Suomalainen yrityskenttä osoittaa vahvaa kasvuhalua: tänä vuonna 180 yritystä eri puolilta maata valittiin mukaan Kasvupolku®-sparrausohjelmaan. Mukana on pk-yrityksiä laajasti eri toimialoilta, mukaan lukien energiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä ratkaisuja kehittäviä yrityksiä.
Sparraus vauhdittaa kehitystä ja kaupallistamista
Valittujen yritysten tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Ne tähtäävät merkittävään liikevaihdon kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen lähivuosina.
Kasvun ajurit löytyvät yhä useammin uuden teknologian, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämisestä. Tämä näkyy myös energia-alalla, jossa ratkaisut kytkeytyvät tiiviisti tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä energiamurroksen tarpeisiin.
Kasvupolku-ohjelmassa yritykset työskentelevät asiantuntijoiden kanssa, jotka auttavat tunnistamaan kasvun esteitä ja rakentamaan konkreettisia ratkaisuja esimerkiksi myynnin, johtamisen ja rahoituksen haasteisiin. Samalla yritykset kehittävät kykyään viedä ratkaisuja markkinoille. Innovaatioiden kaupallistaminen ratkaisee, miten syntynyt osaaminen muuttuu vaikuttaviksi käytännön ratkaisuiksi.
Yhteinen suunta: kestävä ja skaalautuva kasvu
Yhteistyö, osaamisen kehittäminen ja kyky tunnistaa kasvun pullonkaulat ovat tekijöitä, jotka ratkaisevat, mitkä ideat etenevät skaalautuviksi ratkaisuiksi. Kasvupolku tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittää toimintaansa systemaattisesti ja hyödyntää laajaa asiantuntijaverkostoa. Samalla se vahvistaa koko toimialan kykyä uudistua, mikä on keskeistä myös STEKin tavoitteessa vauhdittaa energiamurrosta ja rakentaa vaikuttavaa, kestävää kasvua Suomeen.
Kasvupolku-ohjelman tuomaristo teki valinnat mukaan pääsevistä yrityksistä hakemusten perusteella kriteereillä: markkinapotentiaali, kasvukyky, tiimi ja näytöt. Tuomaristo painotti valinnoissa monipuolisuutta: sparrausmahdollisuus halutaan tarjota mahdollisimman kattavalle joukolle kotimaisia pk-yrityksiä. Tuomaristo arvosti yrityksiä, jotka sanoittavat kasvuhalunsa ääneen ja tunnistavat kasvusuunnitelmansa pullonkaulat ja sparraustarpeet.
STEK ry on mukana Kasvupolku-kumppanina tukemassa kotimaisia yrityksiä ja mahdollistamassa maksuttoman sparrauksen kasvua tavoitteleville sähkö- ja energia-alan yrityksille.
Kasvupolku on maksuton sparrausohjelma, jossa yritys saa omia tarpeita vastaavaa sparrausta, arvokkaita kontakteja ja kasvua vauhdittavia yhteistyömahdollisuuksia. Kasvun lisäksi tarjolla on kunniaa, sillä Kasvupolulle osallistuneiden joukosta valitaan Vuoden kasvuyritys Kasvu Open Karnevaalissa Jyväskylässä 28.10.2026.
STEK ry:n rahoittama SEIK-projekti kokosi yhteen Oulun yliopiston opiskelijat, kansainvälisen IPIC-maisteriohjelman sekä energia-alan yritykset kehittämään vetytalouden tulevaisuuden ratkaisuja. Vuoden mittainen UniOulu Hydrogen Innovation Challenge huipentui huhtikuussa H2Life-innovaatiotapahtumaan, jossa opiskelijatiimit esittelivät kehittämiään vetyratkaisuja.
Konkreettisia ratkaisuja yritysten tarpeisiin
Monitieteisissä tiimeissä kehitetyt prototyypit pureutuivat vetytalouden mahdollisuuksiin turvallisuuden, asumisen, oppimisen ja maatalouden teemoissa. Yritysyhteistyökumppaneina toimineet Oulun Energia ja Energiequelle tukivat opiskelijoita koko prosessin ajan tarjoamalla sparrausta ja palautetta.
Yritykset kiittivät erityisesti ratkaisujen konkreettisuutta ja tieteidenvälistä otetta. Tiimeissä yhdistyi osaamista liiketoiminta-analytiikasta ja terveyshallintotieteistä luonnontieteisiin sekä eri tekniikan aloille tuotantotaloudesta ympäristötekniikan, tietotekniikan ja lääketieteen tekniikan kautta. Useat proof of concept -tason prototyypit ovat herättäneet laajempaa kiinnostusta ja synnyttäneet jatkokehitysajatuksia myös hankkeen jälkeen.
Samalla yritykset saivat suoran kontaktin tulevaisuuden huippuosaajiin ja mahdollisuuden vauhdittaa uuden osaamisen syntymistä energia-alalle.
Vetypedia-tiimi kehitti oppimissovelluksen vihreän vedyn sosiaalisen hyväksynnän edistämiseen. Tiimissä mukana olleelle lääketieteen tekniikan opiskelija Siraj Salekille vety ei ollut ennestään tuttu aihe. Sovellus valittiin innovaatiohaasteen voittajaksi.
Oppia yli tiedekuntarajojen
Innovaatiokurssit toimivat keskeisinä moottoreina tieteidenvälisen yhteistyön edistämisessä. Monille opiskelijoille vetytalous oli entuudestaan vieras aihe, mutta haasteen myötä ymmärrys vetytalouden yhteiskunnallisesta merkityksestä ja liiketoimintapotentiaalista kasvoi merkittävästi.
Lääketieteen tekniikkaa opiskeleva Hesamoddin Jafari kehitti tiiminsä kanssa sensorin, joka havaitsee koneoppimisen avulla rakennuksissa tapahtuvat vetyvuodot mahdollisimman varhain. Jafarille innovaatiohaaste tarjosi erityisesti arvokasta oppia tieteidenvälisestä yhteistyöstä.
Opiskelijapalautteessa korostui ammatillinen kasvu: vetyinnovaatiohaaste kehitti teknisen osaamisen lisäksi keskeisiä työelämätaitoja, kuten viestintää, yhteistyötä ja johtamista monimuotoisissa tiimeissä.
STEK on myöntänyt rahoitusta hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää maailman ensimmäiset halidiperovskiittiaurinkokennot atomikerroskasvatuksella eli ALD-menetelmällä. Kyseessä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimushanke.
Aurinkoenergian merkitys sähköntuotannossa kasvaa nopeasti, ja samalla tarvitaan uusia ratkaisuja energian tuotannon tehostamiseksi. Perinteiset piihin perustuvat aurinkokennot ovat kestäviä ja pitkäikäisiä, mutta niiden hyötysuhteen merkittävä parantaminen edellyttää uusia teknologioita. Yksi lupaavimmista ratkaisuista on tandemaurinkokenno, jossa pii yhdistetään toiseen valoa tehokkaasti absorboivaan materiaaliin.
Tarvitaan teollista skaalautuvuutta
Hanke vastaa yhteen aurinkosähkön tulevaisuuden keskeisimmistä kysymyksistä: miten erittäin korkeaa hyötysuhdetta tarjoavat perovskiittiaurinkokennot voidaan valmistaa teollisesti skaalautuvalla tavalla. ALD-menetelmään perustuva valmistus mahdollistaa tasalaatuisten ja ohuiden kalvojen tuottamisen suurille pinnoille, mikä on edellytys teknologian laajamittaiselle hyödyntämiselle.
Yhdistämällä ALD-menetelmällä valmistetut halidiperovskiitit piipohjaisiin aurinkokennoihin hanke voi avata tien entistä tehokkaampiin tandemaurinkokennoihin ja suurempaan sähköntuotantoon pinta-alaa kohden. Tutkimus tukee aurinkoenergian kasvavaa roolia sähköjärjestelmässä ja uusiutuvan energian kustannustehokasta käyttöönottoa.
Tandemrakenteet mahdollistavat auringonvalon laajemman hyödyntämisen ja selvästi suuremman energiantuoton pinta-alaa kohden kuin yksimateriaalikennoissa. Erityisen kiinnostava materiaali on halidiperovskiitti, jolla on jo saavutettu erittäin korkeita hyötysuhteita sekä yksiliitoskennoissa että piin kanssa yhdistetyissä tandemkennoissa. Lisäksi perovskiittimateriaalien raaka-aineet ovat edullisia ja hyvin saatavilla.
Helsingin yliopiston kemian osaston HelsinkiALD-tutkimusryhmä on jo kehittänyt maailman ensimmäiset halidiperovskiittien ALD-prosessit. Seuraava askel on selvittää, miten näillä menetelmillä valmistetut materiaalit toimivat aurinkokennoissa.
Miksi rahoittajana on juuri STEK?
Hanke edistää pitkän aikavälin ratkaisuja aurinkosähkön tehokkuuden ja skaalautuvuuden parantamiseksi. Tutkimus kohdistuu teknologiaan, jolla on potentiaalia merkittävästi lisätä aurinkoenergian energiantuottoa ja tukea sähköjärjestelmän puhdasta murrosta.
Hanke yhdistää huipputason perustutkimuksen ja tulevaisuuden sähköntuotannon kannalta keskeiset sovellukset. Se vastaa STEKin tavoitteeseen vauhdittaa vaikuttavia, ei-kaupallisia ratkaisuja, jotka tukevat energiajärjestelmän kestävyyttä, teknologista kehitystä ja yhteiskunnallista hyötyä. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö vahvistaa samalla suomalaisen osaamisen näkyvyyttä aurinkoenergian tulevaisuuden ratkaisuissa.
Hankkeessa tutkitaan sekä yksiliitosaurinkokennoja että piin ja perovskiitin yhdistäviä tandemaurinkokennoja. Projekti käynnistyy keväällä 2026, ja sen ensimmäinen vaihe kestää kuusi kuukautta. Lupaavien tulosten myötä hanketta voidaan jatkaa vielä 12 kuukauden jatkojaksolla.
Hanke toteutetaan Helsingin yliopiston ja Berliinissä toimivan Helmholtz-keskuksen yhteistyönä, joka on Euroopan johtavista aurinkoenergian tutkimuslaitoksista.
Vastuuhenkilö: Marianna Kemell, Helsingin yliopisto
Sähköverkkojen toimintavarmuutta ja häiriönsietokykyä parantava nelivuotinen tutkimushanke saa miljoonan euron rahoituksen STEK ry:ltä. Tampereen yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteishanke kehittää kokonaisarkkitehtuurin, joka yhdistää reaaliaikaisen tilannekuvan, hajautetun ohjauksen ja virtualisoidun suojausautomaation. Tavoitteena on parantaa Suomen sähköjärjestelmän kykyä kestää häiriöitä ja nopeuttaa palautumista esimerkiksi myrskyjen tai kyberiskujen jälkeen.
Vaikka Suomen sähkönjakelun luotettavuus on kansainvälisesti huippuluokkaa, kasvaa yhteiskunnan riippuvuus sähköstä jatkuvasti. Viime vuosina sähköverkkoja ovat koetelleet myrskyt ja energiainfrastruktuuriin kohdistuneet kyberuhat. Tampereen ja Vaasan yliopistojen yhteishankkeessa kehitetään innovatiivisia työkaluja ja toimintamalleja, joilla sähkönjakelu varmistetaan vaikeissakin olosuhteissa.
Hanke valittiin rahoitettavaksi STEK ry:n “Sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssi”-aiheisesta teemahausta, jossa etsittiin keinoja vahvistaa sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssiä, tukea uusiutuvan energian luotettavaa käyttöä ja kehittää uudenlaista yhteistyötä sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Haku oli STEKin ensimmäinen teemahaku, jonka aihetta työstettiin yhdessä sidosryhmien kanssa Prässi-työpajoissa. Yhteistyötä sidosryhmien kanssa jatketaan vastedes joka kevät saman vuoden syksyllä aukeavan teemahaun aihepiirin määrittämiseksi.
Digitaaliset kaksoset ja ohjelmistopohjainen suojaus tuovat joustavuutta
Tampereen ja Vaasan tutkijat kehittävät hajautettua ohjausta ja virtualisoitua suojausautomaatiota digitaalisten kaksosten avulla. Hajautettu ohjaus ja älykkäät algoritmit varmistavat, että sähköjärjestelmän eri osat kykenevät automaattisesti tasapainottamaan toimintaansa ja suojaamaan itseään laitevikojen tai kyberhyökkäysten sattuessa. Ohjelmistopohjaiset, virtualisoidut suojausjärjestelmät tuovat lisää joustavuutta ja nopeutta perinteisten suojauslaitteiden rinnalle.
Yhdessä nämä ratkaisut luovat perustan sähköverkolle, joka sopeutuu muutoksiin ja häiriöihin aiempaa tehokkaammin.
– Ratkaisuistamme on laajasti hyötyä yhteiskunnan toimijoille: sähkönjakeluyhtiöt saavat parempia työkaluja katkosten ehkäisyyn ja häiriöiden korjaamiseen, ja energiajärjestelmien operaattorit sekä palveluntarjoajat voivat tarjota asiakkailleen luotettavampaa ja kustannustehokkaampaa sähköä, sanoo hankkeen vetäjä, apulaisprofessori Hamed Badihi Tampereen yliopistosta.
Yhteistyöllä kohti käytännön sovelluksia ja laajempaa vaikuttavuutta
Hankkeen toteutuksessa korostuu monialainen yhteistyö ja käytännön kokeilut. Konsortio tekee tiivistä yhteistyötä jakeluverkkoyhtiöiden, teollisuuden toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Hanke toimii samalla kivijalkana uudelle ekosysteemille, jonka odotetaan laajentuvan ja saavan lisärahoitusta viimeistään vuoteen 2029 mennessä. Näin STEKin rahoitus voi mahdollistaa lisärahoitusta alan kehittämiseksi, kuten teemahaussakin edellytettiin.
Hankkeen edetessä mukaan on tarkoitus liittää uusia kumppaneita pilotointeja varten. Tällä varmistetaan, että projektin tulokset otetaan käytäntöön ja että ne tukevat alan standardisoinnin, sääntelyn ja liiketoimintamallien uudistuksia.
Kestävästä sähköinfrasta menestystekijä ja jopa vientituote
Hankkeen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyvät modulaariset ja skaalautuvat teknologiat voivat kiinnostaa myös kansainvälisiä verkkoyhtiöitä ja teknologiatoimittajia.
– Hankkeessa yhdistyy teknologinen kunnianhimo ja konkreettiset ratkaisut, joilla voidaan parantaa sähköverkon häiriönsietokykyä ja niistä palautumista. Lisäksi sen tavoitteet ovat täysin linjassa STEKin mission kanssa: hanke vauhdittaa energiamurrosta, ja sen tuottama lisäarvo voi parhaimmillaan realisoitua uusiksi innovaatioiksi ja liiketoiminnaksi alalle. Juuri tällaisia laajan vaikuttavuuden hankkeita STEK haluaa jatkossakin rahoittaa, jotta energiamurros etenee kestävästi ja tehokkaasti, toteaa STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu.
Projektin tulokset vahvistavat energia-alan kykyä integroida hajautettuja ja uusiutuvia energialähteitä sähköverkkoon turvallisesti ja tehokkaasti, luoden pohjaa entistä ketterämmälle ja kestävämmälle sähköinfrastruktuurille – niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Hamed Badihi on automaatiotekniikan ja luotettavien järjestelmien apulaisprofessori Tampereen yliopistossa ja johtaa Dependability and Automation Research in Cyber-Physical Systems (DARES) -tutkimusryhmää. Hän on erikoistunut kunnonvalvontaan, vikatilanteita ja hyökkäyksiä sietäviin ohjausratkaisuihin sekä turvalliseen automaatioon kriittisissä energia- ja teollisuusympäristöissä. Hänellä on laaja kansainvälinen tutkimus- ja opetuskokemus Kanadasta, Kiinasta ja Suomesta.
Azwirman Gusrialdi on apulaisprofessori Tampereen yliopiston automaatio- ja konetekniikka -yksikössä. Hänen tutkimuksensa keskittyy skaalautuvien ohjaus- ja optimointialgoritmien kehittämiseen. Tavoitteena on varmistaa kyberfyysisten järjestelmien optimaalinen, toimintavarma ja turvallinen toiminta, erityisesti sähköjärjestelmien ja älyliikenteen sovelluksissa. Lisäksi hän johtaa Intelligent Networked Systems -tutkimusryhmää.
Mike Mekkanenon Vaasan yliopiston vanhempi tutkija, jolla on yli 30 vuoden kokemus sähkötekniikasta, erityisesti IEC 61850 -pohjaisista suojaus- ja automaatiojärjestelmistä. Hänen erikoisalaansa on kyberfyysisten järjestelmien kyberturvallisuus ja digitaalisten kaksosten hyödyntäminen kriittisissä infrastruktuureissa.
Useita eri energianlähteitä yhdistävien hybridienergiajärjestelmien nopea kasvu avaa uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se paljastaa hankkeissa toistuvia haasteita. Tuore tutkimus esittelee toimintamallin, joka tarjoaa projektitiimeille selkeämmän tavan suunnitella ja toteuttaa hybridienergiaratkaisuja erityisesti korjausrakentamisen kohteissa.
Hybridienergiaratkaisut yleistyvät vauhdilla
Hybridienergiajärjestelmät, jotka yhdistävät useita erilaisia energianlähteitä samaan kokonaisuuteen, ovat nousseet viime vuosina näkyväksi osaksi rakennusten energiajärjestelmiä. Kasvun taustalla vaikuttavat hiilineutraalisuustavoitteet, uusiutuvan energian kysynnän kasvu ja tarve vahvistaa energiaomavaraisuutta.
Kehitys on ollut nopeaa, ja samalla on paljastunut tilanteita, joissa järjestelmät eivät toimikaan suunnitellusti. Esimerkiksi energiatehokkuus ei aina vastaa odotuksia ja toteutusvaiheessa syntyy ongelmia, jotka heikentävät lopputuloksen laatua.
Korjausrakentamisessa nämä haasteet vain korostuvat, koska järjestelmien sovittaminen olemassa olevaan rakennuskantaan vaatii tiivistä yhteistyötä ja tarkkaa yhteensovittamista eri toimijoiden välillä.
Uusi toimintamalli tukee projektitiimejä
Monissa projekteissa ongelmat eivät liity niinkään teknologiaan kuin yhteistyön ja koordinaation puutteisiin. Roolit ja vastuut voivat jäädä epäselviksi, viestintä pirstaloituu projektin aikana ja toiminnanvarmistus ei toteudu riittävän järjestelmällisesti. Myös rakennusten käyttäjät ja ylläpito tarvitsevat enemmän tukea ja perehdytystä, jotta järjestelmät toimivat niille tarkoitetulla tavalla koko elinkaarensa ajan.
Tutkimuksessa kehitetty toimintamalli antaa projektitiimeille selkeämmän rakenteen hybridienergiajärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Malli perustuu kirjallisuusselvitykseen, asiantuntijahaastatteluihin ja työpajatyöskentelyyn. Sen tavoitteena on vahvistaa yhteistä suuntaa hankkeen eri vaiheissa ja tarjota työkaluja niihin kohtiin, joissa ongelmia on aikaisemmin havaittu.
Toimintamalli auttaa selkiyttämään vastuunjakoa, tuomaan kaikki osapuolet mukaan suunnitteluun oikea-aikaisesti, varmistamaan toiminnan laadun sekä vahvistamaan käyttäjien osaamista, jotta järjestelmät toimivat käytännössä niin kuin on suunniteltu.
Laadukkaampia ja kannattavampia energiahankkeita
Toimintamallin ytimessä ovat yhteiset tavoitteet, selkeät roolit ja avoin viestintä. Kun hankkeen alussa määritellään tarkasti, kuka vastaa mistäkin ja millä tavalla projektin etenemistä seurataan, vähenevät moniäänisyys ja väärinymmärrykset. Malli korostaa myös sitä, että koko projektitiimin asiantuntemus on syytä ottaa mukaan alusta alkaen, sillä se parantaa ratkaisujen toimivuutta ja vähentää riskejä toteutusvaiheessa. Lisäksi toimintamalli painottaa toiminnanvarmistuksen merkitystä sekä järjestelmällistä palautteen keruuta, jotta kokemuksista voidaan oppia ja kehittää seuraavia hankkeita.
Tutkimuksen mukaan toimintamallin käyttöönotto voi parantaa hybridienergiajärjestelmien laatua, kustannustehokkuutta ja investointien kannattavuutta. Kun yhteistyö sujuu ja prosessi on selkeä, järjestelmien toimivuus varmistuu paremmin ja hankkeiden riskit pienenevät.
Malli on suunniteltu erityisesti korjausrakentamiseen, mutta sen periaatteet soveltuvat hyvin myös uudisrakentamisen projekteihin.
Pilotteja korjausrakentamisen hankkeisiin
Tutkimus suosittelee, että toimintamalli pilotoidaan todellisessa korjaushankkeessa, jotta sen toimivuutta voidaan testata käytännössä. Pilotoinnin avulla voidaan myös arvioida, miten malli toimii erilaisissa urakkamuodoissa ja rakennustyypeissä. Tavoitteena on varmistaa, että toimintamalli on aidosti hyödynnettävissä laajasti ja että se tukee hybridienergiajärjestelmien laadukasta toteutusta myös tulevaisuudessa.
Projektipäällikkö ElisabethAnetjärven, apulaisprofessori Piia Sormusen ja yliopistotutkija Janne Hirvosen julkaisemaan tutkimusraporttiin ”Toimintamalli ja projektitiimin yhteistyö hybridienergiajärjestelmien toteutuksessa korjaushankkeissa” pääset tutustumaan Tampereen yliopiston julkaisuarkisto Trepossa.
Näkymätön voima -kampanja osallistui Opopäiville Otaniemessä 5.–7.2.2026. Tapahtuma kokosi yhteen noin 800 opinto-ohjaajaa eri puolilta Suomea. Mielenkiintoiset opintokäynnit, työpajat ja laaja joukko asiantuntijoita tarjosivat osallistujille antoisia kohtaamisia ja uusia näkökulmia. Monipuolisella messualueella syntyi runsaasti keskusteluja ja kontakteja opinto-ohjaustyön tueksi.
Perjantaina 6.2. järjestetyillä messuilla tapasimme opinto-ohjaajia eri koulutusasteilta. Päivän aikana kävimme vilkkaita ja rakentavia keskusteluja sähkö- ja energia-alasta: alan tulevaisuudesta, nuorten kiinnostuksesta teknisiin aloihin sekä siitä, miten opiskelijat löytävät oman polkunsa työelämään. Keskustelimme myös siitä, miten alalle saadaan lisää naisia ja miten opinto-ohjaajat voivat tukea nuoria näkemään alan monipuoliset mahdollisuudet. Jaossa oli myös kampanjan materiaaleja, jotka herättivät kiinnostusta ja toimivat hyvänä keskustelunavauksena.
Torstai-iltana järjestimme lisäksi verkostoitumistilaisuuden, jossa esittelimme laajemmin Näkymätön voima -kampanjaa sekä sähkö- ja energia-alaa yleisesti. Tilaisuuteen osallistui arviolta 60–80 opinto-ohjaajaa eri koulutusasteilta. Ilta oli erittäin onnistunut ja keskustelu aktiivista. Saimme paljon kiitosta vielä seuraavanakin päivänä inspiroivasta ja ajatuksia herättäneestä esityksestä.
Opopäivät vahvistivat käsitystämme siitä, kuinka keskeisessä roolissa opinto-ohjaajat ovat nuorten tulevaisuuden valinnoissa. Sähkö- ja energia-ala tarvitsee osaajia monenlaisista taustoista, ja oikea-aikainen, ajantasainen tieto koulutus- ja uramahdollisuuksista on ratkaisevan tärkeää.
Näkymätön voima -kampanjan tavoitteena on tehdä sähkö- ja energia-alan urapoluista näkyvämpiä ja saavutettavampia kaikille nuorille sukupuolesta tai taustasta riippumatta. Yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa voimme lisätä ymmärrystä alan monipuolisuudesta ja tukea nuoria löytämään oman paikkansa merkityksellisellä ja tulevaisuuden kannalta keskeisellä alalla.
STEK on myöntänyt rahoituksen selvityshankkeelle, jonka tavoitteena on kartoittaa sähkö‑ ja energia-alan osaamistarpeita sekä yliopistokoulutuksen kehittämiskohteita. Hanke toteutetaan FITech‑verkoston yhteistyönä, ja sen koordinaattorina toimii Oulun yliopisto. Selvityksen tulosten odotetaan tukevan alan koulutuksen uudistamista ja varmistavan, että yliopistojen tarjoama opetus vastaa tulevaisuuden energia-alan muuttuviin vaatimuksiin.
Kohti työelämärelevanttia koulutusta
Laajassa selvityksessä tarkastellaan muun muassa, mitä osaamista energia‑ala tarvitsee tulevina vuosina, millaisia sähkö‑ ja energia‑alan opintoja suomalaiset yliopistot tällä hetkellä tarjoavat, missä kohdin koulutusta tulisi kehittää, jotta se vastaisi energiamurroksen, turvallisuuden, digitalisaation ja kestävyyden vaatimuksiin sekä miten yliopistojen välinen työnjako ja yhteistyö voisi tehostua.
Hanke toimii esiselvityksenä laajemmalle koulutuksen kehitysohjelmalle, jonka tarkoituksena on vahvistaa syventävien opintojen tarjontaa, edistää yliopistojen profiloitumista sekä kasvattaa osaamista niin tutkinto-opinnoissa kuin jatkuvan oppimisen tarjonnassa.
Tuloksena kattava tilannekuva
Rahoituksen avulla laaditaan ensimmäistä kertaa systemaattinen selvitys siitä, millaista osaamista sähkö‑ ja energia‑ala tarvitsee energiamurroksen, digitalisaation, kyberturvallisuuden ja kestävyyden näkökulmista.
Selvityksen tulokset toimivat pohjana sähkö‑ ja energia-alan yliopistokoulutuksen uudistukselle. Hankkeessa alan toimijat rakentavat yhdessä osaamista, joka vastaa energiamurroksen, turvallisuuden ja kestävyyden haasteisiin.
Miksi tämä on tärkeää?
Sähkö‑ ja energia‑ala on murroksessa. Selvityksen tulokset tukevat yliopistoja rakentamaan koulutusta, joka valmistaa osaajia juuri niihin haasteisiin, joita energiajärjestelmän muutos – hiilineutraalisuus, turvallisuus, teknologian nopea kehitys – edellyttää. Kun ala muuttuu nopeasti, myös koulutuksen pitää muuttua mukana.
Sähkö- ja energiasektorin yritykset ovat keskeisessä roolissa päästöttömän, älykkään ja joustavan energiajärjestelmän rakentamisessa. STEK on kumppanina Kasvu Openin Kasvuohjelmassa, ja tarjoaa ohjelman kautta alan pk‑yrityksille maksutonta asiantuntijasparrausta, joka tähtää kasvuun, uudistumiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Kasvuohjelmaan valitaan 15 alan yritystä. Ohjelmaan haetaan täyttämällä kasvuanalyysi, joka auttaa tunnistamaan kehityskohteet ja resurssitarpeet. Haku on auki 11.3. asti.
Energiamurros vaatii uusia ratkaisuja
Suomen siirtymä kohti päästötöntä energiajärjestelmää avaa merkittäviä mahdollisuuksia kotimaisille yrityksille sekä kotimarkkinoilla että globaalisti. Pk‑yrityksillä onkin erityisen suuri potentiaali luoda skaalautuvia, cleantech‑lähtöisiä ratkaisuja esimerkiksi energiatehokkuuden, joustavan sähköjärjestelmän, älykkään ohjauksen, sähköistymisen ja teollisuuden sähköisten prosessien alueilla.
Kasvuohjelman tarjoama sparraus tukee näitä tavoitteita: se auttaa yrityksiä kirkastamaan arvolupaustaan, tavoittamaan uusia markkinoita ja rakentamaan kilpailukykyä, joka vahvistaa Suomen asemaa puhtaan energiateknologian edelläkävijänä.
Sparraus näkyy tuloksissa
Ohjelma perustuu laajaan asiantuntijaverkostoon: osallistuvat yritykset saavat ympärilleen seitsemän asiantuntijan tiimin, jonka tuki auttaa kirkastamaan kasvutavoitteita, tuote- ja palvelukehitystä sekä tutkimusyhteistyön mahdollisuuksia.
Kasvu Openin pitkä kokemus – yli 3500 sparrattua yritystä – osoittaa mallin toimivuuden: ulkopuolisesta sparrauksesta hyötyvät yritykset kasvavat ja uudistuvat muita nopeammin. Lisäksi ohjelman tulokset, oivallukset ja opit jaetaan avoimesti koko verkoston käyttöön, mikä tukee alan yhteistä kehittymistä.
Haku ohjelmaan on auki
Sähkö- ja energia-alan pk‑yritykset voivat hakea mukaan Kasvuohjelmaan Kasvu Openin verkkosivuilla
Teknologinen kehitys muuttaa kampusrakennuksia älykkäiksi, käyttäjälähtöisiksi ympäristöiksi. Älykampuksilla palvelut, sisäolosuhteet ja tilojen käyttö mukautuvat opiskelijoiden ja henkilöstön tarpeisiin reaaliaikaisen datan ja anturoinnin avulla.
Tekoäly tukee energiatehokkuutta, ylläpitoa ja käyttäjäkokemusta yhteistyössä kampusyhteisön ja yrityskumppaneiden kanssa.
Mitä älykampus tarkoittaa käytännössä?
Älykampukselle ei ole yhtä määritelmää, mutta Metropolian erityisasiantuntija Petri Koivula kuvaa sitä autonomiseksi, itseohjautuvaksi kokonaisuudeksi, jossa rakennus, palvelut ja käyttäjät muodostavat saumattoman ekosysteemin. Anturit tuottavat dataa, jonka pohjalta ohjelmistot ja tekoäly optimoivat olosuhteita ja tilojen käyttöä. Käyttäjät voivat tulevaisuudessa antaa palautetta esimerkiksi sisäilman laadusta mobiilisovelluksella.
Kampus toimii samalla Living Lab -ympäristönä, jossa yritykset ja tutkijat voivat testata uusia ratkaisuja aidossa käyttöympäristössä.
Viitekehys ohjaa älyratkaisujen kehittämistä
Metropolian Myllypuron kampus on noussut älykampusten edelläkävijäksi ja saavuttanut Smart Building Certificate -kultatason. Sertifiointi perustuu Smart Building Collective -viitekehykseen, jossa arvioidaan kuutta teemaa: Rakennuksen käyttö – tilojen ja palvelujen käyttäjälähtöinen hyödyntäminen Rakennuksen suorituskyky – läpinäkyvä dataseuranta ja operatiivinen optimointi Fyysinen ympäristö – terveelliset sisäolosuhteet mitattavan datan avulla Terveys ja turvallisuus – teknologialla tuettu turvallisuus Käyttäjien toiminta ja yhteistyö – tilojen tuki opiskelulle ja yhteistyölle Ratkaisujen yhteentoimivuus – järjestelmien verkottuneisuus ja integraatiot
Tavoitteena on seuraavaksi saavuttaa platinataso, mikä edellyttää entistä parempaa datan hyödyntämistä sekä uusien käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämistä.
Vuodesta 2026 alkaen kehityskohteita ovat uusi kiinteistöhallinnan järjestelmä, joka yhdistää eri automaatiojärjestelmien datan, palautejärjestelmä, jolla kerätään tietoa käyttäjien kokemuksista sekä tekoälyratkaisut, joita yrityspartnerit voivat kehittää kampuksen datan pohjalta Lisäksi luodaan älykampuksen yhteinen visio ja pilotoidaan uusia käyttäjälähtöisiä palveluja.
Kansainvälisten asiantuntijoiden tunnustus
Lokakuussa 2025 Myllypuroon tutustui First Q -verkoston asiantuntijaryhmä, joka piti kampusta “erinomaisena käyttäjälähtöisen älykampuksen esimerkkinä”. Koordinaattori Wim Boonen korosti digitaalisten kaksosten merkitystä opetuksessa ja tilojen optimoinnissa.
Smart Building Certificationin Nicholas White puolestaan kiitti Metropoliaa siitä, että se yhdistää teknologian, muotoilun ja käyttäjäkokemuksen poikkeuksellisen tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.
Älykampus avaa ovia tulevaisuuden innovaatioille
Esimerkkinä laajemmasta yhteistyöstä saman katon alla voi myös mainita erilaiset innovaatiokilpailut ja erityisesti Myllypuron kampuksella toimiva yhteistyöalustan Metropolia SmartLab, jonka puitteissa järjestetään tammikuussa 2026 Future Hospitality Challenge.
Kilpailussa haastetaan innovatiiviset tiimit ja yritykset suunnittelemaan seuraavan sukupolven ratkaisuja, jotka yhdistävät saumattomasti majoituspalvelut, paikalliset yritykset ja kestävät teknologiat yhdeksi yhtenäiseksi ekosysteemiksi. Tavoitteena on vahvistaa yritysten välistä yhteistyötä, tukea vihreää siirtymää ja rakentaa skaalautuva, kansainvälisesti vientikelpoinen palvelukonsepti tulevaisuutta varten.
Myllypuron älykampuksesta onkin nopeasti kehittymässä kansainvälisesti tunnistettu esimerkki kestävästä ja innovatiivisesta kampuskehittämisestä
Oulun yliopiston koordinoima ja STEKin rahoittama energia-alan kansainvälinen harjoitteluohjelma vei väitöskirjatutkija Sandaruwan Jayaweeran Tokioon tutkimaan, miten langaton viestintä, automaatio ja robotiikka voivat parantaa rakennustyömaiden turvallisuutta ja energiatehokkuutta.
Harjoittelu Shimizu Corporationilla avasi uusia mahdollisuuksia Suomen ja Japanin väliseen tutkimusyhteistyöhön.
Tutkimusta ja tuotekehitystä saman pöydän ääressä
Shimizu Corporation on yksi Japanin suurimmista rakennusalan toimijoista, ja sen innovaatioyksikkö NOVARE toimii alustana tulevaisuuden teknologioiden kehitykselle. Sandaruwan Jayaweera pääsi harjoittelunsa aikana työskentelemään tiimien kanssa, jotka kehittävät autonomisia rakennusrobotteja, GNSS-paikannusta hyödyntäviä työkoneita, simulaatiotyökaluja vaativiin työmaaympäristöihin sekä uuden sukupolven langattomia viestintäjärjestelmiä.
Yhteistyö toi konkreettisen näkökulman siihen, miten viestintäteknologiat tukevat työmaiden automaatiota, energiatehokkuutta ja turvallisuutta.
V2X-teknologia turvallisuuden edistäjänä
Jayaweeran tutkimus keskittyy langattoman viestinnän rooliin älykkäissä ja autonomisissa järjestelmissä. Tokiossa hän tarkasteli erityisesti V2X-teknologian soveltamista rakennustyömaille. Alun perin tieliikenteen turvallisuutta varten kehitetty V2X mahdollistaa reaaliaikaisen sijainti- ja liikeinformaation välittämisen koneiden, robottien, droonien ja työntekijöiden välillä.
Rakennusympäristöissä viestintä kohtaa kuitenkin poikkeuksellisen haasteellisia olosuhteita: esimerkiksi muuttuvia rakenteita, näkyvyysesteitä ja metallipintojen aiheuttamia heijastuksia. Keskustelut Shimizun robotiikka- ja viestintäasiantuntijoiden kanssa auttoivat täsmentämään, millaisia viive-, luotettavuus- ja energiankulutusvaatimuksia teknologialle asetetaan. Opit tukevat suoraan Jayaweeran väitöskirjatyötä Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications -yksikössä.
Oppia Japanin rakennusalan kehityssuunnista
Teknisen osaamisen lisäksi harjoittelu tarjosi näkymän japanilaiseen rakennusalaan, joka hakee ratkaisuja ikääntyvän työvoiman haasteisiin ja turvallisuuden parantamiseen. Automaation, robotiikan ja etäohjausteknologioiden tarve kasvaa nopeasti, ja tämä tekee viestintätekniikoiden luotettavuudesta entistä tärkeämpää. Japanilainen työskentelykulttuuri – tarkkuus, kunnioitus, yhteistyö ja jatkuva parantaminen – tuki sujuvaa yhteistyötä Shimizun tiimien kanssa ja tarjosi arvokasta kulttuurista ymmärrystä.
Perusta tulevalle tutkimusyhteistyölle
Harjoittelun päätteeksi Jayaweera esitti ehdotuksen siitä, miten V2X-pohjaiset turvallisuusviestit voitaisiin sovittaa rakennusympäristöihin. Harjoittelun aikana nousseet tutkimusaiheet avaavat mahdollisuuksia jatkoyhteistyölle Shimizun ja Oulun yliopiston välillä muun muassa drooniviestinnän, rakennusrobotiikan ja työmaiden turvallisuusratkaisujen aloilla.
Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa tulevaisuuden työmaita
Tokion-harjoittelu osoitti, miten langattoman viestinnän tutkimus voidaan yhdistää suoraan rakennusalan käytännön tarpeisiin. STEKin tukema ohjelma vahvisti Suomen ja Japanin tutkimusyhteistyötä ja tuotti arvokasta tietoa tulevaisuuden älykkäiden ja energiatehokkaiden työmaiden kehittämiseen.
Lue alkuperäinen blogiteksti Oulun yliopiston sivuilta
