Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Voit vielä valita -kampanja muistuttaa nuoria junan katolle kiipeämisen hengenvaarallisuudesta

Junan katolle kiipeämisen seurauksena Suomessa kuolee keskimäärin 1–2 nuorta joka vuosi. Voit vielä valita -kampanja muistuttaa nuoria valitsemaan toisin, sillä junien katolle kiipeäminen on hengenvaarallista. Kampanjan ovat toteuttaneet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Väylävirasto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja HUS. Kampanjaan on saatu myös STEK ry:n hankerahoitusta.

Kampanjan tavoitteena on vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen ratapihoilla ja junien läheisyydessä. Myös rataverkon pylväisiin kiipeäminen on hengenvaarallista. Junan katolle kiipeämisen seurauksena Suomessa kuolee keskimäärin 1–2 henkilöä joka vuosi. Lisäksi vastaavissa tapaturmissa tapahtuu vakavia loukkaantumisia.

Vammat ovat yleensä pitkäkestoisia ja vaikeasti hoidettavia. Palovammojen hoito on valtakunnallisesti keskitetty Jorviin HUSin palovammakeskukseen. Vammojen välittömät hoitokustannukset HUSissa teho- ja vuodeosastohoidon aikana vaihtelevat kymmenistä tuhansista miljoonaan euroon. Tämän lisäksi kustannuksia lisäävät jatkohoito kotipaikkakunnalla sekä Palovammakeskuksessa. Invaliditeetin aiheuttamat kustannukset ovat usein moninkertaisia alkuvaiheen kustannusten määrään. Loukkaantuminen vaikuttaa monin tavoin nuoren elämään ja selviytymiseen arjessa.
“Sähkö tappaa, älä kiipeä junan katolle”

Sähköjunien ja -radan vaaroista ei selvästikään ole vielä tarpeeksi tietoa, koska tapaturmia sattuu edelleen vuosittain. Tapaturmien uhrit ovat yleensä nuoria aikuisia. Lisäksi riski-ikään tulee jatkuvasti uusia nuoria. Kampanjan viesti onkin selkeä: sähkö tappaa, älä kiipeä junan katolle.

– Sähköradalla ja junan katolla oleva jännite on jopa sata kertaa suurempi kuin kodin tavanomaisessa pistorasiassa. Sähkö voi myös niin sanotusti hypätä ajolangoista, joten pelkkä lähietäisyydelle meneminen on hengenvaarallista. Rautatiealueelle ei ole ylipäätään mitään asiaa, liikkuminen raiteilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on vaarallista ja kiellettyä myös laissa, sanoo rautatieturvallisuuden johtava asiantuntija Marko Tuominen Väylävirastosta.
Yhteistyöllä laajempaa vaikuttavuutta

Kampanja tavoittelee nuoria mahdollisimman laajasti TikTokissa ja YouTubessa. Kampanjavideo näkyy myös Tukesin, Väyläviraston, SPEKin ja HUSin omissa somekanavissa. Kampanjaa on rahoittanut STEK ry, joka edistää sähkön käytön turvallisuutta ja luotettavuutta, sähköisiä energiatehokkuusratkaisuja sekä älykästä sähkön käyttöä keräämällä, tuottamalla ja jakamalla tietoa.

– Kampanjavideolla korostetaan erityisesti nuoren omaa harkintaa ratojen ja junien läheisyydessä sekä mahdollisuutta ehkäistä tapaturmia pysymällä poissa junien katoilta. Kampanja on tehty yhteistyössä useiden toimijoiden kesken, sillä junan katolle kiipeämisestä aiheutuu laajoja vaikutuksia niin rataverkon toimivuuteen kuin sairaanhoitoonkin, sanoo viestintäjohtaja Anu von Lode Tukesista.

Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä. Hyväksy markkinointievästeet.

Tilastotietoa: Sähkötapaturmissa kuolleet
Yhteystiedot medialle:

Rautatieturvallisuus:
Rautatieturvallisuuden johtava asiantuntija Marko Tuominen, Väylävirasto
p. 029 534 3981, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Sähkölaitteistojen turvallisuus:
Ylitarkastaja Ville Huurinainen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, p. 029 5052 111, etunimi.sukunimi@tukes.fi
Kampanjan toteutus: viestintäjohtaja Anu von Lode, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, p. 029 5052 164, etunimi.sukunimi@tukes.fi

Tätä rahoitamme

Tutkimuskohteena sähkö energiamurroksen keskiössä

Mitä vihreä siirtymä edellyttää sähköjärjestelmältämme tulevaisuudessa? Entä miten se vaikuttaa sähkön käyttöön? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ja Tampereen yliopiston (TAU) yhteistyöhankkeessa Sector Integration and Electric Decade.

Viisivuotinen hanke on saanut 750 000 € rahoituksen STEK ry:ltä, joka toimi myös edeltäneen Tulevaisuuden kaupunkiympäristöjen energiaratkaisut -hankkeen rahoittajana. Se jatkaa ja syventää samoja teemoja ja toimintamalleja keskittyen erityisesti vihreän siirtymän ja energiamurroksen vaikutuksiin.

Professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta on yksi yhteishankeen vastuuhenkilöistä. Hänen mukaansa hankkeella on iso merkitys, koska se mahdollistaa monipuolisen yhteistyön ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä sekä tutkimuksessa ja koulutuksessa että yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja vaikuttamisessa.

Sektori-integraatio haltuun osaamisia yhdistämällä

Keskeinen teema on energiamurrokseen liittyvä sektori-integraatio, jota osapuolten keskenään erilaiset profiilit tukevat hyvin. Tampereen ammattikorkeakoulun talotekniikan ja siihen liittyvien paikallisten energiaratkaisujen osaaminen yhdistyy yliopiston sähköenergiajärjestelmän ja sähkömarkkinoiden osaamiseen. Tämä luo erinomaiset edellytykset sektori-integraation edistämiselle.

– Osallistujat saavat uutta tietoa ja ymmärrystä energiamurrokseen liittyvistä kysymyksistä. Näitä voi hyödyntää käytännön tasolla esimerkiksi kiinteistöjen energiaratkaisujen suunnittelussa ja urakointipalveluissa. Ne usein unohtuvat, kun maalataan isoa kuvaa energiajärjestelmän tulevaisuudesta, Järventausta sanoo.

– Varmistamme tulosten laajan hyödyntämisen aktiivisella yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa sekä monipuolisella julkaisutoiminnalla eri foorumeilla ja mediassa. Lisäksi tuomme tutkimustuloksia tueksi päätöksentekoon ja säädösten uudistamiseen.

Oppimisympäristön kehittämistä uusille osaajille

Keskeistä hankkeessa on tutkinto- ja täydennyskoulutusten kehittäminen uuden osaamisen ja osaajien kasvattamiseksi energiamurroksen tekijöiksi.

STEKin toimitusjohtaja Timo Kekkonen näkee, että energiajärjestelmän sähköistyminen ja sektori-integraatio muuttavat rakennettua ympäristöämme jopa ennakoitua nopeammin. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia, joihin tarttuminen vaatii monipuolista osaamispohjaa ja huippuluokan tekijöitä.

Hänen mukaansa nyt käynnistyvä hanke on siitä osuva esimerkki. Aiemman hankkeen tuottama tietopohja ja tulokset ovat erinomainen lähtökohta, ja työtä jatketaan korkeakoulujen yhteistyönä.

– Tuemme jatkuvasti korkeakoulujen opetuksen kehittämistä ja tutkimustoimintaa. Näin haluamme osaltamme uudistaa sitä oppimisympäristöä, jossa kasvaa uusia osaajia, Kekkonen sanoo.

STEK ry:n merkittävin tuki kohdentuu energia- ja sähköalan korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen. Monivuotisia hankkeita on käynnissä Tampereen lisäksi LUT-yliopiston, Aalto-yliopiston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.

STEK ry
– jäsenet yhdistyksiä
– rahoittaa mm. korkeakouluopetuksen kehittämistä ja tutkimusta
– tukee lasten ja nuorten tutustumista sähkön ja energian mahdollisuuksiin
– vuosittainen budjetti noin 2,7 miljoonaa
– toiminta rahoitetaan varallisuuden tuotoilla

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

Elämyksellistä tutustumista työelämään Yrityskylissä

Suomessa tehdään tutkitusti vaikuttavaa ja tehokasta työtä lasten ja nuorten talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen eteen. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu oppimisympäristö Yrityskylä perustuu opetussuunnitelmaan ja tavoittaa  noin 85 % kaikista Suomen kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista. NYT Yrityskylä -kokonaisuuden muodostavat opekoulutus, Yrityskylä-oppitunnit sekä elämyksellinen päivä oppimisympäristössä, itse Yrityskylässä.

Yrityskylä on varmasti monelle peruskoululaisen vanhemmallekin jo tuttu, viimeistään Yrityskylä-vierailujen jälkeen kotiin asti läikehtineen innostuksen myötä. Yrityskylä on fyysinen oppimisympäristö, johon mennään viettämään koulupäivä. Yrityskylä – vierailuun valmistaudutaan etukäteen kymmenen oppitunnin verran. Kuudesluokkalaiset tutustuvat työnhaun, palkanmaksun ja verotuksen periaatteisin, ja testaavat opittua vierailulla Yrityskylä Alakouluun. Yrityskylä Alakoulu on pienoisyhteiskunta, jossa työskennellään, saadaan palkkaa ja mietitään mihin palkan pitäisi riittää.  Ysiluokkalaiset puolestaan perehtyvät kymmenen oppitunnin ajan yritystoimintaan: katteeseen ja muihin kirjanpidon käsitteisiin, tuotekehitykseen, tuotantoon ja yritysvastuuseen. Vierailu Yrityskylä Yläkoulussa on huipentuma, jolla yritystoimintaa kokeillaan käytännössä jännittävän pelillisesti.

Vierailupäivänä Yrityskylä Yläkouluun muodostetaan yritysten johtoryhmiä, jotka tekevät strategisia valintoja yritystoiminnassa. Kuten oikeassa elämässä, harjoitellaan reagoimista toimintaympäristöstä tuleviin haasteisiin, esimerkiksi energian hinnan muutoksiin tai kyberhyökkäyksiin.

Yrityskyliä on eri puolella Suomea jo 13 kpl, kun uusin Yrityskylä Satakunta avautui Porissa. Yrityskylän taustalla on Nuorten yrittäjyys ja talous NYT, joka syntyi vastikään, Talous ja nuoret TAT:n ja Nuori Yrittäjyys ry:n yhdistyessä kesäkuussa 2023.

STEK ry on ollut Yrityskylä-sponsorina vuodesta 2015 lähtien.

Koulutus ja osaamisen kehittäminenTätä rahoitamme

Miten alalle houkutellaan lisää opiskelijoita? Katso vinkit kampanjalta, joka tavoitti yli 400 000 nuorta

Näkymätön voima – kampanjakasvoja voit seurata somessa: Instagram / TikTok (#näkymätönvoima).

Suomalaisen yhteiskunnan sähköistymisellä, vihreällä siirtymällä ja energiamurroksella voi olla yksi valtava este: osaajapula. Sähköalan järjestöt STEK ry, STUL ry ja STK ry loivat yhdessä nuorille suunnatun Näkymätön voima -viestintäkampanjan, jonka sisältöjä on katsottu jo yli 15 miljoonaa kertaa.

Poimi tästä käytännössä testatut vinkit, kuinka kasvatat oman toimialasi vetovoimaisuutta.

1) Kerro alasi merkityksellisyydestä 

Harva tietää, että sähkö- ja energia-ala voi mullistaa ruoantuotannon ja ratkaista logistiikan haasteita. Näkymätön voima -kampanja pyrkii siihen, että ihmiset huomaisivat piilevän potentiaalin alassa ja itsessään.

Merkityksellisyydestä voi kertoa rohkeasti ja viihteellisesti. Räätälöi sisältösi nuoria puhuttelevaksi, mene yleisösi suosimiin kanaviin ja opettele toimimaan niissä. Näkymättömän voiman löydät TikTokista & Instagramista.

2) Muuta mielikuvia! Valitse kampanjalle kasvot, jotka rikkovat stereotypioita

Sähköala on avoin kaikille. Moderni sähköalan osaaja voi olla perehtynyt älyrakennuksiin tai koodata taajuusmuuttajia. Huippuammattilaiset Laura, Henkka, Wambui ja Kiran ovat kaukana alan luutuneista käsityksistä. Tutustu heihin täällä.

3) Auta nuorta eteenpäin

Näkymätön voima -sivulla on kartta, josta nuori voi etsiä alan opiskelumahdollisuuksia. Kampanjan väki on kohdannut kouluissa 1800 nuorta, mainostanut yhteishakujen aikana, somessa, katukuvassa ja elokuvateattereissa. Tee nuorelle hakeminen alallenne helpoksi. Seuraava yhteishaku on jo syksyllä.

Muut toimialaa edistävät hankkeetTätä rahoitamme

Heurekan kiertue alakouluille marraskuussa Pohjanmaalle

Luokkahuoneissa kipinöi jälleen, kun Pop-up Heurekan sähköä ilmassa -esitys lähtee STEKin tukemana koulukiertueelle. Liikkuva sähköaiheinen tiede-esitys rantautuu kouluihin tällä kertaa Pohjanmaalla aikavälillä 30.10.–10.11. 2023.

Suomenkielinen esitys sähköistää oppitunnit raikkaalla otteella ja on esityksen vastaannottaville kouluille täysin maksuton.

Esityksen kesto on 20 minuuttia. Yhteen esitykseen mahtuu kerrallaan max 100 osallistujaa, ja esityksiä voi päivässä olla maksimissaan neljä. Kiertueelle valitaan mukaan sekä isompia että pienempiä kouluja, eli nyt vaan rohkeasti hakemaan!

Hae Pop-up Heurekan esitystä koulullesi 24.9. mennessä!

Hae mukaan kiertueelle Heurekan sivuilla >>>

Muut toimialaa edistävät hankkeetTätä rahoitamme

TuKoKe: Innostumista ja onnistumisen kokemuksia

Tutki-Kokeile-Kehitä eli TuKoKe on Kehittämiskeskus Opinkirjon ja TEKin järjestämä tiede-, teknologia- ja tuotekehityskilpailu 4–20-vuotiaille.

Myös STEK on mukana kilpailun tukijana ja omalla sähköaiheisella kilpailullaan.

Voit ilmoittaa työsi mukaan STEK Sähkökisaan, mikäli se liittyy jollain lailla sähköön. Kilpailutyön aiheen ei tarvitse olla toteutukseltaan tekninen. Työssä voidaan pohtia esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöön, sähkön tuotantoon tai säästöön liittyviä asioita. Myös sähköisen tulevaisuuden tai yhä enemmän sähköistyvän yhteiskunnan omianispiirteita voisi työssä pohtia.

STEK Sähkökisa toimii TuKoKessa omana sarjanaan, jossa jaetaan omia palkintoja.

Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä. Hyväksy markkinointievästeet.

Tutustu TuKoKeen

Tutki-Kokeile-Kehitä eli TuKoKe on tiede-, teknologia- ja tuotekehityskilpailu 4–20-vuotiaille.

Tukoke-työt jätetään kilpailun omaan ilmoittautumisjärjestelmään, joka aukeaa syys-lokakuun aikana. Viimeinen kilpailutöiden jättöpäivä on kevättalvella, joka vuosi 1.2.

Lue lisää TuKoKesta

Tätä rahoitamme

KITSI-hankkeen tutkija lehtori Matti Huotari väitteli Aalto-yliopistossa

Viisivuotinen KITSI-hanke (Kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallinta, hyödyntäminen ja siirtovaikutukset) on ollut käynnissä vuodesta 2020 alkaen STEK ry:n rahoituksella. Tutkijana hankkeessa toiminut FM Matti Huotari väitteli perjantaina 16.12.2022 tietotekniikan alalta Aalto-yliopistossa. Työn ohjaajana on toiminut työelämäprofessori Heikki Ihasalo, joka toimii myös Metropolian yrityskumppani Granlundilla digipäällikkönä.

Huotarin artikkeliväitöskirja Machine Learning Applications for Energy Utilization of Smart Buildings (Älyrakennusten energiankäytön koneoppimismalleista) liittyy vahvasti KITSI-hankkeen teemoihin. Ukrainan sota ja siitä seurannut energiakriisi ovat tehneet kyseisen teeman, tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntämisen rakennusten energiakulutuksen optimoinnissa erityisen ajankohtaiseksi. Vastaväittäjinä toimineet professorit Dante Barone ja Jukka Nurminen katsoivatkin, että tietotekniikkaa, tekoälyä ja rakennusautomaatiota yhdistävälle väitöstutkimukselle oli nyt poikkeuksellisen osuva momentum.

Energiankäyttösovellusten tarkoituksena on yhdistää energiankäyttöön liittyvät teknologiset kysymykset kiinteistöjen käyttäjätyytyväisyyteen, turvallisuuteen ja mahdollisiin vikatilanteisiin. Huotarin tutkimusryhmässä on tavoiteltu nimenomaisesti rakennusten erillisten energiankäytön osa-alueiden integroimista koherentiksi energiajärjestelmäksi. Älykkäät sovellukset tarjoavat keinoja yhdistää uusia teknologioita ja niihin liittyviä vaatimuksia kokonaisuudeksi, joka osaa hyödyntää uusiutuvaa energiaa, ottaa joustavasti huomioon alan tiukentunutta sääntelyä, ajastaa energiankäyttöä ja -tuotantoa, optimoida kustannuksia käyttäjänäkökulmaa unohtamatta. Vastaväittäjät kysyivätkin väittelijältä, millaisena hän näkee tulevaisuudessa balanssin toisaalta käyttäjien toiveiden ja toisaalta niistä aiheutuvien mahdollisten lisäkustannusten välillä.  

Matti Huotarin taustasta ja ajatuksista KITSI-hankkeen suhteen voi lukea lisää Metropolian Vuoropuheluja-blogimerkinnästä Tutkimusyhteistyö tiivistyy KITSI-hankkeessa ja KITSI-hankkeen lähtökohdista tai tuloksista blogimerkinnöistä KITSI-hanke on kokeilukulttuuria parhaimmillaan sekä Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi. Huotarin väitöskirjan kuvailutiedot ja pdf-versio löytyvät osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-1059-3.

Metropolia onnittelee lämpimästi tulevaa tekniikan tohtoria ja toivoo menestystä tutkimusteemojen soveltamisessa KITSI-hankkeeseen ja kiinteistö- ja rakennusalan opetukseen!

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

Kuluttajallakin on vastuu litiumioniakkujen turvallisuudessa

Litiumioniakut ovat yleistyneet nopeasti ja niitä on kaikkialla, niin kuluttajakäytössä kuin valtavina määrinä erilaisissa kuljetusketjuissa. Riskiksi muodostuu, ettei kaikkia litiumioniakkuihin liittyviä vaaroja tunneta tai niistä ei väliteä. Kuluttajallakin on vastuuta huolellisuusvelvoitteen kautta. Sen laiminlyöminen saattaa johtaa tuottamukselliseen vastuuseen.

Yhteiskunnan sähköistyminen jatkuu teknologisen kehityksen myötä ja etenee uusille alueille. Yksi merkittävä trendi on mobiilisähkö, akkuihin ja vähävirtaisiin tekniikoihin perustuva tapa toteuttaa langattomuutta. Litiumioniakkuja onkin jo kaikkialla, mutta niihin liittyy vielä paljon avoimia turvallisuus- ja riskivastuukysymyksiä: miten kannettaviin akkuihin liittyvät vastuut siirtyvät toimijaketjussa ja kenen vastuulla ovat mahdollisten riskitilanteiden seuraukset toimijaketjun eri kohdissa. Tätä selviteltiin laajassa Gaia Consultingin hankkeessa, jossa myös STEK ry oli rahoittajana.

Litiumioniakkujen määrän kasvu jatkuu
Joidenkin arvioiden mukaan litiumioniakkujen määrä voisi tulevina vuosina jopa kymmenkertaistua. Akkujen kysynnästä 80–90% odotetaan kohdentuvan sähköisiin kulkuneuvoihin, noin 5–10% energian varastointiin ja 5–10% kuluttajaelektroniikkaan. Akkujen määrä kasvaa voimakkaasti kotona ja työpaikoilla, ranteessa, taskuissa ja leluissa, liikenteen sähköistyessä ja sähkön varastoinnin arkipäivästyessä.

Vahingoittunut akku on aina riskiToisin kuin monet muut akkutyypit, litiumioniakut palavat ja voivat sytyttää itsensä. Lämpökarkaaminen on sarja kemiallisia lämpöä vapauttavia reaktioita, jotka johtavat akun elektrolyytin syttymiseen. Vaikka pienen akun palokuorma ei ole kovin suuri, lämpökarkaamisen aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän syttymälähteen. Keskeinen vaaratekijä ovat myös akkujen sisältämät myrkylliset aineet, joista voi muodostua laajalle leviäviä palokaasuja. Akkujen paloturvallisuus toki paranee akkutekniikan kehittyessä. Koska litiumioniakkujen perusarkkitehtuuriin tuskin kovin nopeasti tulee muutoksia, voi siksi nykyisenlainen, pienikin akku sytyttää tulipalon.

Kuluttajan vastuu korostuu verkkokaupassa ja kierrätyksessä
Litiumioniakkuja liikkuu todella paljon erilaisissa kuljetusketjuissa. Kaikki lähettäjät ja erityisesti kuluttajat eivät aina ymmärrä tai ole tietoisia velvollisuuksistaan, jolloin syntyy tarpeettomia vaaroja. Kuitenkin myös kuluttajalla on huolellisuusvelvoite toimia oikein. Vastuu korostuu erityisesti verkkokauppojen tuotepalautuksissa ja kierrätyksessä.

Huolellisuusvelvoite tarkoittaa, että jokaisen on toimittava järkevästi ja noudatettava annettuja ohjeita. Jos esimerkiksi akkua keräyspisteelle jättäessä laiminlyö keräyspisteen ohjeita tai laittaa litiumioniakun sähkö- ja elektroniikkaromun sekaan, ei toimi huolellisesti. Silloin saattaa olla tuottamusvastuussa niistä vahingoista, joita toiminnasta aiheutuu. Kierrättämättä jätetty litiumioniakku voi aiheuttaa myös jätehuollossa vakavia vaaratilanteita, ja akkupalon seurauksena voidaan jopa menettää ihmishenkiä.

Lisääntyneen verkkokaupan myötä erityisesti tuotepalautuksiin liittyvistä riskeistä tulisi kuluttajankin olla tietoinen. Tuotepalautusta tekevä saattaa pakata palautuksen eri pakkaukseen kuin missä se toimitettiin, jolloin merkinnät akusta häviävät. Takuupalautuksissa kuluttaja ei välttämättä ollenkaan edes ymmärrä, että viallista akkua ei missään tapauksessa saisi lähettää postitse.

Litiumioniakkujen kuljetus kuuluu vaarallisten aineiden kuljetuksen säädösten ja kansainvälisten sopimusten alaisuuteen. Säädökset asettavat lähettäjälle velvollisuuden pakata akut tietyllä tavalla ja merkitä pakkaukset asianmukaisesti. Kuluttajien ei tarvitse olla perillä yksityiskohtaisista määräyksistä, mutta kuluttajallakin on toki velvollisuus ilmoittaa kuljetusyritykselle lähetyksen sisältävästä litiumioniakusta.

_____________________________

Laajassa akkuturvallisuuden riskejä ja vastuita selvittäneessä hankkeessa Mobiili- ja hajautettu sähkö: Haasteet henkilöturvallisuudelle ja turvallisuusvastuut toimijaverkossa selvitettiin litiumioniakkujen keskeisimpien turvallisuusriskien ohella vastuunjakoa ja korvausvelvollisuutta, joka akun aiheuttama vahinko eri toimijaosapuolille saattaa aiheuttaa. Hanke selvitti laajasti akkuteknologioiden riskejä henkilöturvallisuudelle koko akun elinkaaren ajalta sekä riskien varautumisen nykytilaa, tuottaen myös suosituksia riskeihin varautumisesta.

Selvityksen toteutti Gaia Consulting, ja sen rahoittajina olivat STEK ry:n ohella Kaupan Liitto, Recser Oy, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ja Logistiikkayritysten Liitto.

Hankkeessa mainittuja esimerkkejä mahdollisesta kuluttajan tuottamuksellisesta vastuusta:
Esimerkki (A1)
Käytettyjen akkujen ja paristojen keräyspisteeseen tuotu litiumioniakku (esim. sähköpyörän) lämpökarkaa ja aiheuttaa tulipalon, josta seuraa merkittäviä vahinkoja. Keräyspiste voi olla EU:n akkuasetusehdotuksen mukaisesti esim. kivijalkaelintarvikekauppa.

Esimerkki  (D6)
Kuluttaja tai yritys käyttää EU- jakelijalta ostettua akullista tuotetta esim. sähköpolkupyörää väärin/oikein, minkä seurauksena akku lämpökarkaa ja aiheuttaa tulipalon.

Esimerkki  (E8)
SER:n seassa oleva akku lämpökarkaa ja aiheuttaa tulipalon kierrätyspisteessä esim. kaupassa tai operaattorin tiloissa.

Muut toimialaa edistävät hankkeetTätä rahoitamme

Tiedolla apua arjen sähköautoiluun

Sähköautoilun suosio kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Suosiota selittävät muun muassa ajoneuvojen tekniikan kehittyminen, valikoiman parantuminen sekä lisäksi erilaiset hankintatuet, jotka ovat kohdistuneet niin ajoneuvojen kuin niiden tarvitseman latausinfran hankkimiseen.

Joulukuussa 2021 rekisteröidyistä uusista autoista 44 prosenttia oli ladattavia, eli täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä. Kasvavasta suosiosta huolimatta sähköautoiluun siirtyminen on vielä monelle kotitaloudelle ja yritykselle vierasta.

Arjen älykäs sähköautoilu -hanke kokoaa vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi sähköauton hankintaan, lataamiseen, käyttötapoihin tai kierrättämiseen. Lisäksi hankkeessa kerätään tietoa työsuhdeautoilusta sekä kiinteistöjen ja taloyhtiöiden keinoista edistää sähköautoilua. Sähköinen liikenne ry:n aloitteesta lähtenyt Arjen älykäs sähköautoilu -hanke kokoaa yhteen useita alan toimijoita, jotka tarjoavat asiantuntemustaan ja haluavat osaltaan helpottaa sähköautoiluun siirtymistä Suomessa. –On hienoa, että niin monet sähköisen liikenteen toimijat yhdistävät osaamisensa ja tuottavat koordinoidusti tietoa sähköautoiluun liittyviin kysymyksiin, iloitsee Sähköinen liikenne ry:n toimitusjohtaja Heikki Karsimus.

–Hankkeeseen on saatu mukaan erittäin laaja osallistujakenttä monelta eri sektorilta. Mukana on auto- ja energia-alan yrityksiä ja etujärjestöjä, tutkimuslaitoksia, julkisia toimijoita ja muita sähköisen liikenteen kehityksestä kiinnostuneita toimijoita omalla asiantuntijuudellaan. Hankkeen päärahoittajan Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskuksen (STEK) lisäksi sitä rahoittavat useat alan keskeiset toimijat, kertoo hanketta koordinoivan Korkia Consulting Oy:n Executive Chairman Martti Malmivirta.

Liikenne on merkittävä CO2-päästöjen aiheuttaja ja liikenteen sähköistyminen on avaintoimenpide päästöjen vähentämisessä. Sähköautoilla onkin merkittävä rooli autoilun ja liikkumisen tulevaisuudessa. –Uusien teknologioiden käyttöönotto ja laajamittainen yleistyminen on usein hidasta. Luotettavan ja puolueettoman viestinnän ja neuvonnan avulla kynnystä käyttöönottoon madalletaan ja samalla vauhditetaan kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen yleistymistä. Tästä Motivassa on kokemusta muun muassa aurinkosähköjärjestelmien hankintaan liittyvässä neuvonnassa, johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:stä kertoo.

Arjen älykäs sähköautoilu -hankkeessa mukana olevat toimijat: ABB Oy, Aidon Oy, ALD Automotive, Alfen Elkamo Oy, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Autoalan Keskusliitto ry, Autoalan Tiedotuskeskus, Autotuojat ja -teollisuus ry, EMabler Oy, Energiateollisuus ry, Ensto Finland Oy, Helen, ITS Finland ry, Kempower Oy, Korkia Consulting Oy, LUT-yliopisto, LeasePlan Finland Oy, Motiva Services Oy, Onninen Oy, Parkkisähkö Oy, Plugit Finland Oy, Raecom Oy, S-ryhmä, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Kiinteistöliitto ry, Sähköautoilijat ry, Sähköinen liikenne ry, Tampereen yliopisto, Veho Oy Ab, Virta, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Tmi Vesa Linja-Aho, Wapice Oy.

Lisätietoja:
Korkia Consulting Oy: Martti Malmivirta, Executive Chairman, 040 555 4720, martti.malmivirta@korkia.fi
Sähköinen liikenne ry: Heikki Karsimus, toimitusjohtaja, 040 564 9020, heikki.karsimus@teknologiateollisuus.fi
Motiva Services Oy: Jaakko Ketomäki, johtava asiantuntija, 050 300 0119, jaakko.ketomaki@motiva.fi

Muut toimialaa edistävät hankkeetTätä rahoitamme