Kasvu Openin Kasvuohjelma saa STEK ry:ltä rahoitusta, jonka avulla sähkötekniikan ja energia-alan yrityksille tarjotaan maksutonta asiantuntijasparrausta kasvun ja innovaatioiden vauhdittamiseksi.
Ohjelman tavoitteena on tukea sähkötekniikan ja energia-alan yritysten kasvua, uudistumista ja innovaatioiden kaupallistamista. Rahoituksen avulla ohjelmaan valitaan 15 yritystä, jotka saavat maksutonta asiantuntijasparrausta liiketoiminnan kehittämiseen sekä tutkimus- ja tuotekehitystavoitteiden kirkastamiseen.
Laaja asiantuntijaverkosto ja yhteistyö
Ohjelman toteutuksessa hyödynnetään Kasvu Openin laajaa asiantuntijaverkostoa, johon kuuluu yli 1600 osaajaa eri toimialoilta. Ohjelmaan osallistuvat asiantuntijat valitaan yritysten tarpeiden ja tavoitteiden perusteella, ja mukaan kutsutaan myös korkeakoulujen edustajia sekä rahoittajia.
Tavoitteena on synnyttää yhteistyötä, uudistavaa tutkimusta ja vahvistaa innovaatioiden kaupallistamista.
Maksutonta sparrausta mukaan valituille yrityksille
Ohjelma sisältää kokonaisuudessaan neljä tapahtumapäivää, joista osa toteutetaan digitaalisesti ja osa livenä. Sparrauksesta kiinnostuneet yritykset hakevat ohjelmaan täyttämällä digitaalisen kasvuyritysanalyysin. Työkalu auttaa yrityksiä syventämään ymmärrystä omista kehitystarpeistaan ja resursseistaan. Osallistuminen on yrityksille maksutonta.
Ohjelmatoteutuksia tukevat myös Kasvu Openin valtakunnalliset kumppanit. Vuonna 2025 mukana kumppaneina olivat mukana mm. Nordea, Varma, Yritysjuristi,TT-säätiö, TeamTailor ja Boardio.
STEKin rahoituksen merkitys
Rahoitus tukee suoraan STEKin tavoitteita edistää päästöttömän, tehokkaan ja turvallisen energiajärjestelmän syntymistä. Ohjelman vaikuttavuus näkyy yritysten kasvukyvyn vahvistumisena, uusina työpaikkoina sekä yksityisten ja julkisten resurssien tehokkaampana hyödyntämisenä.
Tavoitteena kasvu ja innovaatioiden kaupallistaminen
Kasvuohjelman tuloksena osallistuvien yritysten kasvusuunnitelmat kirkastuvat seitsemän asiantuntijatapaamisen myötä. Näiden pohjalta voidaan tunnistaa alan yritysten kehitystarpeita, osaamispuutteita, työllistämistavoitteita ja rahoitustarpeita. Lisäksi ohjelma vahvistaa yritysten välistä yhteistyötä ja vertaisoppimista.
LUT-yliopiston tutkimus paljastaa merkittävän keinon sähkömarkkinoiden vakauttamiseen: tuuli- ja aurinkovoiman hajauttaminen eri puolille Suomea vähentää sähkön hintavaihteluita, parantaa investointien kannattavuutta ja tehostaa sähköjärjestelmän toimintaa.
Energiamurroksen myötä uusiutuvan energian tuotanto kasvaa nopeasti, ja tuotantolaitosten sijainnin merkitys korostuu. LUTin tutkijat kehittivät menetelmän, jolla voidaan arvioida, miten uusi tuotantokapasiteetti ja sen sijoittuminen vaikuttavat markkinahintaan, investointien tuottoon ja yhteiskunnallisiin hyötyihin.
Haasteena hintakannibalisaatio
Kun tuulivoimaa keskitetään maantieteellisesti, tuotantohuiput osuvat päällekkäin, mikä laskee sähkön markkinahintaa ja heikentää tuottajien tuloja. Suomessa ilmiö on voimakkainta länsirannikolla, jossa suurin osa tuulivoimasta tuotetaan. Aurinkovoimassa alueellista hintakannibalisaatiota ei vielä havaita merkittävästi.
Tutkimuksen havainnot
Analyysi perustui ERA5-säätietoihin ja Nord Poolin hintadataan. Tulosten mukaan hajauttaminen vähentää kannibalisaatiota ja tasaa hintavaihteluita. Uuden kapasiteetin sijoittaminen eri puolille Suomea voisi laskea sähkön keskihintaa ja parantaa investointien kannattavuutta.
Johtopäätös
Uusiutuvan energian voimalat ovat tervetulleita, kunhan niiden sijoituspaikat valitaan huolellisesti taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset huomioiden.
Lisätietoja: Jukka Lassila, Professori, Jukka.Lassila @ lut.fi, +358 50 537 3636 Markus Salmelin, Nuorempi Tutkija, Markus.Salmelin @ lut.fi
Kiinteistötason saarekekäyttöratkaisut ovat nopeasti yleistymässä suomalaisissa omakotitaloissa ja maatiloilla. Niiden turvallinen toteutus vaatii nykyistä parempaa suunnittelua ja valvontaa, todetaan tuoreessa Tampereen yliopiston ja TAMKin raportissa.
Mitä ovat saarekekäyttöratkaisut?
Saarekekäyttöratkaisu tarkoittaa sähköjärjestelmää, jossa kiinteistö pystyy toimimaan itsenäisesti, erillään yleisestä sähköverkosta esimerkiksi sähkökatkon aikana. Tällöin sähköä tuotetaan ja jaetaan paikallisesti esimerkiksi akkujen, aurinkopaneelien tai aggregaatin avulla. Saarekekäyttö mahdollistaa esimerkiksi kriittisten laitteiden toiminnan myös silloin, kun sähköverkosta ei tule virtaa.
Raportissa määritellään: ”Saarekekäyttöratkaisuilla tarkoitetaan kiinteistön sähköjärjestelmän toteutuksia, joissa verkko voi toimia erillään jakeluverkosta. Varavoimalla viitataan erityisesti säädösten edellyttämiin varajärjestelmiin, kuten maatiloilla käytettäviin aggregaatteihin, jotka muodostavat yhden saarekeratkaisun muodon. Mikroverkolla puolestaan tarkoitetaan laajempaa teknistä kokonaisuutta, joka sisältää tuotannon, varastoinnin ja ohjauksen, ja jolla on kyky toimia sekä rinnan jakeluverkon kanssa että erillään siitä.”
Suunnittelun ja valvonnan puutteet riski
Raportin mukaan energiamurros ja sähköistyminen tuovat uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. ”Omakotitalojen sähköverkkojen rakenteet ovat monimutkaistuneet merkittävästi viime vuosien aikana, ja niiden turvallinen sekä toimintavarma toteutus edellyttää suunnittelijalta syvällistä aihealueen tuntemusta ja erityisosaamista”, korostaa professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta.
Raportissa painotetaan, että nykyinen lainsäädäntö jättää liikaa vastuuta kiinteistön omistajalle. ”Omakotitaloasujan tai kiinteistön omistajan kyky toimia tilaajan roolissa, eli kyky tuntea sähköasennuksiin liittyvä säädöstausta ja osata vaatia niiden toteutumista, on myös yleisesti rajallinen”, toteaa DI Kari Kallioharju TAMKista. ”Tämän vuoksi vaatimukset suunnittelun sisällölle ja suunnittelijoiden pätevyyksille tulee perustua riippumattomiin ja virallisesti valvottuihin kriteereihin.”
Raportin tekijät vaativatkin muutoksia lainsäädäntöön: ”Ensimmäinen kehitysaskel olisi sähköturvallisuuden keskeisimpään lainsäädäntöön sisällytettävä vaatimus sähkösuunnittelijan nimeämisestä sekä suunnittelijoiden pätevyysvaatimuksien määrittelystä”, raportissa linjataan.
Teknisellä puolella raportti nostaa esiin muun muassa kriittisten kuormien tunnistamisen, vikasuojauksen ja laitevalmistajien ratkaisujen erot. ”Käytännön toteutuksissa tulisikin alun perin suunnitellun järjestelmän laajennuksen yhteydessä varmistua myös uudenlaisten tuotanto- ja kuormituskombinaatioiden toiminnasta”, muistuttaa DI Lasse Peltonen.
Johtopäätös
Raportin keskeinen viesti on selvä: saarekekäyttö voi parantaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja energiajärjestelmän resilienssiä, mutta vain, jos suunnittelu, dokumentointi ja valvonta ovat kunnossa.
Alakouluille suunnattu Heurekan PopUp-kiertue tulee syksyllä Varsinais-Suomeen. Kiertueen reitti valitaan niiden koulujen kesken, jotka ilmoittavat itsensä mukaan. Opettajat, nyt kannattaa toimia ja hakea mukaan!
PopUp on kiertävä 20 minuutin tiedeshow, jossa koululaiset pääsevät näkemään ja osallistumaan erilaisiin tiedekokeisiin ja -demonstraatioihin. Tällä kertaa Heureka PopUp vierailee marraskuussa 3.-14.11. Turun ja Porin väliselle alueella. Tiedeshow on suomenkielinen ja sitä mahtuu katsomaan noin 100 ihmistä riippuen esitystilasta.
Haku on auki 12.9. asti. Hae mukaan Heurekan sivuilla!
STEK ry rahoittaa suomenruotsalaisille yläkouluille ja lukioille suunnattua, joka vuosi järjestettävää tiedekilpailua, joka tavoittaa vuosittain 2000 oppilasta. Kilpailun kaksi sarjaa, Sjukampen seitsemäsluokkalaisille ja Teknatur 8.-9. luokkalaisille huipentuvat keväisin Arcada-ammattikorkeakoululla järjestettyyn tapahtumaan.
Tapahtumapäivässä ratkotaan haastemuotoista ryhmätyötehtäviä, jotka liittyivät tänä vuonna meren pelastamiseen robotiikan ja tekoälyn avulla. Tapahtumapäivänä Arcadaan kokoontui 100 oppilasta opettajineen 16 suomenruotsalaisesta koulusta eri puolilta Suomea.
Luonnontiedekilpailu Teknatur alkaa koulutyön ohessa ratkottavilla tehtävillä, joiden perusteella valitaan osallistujat jatkoon ja huhtikuussa huipentuvaan tapahtumaan. Arcadan lopputapahtumassa oppilaat muodostavat koulujen rajat ylittäviä ryhmiä ja harjoittelevat samalla työskentelyä muiden, entuudestaan tuntemattomien samanikäistensä kanssa. Ryhmätyöskentely kuuluu joskus olevan niin antoisaa, että tapahtumassa löytyy uusia ystäviä ja yhteyttä pidetään vielä kilpailun jälkeenkin.
Haasteiden ratkaisu kehittää työelämätaitoja
Ryhmäytymistä tuetaan lämmittelevillä tehtävillä, jonka jälkeen aletaan ratkoa varsinaista haastetta. Ratkaisun keksittyään ryhmällä oli kolme minuuttia aikaa pitchata idea. Monet ryhmistä pyrkivät ratkaisemaan meren rehevöitymis- ja roskaongelmia.
Haasteen ratkaiseminen kehittää työelämässä tarpeellisia ryhmätyötaitoja ja ongelmanratkaisua, sekä auttaa ymmärtämään kuinka teknologiaa voi hyödyntää monimutkaisissa haasteissa. Oppimista ja ideointia tukee myös se, että tapahtumapäivästä on rakennettu hauska – yhtään väheksymättä sitä, että Teknatur-tapahtuma mahdollistaa poissaolon koulusta ja muiden samanikäisten suomenruotsalaisten nuorten tapaamisen.
Motiva Services Oy:n kulutusjouston viestintähankkeessa vuosina 2024–2025 kehitettiin verkkosisältöjä, koottiin palveluntarjoajia ja toteutettiin laajaa kampanjointia, jonka myötä kotitaloudet löytävät aiempaa helpommin sopivan ratkaisun sähkönkulutuksen ohjaamiseen. Selkeä viestintä ja käytännön esimerkit voivat tuoda jouston osaksi arkea.
Sähkönkäytön ohjaaminen pörssihinnan mukaan tuli suomalaisille tutuksi lämmityskaudella 2022–23, jolloin Venäjän hyökkäyssodasta alkanut energiakriisi aiheutti huomattavia hintaheilahteluja ja jopa tarvetta ajoittaiseen kulutuksen rajoittamiseen. Energiakriisi vauhditti käynnissä ollutta energiamurrosta, ja sääriippuvaisen sähköntuotannon kasvu lisää tarvetta kulutuksen joustamiselle tuotantotilanteen mukaan.
Aikaiset omaksujat keräävät jo hyötyjä
Kulutusjouston viestintähankkeessa pientalo-omistajille ja -asukkaille tehdyssä kyselyssä ilmeni, että erilaisia automaatioratkaisuja kulutuksen ohjaukseen hinta- tai aikaperusteisesti hyödyntävät etenkin uusien teknologioiden aikaiset omaksujat ja tietotekniikan osaajat. Edelläkävijät ovat myös halukkaita kertomaan kokemuksistaan.
Yleisimmin ohjattavia laitteita ovat lämminvesivaraaja, sähköpatterit tai lattialämmitys sekä ilmalämpöpumppu. Käytössä oli monenlaisia ratkaisuja ohjelmoitavista releistä kokonaisvaltaisiin kotiautomaatioratkaisuihin. Hinnan sijaan ohjausta tehdään yhä myös kellokytkimillä tai muulla aikaohjauksella.
Monissa vastauksissa korostui tarkalla ohjauksella saavutettu taloudellinen hyöty, mutta myös vaivattomuus ja etähallinnan edut nousivat esille. Harmia sen sijaan on koettu erilaisten järjestelmien heikosta yhteensovittamisesta: sähkön kulutus- ja hintatietoja, aurinkopaneelien tuottoa ja lämpöpumpun ohjausta seurataan omista käyttöliittymistä.
Kyselyn pohjalta laadittuja kohde-esittelyjä sekä laajempi yhteenveto kyselyn tuloksista julkaistaan Motivan verkkopalvelussa loppukesän 2025 aikana.
Tutkimustieto ja asiantuntijoiden näkemykset tukena
Kulutusjouston viestintähanke toteutettiin yhteistyössä STEK ry:n, Energiaviraston ja Fingridin kanssa. Hankkeen alkuvaiheessa Motivan asiantuntijat osallistuivat STEK:n rahoittaman ja Swecon toteuttaman asiantuntijoille suunnatun työpajan järjestelyihin. Työpaja lisäsi osallistujien ymmärrystä kotitalouksien kulutusjoustosta sekä verkotti kulutusjouston kanssa toimivia tahoja. Työpajassa tuotettiin taustoittavaa tietoa viestinnän suunnitteluun, kohdentamiseen ja toteuttamiseen.
Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Flaire-tutkimushankkeen kanssa, jossa tutkitaan kulutusjoustoon perustuvien ratkaisujen mahdollisuuksia ja esteitä kotitalouksissa ja kunnissa energiajärjestelmän muutosjoustavuuden ja vähähiilisyyden turvaamiseksi. Flaire-hanketta rahoittaa Suomen akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. Tutkimushankkeessa muun muassa järjestettiin energia-aiheinen kansalaiskokous, jossa osallistujat saivat tietoa Suomen energiajärjestelmästä ja pohtivat hyväksyttäviä keinoja kotitalouksien kulutuksenohjaukseen.
Kulutusjousto arjen tasolle
Motivan viestintätoimien ja -materiaalien tavoitteena on esitellä sähkönkäytön ohjaamisen keinoja kansantajuisesti, käytännönläheisesti ja neutraalisti. Tietoa kerättiin Ajoita ajoissa -kampanjasivustolle, josta saa tietoa kulutusjouston taustasta, sähkösopimuksista sekä eri laiteryhmille soveltuvista ohjausratkaisuista.
Palvelun hankintaa helpottamaan Motiva aloitti keväällä palveluja tarjoavien yritysten listaamisen siten, että kustakin palvelusta ilmoitetaan toimitustapa, alueellinen saatavuus, kohderyhmä, toimittajan kuuluminen Luotettava kumppani -palveluun, sekä ohjattavat laitteet ja ohjaustapa. Kulutusjoustoratkaisujen tarjoajat siirtyvät loppuvuodesta 2025 julkaistavaan sähköiseen hakemistoon, josta kotitaloudet, taloyhtiöt ja pk-yritykset voivat etsiä erilaisia energiapalveluja ja -neuvontaa tarjoavia yrityksiä ja organisaatioita.
Motiva jatkaa kulutusjoustoviestintää osana valtakunnallista kuluttajien energianeuvontaa ja lokakuussa järjestettävää Energiansäästöviikkoa.
Hae mukaan STEK-kummiluokkavierailuihin! STEK mahdollistaa taas 80 alakoululuokalle maksuttoman vierailun tiedekeskus Heurekassa syksyllä 2025. Vierailu pitää sisällään omatoimista kiertelyä näyttelyissä sekä ohjatun työpajan, joissa tutustutaan monipuolisesti sähköön.
Kummiluokkana saatte ilmaiset kuljetukset koululta Heurekaan ja takaisin, pääsyn Heurekan näyttelyihin sekä työpajan, jonka teemana on kaupungin sähköistäminen. Työpajan kesto on 60 minuuttia, jonka jälkeen kannattaa varata aikaa näyttelyihin tutustumiseen.
Kummiluokkavierailut ovat varattavissa maanantai-, tiistai- ja perjantaipäiville, jolloin työpajat alkavat klo 9.00, 10.30 ja 12.30.
STEK jakaa rahoittamansa hankkeet kolmeen koriin, jotka ovat alan koulutuksen ja opetuksen kehittäminen, TKI-hankkeet sekä muut hankkeet. Metropolian laajassa yhteistyössä rahoitusta on kohdistettu erityisesti ensimmäiseen koriin vahvistamaan talotekniikan ja rakennusautomaation opetusta ja osaamista. Hyvä esimerkki yhteistyöstä on Metropolia Älykampus.
Vuonna 2020 käynnistettiin STEKin ja Metropolian viisivuotinen yhteistyöhanke Kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallinta, hyödyntäminen ja siirtovaikutukset. Siinä kehitetään ja ylläpidetään täyden mittakaavan kiinteistöön sijoittuvaa sekä talo- ja sähkötekniikan että rakennusautomaation oppimisympäristöä, Myllypuro Älykampusta.
Dataa olosuhdehallinnan ja energiaratkaisujen käyttöön
Hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuja, mm. smart grid -kysyntäjoustoa kiinteistötasolla sekä palveluita ja tekoälyratkaisuja olosuhteiden hallintaan. Projektissa rakennettiin moderni tutkimus- ja oppimisympäristö, joka soveltuu sekä huonetilojen että muun rakennetun ympäristön tutkimukseen ja opetukseen.
Hankkeen tulokset antavat valmiuksia kehittää Metropolian etäopetusta jatkossa mm. aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Jo hankkeen aikana on kyetty siirtämään sen keskeiset tulokset ja toimintatavat käytäntöön. Niitä on viety osaksi kiinteistö- ja rakennusalan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opintoja ja tuotettu niihin uusia opetussisältöjä.
Kysyimme Metropolian teknologiapäällikkö Harri Hahkalalta, mitä monivuotinen hanke on tarjonnut koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen käytännön tasolla. Hän kertoi, että opiskelijat ja opiskelijaryhmät ovat saaneet ainutlaatuiset mahdollisuudet projekteihin, aineiston keruuseen ja harjoitustöihin.
– Kyse ei ole vain kattavasta kiinteistöä koskevasta datasta, vaan myös mihin kaikkeen sitä voidaan käyttää. Toiminta yltää aina Helsingin kaupungin ja yritysten kanssa tehtävään innovaatio- ja kehitystyöhön asti.
Uudet oppimismenetelmät ja -ympäristöt ahkerassa käytössä
Esimerkkinä Hahkala mainitsee kampuksen kiinteistöä koskeva sijaintitäsmällisen sääennusteen, jota tekoäly on opetettu tuottamaan yleisten sääasemien tietojen pohjalta. Näin kiinteistöä voidaan ohjata ennakoivasti, mikä säästää energiaa sekä parantaa olosuhteita ja rakennuksen käyttäjien hyvinvointia.
– Opiskelijat pääsevät hyödyntämään uusinta tietoa ja saavat parhaat valmiudet viedä osaamista yrityksiin valmistuttuaan. Virtuaalisuus ja erilaiset uudet oppimismenetelmät on otettu käyttöön, ja olemme onnistuneet rakentamaan erinomaiset tilat ja infrat tukemaan niitä, hän kertoo.
Esimerkkejä on kolmella tasolla: koko kiinteistön kattava virtuaalinen Living Lab Smart Campus, sisätiloihin rakennettu älykoti SmartLab ja sen virtuaalinen kaksonen sekä virtuaalinen talotekniikanlaboratorio.
Rakennussähkö ja -automaatiotekniikan virtuaalinen laboratorio (RAVi) -hankkeessa kampuksen talotekniikan kojeistoja 3D-mallinnettiin ja tuotettiin siitä virtuaalinen talotekniikanlaboratorio. Siellä oppilaat voivat harjoitella VR-lasit päässä esimerkiksi ilmanvaihtokoneen huoltoa.
– Ratkaisua käytetään jo aihetta opiskelevien opetuksessa Metropoliassa ja Stadin ammatti- ja aikuisopistossa. Hanke tehtiin STEKin erityisrahoituksella ja toteutettiin opiskelijatöinä, Harri Hahkala sanoo.
Metropolian yhteistyömalli perustuu vuoropuheluun yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa, jotta opetusta kyetään suunnittelemaan mahdollisimman osuvasti työelämän tarpeisiin. Näin saadaan myös STEKin rahoitukselle maksimaalinen vaikuttavuus, mikä kantautuu valmistuneiden opiskelijoiden mukana työelämään sekä osaamisena että valmiutena työskennellä uusimillakin menetelmillä ja työkaluilla.
HeadPower Oy ja Sähkö- ja Teleurakoitsijat STUL ry ovat julkaisseet tutkimusprojektinsa Sähkönjakeluverkon investointien hiilijalanjälki tulokset. Projektin tavoitteena oli tarjota sähköverkkoalalle kattavaa tietoa investointien päästölähteistä ja päästövähennysmahdollisuuksista sekä kehittää yhtenäinen raportointimalli. Tulokset esiteltiin hankkeen loppuseminaarissa 27.5.2025.
Keskeiset tulokset
0,4 ja 20 kV:n sähköverkkojen EV-yksiköille on määritetty päästökertoimet
EV-yksiköiden hiilijalanjälkitaulukko & laskuri
Tunnistettu investointien keskeisimmät päästölähteet ja päästövähennysmahdollisuudet malliverkkojen avulla
Päästövähennysmahdollisuudet tunnistettiin: hankinnassa, suunnittelussa, rakentamisessa ja dokumentoinnissa, koneiden päästöissä, valmistuksessa, logistiikassa ja kierrätyksessä
Toimialalle luotu yhteinen raportointimalli polttoainetietojen ja maamassojen päästöjen keräämiseen.
Tehty malliasiakirjat toimialan yritysten käyttöön
Kuvattu materiaalitoimittajien ja urakoitsijoiden päästö- ja kierrätysmateriaalitavoitteet kilpailutuksissa ja urakkaohjeissa
Luotu suositukset suunnitteluun ja urakointiin
Jatkokehitys
Jokaisen sähköverkkoalan toimijan tulee soveltaa tämän tutkimusprojektin tuloksia ja muodostaa yhdessä kumppaniensa kanssa tavoitteet ja suunnitelmat kohti vähäpäästöisen verkon rakentamista. Seuraavina vaiheina tunnistettiin tarve määritellä päästökertoimet sähköasemille ja siirtoverkoille sekä laskea hiilijalanjälki myöhemmille elinkaaren vaiheille, kuten käyttö ja purku. Tuloksena muodostetut päästökertoimet vaativat tulevaisuudessa jatkuvaa tarkentamista ja päivittämistä.
Sähköalan standardointi ei kahlitse luovuutta tai rajoita innovaatioita – päinvastoin, se edistää niitä varmistamalla yhteensopivuuden, turvallisuuden ja skaalautuvuuden. Käytännössä työ on sähköteknisten tuotteiden, järjestelmien ja toimintatapojen yhtenäistämistä ja määrittelyä.
Olemassa olevien standardien hyödyntäminen tuotekehityksessä lienee kaikille toimijoille itsestään selvää. Kun puhutaan innovaatiotoiminnasta, on uusien standardien luominen ja niiden sisältöön vaikuttaminen elinehto. Yritysten, tutkimuslaitosten ja jopa startupien kannattaakin osallistua standardointityöhön. Näin ne voivat itse vaikuttaa markkinoihin ja nopeuttaa omien innovaatioidensa käyttöönottoa.
Asiantuntijat vauhdittavat yhdessä energiamurrosta
– Standardit varmistavat, että uudet teknologiat ja tuotteet ovat yhteensopivia olemassa olevien järjestelmien kanssa. Sähköautojen latauslaitteet ja -järjestelmät ovat osuva esimerkki niiden merkityksestä. Jo varhaisessa vaiheessa yhteisesti sovitut standardit ovat tehneet sähköisen liikenteen kasvun mahdolliseksi, silti tämänkin alueen standardoinnin tarve jatkuu kehityksen edetessä, SESKOn toimitusjohtaja Anna Tanskanen kertoo.
SESKO ry on sähköteknisen alan standardoinnin kansallinen vastuuorganisaatio, jonka jäsenet edustavat kattavasti koko sähköalaa. Sen asiantuntijaryhmissä suomalaiset teknologiaosaajat voivat osallistua standardien laadintaan ja saada ensikäden tietoa tulevista käytännöistä. Seskolaiset ohjaavat työtä, jota he tekevät yhdessä sähköalan kansainvälisen standardointiorganisaatio IEC:n ja vastaavan eurooppalaisen CENELECin asiantuntijoiden kanssa.
– Standardointiin ryhdytään tänään myös strategisilla vaikuttamisen tavoitteilla, toki rinnallaan perinteiset tarkoitusperät kuten järjestelmien yhteensopivuuden varmistaminen, sähköturvallisuuden edistäminen ja kaupan edistäminen. Maailman geopolittinen tila on kannustanut uusiin kilpailuasetelmiin, jolloin uusia keinoja pärjätä ja kilpailla punnitaan ahkerasti, Tanskanen kertoo.
Sähköalan standardointi on myös vahvasti läsnä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Niistä yksi on tavoite 7, puhdas energia ja edulliset, luotettavat ja uudenaikaiset energiapalvelut kaikille.
– Nopeatahtinen energiajärjestelmän uudistaminen on itsessään tuonut paljon päivitettävää sekä uutta standardoitavaa. Lisäksi sähköalan standardoinnin kenttä laajentuu myös horisontaalisesti, alkaen kyberturvallisuudesta aina kvanttiteknologiaan ja jopa aivoliittymiin asti, hän kuvailee.
Standardointi noussut kansainväliseksi kilpailutekijäksi
Tärkeä osa STEKin strategiaa on turvata sähköalan standardoinnin tulevaisuus tukemalla SESKOn toimintaa vuosittaisella avustuksella. Avustuksen juuret löytyvät yhdistysten yhteisestä historiasta. Sähköteknistä standardointia rahoitti aikanaan Sähkötarkastuskeskus ry (SETI), jonka osasto SESKO oli. SETIn toiminnan päättyessä 1995 sen jatkajaksi perustettiin STEK. Tällöin, jo vuonna 1965 yhdistykseksi perustettu SESKO, jatkoi itsenäisenä toimijana.
STEK sai tehtäväkseen muun muassa hallinnoida SETIn jälkeensä jättämää varallisuutta, joka oli alun perin lähtöisin sähköalan järjestöiltä. Voimaan jäi SETIn perustamisen aikainen periaate, jonka mukaan osa sen tuotoista käytetään sähköteknisen standardoinnin tukemiseen. Tämä on luontevaa jatkumoa, sillä SESKOn jäsenet ovat paljolti samoja järjestöjä kuin oli SETIllä, ja nyt osin myös STEKillä.
Erityisen tärkeänä STEK näkee SESKOn vaikutuksen sähköistyvän yhteiskunnan mahdollistajana. Meneillään on pitkäjänteinen työ energiajärjestelmän uudistamiseksi niin, että se on päästötön, turvallinen ja tehokas. Tämä on STEKin mission ytimessä ja edellyttää sähköteknistä standardointia.
SESKO edistää toiminnallaan suomalaisten innovaatioiden pääsyä kansainvälisille markkinoille ja kytkeytyy sitä kautta STEKin rahoituksen vaikuttavuuteen. Lisäksi on huomattu, että standardoinnin merkitys kansallisen ja eurooppalaisen kilpailukyvyn tekijänä on kasvanut ratkaisevasti viime vuosina.
Suomeen onkin päätetty Petteri Orpon hallitusohjelmassa luoda kansallinen standardointistrategia, jolla halutaan varmistaa yritystemme kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. EU:sta eurooppalainen standardointistrategia löytyy jo vuodelta 2022, ja Amerikoissa kriittisiä teknologioita käsittelevä standardointistrategia julkaistiin Washingtonissa vuonna 2023.
STEKin avustus tuo vakautta rahoituspohjaan
Sähköteknisen standardoinnin jatkuvuus tulee varmistaa paitsi merkityksen myös tarpeiden kasvun vuoksi. Sähköistymisen kiihtyvä kehitys on tuonut kokonaan uusia aihepiirejä standardoinnin kohteeksi. Standardoinnin kentällä on siis yhä enemmän tehtävää samaan aikaan, kun sen rahoituspohjassa tapahtuu muutoksia kuten supistuva valtionrahoitus.
– Standardointi vaatii töitä eikä sen tekeminen voi tapahtua vapaaehtoisvoimin. Kyse on jo yhteiskunnan toimivuudenkin kannalta kriittisestä toiminnosta. Myös loppukäyttäjät – me tavalliset kuluttajat – usein unohdamme, että ilman standardeja sähköistetty elämämme menee hankalaksi, sanoo STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu.
– Standardit ovat ikään kuin käyttöjärjestelmät, niitä on pakko olla olemassa ja niitä on kehitettävä jatkuvasti. Tapa maksaa standardien kehittämisestä ja saatavuudesta on muuttunut digitalisaation myötä. Se on haaste, jonka voittamisessa haluamme olla tukena SESKOlle.
Sähkötekniselle standardoinnille tulee siis varmistaa vakaa taloudellinen perusta. STEKille on siksi tärkeää pitää tulevaisuudessakin kiinni periaatteesta tukea SESKOn toimintaa. Lisäksi se palvelee erinomaisella tavalla STEKin päämäärää energiamurroksen vauhdittamisesta sekä rahoituksesta, jolla on vaikuttavuutta.
