STEK on myöntänyt rahoituksen selvityshankkeelle, jonka tavoitteena on kartoittaa sähkö‑ ja energia-alan osaamistarpeita sekä yliopistokoulutuksen kehittämiskohteita. Hanke toteutetaan FITech‑verkoston yhteistyönä, ja sen koordinaattorina toimii Oulun yliopisto. Selvityksen tulosten odotetaan tukevan alan koulutuksen uudistamista ja varmistavan, että yliopistojen tarjoama opetus vastaa tulevaisuuden energia-alan muuttuviin vaatimuksiin.

Kohti työelämärelevanttia koulutusta

Laajassa selvityksessä tarkastellaan muun muassa, mitä osaamista energia‑ala tarvitsee tulevina vuosina, millaisia sähkö‑ ja energia‑alan opintoja suomalaiset yliopistot tällä hetkellä tarjoavat, missä kohdin koulutusta tulisi kehittää, jotta se vastaisi energiamurroksen, turvallisuuden, digitalisaation ja kestävyyden vaatimuksiin sekä miten yliopistojen välinen työnjako ja yhteistyö voisi tehostua.

Hanke toimii esiselvityksenä laajemmalle koulutuksen kehitysohjelmalle, jonka tarkoituksena on vahvistaa syventävien opintojen tarjontaa, edistää yliopistojen profiloitumista sekä kasvattaa osaamista niin tutkinto-opinnoissa kuin jatkuvan oppimisen tarjonnassa.

Tuloksena kattava tilannekuva

Rahoituksen avulla laaditaan ensimmäistä kertaa systemaattinen selvitys siitä, millaista osaamista sähkö‑ ja energia‑ala tarvitsee energiamurroksen, digitalisaation, kyberturvallisuuden ja kestävyyden näkökulmista.

Selvityksen tulokset toimivat pohjana sähkö‑ ja energia-alan yliopistokoulutuksen uudistukselle. Hankkeessa alan toimijat rakentavat yhdessä osaamista, joka vastaa energiamurroksen, turvallisuuden ja kestävyyden haasteisiin.

Miksi tämä on tärkeää?

Sähkö‑ ja energia‑ala on murroksessa. Selvityksen tulokset tukevat yliopistoja rakentamaan koulutusta, joka valmistaa osaajia juuri niihin haasteisiin, joita energiajärjestelmän muutos – hiilineutraalisuus, turvallisuus, teknologian nopea kehitys – edellyttää. Kun ala muuttuu nopeasti, myös koulutuksen pitää muuttua mukana.

Oulun yliopiston koordinoima ja STEKin rahoittama energia-alan kansainvälinen harjoitteluohjelma vei väitöskirjatutkija Sandaruwan Jayaweeran Tokioon tutkimaan, miten langaton viestintä, automaatio ja robotiikka voivat parantaa rakennustyömaiden turvallisuutta ja energiatehokkuutta.

Harjoittelu Shimizu Corporationilla avasi uusia mahdollisuuksia Suomen ja Japanin väliseen tutkimusyhteistyöhön.

Tutkimusta ja tuotekehitystä saman pöydän ääressä

Shimizu Corporation on yksi Japanin suurimmista rakennusalan toimijoista, ja sen innovaatioyksikkö NOVARE toimii alustana tulevaisuuden teknologioiden kehitykselle. Sandaruwan Jayaweera pääsi harjoittelunsa aikana työskentelemään tiimien kanssa, jotka kehittävät autonomisia rakennusrobotteja, GNSS-paikannusta hyödyntäviä työkoneita, simulaatiotyökaluja vaativiin työmaaympäristöihin sekä uuden sukupolven langattomia viestintäjärjestelmiä.

Yhteistyö toi konkreettisen näkökulman siihen, miten viestintäteknologiat tukevat työmaiden automaatiota, energiatehokkuutta ja turvallisuutta.

V2X-teknologia turvallisuuden edistäjänä

Jayaweeran tutkimus keskittyy langattoman viestinnän rooliin älykkäissä ja autonomisissa järjestelmissä. Tokiossa hän tarkasteli erityisesti V2X-teknologian soveltamista rakennustyömaille. Alun perin tieliikenteen turvallisuutta varten kehitetty V2X mahdollistaa reaaliaikaisen sijainti- ja liikeinformaation välittämisen koneiden, robottien, droonien ja työntekijöiden välillä.

Rakennusympäristöissä viestintä kohtaa kuitenkin poikkeuksellisen haasteellisia olosuhteita: esimerkiksi muuttuvia rakenteita, näkyvyysesteitä ja metallipintojen aiheuttamia heijastuksia. Keskustelut Shimizun robotiikka- ja viestintäasiantuntijoiden kanssa auttoivat täsmentämään, millaisia viive-, luotettavuus- ja energiankulutusvaatimuksia teknologialle asetetaan. Opit tukevat suoraan Jayaweeran väitöskirjatyötä Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications -yksikössä.

Oppia Japanin rakennusalan kehityssuunnista

Teknisen osaamisen lisäksi harjoittelu tarjosi näkymän japanilaiseen rakennusalaan, joka hakee ratkaisuja ikääntyvän työvoiman haasteisiin ja turvallisuuden parantamiseen. Automaation, robotiikan ja etäohjausteknologioiden tarve kasvaa nopeasti, ja tämä tekee viestintätekniikoiden luotettavuudesta entistä tärkeämpää. Japanilainen työskentelykulttuuri – tarkkuus, kunnioitus, yhteistyö ja jatkuva parantaminen – tuki sujuvaa yhteistyötä Shimizun tiimien kanssa ja tarjosi arvokasta kulttuurista ymmärrystä.

Perusta tulevalle tutkimusyhteistyölle

Harjoittelun päätteeksi Jayaweera esitti ehdotuksen siitä, miten V2X-pohjaiset turvallisuusviestit voitaisiin sovittaa rakennusympäristöihin. Harjoittelun aikana nousseet tutkimusaiheet avaavat mahdollisuuksia jatkoyhteistyölle Shimizun ja Oulun yliopiston välillä muun muassa drooniviestinnän, rakennusrobotiikan ja työmaiden turvallisuusratkaisujen aloilla.

Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa tulevaisuuden työmaita

Tokion-harjoittelu osoitti, miten langattoman viestinnän tutkimus voidaan yhdistää suoraan rakennusalan käytännön tarpeisiin. STEKin tukema ohjelma vahvisti Suomen ja Japanin tutkimusyhteistyötä ja tuotti arvokasta tietoa tulevaisuuden älykkäiden ja energiatehokkaiden työmaiden kehittämiseen.

Lue alkuperäinen blogiteksti Oulun yliopiston sivuilta

Sähkö on yhä keskeisempi osa arkeamme ja sen turvallinen, toimiva ja kestävä käyttö perustuu pitkälti standardeihin. Jotta tulevilla sähköalan osaajilla olisi parempi ymmärrys standardien merkityksestä, on Sähköteknisen standardoinnin perusteet -verkko-opintojakso 2.0 kehitetty tukemaan sähköalan opintoja.

Monipuolinen kokonaisuus opiskelijoille ja ammattilaisille

Opintojakso on SESKO ry:n toteuttama ja STEK ry:n rahoittama hanke, jonka tavoitteena on tuoda standardointi lähemmäs opiskelijoita ja alan ammattilaisia. Kurssi tarjoaa selkeän kokonaiskuvan siitä, mitä sähkötekninen standardointi on, miten standardit syntyvät ja miksi niillä on niin suuri merkitys sähköturvallisuudelle, yhteensopivuudelle ja alan kehitykselle.

Noin yhdeksän tunnin laajuinen verkko-opintojakso koostuu teksteistä, videoista, tehtävistä ja tentistä. Se soveltuu erityisesti sähköalan opiskelijoille, mutta tarjoaa hyödyllistä perustietoa myös työelämässä toimiville asiantuntijoille. Kurssi on rakennettu siten, että standardien rooli avautuu konkreettisten esimerkkien kautta osana jokapäiväistä sähköistettyä yhteiskuntaa.

Standardointi tukee turvallisuutta, yhteensopivuutta ja alan kehitystä

Standardointi luo pohjan turvallisille tuotteille, toimiville järjestelmille ja reilulle kilpailulle. STEKin tuki mahdollistaa sen, että standardointiosaamista voidaan vahvistaa pitkäjänteisesti osana sähköalan koulutusta. Samalla varmistetaan, että Suomi pysyy mukana kansainvälisessä kehityksessä ja pystyy vaikuttamaan sähköalan tulevaisuuden ratkaisuihin.

Kurssi on korkeakouluopiskelijoille tarjolla osana opintoja, ja avoimella puolella se löytyy myös opin.fi-palvelusta, jolloin siihen voivat tutustua kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Oulun yliopiston tohtorikoulutettava Gihan Kodithuwakku vietti STEKin tuen avulla syksyn 2025 yritysharjoittelussa Shimizu Corporationilla Tokiossa.

Hän kertoo, että kokemus avasi täysin uusia tapoja hahmottaa energiajärjestelmiä ja niiden kehityspotentiaalia, ja laajensi näkökulmaa totutusta insinöörin katsannosta tutkijan havaintoihin.

Oppia käytännön kohteissa

Shimizu Corporation on yksi Japanin suurimmista ja teknologisesti edistyneimmistä rakennus- ja infrastruktuuriyrityksistä. Harjoittelun aikana Gihan tutustuikin Japanin johtaviin rakennus- ja energiainnovaatioihin, kuten älykkäisiin työmaihin ja maan ensimmäiseen vetyä hyödyntävään kaukolämpökattilaan.

Hänen päätehtävänään oli optimoida Shimizun NOVARE-innovaatiokeskuksen energia- ja varastointijärjestelmiä, etenkin vetyteknologian ja akkujen hyödyntämistä. Erityinen painopiste oli vedyn hyödyntämisessä osana tulevaisuuden energiaratkaisuja.

Oppiminen japanilaisella Shu–Ha–Ri‑mallilla

Harjoittelu rakentui japanilaisen Shu–Ha–Ri‑oppimismallin ympärille (Learn – Break – Create). Shimizu järjesti monipuolisia kohdevierailuja älyrakentamisen työmaille, vetypilotteihin ja suuriin rakennusprojekteihin.

Opittua syvennettiin analysoimalla dataa, kyseenalaistamalla oletuksia ja ideoimalla uusia ratkaisuja. Tämä auttoi konkreettisten kehitysehdotusten tuottamisessa Shimizun energianhallintajärjestelmään ja uusien mahdollisten liiketoimintamallien hahmottelemisessa.

Akkukierron ja uudelleenkäytön mahdollisuudet

Päätutkimustehtävän lisäksi Gihan tarkasteli myös sitä, miten uudelleenkäytettyjä akkuja voitaisiin hyödyntää rakennusalalla ja millaiset liiketoimintamallit sitä tukisivat. Erityisen hedelmällistä oli, että tarkastelu tuotti myös alustavia havaintoja Gihanin tulevaa väitöskirjatyötä varten.

Lue Gihanin kokemuksista Shimizulla hänen blogikirjoituksestaan

STEK ry rahoittaa suomenruotsalaisille yläkouluille ja lukioille suunnattua,  joka vuosi järjestettävää tiedekilpailua, joka tavoittaa vuosittain 2000 oppilasta. Kilpailun kaksi sarjaa, Sjukampen seitsemäsluokkalaisille ja Teknatur 8.-9. luokkalaisille huipentuvat keväisin Arcada-ammattikorkeakoululla järjestettyyn tapahtumaan. 

Tapahtumapäivässä ratkotaan haastemuotoista ryhmätyötehtäviä, jotka liittyivät tänä vuonna meren pelastamiseen robotiikan ja tekoälyn avulla. Tapahtumapäivänä Arcadaan kokoontui 100 oppilasta opettajineen 16 suomenruotsalaisesta koulusta eri puolilta Suomea.

Luonnontiedekilpailu Teknatur alkaa koulutyön ohessa ratkottavilla tehtävillä, joiden perusteella valitaan osallistujat jatkoon ja huhtikuussa huipentuvaan tapahtumaan. Arcadan lopputapahtumassa oppilaat muodostavat koulujen rajat ylittäviä ryhmiä ja harjoittelevat samalla työskentelyä muiden, entuudestaan tuntemattomien samanikäistensä kanssa. Ryhmätyöskentely kuuluu joskus olevan niin antoisaa, että tapahtumassa löytyy uusia ystäviä ja yhteyttä pidetään vielä kilpailun jälkeenkin. 

Haasteiden ratkaisu kehittää työelämätaitoja

Ryhmäytymistä tuetaan lämmittelevillä tehtävillä, jonka jälkeen aletaan ratkoa varsinaista haastetta. Ratkaisun keksittyään ryhmällä oli kolme minuuttia aikaa pitchata idea. Monet ryhmistä pyrkivät ratkaisemaan meren rehevöitymis- ja roskaongelmia. 

Haasteen ratkaiseminen kehittää työelämässä tarpeellisia ryhmätyötaitoja ja ongelmanratkaisua, sekä auttaa ymmärtämään kuinka teknologiaa voi hyödyntää monimutkaisissa haasteissa. Oppimista ja ideointia tukee myös se, että tapahtumapäivästä on rakennettu hauska – yhtään väheksymättä sitä, että Teknatur-tapahtuma mahdollistaa poissaolon koulusta ja muiden samanikäisten suomenruotsalaisten nuorten tapaamisen.

STEKin lisäksi kilpailua rahoittavat Svenska Kulturfonden, Magnus Ehrnroothin säätiö, R. Erik och Bror Serlachiuksen säätiö, Svenska folkskolans vänner ja säätiö Tre Smeder.

STEK jakaa rahoittamansa hankkeet kolmeen koriin, jotka ovat alan koulutuksen ja opetuksen kehittäminen, TKI-hankkeet sekä muut hankkeet. Metropolian laajassa yhteistyössä rahoitusta on kohdistettu erityisesti ensimmäiseen koriin vahvistamaan talotekniikan ja rakennusautomaation opetusta ja osaamista. Hyvä esimerkki yhteistyöstä on Metropolia Älykampus.

Vuonna 2020 käynnistettiin STEKin ja Metropolian viisivuotinen yhteistyöhanke Kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallinta, hyödyntäminen ja siirtovaikutukset. Siinä kehitetään ja ylläpidetään täyden mittakaavan kiinteistöön sijoittuvaa sekä talo- ja sähkötekniikan että rakennusautomaation oppimisympäristöä, Myllypuro Älykampusta.

Dataa olosuhdehallinnan ja energiaratkaisujen käyttöön  

Hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuja, mm. smart grid -kysyntäjoustoa kiinteistötasolla sekä palveluita ja tekoälyratkaisuja olosuhteiden hallintaan. Projektissa rakennettiin moderni tutkimus- ja oppimisympäristö, joka soveltuu sekä huonetilojen että muun rakennetun ympäristön tutkimukseen ja opetukseen.

Hankkeen tulokset antavat valmiuksia kehittää Metropolian etäopetusta jatkossa mm. aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Jo hankkeen aikana on kyetty siirtämään sen keskeiset tulokset ja toimintatavat käytäntöön. Niitä on viety osaksi kiinteistö- ja rakennusalan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opintoja ja tuotettu niihin uusia opetussisältöjä.

Kysyimme Metropolian teknologiapäällikkö Harri Hahkalalta, mitä monivuotinen hanke on tarjonnut koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen käytännön tasolla. Hän kertoi, että opiskelijat ja opiskelijaryhmät ovat saaneet ainutlaatuiset mahdollisuudet projekteihin, aineiston keruuseen ja harjoitustöihin.

– Kyse ei ole vain kattavasta kiinteistöä koskevasta datasta, vaan myös mihin kaikkeen sitä voidaan käyttää. Toiminta yltää aina Helsingin kaupungin ja yritysten kanssa tehtävään innovaatio- ja kehitystyöhön asti.

Uudet oppimismenetelmät ja -ympäristöt ahkerassa käytössä

Esimerkkinä Hahkala mainitsee kampuksen kiinteistöä koskeva sijaintitäsmällisen sääennusteen, jota tekoäly on opetettu tuottamaan yleisten sääasemien tietojen pohjalta. Näin kiinteistöä voidaan ohjata ennakoivasti, mikä säästää energiaa sekä parantaa olosuhteita ja rakennuksen käyttäjien hyvinvointia.

– Opiskelijat pääsevät hyödyntämään uusinta tietoa ja saavat parhaat valmiudet viedä osaamista yrityksiin valmistuttuaan. Virtuaalisuus ja erilaiset uudet oppimismenetelmät on otettu käyttöön, ja olemme onnistuneet rakentamaan erinomaiset tilat ja infrat tukemaan niitä, hän kertoo.

Esimerkkejä on kolmella tasolla: koko kiinteistön kattava virtuaalinen Living Lab Smart Campus, sisätiloihin rakennettu älykoti SmartLab ja sen virtuaalinen kaksonen sekä virtuaalinen talotekniikanlaboratorio.

Rakennussähkö ja -automaatiotekniikan virtuaalinen laboratorio (RAVi) -hankkeessa kampuksen talotekniikan kojeistoja 3D-mallinnettiin ja tuotettiin siitä virtuaalinen talotekniikanlaboratorio. Siellä oppilaat voivat harjoitella VR-lasit päässä esimerkiksi ilmanvaihtokoneen huoltoa.

– Ratkaisua käytetään jo aihetta opiskelevien opetuksessa Metropoliassa ja Stadin ammatti- ja aikuisopistossa. Hanke tehtiin STEKin erityisrahoituksella ja toteutettiin opiskelijatöinä, Harri Hahkala sanoo.

Metropolian yhteistyömalli perustuu vuoropuheluun yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa, jotta opetusta kyetään suunnittelemaan mahdollisimman osuvasti työelämän tarpeisiin. Näin saadaan myös STEKin rahoitukselle maksimaalinen vaikuttavuus, mikä kantautuu valmistuneiden opiskelijoiden mukana työelämään sekä osaamisena että valmiutena työskennellä uusimillakin menetelmillä ja työkaluilla.

STEKin hallitus päätti helmikuun kokouksessaan rahoitusta saavista hankkeista. Hakemuskierroksella menestyivät erityisesti koulutukseen liittyvät hankehakemukset.

Opiskelijoita kansainväliseen harjoitteluun alan huippuyritykseen

Oulun yliopisto tekee monipuolista työelämäyhteistyötä sidosryhmiensä kanssa vastatakseen muuttuviin tieto- ja työelämävaatimuksiin. Rakentamis- ja energiasektorilla yhteistyö kansainvälisten yritysten, erityisesti teollisuuden kanssa, mahdollistaa alan opiskelijoiden kouluttamisen laaja-alaisiksi kestävän kehityksen ammattilaisiksi. Oulun yliopisto haki STEKiltä rahoitusta lähettääkseen opiskelijoita kansainväliseen harjoitteluun, ja sai hakemukselleen myönnön.

Opiskelijoita on lähdössä kesällä 2025 Japaniin työharjoitteluun älykkäitä ja energiatehokkaita rakennuksia ja niiden tietojärjestelmiä kehittävään Shimizuun. Shimizu Corporation on alan huippuosaaja, joka hyödyntää dataa älykkäiden rakennusten kehittämisessä, ja entuudestaan tärkeä yhteistyökumppani Oulun yliopistolle. Opiskelijoiden työharjoittelun teemat onkin kartoitettu yhteistyössä Oulun yliopiston ja Shimizun kanssa.

Talotekniikan ajankohtaiset tarpeet kartoitukseen ja opinnoiksi

Tampereen yliopistossa ollaan käynnistämässä syksyllä 2025 uutta rakennustekniikan diplomi-insinöörin opinto-ohjelmaa, jossa pääpaino on talotekniikassa. Sillä paikataan talotekniikka-alan korkeakoulutason koulutuksen puuttumista.

Alkuvaiheessaan käynnistyvä DI-koulutus perustuu rakentamistalouden syventäviin opintoihin, mutta jatkossa on tavoitteena kehittää koulutusta paremmin talotekniikan tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. ”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektissa tuotetaankin talotekniikan opintosuuntaa alan tarpeista lähtevää sisältöä. Projekti alkaa kartoituksella, ja se tehdään yhdessä alan toimijoiden kanssa. Uusi talotekniikan kurssi on tarkoitus saada kurssitarjontaan syksyllä 2027.

Innostusta ja oppia energiasta yläasteikäisille ja heidän opettajilleen

Energia ja sähkö ovat vaikeasti hahmotettavia ja abstrakteja asioita, joista kiinnostuminen ja joiden ymmärtäminen vaatii selkeää ja innostavaa esittämistä lapsille ja nuorille. Oulun kaupungin koordinoimassa ”Miltä kilowattitunti näyttää?” -projektissa havainnollistetaan ja visualisoidaan energiantuotantoa ja -kulutusta sekä niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Projekti keskittyy myös kestävyyteen sekä tulevaisuuden työelämän näkymiin. 

Sähköistyvä yhteiskunta perustuu standardeihin, jotka ovat keskeinen osa sähköalan perusosaamista. Standardointi on mukana hallitusohjelmassa osana kansallista strategiaa, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Sähköalan standardisoinninsta vastaavan SESKOn tuottama Sähköteknisen standardoinnin perusteet -verkkokurssi tarjoaa alan opiskelijoille mahdollisuuden ymmärtää, miten standardit ohjaavat turvallisuutta, laatua ja yritysten kilpailukykyä.

Standardien tuntemus parantaa oppilaiden työllistymismahdollisuuksia ja auttaa heitä toimimaan laadukkaasti ja turvallisesti.

Opettajien avuksi laadittu verkkokurssi tarjoaa selkeät työkalut standardien opettamiseen ja niiden käytännön soveltamiseen. Standardit ovat keskeinen osa sähköturvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta ja niiden ymmärtäminen on ratkaisevaa alalla toimiville.

Kurssi on maksuton ja sisältää tekstejä, kuvia, videoita ja äänitiedostoja. Alusta toimii SaarniLearningin Priima-ympäristössä ja on integroitavissa Moodleen.