STEK on myöntänyt rahoituksen selvityshankkeelle, jonka tavoitteena on kartoittaa sähkö‑ ja energia-alan osaamistarpeita sekä yliopistokoulutuksen kehittämiskohteita. Hanke toteutetaan FITech‑verkoston yhteistyönä, ja sen koordinaattorina toimii Oulun yliopisto. Selvityksen tulosten odotetaan tukevan alan koulutuksen uudistamista ja varmistavan, että yliopistojen tarjoama opetus vastaa tulevaisuuden energia-alan muuttuviin vaatimuksiin.

Kohti työelämärelevanttia koulutusta

Laajassa selvityksessä tarkastellaan muun muassa, mitä osaamista energia‑ala tarvitsee tulevina vuosina, millaisia sähkö‑ ja energia‑alan opintoja suomalaiset yliopistot tällä hetkellä tarjoavat, missä kohdin koulutusta tulisi kehittää, jotta se vastaisi energiamurroksen, turvallisuuden, digitalisaation ja kestävyyden vaatimuksiin sekä miten yliopistojen välinen työnjako ja yhteistyö voisi tehostua.

Hanke toimii esiselvityksenä laajemmalle koulutuksen kehitysohjelmalle, jonka tarkoituksena on vahvistaa syventävien opintojen tarjontaa, edistää yliopistojen profiloitumista sekä kasvattaa osaamista niin tutkinto-opinnoissa kuin jatkuvan oppimisen tarjonnassa.

Tuloksena kattava tilannekuva

Rahoituksen avulla laaditaan ensimmäistä kertaa systemaattinen selvitys siitä, millaista osaamista sähkö‑ ja energia‑ala tarvitsee energiamurroksen, digitalisaation, kyberturvallisuuden ja kestävyyden näkökulmista.

Selvityksen tulokset toimivat pohjana sähkö‑ ja energia-alan yliopistokoulutuksen uudistukselle. Hankkeessa alan toimijat rakentavat yhdessä osaamista, joka vastaa energiamurroksen, turvallisuuden ja kestävyyden haasteisiin.

Miksi tämä on tärkeää?

Sähkö‑ ja energia‑ala on murroksessa. Selvityksen tulokset tukevat yliopistoja rakentamaan koulutusta, joka valmistaa osaajia juuri niihin haasteisiin, joita energiajärjestelmän muutos – hiilineutraalisuus, turvallisuus, teknologian nopea kehitys – edellyttää. Kun ala muuttuu nopeasti, myös koulutuksen pitää muuttua mukana.

Oulun yliopiston koordinoima ja STEKin rahoittama energia-alan kansainvälinen harjoitteluohjelma vei väitöskirjatutkija Sandaruwan Jayaweeran Tokioon tutkimaan, miten langaton viestintä, automaatio ja robotiikka voivat parantaa rakennustyömaiden turvallisuutta ja energiatehokkuutta.

Harjoittelu Shimizu Corporationilla avasi uusia mahdollisuuksia Suomen ja Japanin väliseen tutkimusyhteistyöhön.

Tutkimusta ja tuotekehitystä saman pöydän ääressä

Shimizu Corporation on yksi Japanin suurimmista rakennusalan toimijoista, ja sen innovaatioyksikkö NOVARE toimii alustana tulevaisuuden teknologioiden kehitykselle. Sandaruwan Jayaweera pääsi harjoittelunsa aikana työskentelemään tiimien kanssa, jotka kehittävät autonomisia rakennusrobotteja, GNSS-paikannusta hyödyntäviä työkoneita, simulaatiotyökaluja vaativiin työmaaympäristöihin sekä uuden sukupolven langattomia viestintäjärjestelmiä.

Yhteistyö toi konkreettisen näkökulman siihen, miten viestintäteknologiat tukevat työmaiden automaatiota, energiatehokkuutta ja turvallisuutta.

V2X-teknologia turvallisuuden edistäjänä

Jayaweeran tutkimus keskittyy langattoman viestinnän rooliin älykkäissä ja autonomisissa järjestelmissä. Tokiossa hän tarkasteli erityisesti V2X-teknologian soveltamista rakennustyömaille. Alun perin tieliikenteen turvallisuutta varten kehitetty V2X mahdollistaa reaaliaikaisen sijainti- ja liikeinformaation välittämisen koneiden, robottien, droonien ja työntekijöiden välillä.

Rakennusympäristöissä viestintä kohtaa kuitenkin poikkeuksellisen haasteellisia olosuhteita: esimerkiksi muuttuvia rakenteita, näkyvyysesteitä ja metallipintojen aiheuttamia heijastuksia. Keskustelut Shimizun robotiikka- ja viestintäasiantuntijoiden kanssa auttoivat täsmentämään, millaisia viive-, luotettavuus- ja energiankulutusvaatimuksia teknologialle asetetaan. Opit tukevat suoraan Jayaweeran väitöskirjatyötä Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications -yksikössä.

Oppia Japanin rakennusalan kehityssuunnista

Teknisen osaamisen lisäksi harjoittelu tarjosi näkymän japanilaiseen rakennusalaan, joka hakee ratkaisuja ikääntyvän työvoiman haasteisiin ja turvallisuuden parantamiseen. Automaation, robotiikan ja etäohjausteknologioiden tarve kasvaa nopeasti, ja tämä tekee viestintätekniikoiden luotettavuudesta entistä tärkeämpää. Japanilainen työskentelykulttuuri – tarkkuus, kunnioitus, yhteistyö ja jatkuva parantaminen – tuki sujuvaa yhteistyötä Shimizun tiimien kanssa ja tarjosi arvokasta kulttuurista ymmärrystä.

Perusta tulevalle tutkimusyhteistyölle

Harjoittelun päätteeksi Jayaweera esitti ehdotuksen siitä, miten V2X-pohjaiset turvallisuusviestit voitaisiin sovittaa rakennusympäristöihin. Harjoittelun aikana nousseet tutkimusaiheet avaavat mahdollisuuksia jatkoyhteistyölle Shimizun ja Oulun yliopiston välillä muun muassa drooniviestinnän, rakennusrobotiikan ja työmaiden turvallisuusratkaisujen aloilla.

Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa tulevaisuuden työmaita

Tokion-harjoittelu osoitti, miten langattoman viestinnän tutkimus voidaan yhdistää suoraan rakennusalan käytännön tarpeisiin. STEKin tukema ohjelma vahvisti Suomen ja Japanin tutkimusyhteistyötä ja tuotti arvokasta tietoa tulevaisuuden älykkäiden ja energiatehokkaiden työmaiden kehittämiseen.

Lue alkuperäinen blogiteksti Oulun yliopiston sivuilta

Sähkö on yhä keskeisempi osa arkeamme ja sen turvallinen, toimiva ja kestävä käyttö perustuu pitkälti standardeihin. Jotta tulevilla sähköalan osaajilla olisi parempi ymmärrys standardien merkityksestä, on Sähköteknisen standardoinnin perusteet -verkko-opintojakso 2.0 kehitetty tukemaan sähköalan opintoja.

Monipuolinen kokonaisuus opiskelijoille ja ammattilaisille

Opintojakso on SESKO ry:n toteuttama ja STEK ry:n rahoittama hanke, jonka tavoitteena on tuoda standardointi lähemmäs opiskelijoita ja alan ammattilaisia. Kurssi tarjoaa selkeän kokonaiskuvan siitä, mitä sähkötekninen standardointi on, miten standardit syntyvät ja miksi niillä on niin suuri merkitys sähköturvallisuudelle, yhteensopivuudelle ja alan kehitykselle.

Noin yhdeksän tunnin laajuinen verkko-opintojakso koostuu teksteistä, videoista, tehtävistä ja tentistä. Se soveltuu erityisesti sähköalan opiskelijoille, mutta tarjoaa hyödyllistä perustietoa myös työelämässä toimiville asiantuntijoille. Kurssi on rakennettu siten, että standardien rooli avautuu konkreettisten esimerkkien kautta osana jokapäiväistä sähköistettyä yhteiskuntaa.

Standardointi tukee turvallisuutta, yhteensopivuutta ja alan kehitystä

Standardointi luo pohjan turvallisille tuotteille, toimiville järjestelmille ja reilulle kilpailulle. STEKin tuki mahdollistaa sen, että standardointiosaamista voidaan vahvistaa pitkäjänteisesti osana sähköalan koulutusta. Samalla varmistetaan, että Suomi pysyy mukana kansainvälisessä kehityksessä ja pystyy vaikuttamaan sähköalan tulevaisuuden ratkaisuihin.

Kurssi on korkeakouluopiskelijoille tarjolla osana opintoja, ja avoimella puolella se löytyy myös opin.fi-palvelusta, jolloin siihen voivat tutustua kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Oulun yliopiston tohtorikoulutettava Gihan Kodithuwakku vietti STEKin tuen avulla syksyn 2025 yritysharjoittelussa Shimizu Corporationilla Tokiossa.

Hän kertoo, että kokemus avasi täysin uusia tapoja hahmottaa energiajärjestelmiä ja niiden kehityspotentiaalia, ja laajensi näkökulmaa totutusta insinöörin katsannosta tutkijan havaintoihin.

Oppia käytännön kohteissa

Shimizu Corporation on yksi Japanin suurimmista ja teknologisesti edistyneimmistä rakennus- ja infrastruktuuriyrityksistä. Harjoittelun aikana Gihan tutustuikin Japanin johtaviin rakennus- ja energiainnovaatioihin, kuten älykkäisiin työmaihin ja maan ensimmäiseen vetyä hyödyntävään kaukolämpökattilaan.

Hänen päätehtävänään oli optimoida Shimizun NOVARE-innovaatiokeskuksen energia- ja varastointijärjestelmiä, etenkin vetyteknologian ja akkujen hyödyntämistä. Erityinen painopiste oli vedyn hyödyntämisessä osana tulevaisuuden energiaratkaisuja.

Oppiminen japanilaisella Shu–Ha–Ri‑mallilla

Harjoittelu rakentui japanilaisen Shu–Ha–Ri‑oppimismallin ympärille (Learn – Break – Create). Shimizu järjesti monipuolisia kohdevierailuja älyrakentamisen työmaille, vetypilotteihin ja suuriin rakennusprojekteihin.

Opittua syvennettiin analysoimalla dataa, kyseenalaistamalla oletuksia ja ideoimalla uusia ratkaisuja. Tämä auttoi konkreettisten kehitysehdotusten tuottamisessa Shimizun energianhallintajärjestelmään ja uusien mahdollisten liiketoimintamallien hahmottelemisessa.

Akkukierron ja uudelleenkäytön mahdollisuudet

Päätutkimustehtävän lisäksi Gihan tarkasteli myös sitä, miten uudelleenkäytettyjä akkuja voitaisiin hyödyntää rakennusalalla ja millaiset liiketoimintamallit sitä tukisivat. Erityisen hedelmällistä oli, että tarkastelu tuotti myös alustavia havaintoja Gihanin tulevaa väitöskirjatyötä varten.

Lue Gihanin kokemuksista Shimizulla hänen blogikirjoituksestaan