Kasvu Openin Kasvuohjelma saa STEK ry:ltä rahoitusta, jonka avulla sähkötekniikan ja energia-alan yrityksille tarjotaan maksutonta asiantuntijasparrausta kasvun ja innovaatioiden vauhdittamiseksi.

Ohjelman tavoitteena on tukea sähkötekniikan ja energia-alan yritysten kasvua, uudistumista ja innovaatioiden kaupallistamista. Rahoituksen avulla ohjelmaan valitaan 15 yritystä, jotka saavat maksutonta asiantuntijasparrausta liiketoiminnan kehittämiseen sekä tutkimus- ja tuotekehitystavoitteiden kirkastamiseen.

Laaja asiantuntijaverkosto ja yhteistyö

Ohjelman toteutuksessa hyödynnetään Kasvu Openin laajaa asiantuntijaverkostoa, johon kuuluu yli 1600 osaajaa eri toimialoilta. Ohjelmaan osallistuvat asiantuntijat valitaan yritysten tarpeiden ja tavoitteiden perusteella, ja mukaan kutsutaan myös korkeakoulujen edustajia sekä rahoittajia.

Tavoitteena on synnyttää yhteistyötä, uudistavaa tutkimusta ja vahvistaa innovaatioiden kaupallistamista.

Maksutonta sparrausta mukaan valituille yrityksille

Ohjelma sisältää kokonaisuudessaan neljä tapahtumapäivää, joista osa toteutetaan digitaalisesti ja osa livenä. Sparrauksesta kiinnostuneet yritykset hakevat ohjelmaan täyttämällä digitaalisen kasvuyritysanalyysin. Työkalu auttaa yrityksiä syventämään ymmärrystä omista kehitystarpeistaan ja resursseistaan. Osallistuminen on yrityksille maksutonta.

Ohjelmatoteutuksia tukevat myös Kasvu Openin valtakunnalliset kumppanit. Vuonna 2025 mukana kumppaneina olivat mukana mm. Nordea, Varma, Yritysjuristi, TT-säätiö, TeamTailor ja Boardio. 

STEKin rahoituksen merkitys

Rahoitus tukee suoraan STEKin tavoitteita edistää päästöttömän, tehokkaan ja turvallisen energiajärjestelmän syntymistä. Ohjelman vaikuttavuus näkyy yritysten kasvukyvyn vahvistumisena, uusina työpaikkoina sekä yksityisten ja julkisten resurssien tehokkaampana hyödyntämisenä.

Tavoitteena kasvu ja innovaatioiden kaupallistaminen

Kasvuohjelman tuloksena osallistuvien yritysten kasvusuunnitelmat kirkastuvat seitsemän asiantuntijatapaamisen myötä. Näiden pohjalta voidaan tunnistaa alan yritysten kehitystarpeita, osaamispuutteita, työllistämistavoitteita ja rahoitustarpeita. Lisäksi ohjelma vahvistaa yritysten välistä yhteistyötä ja vertaisoppimista.

Haku ohjelmaan on auki, toimi nyt: https://kasvuopen.co/kasvupolut/

LUT-yliopiston tutkimus paljastaa merkittävän keinon sähkömarkkinoiden vakauttamiseen: tuuli- ja aurinkovoiman hajauttaminen eri puolille Suomea vähentää sähkön hintavaihteluita, parantaa investointien kannattavuutta ja tehostaa sähköjärjestelmän toimintaa.

Energiamurroksen myötä uusiutuvan energian tuotanto kasvaa nopeasti, ja tuotantolaitosten sijainnin merkitys korostuu. LUTin tutkijat kehittivät menetelmän, jolla voidaan arvioida, miten uusi tuotantokapasiteetti ja sen sijoittuminen vaikuttavat markkinahintaan, investointien tuottoon ja yhteiskunnallisiin hyötyihin.

Haasteena hintakannibalisaatio

Kun tuulivoimaa keskitetään maantieteellisesti, tuotantohuiput osuvat päällekkäin, mikä laskee sähkön markkinahintaa ja heikentää tuottajien tuloja. Suomessa ilmiö on voimakkainta länsirannikolla, jossa suurin osa tuulivoimasta tuotetaan. Aurinkovoimassa alueellista hintakannibalisaatiota ei vielä havaita merkittävästi.

Tutkimuksen havainnot

Analyysi perustui ERA5-säätietoihin ja Nord Poolin hintadataan. Tulosten mukaan hajauttaminen vähentää kannibalisaatiota ja tasaa hintavaihteluita. Uuden kapasiteetin sijoittaminen eri puolille Suomea voisi laskea sähkön keskihintaa ja parantaa investointien kannattavuutta.

Johtopäätös

Uusiutuvan energian voimalat ovat tervetulleita, kunhan niiden sijoituspaikat valitaan huolellisesti taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset huomioiden.

Lisätietoja:
Jukka Lassila, Professori, Jukka.Lassila @ lut.fi, +358 50 537 3636
Markus Salmelin, Nuorempi Tutkija, Markus.Salmelin @ lut.fi

Julkaisut:
”Optimizing wind farm locations for revenue and reduced electricity costs in deregulated electricity markets”
”Optimizing solar farm locations for revenue and reduced electricity costs in deregulated electricity markets”

Kiinteistötason saarekekäyttöratkaisut ovat nopeasti yleistymässä suomalaisissa omakotitaloissa ja maatiloilla. Niiden turvallinen toteutus vaatii nykyistä parempaa suunnittelua ja valvontaa, todetaan tuoreessa Tampereen yliopiston ja TAMKin raportissa.

Mitä ovat saarekekäyttöratkaisut?

Saarekekäyttöratkaisu tarkoittaa sähköjärjestelmää, jossa kiinteistö pystyy toimimaan itsenäisesti, erillään yleisestä sähköverkosta esimerkiksi sähkökatkon aikana. Tällöin sähköä tuotetaan ja jaetaan paikallisesti esimerkiksi akkujen, aurinkopaneelien tai aggregaatin avulla. Saarekekäyttö mahdollistaa esimerkiksi kriittisten laitteiden toiminnan myös silloin, kun sähköverkosta ei tule virtaa.

Raportissa määritellään: ”Saarekekäyttöratkaisuilla tarkoitetaan kiinteistön sähköjärjestelmän toteutuksia, joissa verkko voi toimia erillään jakeluverkosta. Varavoimalla viitataan erityisesti säädösten edellyttämiin varajärjestelmiin, kuten maatiloilla käytettäviin aggregaatteihin, jotka muodostavat yhden saarekeratkaisun muodon. Mikroverkolla puolestaan tarkoitetaan laajempaa teknistä kokonaisuutta, joka sisältää tuotannon, varastoinnin ja ohjauksen, ja jolla on kyky toimia sekä rinnan jakeluverkon kanssa että erillään siitä.”

Suunnittelun ja valvonnan puutteet riski

Raportin mukaan energiamurros ja sähköistyminen tuovat uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. ”Omakotitalojen sähköverkkojen rakenteet ovat monimutkaistuneet merkittävästi viime vuosien aikana, ja niiden turvallinen sekä toimintavarma toteutus edellyttää suunnittelijalta syvällistä aihealueen tuntemusta ja erityisosaamista”, korostaa professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta.

Raportissa painotetaan, että nykyinen lainsäädäntö jättää liikaa vastuuta kiinteistön omistajalle. ”Omakotitaloasujan tai kiinteistön omistajan kyky toimia tilaajan roolissa, eli kyky tuntea sähköasennuksiin liittyvä säädöstausta ja osata vaatia niiden toteutumista, on myös yleisesti rajallinen”, toteaa DI Kari Kallioharju TAMKista. ”Tämän vuoksi vaatimukset suunnittelun sisällölle ja suunnittelijoiden pätevyyksille tulee perustua riippumattomiin ja virallisesti valvottuihin kriteereihin.”

Raportin tekijät vaativatkin muutoksia lainsäädäntöön: ”Ensimmäinen kehitysaskel olisi sähköturvallisuuden keskeisimpään lainsäädäntöön sisällytettävä vaatimus sähkösuunnittelijan nimeämisestä sekä suunnittelijoiden pätevyysvaatimuksien määrittelystä”, raportissa linjataan.

Teknisellä puolella raportti nostaa esiin muun muassa kriittisten kuormien tunnistamisen, vikasuojauksen ja laitevalmistajien ratkaisujen erot. ”Käytännön toteutuksissa tulisikin alun perin suunnitellun järjestelmän laajennuksen yhteydessä varmistua myös uudenlaisten tuotanto- ja kuormituskombinaatioiden toiminnasta”, muistuttaa DI Lasse Peltonen.

Johtopäätös

Raportin keskeinen viesti on selvä: saarekekäyttö voi parantaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja energiajärjestelmän resilienssiä, mutta vain, jos suunnittelu, dokumentointi ja valvonta ovat kunnossa.

Hankkeen loppuraportti löytyy yliopiston sivuilta https://trepo.tuni.fi/handle/10024/231338

HeadPower Oy ja Sähkö- ja Teleurakoitsijat STUL ry ovat julkaisseet tutkimusprojektinsa Sähkönjakeluverkon investointien hiilijalanjälki tulokset. Projektin tavoitteena oli tarjota sähköverkkoalalle kattavaa tietoa investointien päästölähteistä ja päästövähennysmahdollisuuksista sekä kehittää yhtenäinen raportointimalli. Tulokset esiteltiin hankkeen loppuseminaarissa 27.5.2025.

Keskeiset tulokset

• 0,4 ja 20 kV:n sähköverkkojen EV-yksiköille on määritetty päästökertoimet
  • EV-yksiköiden hiilijalanjälkitaulukko & laskuri
• Tunnistettu investointien keskeisimmät päästölähteet ja päästövähennysmahdollisuudet malliverkkojen avulla
  • Päästövähennysmahdollisuudet tunnistettiin: hankinnassa, suunnittelussa, rakentamisessa ja dokumentoinnissa, koneiden päästöissä, valmistuksessa, logistiikassa ja kierrätyksessä
• Toimialalle luotu yhteinen raportointimalli polttoainetietojen ja maamassojen päästöjen keräämiseen.
  • Tehty malliasiakirjat toimialan yritysten käyttöön
• Kuvattu materiaalitoimittajien ja urakoitsijoiden päästö- ja kierrätysmateriaalitavoitteet kilpailutuksissa ja urakkaohjeissa
  • Luotu suositukset suunnitteluun ja urakointiin

Jatkokehitys

Jokaisen sähköverkkoalan toimijan tulee soveltaa tämän tutkimusprojektin tuloksia ja muodostaa yhdessä kumppaniensa kanssa tavoitteet ja suunnitelmat kohti vähäpäästöisen verkon rakentamista. Seuraavina vaiheina tunnistettiin tarve määritellä päästökertoimet sähköasemille ja siirtoverkoille sekä laskea hiilijalanjälki myöhemmille elinkaaren vaiheille, kuten käyttö ja purku. Tuloksena muodostetut päästökertoimet vaativat tulevaisuudessa jatkuvaa tarkentamista ja päivittämistä.

Tulokset

Projektin lopputuotteina julkaistiin:

• Tulosraportti
• Tutkimusraportti
• EV-yksiköiden hiilijalanjälkitaulukko & laskuri (lataa tiedoston laitteelle)
• CO2 raportointimalliasiakirja (lataa tiedoston laitteelle)

Lisätietoja:
HeadPower Oy
Timo Mutila timo.mutila@headpower.fi

Sähkön kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Uusiin sähköverkkoihin investoidaan yhä enenevässä määrin, ja niiden kapasiteettivaatimusten ymmärtäminen on olennaista.

Sähkön tuotantopuolella on uusiutuvan energian osuus kasvanut nopeasti ja sen vaikutus sähkön saatavuuteen on yhdessä Venäjän energiasta irtautumisen kanssa heilutellut ajoittain voimakkaastikin sähkön hintaa.

Heiluva hinta houkuttaa akkujärjestelmien käyttöön

Hinnanvaihtelut puolestaan ovat herättäneet jakeluverkon asiakkaiden kiinnostusta mahdollisuuksiin hallita hintaa myös energiavarastoilla, ja erilaiset akkuvalmistajien markkinoille saattamat ratkaisut ovat lupailleet akkuinvestoinnille nopeaa takaisinmaksuaikaa ja jopa hyviä tuottoja.

Myös Fingrid on luonut sekä sähkön tuottajille että kuluttajille markkinapaikkoja ja niille erilaisia reservimarkkinatuotteita.

Verkkojen kapasiteetti tehokkaasti käyttöön

LUT yliopiston toukokuussa käynnistyvässä Kiinteiden akkujärjestelmien yleistymisen huomioivat sähköverkon mitoitusperiaatteet -hankkeessa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia jakeluverkon asiakkailla yleistyvillä akkujärjestelmillä voi olla sähköverkon kuormittumiseen ja miten tämä vaikuttaa tulevaisuuden sähköverkon kapasiteettivaatimuksiin.

Tuloksina saatavaa ymmärrystä voidaan hyödyntää mitoitusperiaatteiden ja muun muassa asiaa koskevien verkostosuositusten kehittämisessä.

Sähköverkkojen onnistuneen mitoittamisen myötä sähköverkkojen kapasiteetti tulee hyödynnettyä tehokkaasti. Se on myös merkittävä tekijä, jolla voidaan hillitä sähkönsiirron verkkopalvelumaksujen kasvupaineita.

Yhteyshenkilö Jouni Haapaniemi, LUT
Hankkeen kesto: 31.5.2025 – 30.9.2026

Sähkön hintavaihteluiden seurauksena valotuksen käytön optimoinnista on tullut oleellinen osa kasvihuonetuotannon taloudellista kannattavuutta. Toisaalta kasvihuoneet edustavat merkittävää joustopotentiaalia. Tähän aihepiiriin paneutuu Varttivalo – hanke.

Luke ja VTT hankkeen vetäjinä

Luke Piikkiön tutkimuskasvihuoneilla tehtävissä kokeissa sekä kasvihuonetuottajien luona tehtävien mittauksissa keskiössä on klorofyllifluorometria, jonka avulla voidaan päätellä fotosynteettisten elektroninsiirtoreaktioiden tehokkuutta. Tavoitteena on kehittää mittausprotokollia, joiden avulla päästäisiin kohti sitä, että valotus sähkön hinnan mukaan ottaisi huomioon kasvien vasteet.

VTT:n sähkömarkkinasimulaattorin ja testiympäristön kehittämisen avulla puolestaan tutkitaan ja kehitetään kasvihuoneiden yhteensopivuutta joustomarkkinoiden teknisiin tarpeisiin. Tavoitteena on selvittää, miten kasvihuoneiden joustokyvykkyyttä voi hyödyntää niin, että joustolle saadaan maksimaalinen arvo sähkömarkkinoilta, huolehtien samalla kasvien mahdollisimman hyvästä sadontuotosta.

Alan yrityksiä mukana hankkeessa

Hanketta rahoittaa Business Finland Co-Research -instrumentilla. Hankkeen rahoituksessa ovat mukana myös Puutarhasäätiö ja STEK ry sekä viisi yritystä, Greenlux Lighting Solutions, Kaukora, Meriaura Energy, Nanea ja Sympower.

Yhteiskunnan sähköistyessä sähköverkkojen luotettavuusvaatimukset ovat kasvaneet. Rakentamisessa on siirrytty yhä enemmän säävarmoihin ratkaisuihin. Tällä on pystytty vaikuttamaan myönteisesti verkkojen suurhäiriöriskiin ja sähkönkäyttäjien kokemien sähkökatkojen määriin ja kestoihin.

Vaikka verkkoja rakennetaan yhä enemmän maan alle, merkittävä osa Suomen sähkönjakeluverkosta on edelleen altis sääilmiöiden aiheuttamille häiriölle. Ilmajohtoverkot tulevat säilymään kustannustehokkaana ratkaisuna etenkin haja-asutusalueilla. Sähkönjakelun luotettavuuden varmistaminen kiristyneessä investointiympäristössä vaatii tarkasti kohdennettuja pitkäjänteisiä toimintavarmuusinvestointeja. Ymmärrys tulevaisuuden verkkoympäristössä tapahtuvista muutoksista on oleellista.

Ilmastonmuutos vaikuttaa sähkönjakelun luotettavuuteen moninaisesti. Roudan väheneminen leutojen talvien yleistymisen myötä kasvattaa puiden kaatumisriskiä sähköjohtojen päälle. Maaperän tukeva routa on perinteisesti ehkäissyt ilmajohtoja ympäröivän puuston aiheuttamilta vaurioilta. Tämä roudan tuoman turvan heikkeneminen yhdessä puustoon kertyvän lumikuorman kasvun kanssa luo otolliset olosuhteet tykkylumen ja myrskytuulien aiheuttamille laajoille häiriötilanteille sähkönjakeluverkoissa. Alueilla, joissa muutokset ovat suuria, verkon vikaantumisriski voi kasvaa merkittävästikin. Lumikuormien kasvusta johtuvien vikojen määrän arvioidaan kasvavan huomattavasti Suomen pohjois- ja itäosissa, mutta vähenevän etelämpänä leutojen, vähälumisten talvien yleistyessä.

Sähkönjakeluverkon myrskyvarmuusinvestointien eteneminen hillitsee kuitenkin viankorjauskustannuksien kasvua. Mikäli verkostoinvestoinnit voidaan kohdistaa luotettavuuden näkökulmasta entistä paremmin, kokonaisvaikutus sähkönjakeluverkon kunnossapitokustannuksiin arvioidaan jäävän maltilliseksi.

LUT-yliopiston hankkeessa selvitettiin roudan- ja lumikuormien vaikutusta sähköverkon vikaantumisriskiin ja kunnossapitokustannuksiin erilaisilla alueilla. Toimialan kokemuksia on kerätty hankkeen yhteydessä järjestetyssä työpajassa.

Myllypuron kampus

Metropolian pitkäaikainen yhteistyö STEK ry:n kanssa on ottanut ilmanvaihtotekniikan opetusympäristön mallintamisessa merkittäviä askeleita. KITSI-hanke, jonka tavoitteena on edistää kiinteistötiedon ja IoT:n hyödyntämistä ja uuden tiedon siirtymistä opetukseen, on liitännäisprojektinsa KITTE:n ansiosta vienyt talotekniikan oppimista Unity-pelimoottoriympäristöön. Kyse on Myllypuron kampuksen talotekniikkalaboratoriosta, jossa hyödynnettiin STEK:n aiemmin rahoittamassa hankkeessa (Rakennussähkö- ja automaatiotekniikan virtuaalinen laboratorio) toteutettua ilmanvaihtokoneen 3D- virtuaalitodellisuusmallinnusta.

Peliympäristössä on hyödynnetty ilmanvaihtokoneen digitaalista kaksosta, toisin sanoen luotiin VR-ympäristössä toimivampi ilmanvaihtokoneen oikeaoppinen huoltotoimenpiteiden prosessi.

Pelimaailmassa opiskelija voi esimerkiksi

• tarkistaa huoltokirjasta, onko suodattimien vaihdolle tarvetta
• pysäyttää koneen turvaproseduurin mukaisesti
• tarkistaa uusien suodattimien oikeellisuuden
• poistaa vanhat suodattimet, puhdistaa kammiot ja vaihtaa suodattimet
• käynnistää koneen
• kuitata huollot tehdyksi huoltokirjaan.

Lisäksi oppimisympäristöön on tuotettu opiskelijoille versio, jossa voi tekoälyn kanssa keskustella ilmanvaihdosta ja tehdä ilmanvaihtokoneen sisällä virtuaalisia simulaatioita esimerkiksi siitä, miten ulkolämpötila vaikuttaa ilmastointiin. Ensimmäiset toteutukset on tehty myös siitä, miten VR-ympäristö liitetään talotekniikkalaboratorion automaatiojärjestelmän ilmanvaihtokoneen reaaliaikaiseen dataan.

Pelimoottorisovellusta on jo testattu joissakin alan tapahtumissa, esimerkiksi kansainvälisessä World of Digital Build Environment eli WDBE-konferenssissa ja Rakennusalan uudet ulottuvuudet -tapahtumassa. Sovellusta hyödynnetään Metropolian talotekniikan opetuksessa, erilaisissa ryhmätyötehtävissä ja työpajoissa. Lisäksi sovelluksen käyttöä on hyödynnetty Stadin ammatti- ja aikuisopiston kanssa opetuksessa.

Syyskuussa 2023 Smart Building -kollektiivi myönsi Myllypuron kampukselle älyrakentamisen kultaisen sertifikaatin GOLD Smart Building Certification, ja samana syksynä se sai myös merkittävän palkinnon WDBE:n kilpailun kategoriassa ”Paras yhteistyö kiinteistödatan hyödyntämisessä.”

Tässä oppimisympäristön uudenlaisessa konseptissa toimittiin myös Metropolian parhaiden käytäntöjen mukaisesti ottaen kehittämistyöhön mukaan myös muiden tutkintojen opiskelijoita. Sekä ensin toteutetussa VR-ratkaisussa, että sen pohjalta laaditussa pelimoottorisovelluksessa toteutuksesta vastasivat Metropolian mediatekniikan opiskelijat Arabian kampuksen XR-Centeristä. Uuden ajan oppiminen monialaisissa tiimeissä on sekä motivoivaa että valmistaa opiskelijoita työelämän toimintatapoihin.

Katso havainnollisia esimerkkejä näistä virtuaaliympäristön esittelyvideoista:

WDBE-konferenssin esittelyvideo

Virtuaalisen oppimisympäristön esittelyvideo

Virtuaalinen kierros Smartlabissa

Tutustu

https://drive.google.com/file/d/1VKfcCtMAkH1vndVNjpw89_JEqy-QLyn_/preview

Teksti: Tuire Ranta-Meyer