Rakennusten älykkyyden arviominen on viime vuosina puhututtanut laajalti suomalaisia ja eurooppalaisia kiinteistöjen parissa työskenteleviä. Nykyisessä Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä on säädetty erityisestä rakennusten älyvalmiutta arvioivasta menetelmästä (Smart Readiness Indicator, SRI).

Pian voimaan tulevassa energiatehokkuusdirektiivin EPBD:n päivitetyssä versiossa SRI on todennäköisesti saamassa merkittävän roolin rakennusten energiatodistuksen rinnalla. Älykkyyden arviointia on kaavailtu pakolliseksi suuremmille ei-asuinrakennuksille.

SRI:ssä arviointi keskittyy siihen, miten rakennukset sopeutetaan tulevaisuuden tarpeisiin käyttäjien ja etenkin vaihtelevan energiantuotannon näkökulmasta. Arvio kohdistuu siis ennen kaikkea ”konepellin alla” olevaan älykkyyteen. Arvionnissa ei huomioida kaikkea rakennuksessa olevaa älykkyyttä, kuten erilaisia turvajärjestelmiä tai puhtaasti käyttäjien avuksi tehtyjä sisäpaikannusjärjestelmiä.

Euroopassa on meneillään muutamia SRI:n testaushankkeita, joista yksi on käynnistetty Suomessa. Testauksen tavoitteena on selvittää, miten arviontimenetelmä voisi soveltua käytettäväksi suomalaisissa rakennuksissa ja täkäläisissä olosuhteissa. Testauksen toteuttaa ympäristöministeriön toimeksiannosta Motiva.

Aalto yliopistossa on SRI:n teemoihin liittyen oltu kehityksen etunenässä. Jo arviontimenetelmää valmisteltaessa toteutimme hankkeen, jonka tulosten perusteella menetelmää muokattiin soveliaampaan suuntaan. Viime aikoina Aallon älyrakentamisen ryhmässä on tuotettu ja valvottu useita diplomitöitä, joissa älyindikaattoria on tarkasteltu eri näkökulmista. Osa töistä on liitetty tavalla tai toisella osaksi kansallista testaushanketta.

Mikael Leinonen tarkasteli omassa työssään SRI – arvionnin laatimista rakennusta hallinnoivaa tai käyttävää tahoa haastattelemalla. Arvionnin tekeminen todettiin mahdolliseksi myös ilman varsinaista kohdekierrosta. Johtopäätöksenä oli kuitenkin, että arvioitsijan on oltava vahva ammattilainen, jonka on tarvittaessa osattava ohjata keskustelua oikeaan suuntaan ja kysyä oikeita asioita. Kiinteistön käyttäjä tai omistaja voivat kyllä olla hyvin perillä rakennuksen ominaisuuksista pääpiirteissään, mutta varsinaisen arvioinnin tekeminen vaatii myös paljon osaamista rakennuksen automaatiosta.

Jaakob Kyllönen tutki omassa lopputyössään SRI:n vaikutusta ja menetelmän soveltuvuutta liikerakennuksissa. Työssä menetelmää sovellettiin muutamiin liikerakennuksiin. Johtopäätöksissä todetaan, että ”SRI voisi kannustaa ja ohjata suunnittelua hyödyntämään älykkäitä ratkaisuja niin, että rakennusten aiheuttamaa ilmastokuormitusta saataisiin vähennettyä.”

Jaakob Kyllösen työ palkittiin Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry myöntämällä Hyvä opinnäytetyö -stipendillä. Palkinnon lahjoitti Schneider Oy. Jaakob teki työnsä Ramboll Finlandin palveluksessa ja työn valvojana toimi työelämäprofessori Jaakko Ketomäki Aallosta.

Tommi Penttilä haastatteli omassa tutkimuksessaan suomalaisia talotekniikan ammattilaisia. Haastattelujen perusteella hän teki johtopäätöksiä nykyisen talotekniikan suunnittelutavan soveltuvuudesta SRI-arvioinnille. Johtopäätöksenä oli, että uusien rakennusten suunnittelukäytännöt mahdollistavat korkeiden SRI-pisteiden saavuttamisen arvionnin monella osa-alueella. Puutteita on erityisesti energian varastoinnissa ja energian käytön ohjaamisessa.

Kokonaisuutena rakennusten älyindikaattori on mielenkiintoinen työkalu, josta toivottavasti tulee rakentamisen suunnittelua ohjaava menetelmä. Menetelmän käyttöönotossa jäsenmailla on paljon liikkumavaraa siinä, mitä rakennuksesta arvioidaan ja miten tuloksia painotetaan. Tämän liikkumavaran järkevään käytöön nämäkin Aallossa tehdyt selvitykset tuovat oivallista lisätietoa.

Teksti: Jaakko Ketomäki

Sähköjärjestelmässä tapahtuu merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sähkön loppukäyttäjien sähkön hintaan. Sähkön hinta on vaihdellut edellisten kahden vuoden aikana aiempaa selvästi enemmän, ja tämä on näkynyt myös sähkönkäyttäjille tarjottavissa vähittäismyyntisopimuksissa. Useat sähkönkäyttäjät ovatkin päätyneet valitsemaan tuntihinnoitellun ns. spot-sähkötuotteen, jossa sähkön hinta määritetään erikseen jokaiselle tunnille sähköpörssissä. Tämä tarjoaa sähkönkäyttäjille mahdollisuuden osallistua sähköjärjestelmän joustoon omilla sähkölaitteillaan. Vaihteleva hinta kannustaa kohdistamaan sähkönkulutus edullisemmille ajankohdille esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia automaatioratkaisuja kuten sähköauton älykästä latausta tai sähkölämmityksen ohjausta.

LUT-yliopistossa on menossa tutkimus sähkön hintajouston vaikutuksista. Tutkimuksen yhteydessä on järjestetty työpajoja, joissa on tarkasteltu hintajouston vaikutuksia eri toimijoiden liiketoimintoihin ja toimialan yleiseen kehitykseen. Esimerkiksi helmikuussa 2024 Vantaalla järjestetyssä työpajassa liki 30 toimialan edustajaa toivat oman asiantuntemuksensa tutkimuksen tueksi.

Tutkimuksessa on selvinnyt, että sähkön hinnalla on merkittävä vaikutus sähköenergian käyttöön. Sähkönkäyttäjät ovat vähentäneet sähköenergian kulutusta sähkösopimustyypistä riippumatta. Voimakkaimmin sähkönkäyttöään ovat vähentäneet kuitenkin pörssisähkösopimukselliset asiakkaat. Alustavien tulosten mukaan sähkön hinnan vaikutuksen lisäksi myös muilla tekijöillä, kuten median sähköpulaviestinnällä, on ollut merkittävä vaikutus sähkönkäyttöön. Tämä näyttäytyy kulutuksen vähenemisenä niilläkin sähkönkäyttäjillä, joiden sähkösopimus on ollut kiinteähintainen. Tutkimuksessa on hyödynnetty todellista tuhansien sähkönkäyttäjien tuntimitattua sähkönkulutusaineistoa. Tutkimus valmistuu syksyllä 2024.

Lisätietoja:
Juha Haakana, tutkijaopettaja, LUT-yliopisto, 040 833 7848, juha.haakana@lut.fi
Jouni Haapaniemi, tutkijatohtori, LUT-yliopisto, jouni.haapaniemi @ lut.fi

KUVA: REC4EU-hankkeen konsortiotapaaminen järjestettiin Espanjan Granadassa tammikuussa 2024. Mukana oli osallistujia seitsemästä eri maasta. Kuva: Sara Banchi

Energiayhteisöt ovat yhä enemmän esillä energiamurroksen edistämisessä. Tampereella TAMKin ja Tampereen yliopiston yhteinen ”Sector Integration and Electric Decade” eli SIDE-hanke tukee niiden yleistymistä.

Energiayhteisöt osana energiamurrosta

Energiayhteisöt tarjoavat alustan yksilöille ja yrityksille osallistua aktiivisina toimijoina energiamurrokseen, lisäävät energiatehokkuutta ja tukevat hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Samalla energiayhteisöt vahvistavat energiademokratiaa ja tuovat taloudellisia hyötyjä jäsenilleen. Energiayhteisöillä on tärkeä rooli myös Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ja Tampereen yliopiston (TAU) monivuotisessa SIDE-yhteiskehittämishankkeessa (Sector Integration and Electric Decade, 2023-2027), jonka tavoitteena on edistää sähkö- ja energia-alan vihreää siirtymää ja eri energiaresurssien sektori-integraatiota yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallistumisen sekä tutkimuksen ja osaamisen kehittämisen kautta.

Mitä Tampereella tapahtuu energiayhteisöihin liittyen?

SIDE-hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana hanke on tukenut Suomessa energiayhteisöjen sääntelyn ja tutkimuksen kehittymistä. Merkittävimpiä nostoja sääntelykehitykseen liittyen on prof. Pertti Järventaustan (TAU) osallistuminen TEM:n Energiayhteisötyöryhmään, jonka tehtävänä oli selvittää ja arvioida hajautettujen energiayhteisöjen hyötyjä sekä esittää konkreettisia toimia, joilla hajautetut energiayhteisöt voivat edistää aktiivista osallistumista sähkömarkkinoille. Energiayhteisötyöryhmän loppuraportti on julkaistu osana TEM:n julkaisusarjaa. Energiayhteisötyöryhmän työn tueksi Tampereen yliopisto laati myös työryhmän selvitystä tukevan erillisraportin ”Energiayhteisön perustamisen kannattavuus ja vaikutukset sidosryhmille”.

Energiayhteisöjen tutkimuksessa SIDE-hanke on mahdollistanut hankeosapuolten yhteisten hankeaihioiden monialaisen valmistelutyön ja käynnissä olevien energiayhteisöhankkeiden välisen tiedonsiirron. Vuonna 2023 SIDE-hankkeen tukemana valmisteltiin energiayhteisöjä monialaisesti ja laajasti tutkiva Business Finland -rahoitteinen ECADEC-hanke (TAU, TAMK, VTT), joka sai rahoituksen ja käynnistyi marraskuussa. Lisäksi energiayhteisöjä tutkitaan tai kehitetään Tampereella LIFE-BECKON-hankkeessa (TAMK), joka on Euroopan energiayhteisöjen kehittymistä kiihdyttävä hanke, REC4EU-hankkeessa (Pirkanmaan liitto), jossa kartoitetaan uusiutuvan energian yhteisöjen toimintaedellytyksiä yhdessä eurooppalaisten hankekumppanien kanssa ja RECO 2.0 -hankkeessa (TAU, TAMK, VTT, Business Tampere, Tampereen kaupunki), jossa luodaan Tampereelle monialaista kehitysalustaa hiilinegatiivisen yhteiskunnan edistämiseksi.

Pirkanmaan liiton REC4EU-hankkeeseen (Renewable Energy Communities for EU regions) osallistuminen on esimerkki asiantuntijatyöstä, joka olisi haasteellista ilman SIDE-rahoitusta. Prof. Pertti Järventausta (TAU) ja lehtori Kari Kallioharju (TAMK) ovat kutsuttuina jäseninä hankkeen sidosryhmässä, jonka tarkoituksena on luoda nykyisten ja tulevien energiayhteisöjen tarpeita vastaavaa maakunnallista tukea, jolla edistetään energiayhteisöjen syntymistä, toimintaa, verkostoitumista ja tiedonvälitystä. Hankkeen kehittämistyössä hyödynnetään paikallisen asiantuntijuuden lisäksi myös Euroopan eri alueiden välistä kokemustenvaihtoa, joka avaa myös sidosryhmälle mahdollisuuksia päästä keskustelemaan Euroopan laajuisesti energiayhteisöjen tilanteesta ja vierailemaan kumppanimaiden energiayhteisöissä. Tammikuussa 2024 REC4EU-konsortio kokoontui Espanjan Granadassa työpajojen ja energiayhteisöpilotteihin tutustumisen merkeissä ja Kallioharju osallistui matkalle kutsuttuna sidosryhmän edustajana. Hankematka oli erityisen hyödyllinen Euroopan eri maiden energiayhteisösääntelyn ja tukimekanismien tilannekuvan päivittämisen näkökulmasta, ja keskusteluja konsortion kanssa jatketaan seuraavassa konsortiotapaamisessa Tampereella toukokuussa.

Teksti: Kari Kallioharju / Tampereen ammattikorkeakoulu

Myllypuron kampus on älykampus, joka toimii rakennusalan oppimisympäristönä ja taloteknisten ratkaisujen kehittämisalustana. Se on malliesimerkki Living Lab-mallisesta työskentelystä, jossa kiinteistöstä saatua dataa ja rakennusten käyttäjien kokemusta hyödynnetään opinnoissa, tutkimuksessa ja yritysyhteistyönä toteuttavissa innovaatioprojekteissa. Älykäs oppimisympäristö ja sen toimintamallit edistävät myös korkeakoulun, opiskelijoiden ja yritysten verkostoitumista.

Lyhyesti KITSIksi tiivistetyssä Kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallinta, hyödyntäminen ja siirtovaikutukset-hankkeessa on Myllypuron kampuksesta kehitetty kiinteistödatan ja talotekniikan tutkimus- ja koulutusalustaa. Kampusrakennusten rakennusautomaatio ja erilaisin anturein tuotettu reaaliaikainen data on tehty näkyväksi kampuksen käyttäjille. Kiinteistöstä saatavaa dataa hyödynnetään niin perusopetuksessa kuin tutkimushankkeissa.

Käytännönläheisyys, sovellettavuus ja innovointi motivoi

Moderni ja käytännönläheinen oppimisympäristö lisää kiinnostusta opintoihin, ja kiinteä yhteistyö yritysten ja muiden alan toimijoiden kanssa tekee opetuksesta ajankohtaista ja käytännönläheistä. Metropolian kampukselta ajan hermolla olemisesta voi poimia monia esimerkkejä. Yhteistyössä Skanskan ja ABB:n kanssa toteutettu älykodin simulaatio SmartLab tarjoaa hands-on tekemistä ja lukuisia mahdollisuuksia ongelmanratkaisuun ja soveltamiseen.  

Innovaatioprojekteissa mennään vieläkin pidemmälle. Kolmannen vuosikurssin opiskelijat saavat aiheen, jota joutuvat ratkaisemaan käytettävissä olevaa kiinteistödataa hyödyntäen. Kymmenen opintopisteen laajuisen innovaatiohankkeen toimeksiantajana on alan yritys. Hankkeissa on suunnitteltu muun muassa älykotiratkaisuja vanhenevan väestön käyttöön tai testattu jonkin taloteknisen laitteen tai sen käyttöliittymän toimivuutta. Innovaatiohankkeiden kiinnostavuutta lisää yhteys sekä alan isoihin yrityksiin että pienien start-uppien mukanaolo. Innovaatioprojektien Ilmiölähtöisyys tuo opiskelijoille oivalluksia käytännön tekemisen ja havainnoinnin kautta, ja kasvattaa samalla yhteistyöhön.

Kiinteistödata opintojen kehittäjänä

Virtuaalimallit laboratorion ilmanvaihtokoneesta ja älykotien tutkimusalusta SmartLabista tukevat omaehtoista työskentelyä, myös verkko-oppimisympäristöissä. Virtuaalimalleista tehdyt animoinnit puolestaan helpottavat jo ennen varsinaisten opintojen aloitusta, tiloihin tutustumisessa ja niiden toimintoihin perehtymisessä.

Kiinteistödata on luonteva osa opintoja, mutta datalla myös kehitetään opintoja.  Yhdeksi merkittävimmistä hankkeen alkuvaiheessa toteutetuista kiinteistötiedon takaisinkytkennästä opintoihin on 15 opintoviikon laajuinen rakennusautomaation opintokokonaisuus. Rakennusautomaatio on perinteisesti ollut osanen muita – sähköön, LVI- tai automaatioon keskittyviä opintoja. Metropolian opintokokonaisuus keskittää aiemmin hajallaan olleita opintoja yhteen, mutta on myös keskeisessä osassa älykampuksen mahdollisuuksia hyödynnettäessä. Opintokokonaisuuden suorittaneilla on hyvät eväät ideoida, miten kiinteistöstä saatavaa dataa käytetään rakennusautomaation avulla yhä monipuolisemmin.

Joustavia opintokokonaisuuksia tarpeeseen

Tulevaisuuden työvoiman varmistaminen on ongelma, joka koskettaa toimialan ohella myös oppilaitoksia. Kiinteistö- ja rakennusalan osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri näkee oppilaitoksen tehtävänä varmistaa riittävän monipuoliset ja erilaisia tarpeita huomiovat opintopolut, jolla toimialan kysyntään vastataan mahdollisimman hyvin.

Metropolian tarjonta käsittää sähkötekniikan, talotekniikan, rakennusautomaation sekä kiinteistöjen uusiutuvien energiaratkaisujen koulutusta eri kohderyhmille tarpeen mukaisina kokonaisuuksina. Opintojen sisältö, laajuus ja toteutustapa räätälöidään oppijan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan.  Perustutkintokoulutuksen lisäksi tarjolla on osaamista avoimessa ammattikorkeakoulussa, julkisrahoitteisissa hankkeissa sekä maksullisena täydennyskoulutuksena. Toteutus on monimuotoista: opiskella voi kampuksella, verkossa tai näitä yhdistelemällä.