muun muassa järjestettiin energia-aiheinen kansalaiskokous, jossa osallistujat saivat tietoa Suomen energiajärjestelmästä ja pohtivat hyväksyttäviä keinoja kotitalouksien kulutuksenohjaukseen.

Kulutusjousto arjen tasolle

Motivan viestintätoimien ja -materiaalien tavoitteena on esitellä sähkönkäytön ohjaamisen keinoja kansantajuisesti, käytännönläheisesti ja neutraalisti. Tietoa kerättiin Ajoita ajoissa -kampanjasivustolle, josta saa tietoa kulutusjouston taustasta, sähkösopimuksista sekä eri laiteryhmille soveltuvista ohjausratkaisuista.

Palvelun hankintaa helpottamaan Motiva aloitti keväällä palveluja tarjoavien yritysten listaamisen siten, että kustakin palvelusta ilmoitetaan toimitustapa, alueellinen saatavuus, kohderyhmä, toimittajan kuuluminen Luotettava kumppani -palveluun, sekä ohjattavat laitteet ja ohjaustapa. Kulutusjoustoratkaisujen tarjoajat siirtyvät loppuvuodesta 2025 julkaistavaan sähköiseen hakemistoon, josta kotitaloudet, taloyhtiöt ja pk-yritykset voivat etsiä erilaisia energiapalveluja ja -neuvontaa tarjoavia yrityksiä ja organisaatioita.

Motiva jatkaa kulutusjoustoviestintää osana valtakunnallista kuluttajien energianeuvontaa ja lokakuussa järjestettävää Energiansäästöviikkoa.

Lisätietoa Motiva Services Oy:

Ajoita ajoissa -kampanjasivusto: https://ajoitaajoissa.fi/

Kulutusjoustosta ja palveluntarjoajien listaus Motivan pääverkkopalvelussa: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/sahkon_kulutusjousto/kulutusjoustopalvelut

Flaire-tutkimushanke: https://flaire.fi/

Standardointi avaa innovaatioille tietä menestykseen

Sähköalan standardointi ei kahlitse luovuutta tai rajoita innovaatioita – päinvastoin, se edistää niitä varmistamalla yhteensopivuuden, turvallisuuden ja skaalautuvuuden. Käytännössä työ on sähköteknisten tuotteiden, järjestelmien ja toimintatapojen yhtenäistämistä ja määrittelyä.

Olemassa olevien standardien hyödyntäminen tuotekehityksessä lienee kaikille toimijoille itsestään selvää. Kun puhutaan innovaatiotoiminnasta, on uusien standardien luominen ja niiden sisältöön vaikuttaminen elinehto. Yritysten, tutkimuslaitosten ja jopa startupien kannattaakin osallistua standardointityöhön. Näin ne voivat itse vaikuttaa markkinoihin ja nopeuttaa omien innovaatioidensa käyttöönottoa.

Asiantuntijat vauhdittavat yhdessä energiamurrosta

– Standardit varmistavat, että uudet teknologiat ja tuotteet ovat yhteensopivia olemassa olevien järjestelmien kanssa. Sähköautojen latauslaitteet ja -järjestelmät ovat osuva esimerkki niiden merkityksestä. Jo varhaisessa vaiheessa yhteisesti sovitut standardit ovat tehneet sähköisen liikenteen kasvun mahdolliseksi, silti tämänkin alueen standardoinnin tarve jatkuu kehityksen edetessä, SESKOn toimitusjohtaja Anna Tanskanen kertoo.

SESKO ry on sähköteknisen alan standardoinnin kansallinen vastuuorganisaatio, jonka jäsenet edustavat kattavasti koko sähköalaa. Sen asiantuntijaryhmissä suomalaiset teknologiaosaajat voivat osallistua standardien laadintaan ja saada ensikäden tietoa tulevista käytännöistä. Seskolaiset ohjaavat työtä, jota he tekevät yhdessä sähköalan kansainvälisen standardointiorganisaatio IEC:n ja vastaavan eurooppalaisen CENELECin asiantuntijoiden kanssa.

– Standardointiin ryhdytään tänään myös strategisilla vaikuttamisen tavoitteilla, toki rinnallaan perinteiset tarkoitusperät kuten järjestelmien yhteensopivuuden varmistaminen, sähköturvallisuuden edistäminen ja kaupan edistäminen. Maailman geopolittinen tila on kannustanut uusiin kilpailuasetelmiin, jolloin uusia keinoja pärjätä ja kilpailla punnitaan ahkerasti, Tanskanen kertoo.

Sähköalan standardointi on myös vahvasti läsnä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Niistä yksi on tavoite 7, puhdas energia ja edulliset, luotettavat ja uudenaikaiset energiapalvelut kaikille.

– Nopeatahtinen energiajärjestelmän uudistaminen on itsessään tuonut paljon päivitettävää sekä uutta standardoitavaa. Lisäksi sähköalan standardoinnin kenttä laajentuu myös horisontaalisesti, alkaen kyberturvallisuudesta aina kvanttiteknologiaan ja jopa aivoliittymiin asti, hän kuvailee.

Standardointi noussut kansainväliseksi kilpailutekijäksi

Tärkeä osa STEKin strategiaa on turvata sähköalan standardoinnin tulevaisuus tukemalla SESKOn toimintaa vuosittaisella avustuksella. Avustuksen juuret löytyvät yhdistysten yhteisestä historiasta. Sähköteknistä standardointia rahoitti aikanaan Sähkötarkastuskeskus ry (SETI), jonka osasto SESKO oli. SETIn toiminnan päättyessä 1995 sen jatkajaksi perustettiin STEK. Tällöin, jo vuonna 1965 yhdistykseksi perustettu SESKO, jatkoi itsenäisenä toimijana.

STEK sai tehtäväkseen muun muassa hallinnoida SETIn jälkeensä jättämää varallisuutta, joka oli alun perin lähtöisin sähköalan järjestöiltä. Voimaan jäi SETIn perustamisen aikainen periaate, jonka mukaan osa sen tuotoista käytetään sähköteknisen standardoinnin tukemiseen. Tämä on luontevaa jatkumoa, sillä SESKOn jäsenet ovat paljolti samoja järjestöjä kuin oli SETIllä, ja nyt osin myös STEKillä.

Erityisen tärkeänä STEK näkee SESKOn vaikutuksen sähköistyvän yhteiskunnan mahdollistajana. Meneillään on pitkäjänteinen työ energiajärjestelmän uudistamiseksi niin, että se on päästötön, turvallinen ja tehokas. Tämä on STEKin mission ytimessä ja edellyttää sähköteknistä standardointia.

SESKO edistää toiminnallaan suomalaisten innovaatioiden pääsyä kansainvälisille markkinoille ja kytkeytyy sitä kautta STEKin rahoituksen vaikuttavuuteen. Lisäksi on huomattu, että standardoinnin merkitys kansallisen ja eurooppalaisen kilpailukyvyn tekijänä on kasvanut ratkaisevasti viime vuosina.

Suomeen onkin päätetty Petteri Orpon hallitusohjelmassa luoda kansallinen standardointistrategia, jolla halutaan varmistaa yritystemme kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. EU:sta eurooppalainen standardointistrategia löytyy jo vuodelta 2022, ja Amerikoissa kriittisiä teknologioita käsittelevä standardointistrategia julkaistiin Washingtonissa vuonna 2023.

STEKin avustus tuo vakautta rahoituspohjaan

Sähköteknisen standardoinnin jatkuvuus tulee varmistaa paitsi merkityksen myös tarpeiden kasvun vuoksi. Sähköistymisen kiihtyvä kehitys on tuonut kokonaan uusia aihepiirejä standardoinnin kohteeksi. Standardoinnin kentällä on siis yhä enemmän tehtävää samaan aikaan, kun sen rahoituspohjassa tapahtuu muutoksia kuten supistuva valtionrahoitus.

– Standardointi vaatii töitä eikä sen tekeminen voi tapahtua vapaaehtoisvoimin. Kyse on jo yhteiskunnan toimivuudenkin kannalta kriittisestä toiminnosta. Myös loppukäyttäjät – me tavalliset kuluttajat – usein unohdamme, että ilman standardeja sähköistetty elämämme menee hankalaksi, sanoo STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu.

– Standardit ovat ikään kuin käyttöjärjestelmät, niitä on pakko olla olemassa ja niitä on kehitettävä jatkuvasti. Tapa maksaa standardien kehittämisestä ja saatavuudesta on muuttunut digitalisaation myötä. Se on haaste, jonka voittamisessa haluamme olla tukena SESKOlle.

Sähkötekniselle standardoinnille tulee siis varmistaa vakaa taloudellinen perusta. STEKille on siksi tärkeää pitää tulevaisuudessakin kiinni periaatteesta tukea SESKOn toimintaa. Lisäksi se palvelee erinomaisella tavalla STEKin päämäärää energiamurroksen vauhdittamisesta sekä rahoituksesta, jolla on vaikuttavuutta.

Kuluttajallakin on vastuu litiumioniakkujen turvallisuudessa

Litiumioniakut ovat yleistyneet nopeasti ja niitä on kaikkialla, niin kuluttajakäytössä kuin valtavina määrinä erilaisissa kuljetusketjuissa. Riskiksi muodostuu, ettei kaikkia litiumioniakkuihin liittyviä vaaroja tunneta tai niistä ei väliteä. Kuluttajallakin on vastuuta huolellisuusvelvoitteen kautta. Sen laiminlyöminen saattaa johtaa tuottamukselliseen vastuuseen.

Yhteiskunnan sähköistyminen jatkuu teknologisen kehityksen myötä ja etenee uusille alueille. Yksi merkittävä trendi on mobiilisähkö, akkuihin ja vähävirtaisiin tekniikoihin perustuva tapa toteuttaa langattomuutta. Litiumioniakkuja onkin jo kaikkialla, mutta niihin liittyy vielä paljon avoimia turvallisuus- ja riskivastuukysymyksiä: miten kannettaviin akkuihin liittyvät vastuut siirtyvät toimijaketjussa ja kenen vastuulla ovat mahdollisten riskitilanteiden seuraukset toimijaketjun eri kohdissa. Tätä selviteltiin laajassa Gaia Consultingin hankkeessa, jossa myös STEK ry oli rahoittajana.

Litiumioniakkujen määrän kasvu jatkuu
Joidenkin arvioiden mukaan litiumioniakkujen määrä voisi tulevina vuosina jopa kymmenkertaistua. Akkujen kysynnästä 80–90% odotetaan kohdentuvan sähköisiin kulkuneuvoihin, noin 5–10% energian varastointiin ja 5–10% kuluttajaelektroniikkaan. Akkujen määrä kasvaa voimakkaasti kotona ja työpaikoilla, ranteessa, taskuissa ja leluissa, liikenteen sähköistyessä ja sähkön varastoinnin arkipäivästyessä.

Vahingoittunut akku on aina riskiToisin kuin monet muut akkutyypit, litiumioniakut palavat ja voivat sytyttää itsensä. Lämpökarkaaminen on sarja kemiallisia lämpöä vapauttavia reaktioita, jotka johtavat akun elektrolyytin syttymiseen. Vaikka pienen akun palokuorma ei ole kovin suuri, lämpökarkaamisen aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän syttymälähteen. Keskeinen vaaratekijä ovat myös akkujen sisältämät myrkylliset aineet, joista voi muodostua laajalle leviäviä palokaasuja. Akkujen paloturvallisuus toki paranee akkutekniikan kehittyessä. Koska litiumioniakkujen perusarkkitehtuuriin tuskin kovin nopeasti tulee muutoksia, voi siksi nykyisenlainen, pienikin akku sytyttää tulipalon.

Kuluttajan vastuu korostuu verkkokaupassa ja kierrätyksessä
Litiumioniakkuja liikkuu todella paljon erilaisissa kuljetusketjuissa. Kaikki lähettäjät ja erityisesti kuluttajat eivät aina ymmärrä tai ole tietoisia velvollisuuksistaan, jolloin syntyy tarpeettomia vaaroja. Kuitenkin myös kuluttajalla on huolellisuusvelvoite toimia oikein. Vastuu korostuu erityisesti verkkokauppojen tuotepalautuksissa ja kierrätyksessä.

Huolellisuusvelvoite tarkoittaa, että jokaisen on toimittava järkevästi ja noudatettava annettuja ohjeita. Jos esimerkiksi akkua keräyspisteelle jättäessä laiminlyö keräyspisteen ohjeita tai laittaa litiumioniakun sähkö- ja elektroniikkaromun sekaan, ei toimi huolellisesti. Silloin saattaa olla tuottamusvastuussa niistä vahingoista, joita toiminnasta aiheutuu. Kierrättämättä jätetty litiumioniakku voi aiheuttaa myös jätehuollossa vakavia vaaratilanteita, ja akkupalon seurauksena voidaan jopa menettää ihmishenkiä.

Lisääntyneen verkkokaupan myötä erityisesti tuotepalautuksiin liittyvistä riskeistä tulisi kuluttajankin olla tietoinen. Tuotepalautusta tekevä saattaa pakata palautuksen eri pakkaukseen kuin missä se toimitettiin, jolloin merkinnät akusta häviävät. Takuupalautuksissa kuluttaja ei välttämättä ollenkaan edes ymmärrä, että viallista akkua ei missään tapauksessa saisi lähettää postitse.

Litiumioniakkujen kuljetus kuuluu vaarallisten aineiden kuljetuksen säädösten ja kansainvälisten sopimusten alaisuuteen. Säädökset asettavat lähettäjälle velvollisuuden pakata akut tietyllä tavalla ja merkitä pakkaukset asianmukaisesti. Kuluttajien ei tarvitse olla perillä yksityiskohtaisista määräyksistä, mutta kuluttajallakin on toki velvollisuus ilmoittaa kuljetusyritykselle lähetyksen sisältävästä litiumioniakusta.

_____________________________

Laajassa akkuturvallisuuden riskejä ja vastuita selvittäneessä hankkeessa Mobiili- ja hajautettu sähkö: Haasteet henkilöturvallisuudelle ja turvallisuusvastuut toimijaverkossa selvitettiin litiumioniakkujen keskeisimpien turvallisuusriskien ohella vastuunjakoa ja korvausvelvollisuutta, joka akun aiheuttama vahinko eri toimijaosapuolille saattaa aiheuttaa. Hanke selvitti laajasti akkuteknologioiden riskejä henkilöturvallisuudelle koko akun elinkaaren ajalta sekä riskien varautumisen nykytilaa, tuottaen myös suosituksia riskeihin varautumisesta.

Selvityksen toteutti Gaia Consulting, ja sen rahoittajina olivat STEK ry:n ohella Kaupan Liitto, Recser Oy, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ja Logistiikkayritysten Liitto.

Hankkeessa mainittuja esimerkkejä mahdollisesta kuluttajan tuottamuksellisesta vastuusta:
Esimerkki (A1)
Käytettyjen akkujen ja paristojen keräyspisteeseen tuotu litiumioniakku (esim. sähköpyörän) lämpökarkaa ja aiheuttaa tulipalon, josta seuraa merkittäviä vahinkoja. Keräyspiste voi olla EU:n akkuasetusehdotuksen mukaisesti esim. kivijalkaelintarvikekauppa.

Esimerkki  (D6)
Kuluttaja tai yritys käyttää EU- jakelijalta ostettua akullista tuotetta esim. sähköpolkupyörää väärin/oikein, minkä seurauksena akku lämpökarkaa ja aiheuttaa tulipalon.

Esimerkki  (E8)
SER:n seassa oleva akku lämpökarkaa ja aiheuttaa tulipalon kierrätyspisteessä esim. kaupassa tai operaattorin tiloissa.

Tiedolla apua arjen sähköautoiluun

Sähköautoilun suosio kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Suosiota selittävät muun muassa ajoneuvojen tekniikan kehittyminen, valikoiman parantuminen sekä lisäksi erilaiset hankintatuet, jotka ovat kohdistuneet niin ajoneuvojen kuin niiden tarvitseman latausinfran hankkimiseen.

Joulukuussa 2021 rekisteröidyistä uusista autoista 44 prosenttia oli ladattavia, eli täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä. Kasvavasta suosiosta huolimatta sähköautoiluun siirtyminen on vielä monelle kotitaloudelle ja yritykselle vierasta.

Arjen älykäs sähköautoilu -hanke kokoaa vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi sähköauton hankintaan, lataamiseen, käyttötapoihin tai kierrättämiseen. Lisäksi hankkeessa kerätään tietoa työsuhdeautoilusta sekä kiinteistöjen ja taloyhtiöiden keinoista edistää sähköautoilua. Sähköinen liikenne ry:n aloitteesta lähtenyt Arjen älykäs sähköautoilu -hanke kokoaa yhteen useita alan toimijoita, jotka tarjoavat asiantuntemustaan ja haluavat osaltaan helpottaa sähköautoiluun siirtymistä Suomessa. –On hienoa, että niin monet sähköisen liikenteen toimijat yhdistävät osaamisensa ja tuottavat koordinoidusti tietoa sähköautoiluun liittyviin kysymyksiin, iloitsee Sähköinen liikenne ry:n toimitusjohtaja Heikki Karsimus.

–Hankkeeseen on saatu mukaan erittäin laaja osallistujakenttä monelta eri sektorilta. Mukana on auto- ja energia-alan yrityksiä ja etujärjestöjä, tutkimuslaitoksia, julkisia toimijoita ja muita sähköisen liikenteen kehityksestä kiinnostuneita toimijoita omalla asiantuntijuudellaan. Hankkeen päärahoittajan Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskuksen (STEK) lisäksi sitä rahoittavat useat alan keskeiset toimijat, kertoo hanketta koordinoivan Korkia Consulting Oy:n Executive Chairman Martti Malmivirta.

Liikenne on merkittävä CO2-päästöjen aiheuttaja ja liikenteen sähköistyminen on avaintoimenpide päästöjen vähentämisessä. Sähköautoilla onkin merkittävä rooli autoilun ja liikkumisen tulevaisuudessa. –Uusien teknologioiden käyttöönotto ja laajamittainen yleistyminen on usein hidasta. Luotettavan ja puolueettoman viestinnän ja neuvonnan avulla kynnystä käyttöönottoon madalletaan ja samalla vauhditetaan kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen yleistymistä. Tästä Motivassa on kokemusta muun muassa aurinkosähköjärjestelmien hankintaan liittyvässä neuvonnassa, johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:stä kertoo.

Arjen älykäs sähköautoilu -hankkeessa mukana olevat toimijat: ABB Oy, Aidon Oy, ALD Automotive, Alfen Elkamo Oy, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Autoalan Keskusliitto ry, Autoalan Tiedotuskeskus, Autotuojat ja -teollisuus ry, EMabler Oy, Energiateollisuus ry, Ensto Finland Oy, Helen, ITS Finland ry, Kempower Oy, Korkia Consulting Oy, LUT-yliopisto, LeasePlan Finland Oy, Motiva Services Oy, Onninen Oy, Parkkisähkö Oy, Plugit Finland Oy, Raecom Oy, S-ryhmä, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Kiinteistöliitto ry, Sähköautoilijat ry, Sähköinen liikenne ry, Tampereen yliopisto, Veho Oy Ab, Virta, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Tmi Vesa Linja-Aho, Wapice Oy.

Lisätietoja:
Korkia Consulting Oy: Martti Malmivirta, Executive Chairman, 040 555 4720, martti.malmivirta@korkia.fi
Sähköinen liikenne ry: Heikki Karsimus, toimitusjohtaja, 040 564 9020, heikki.karsimus@teknologiateollisuus.fi
Motiva Services Oy: Jaakko Ketomäki, johtava asiantuntija, 050 300 0119, jaakko.ketomaki@motiva.fi