Teknologinen kehitys muuttaa kampusrakennuksia älykkäiksi, käyttäjälähtöisiksi ympäristöiksi. Älykampuksilla palvelut, sisäolosuhteet ja tilojen käyttö mukautuvat opiskelijoiden ja henkilöstön tarpeisiin reaaliaikaisen datan ja anturoinnin avulla.

Tekoäly tukee energiatehokkuutta, ylläpitoa ja käyttäjäkokemusta yhteistyössä kampusyhteisön ja yrityskumppaneiden kanssa.

Mitä älykampus tarkoittaa käytännössä?

Älykampukselle ei ole yhtä määritelmää, mutta Metropolian erityisasiantuntija Petri Koivula kuvaa sitä autonomiseksi, itseohjautuvaksi kokonaisuudeksi, jossa rakennus, palvelut ja käyttäjät muodostavat saumattoman ekosysteemin. Anturit tuottavat dataa, jonka pohjalta ohjelmistot ja tekoäly optimoivat olosuhteita ja tilojen käyttöä. Käyttäjät voivat tulevaisuudessa antaa palautetta esimerkiksi sisäilman laadusta mobiilisovelluksella.

Kampus toimii samalla Living Lab -ympäristönä, jossa yritykset ja tutkijat voivat testata uusia ratkaisuja aidossa käyttöympäristössä.

Viitekehys ohjaa älyratkaisujen kehittämistä

Metropolian Myllypuron kampus on noussut älykampusten edelläkävijäksi ja saavuttanut Smart Building Certificate -kultatason. Sertifiointi perustuu Smart Building Collective -viitekehykseen, jossa arvioidaan kuutta teemaa:
Rakennuksen käyttö – tilojen ja palvelujen käyttäjälähtöinen hyödyntäminen
Rakennuksen suorituskyky – läpinäkyvä dataseuranta ja operatiivinen optimointi
Fyysinen ympäristö – terveelliset sisäolosuhteet mitattavan datan avulla
Terveys ja turvallisuus – teknologialla tuettu turvallisuus
Käyttäjien toiminta ja yhteistyö – tilojen tuki opiskelulle ja yhteistyölle
Ratkaisujen yhteentoimivuus – järjestelmien verkottuneisuus ja integraatiot

Tavoitteena on seuraavaksi saavuttaa platinataso, mikä edellyttää entistä parempaa datan hyödyntämistä sekä uusien käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämistä.

Kohti Euroopan älykkäintä kampusta

STEK ry rahoittaa Metropolian Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä -hanketta, joka vie Myllypuron kampusta kohti platinatasoa.

Vuodesta 2026 alkaen kehityskohteita ovat uusi kiinteistöhallinnan järjestelmä, joka yhdistää eri automaatiojärjestelmien datan, palautejärjestelmä, jolla kerätään tietoa käyttäjien kokemuksista sekä tekoälyratkaisut, joita yrityspartnerit voivat kehittää kampuksen datan pohjalta
Lisäksi luodaan älykampuksen yhteinen visio ja pilotoidaan uusia käyttäjälähtöisiä palveluja.

Kansainvälisten asiantuntijoiden tunnustus

Lokakuussa 2025 Myllypuroon tutustui First Q -verkoston asiantuntijaryhmä, joka piti kampusta “erinomaisena käyttäjälähtöisen älykampuksen esimerkkinä”. Koordinaattori Wim Boonen korosti digitaalisten kaksosten merkitystä opetuksessa ja tilojen optimoinnissa.

Smart Building Certificationin Nicholas White puolestaan kiitti Metropoliaa siitä, että se yhdistää teknologian, muotoilun ja käyttäjäkokemuksen poikkeuksellisen tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.

Älykampus avaa ovia tulevaisuuden innovaatioille

Esimerkkinä laajemmasta yhteistyöstä saman katon alla voi myös mainita erilaiset innovaatiokilpailut ja erityisesti Myllypuron kampuksella toimiva yhteistyöalustan Metropolia SmartLab, jonka puitteissa järjestetään tammikuussa 2026 Future Hospitality Challenge.  

Kilpailussa haastetaan innovatiiviset tiimit ja yritykset suunnittelemaan seuraavan sukupolven ratkaisuja, jotka yhdistävät saumattomasti majoituspalvelut, paikalliset yritykset ja kestävät teknologiat yhdeksi yhtenäiseksi ekosysteemiksi. Tavoitteena on vahvistaa yritysten välistä yhteistyötä, tukea vihreää siirtymää ja rakentaa skaalautuva, kansainvälisesti vientikelpoinen palvelukonsepti tulevaisuutta varten.

Myllypuron älykampuksesta onkin nopeasti kehittymässä kansainvälisesti tunnistettu esimerkki kestävästä ja innovatiivisesta kampuskehittämisestä

Kasvu Openin Kasvuohjelma saa STEK ry:ltä rahoitusta, jonka avulla sähkötekniikan ja energia-alan yrityksille tarjotaan maksutonta asiantuntijasparrausta kasvun ja innovaatioiden vauhdittamiseksi.

Ohjelman tavoitteena on tukea sähkötekniikan ja energia-alan yritysten kasvua, uudistumista ja innovaatioiden kaupallistamista. Rahoituksen avulla ohjelmaan valitaan 15 yritystä, jotka saavat maksutonta asiantuntijasparrausta liiketoiminnan kehittämiseen sekä tutkimus- ja tuotekehitystavoitteiden kirkastamiseen.

Laaja asiantuntijaverkosto ja yhteistyö

Ohjelman toteutuksessa hyödynnetään Kasvu Openin laajaa asiantuntijaverkostoa, johon kuuluu yli 1600 osaajaa eri toimialoilta. Ohjelmaan osallistuvat asiantuntijat valitaan yritysten tarpeiden ja tavoitteiden perusteella, ja mukaan kutsutaan myös korkeakoulujen edustajia sekä rahoittajia.

Tavoitteena on synnyttää yhteistyötä, uudistavaa tutkimusta ja vahvistaa innovaatioiden kaupallistamista.

Maksutonta sparrausta mukaan valituille yrityksille

Ohjelma sisältää kokonaisuudessaan neljä tapahtumapäivää, joista osa toteutetaan digitaalisesti ja osa livenä. Sparrauksesta kiinnostuneet yritykset hakevat ohjelmaan täyttämällä digitaalisen kasvuyritysanalyysin. Työkalu auttaa yrityksiä syventämään ymmärrystä omista kehitystarpeistaan ja resursseistaan. Osallistuminen on yrityksille maksutonta.

Ohjelmatoteutuksia tukevat myös Kasvu Openin valtakunnalliset kumppanit. Vuonna 2025 mukana kumppaneina olivat mukana mm. Nordea, Varma, Yritysjuristi, TT-säätiö, TeamTailor ja Boardio. 

STEKin rahoituksen merkitys

Rahoitus tukee suoraan STEKin tavoitteita edistää päästöttömän, tehokkaan ja turvallisen energiajärjestelmän syntymistä. Ohjelman vaikuttavuus näkyy yritysten kasvukyvyn vahvistumisena, uusina työpaikkoina sekä yksityisten ja julkisten resurssien tehokkaampana hyödyntämisenä.

Tavoitteena kasvu ja innovaatioiden kaupallistaminen

Kasvuohjelman tuloksena osallistuvien yritysten kasvusuunnitelmat kirkastuvat seitsemän asiantuntijatapaamisen myötä. Näiden pohjalta voidaan tunnistaa alan yritysten kehitystarpeita, osaamispuutteita, työllistämistavoitteita ja rahoitustarpeita. Lisäksi ohjelma vahvistaa yritysten välistä yhteistyötä ja vertaisoppimista.

Haku ohjelmaan on auki, toimi nyt: https://kasvuopen.co/kasvupolut/

LUT-yliopiston tutkimus paljastaa merkittävän keinon sähkömarkkinoiden vakauttamiseen: tuuli- ja aurinkovoiman hajauttaminen eri puolille Suomea vähentää sähkön hintavaihteluita, parantaa investointien kannattavuutta ja tehostaa sähköjärjestelmän toimintaa.

Energiamurroksen myötä uusiutuvan energian tuotanto kasvaa nopeasti, ja tuotantolaitosten sijainnin merkitys korostuu. LUTin tutkijat kehittivät menetelmän, jolla voidaan arvioida, miten uusi tuotantokapasiteetti ja sen sijoittuminen vaikuttavat markkinahintaan, investointien tuottoon ja yhteiskunnallisiin hyötyihin.

Haasteena hintakannibalisaatio

Kun tuulivoimaa keskitetään maantieteellisesti, tuotantohuiput osuvat päällekkäin, mikä laskee sähkön markkinahintaa ja heikentää tuottajien tuloja. Suomessa ilmiö on voimakkainta länsirannikolla, jossa suurin osa tuulivoimasta tuotetaan. Aurinkovoimassa alueellista hintakannibalisaatiota ei vielä havaita merkittävästi.

Tutkimuksen havainnot

Analyysi perustui ERA5-säätietoihin ja Nord Poolin hintadataan. Tulosten mukaan hajauttaminen vähentää kannibalisaatiota ja tasaa hintavaihteluita. Uuden kapasiteetin sijoittaminen eri puolille Suomea voisi laskea sähkön keskihintaa ja parantaa investointien kannattavuutta.

Johtopäätös

Uusiutuvan energian voimalat ovat tervetulleita, kunhan niiden sijoituspaikat valitaan huolellisesti taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset huomioiden.

Lisätietoja:
Jukka Lassila, Professori, Jukka.Lassila @ lut.fi, +358 50 537 3636
Markus Salmelin, Nuorempi Tutkija, Markus.Salmelin @ lut.fi

Julkaisut:
”Optimizing wind farm locations for revenue and reduced electricity costs in deregulated electricity markets”
”Optimizing solar farm locations for revenue and reduced electricity costs in deregulated electricity markets”

Kiinteistötason saarekekäyttöratkaisut ovat nopeasti yleistymässä suomalaisissa omakotitaloissa ja maatiloilla. Niiden turvallinen toteutus vaatii nykyistä parempaa suunnittelua ja valvontaa, todetaan tuoreessa Tampereen yliopiston ja TAMKin raportissa.

Mitä ovat saarekekäyttöratkaisut?

Saarekekäyttöratkaisu tarkoittaa sähköjärjestelmää, jossa kiinteistö pystyy toimimaan itsenäisesti, erillään yleisestä sähköverkosta esimerkiksi sähkökatkon aikana. Tällöin sähköä tuotetaan ja jaetaan paikallisesti esimerkiksi akkujen, aurinkopaneelien tai aggregaatin avulla. Saarekekäyttö mahdollistaa esimerkiksi kriittisten laitteiden toiminnan myös silloin, kun sähköverkosta ei tule virtaa.

Raportissa määritellään: ”Saarekekäyttöratkaisuilla tarkoitetaan kiinteistön sähköjärjestelmän toteutuksia, joissa verkko voi toimia erillään jakeluverkosta. Varavoimalla viitataan erityisesti säädösten edellyttämiin varajärjestelmiin, kuten maatiloilla käytettäviin aggregaatteihin, jotka muodostavat yhden saarekeratkaisun muodon. Mikroverkolla puolestaan tarkoitetaan laajempaa teknistä kokonaisuutta, joka sisältää tuotannon, varastoinnin ja ohjauksen, ja jolla on kyky toimia sekä rinnan jakeluverkon kanssa että erillään siitä.”

Suunnittelun ja valvonnan puutteet riski

Raportin mukaan energiamurros ja sähköistyminen tuovat uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. ”Omakotitalojen sähköverkkojen rakenteet ovat monimutkaistuneet merkittävästi viime vuosien aikana, ja niiden turvallinen sekä toimintavarma toteutus edellyttää suunnittelijalta syvällistä aihealueen tuntemusta ja erityisosaamista”, korostaa professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta.

Raportissa painotetaan, että nykyinen lainsäädäntö jättää liikaa vastuuta kiinteistön omistajalle. ”Omakotitaloasujan tai kiinteistön omistajan kyky toimia tilaajan roolissa, eli kyky tuntea sähköasennuksiin liittyvä säädöstausta ja osata vaatia niiden toteutumista, on myös yleisesti rajallinen”, toteaa DI Kari Kallioharju TAMKista. ”Tämän vuoksi vaatimukset suunnittelun sisällölle ja suunnittelijoiden pätevyyksille tulee perustua riippumattomiin ja virallisesti valvottuihin kriteereihin.”

Raportin tekijät vaativatkin muutoksia lainsäädäntöön: ”Ensimmäinen kehitysaskel olisi sähköturvallisuuden keskeisimpään lainsäädäntöön sisällytettävä vaatimus sähkösuunnittelijan nimeämisestä sekä suunnittelijoiden pätevyysvaatimuksien määrittelystä”, raportissa linjataan.

Teknisellä puolella raportti nostaa esiin muun muassa kriittisten kuormien tunnistamisen, vikasuojauksen ja laitevalmistajien ratkaisujen erot. ”Käytännön toteutuksissa tulisikin alun perin suunnitellun järjestelmän laajennuksen yhteydessä varmistua myös uudenlaisten tuotanto- ja kuormituskombinaatioiden toiminnasta”, muistuttaa DI Lasse Peltonen.

Johtopäätös

Raportin keskeinen viesti on selvä: saarekekäyttö voi parantaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja energiajärjestelmän resilienssiä, mutta vain, jos suunnittelu, dokumentointi ja valvonta ovat kunnossa.

Hankkeen loppuraportti löytyy yliopiston sivuilta https://trepo.tuni.fi/handle/10024/231338

Filosofian tohtori Teresa Haukkala on nimitetty Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituuttiin tutkimusjohtajaksi. Hän vetää uutta Kestävä energialiiketoiminta -tutkimusryhmää, joka käynnistyi elokuussa 2025 EU:n osarahoittamana hankkeena Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta (ARVO).

Haukkala tutkii kestävän kehityksen siirtymiä tieteen, teknologian, energian ja yhteiskunnan risteyskohdassa. Hänellä on laaja kansainvälinen kokemus ja vahva tausta energiamurroksen tutkimuksen, kestävän kehityksen ja liiketoiminnan rajapinnoilta. Hän on toiminut asiantuntijana eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa ja Sitran kestävän talouden foorumissa.

“Työni yhdistää liiketoiminnan, politiikan ja innovaatiot ja edistää yhteiskunnallista muutosta kohti kestävyyttä”, Haukkala sanoo. Myös Kerttu Saalasti Instituutin johtaja Matti Muhos korostaa hankkeen merkitystä:
”Globaalien arvoketjujen ja suomalaisten ekosysteemien kytkeminen yhteen on keskeinen keino saavuttaa kilpailukykyä energialiiketoimintaan, työllisyyttä ja kestävää kasvua Suomessa ja paikallisesti.”

Tavoitteena alueellinen elinvoima

Hankkeen tarkoituksena on varmistaa, että vihreän siirtymän investoinnit juurtuvat alueellisiin ekosysteemeihin ja synnyttävät uutta kasvuliiketoimintaa paikalliselle tasolle. ARVO tuottaa tietoa arvonlisän syntymisestä, kehittää työkaluja globaalien arvoketjujen kytkemiseksi paikalliseen kehitykseen ja vahvistaa pk-yritysten toimintaympäristöä.

Hankkeen tulokset tukevat kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita ja vahvistavat Suomen kilpailukykyä. Se luo tietopohjaa ja toimintamalleja, jotka auttavat varmistamaan, että vihreän siirtymän hyödyt jäävät alueille ja tukevat paikallista yrittäjyyttä ja innovaatioita.

Lisätietoja: Oulun yliopiston hankesivu

HeadPower Oy ja Sähkö- ja Teleurakoitsijat STUL ry ovat julkaisseet tutkimusprojektinsa Sähkönjakeluverkon investointien hiilijalanjälki tulokset. Projektin tavoitteena oli tarjota sähköverkkoalalle kattavaa tietoa investointien päästölähteistä ja päästövähennysmahdollisuuksista sekä kehittää yhtenäinen raportointimalli. Tulokset esiteltiin hankkeen loppuseminaarissa 27.5.2025.

Keskeiset tulokset

• 0,4 ja 20 kV:n sähköverkkojen EV-yksiköille on määritetty päästökertoimet
  • EV-yksiköiden hiilijalanjälkitaulukko & laskuri
• Tunnistettu investointien keskeisimmät päästölähteet ja päästövähennysmahdollisuudet malliverkkojen avulla
  • Päästövähennysmahdollisuudet tunnistettiin: hankinnassa, suunnittelussa, rakentamisessa ja dokumentoinnissa, koneiden päästöissä, valmistuksessa, logistiikassa ja kierrätyksessä
• Toimialalle luotu yhteinen raportointimalli polttoainetietojen ja maamassojen päästöjen keräämiseen.
  • Tehty malliasiakirjat toimialan yritysten käyttöön
• Kuvattu materiaalitoimittajien ja urakoitsijoiden päästö- ja kierrätysmateriaalitavoitteet kilpailutuksissa ja urakkaohjeissa
  • Luotu suositukset suunnitteluun ja urakointiin

Jatkokehitys

Jokaisen sähköverkkoalan toimijan tulee soveltaa tämän tutkimusprojektin tuloksia ja muodostaa yhdessä kumppaniensa kanssa tavoitteet ja suunnitelmat kohti vähäpäästöisen verkon rakentamista. Seuraavina vaiheina tunnistettiin tarve määritellä päästökertoimet sähköasemille ja siirtoverkoille sekä laskea hiilijalanjälki myöhemmille elinkaaren vaiheille, kuten käyttö ja purku. Tuloksena muodostetut päästökertoimet vaativat tulevaisuudessa jatkuvaa tarkentamista ja päivittämistä.

Tulokset

Projektin lopputuotteina julkaistiin:

• Tulosraportti
• Tutkimusraportti
• EV-yksiköiden hiilijalanjälkitaulukko & laskuri (lataa tiedoston laitteelle)
• CO2 raportointimalliasiakirja (lataa tiedoston laitteelle)

Lisätietoja:
HeadPower Oy
Timo Mutila timo.mutila@headpower.fi

STEK on myöntänyt rahoitusta hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää maailman ensimmäiset halidiperovskiittiaurinkokennot atomikerroskasvatuksella eli ALD-menetelmällä. Kyseessä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimushanke.

Aurinkoenergian merkitys sähköntuotannossa kasvaa nopeasti, ja samalla tarvitaan uusia ratkaisuja energian tuotannon tehostamiseksi. Perinteiset piihin perustuvat aurinkokennot ovat kestäviä ja pitkäikäisiä, mutta niiden hyötysuhteen merkittävä parantaminen edellyttää uusia teknologioita. Yksi lupaavimmista ratkaisuista on tandemaurinkokenno, jossa pii yhdistetään toiseen valoa tehokkaasti absorboivaan materiaaliin.

Tarvitaan teollista skaalautuvuutta

Hanke vastaa yhteen aurinkosähkön tulevaisuuden keskeisimmistä kysymyksistä: miten erittäin korkeaa hyötysuhdetta tarjoavat perovskiittiaurinkokennot voidaan valmistaa teollisesti skaalautuvalla tavalla. ALD-menetelmään perustuva valmistus mahdollistaa tasalaatuisten ja ohuiden kalvojen tuottamisen suurille pinnoille, mikä on edellytys teknologian laajamittaiselle hyödyntämiselle.

Yhdistämällä ALD-menetelmällä valmistetut halidiperovskiitit piipohjaisiin aurinkokennoihin hanke voi avata tien entistä tehokkaampiin tandemaurinkokennoihin ja suurempaan sähköntuotantoon pinta-alaa kohden. Tutkimus tukee aurinkoenergian kasvavaa roolia sähköjärjestelmässä ja uusiutuvan energian kustannustehokasta käyttöönottoa.

Tandemrakenteet mahdollistavat auringonvalon laajemman hyödyntämisen ja selvästi suuremman energiantuoton pinta-alaa kohden kuin yksimateriaalikennoissa. Erityisen kiinnostava materiaali on halidiperovskiitti, jolla on jo saavutettu erittäin korkeita hyötysuhteita sekä yksiliitoskennoissa että piin kanssa yhdistetyissä tandemkennoissa. Lisäksi perovskiittimateriaalien raaka-aineet ovat edullisia ja hyvin saatavilla.

Helsingin yliopiston kemian osaston HelsinkiALD-tutkimusryhmä on jo kehittänyt maailman ensimmäiset halidiperovskiittien ALD-prosessit. Seuraava askel on selvittää, miten näillä menetelmillä valmistetut materiaalit toimivat aurinkokennoissa.

Miksi rahoittajana on juuri STEK?

Hanke edistää pitkän aikavälin ratkaisuja aurinkosähkön tehokkuuden ja skaalautuvuuden parantamiseksi. Tutkimus kohdistuu teknologiaan, jolla on potentiaalia merkittävästi lisätä aurinkoenergian energiantuottoa ja tukea sähköjärjestelmän puhdasta murrosta.

Hanke yhdistää huipputason perustutkimuksen ja tulevaisuuden sähköntuotannon kannalta keskeiset sovellukset. Se vastaa STEKin tavoitteeseen vauhdittaa vaikuttavia, ei-kaupallisia ratkaisuja, jotka tukevat energiajärjestelmän kestävyyttä, teknologista kehitystä ja yhteiskunnallista hyötyä. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö vahvistaa samalla suomalaisen osaamisen näkyvyyttä aurinkoenergian tulevaisuuden ratkaisuissa.

Hankkeessa tutkitaan sekä yksiliitosaurinkokennoja että piin ja perovskiitin yhdistäviä tandemaurinkokennoja. Projekti käynnistyy keväällä 2026, ja sen ensimmäinen vaihe kestää kuusi kuukautta. Lupaavien tulosten myötä hanketta voidaan jatkaa vielä 12 kuukauden jatkojaksolla.

Hanke toteutetaan Helsingin yliopiston ja Berliinissä toimivan Helmholtz-keskuksen yhteistyönä, joka on Euroopan johtavista aurinkoenergian tutkimuslaitoksista.

Vastuuhenkilö: Marianna Kemell, Helsingin yliopisto

Sähkön kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Uusiin sähköverkkoihin investoidaan yhä enenevässä määrin, ja niiden kapasiteettivaatimusten ymmärtäminen on olennaista.

Sähkön tuotantopuolella on uusiutuvan energian osuus kasvanut nopeasti ja sen vaikutus sähkön saatavuuteen on yhdessä Venäjän energiasta irtautumisen kanssa heilutellut ajoittain voimakkaastikin sähkön hintaa.

Heiluva hinta houkuttaa akkujärjestelmien käyttöön

Hinnanvaihtelut puolestaan ovat herättäneet jakeluverkon asiakkaiden kiinnostusta mahdollisuuksiin hallita hintaa myös energiavarastoilla, ja erilaiset akkuvalmistajien markkinoille saattamat ratkaisut ovat lupailleet akkuinvestoinnille nopeaa takaisinmaksuaikaa ja jopa hyviä tuottoja.

Myös Fingrid on luonut sekä sähkön tuottajille että kuluttajille markkinapaikkoja ja niille erilaisia reservimarkkinatuotteita.

Verkkojen kapasiteetti tehokkaasti käyttöön

LUT yliopiston toukokuussa käynnistyvässä Kiinteiden akkujärjestelmien yleistymisen huomioivat sähköverkon mitoitusperiaatteet -hankkeessa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia jakeluverkon asiakkailla yleistyvillä akkujärjestelmillä voi olla sähköverkon kuormittumiseen ja miten tämä vaikuttaa tulevaisuuden sähköverkon kapasiteettivaatimuksiin.

Tuloksina saatavaa ymmärrystä voidaan hyödyntää mitoitusperiaatteiden ja muun muassa asiaa koskevien verkostosuositusten kehittämisessä.

Sähköverkkojen onnistuneen mitoittamisen myötä sähköverkkojen kapasiteetti tulee hyödynnettyä tehokkaasti. Se on myös merkittävä tekijä, jolla voidaan hillitä sähkönsiirron verkkopalvelumaksujen kasvupaineita.

Yhteyshenkilö Jouni Haapaniemi, LUT
Hankkeen kesto: 31.5.2025 – 30.9.2026