Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Standardoinnin peruskurssi vahvistaa sähköalan opintoja

Sähkö on yhä keskeisempi osa arkeamme ja sen turvallinen, toimiva ja kestävä käyttö perustuu pitkälti standardeihin. Jotta tulevilla sähköalan osaajilla olisi parempi ymmärrys standardien merkityksestä, on Sähköteknisen standardoinnin perusteet -verkko-opintojakso 2.0 kehitetty tukemaan sähköalan opintoja.

Monipuolinen kokonaisuus opiskelijoille ja ammattilaisille

Opintojakso on SESKO ry:n toteuttama ja STEK ry:n rahoittama hanke, jonka tavoitteena on tuoda standardointi lähemmäs opiskelijoita ja alan ammattilaisia. Kurssi tarjoaa selkeän kokonaiskuvan siitä, mitä sähkötekninen standardointi on, miten standardit syntyvät ja miksi niillä on niin suuri merkitys sähköturvallisuudelle, yhteensopivuudelle ja alan kehitykselle.

Noin yhdeksän tunnin laajuinen verkko-opintojakso koostuu teksteistä, videoista, tehtävistä ja tentistä. Se soveltuu erityisesti sähköalan opiskelijoille, mutta tarjoaa hyödyllistä perustietoa myös työelämässä toimiville asiantuntijoille. Kurssi on rakennettu siten, että standardien rooli avautuu konkreettisten esimerkkien kautta osana jokapäiväistä sähköistettyä yhteiskuntaa.

Standardointi tukee turvallisuutta, yhteensopivuutta ja alan kehitystä

Standardointi luo pohjan turvallisille tuotteille, toimiville järjestelmille ja reilulle kilpailulle. STEKin tuki mahdollistaa sen, että standardointiosaamista voidaan vahvistaa pitkäjänteisesti osana sähköalan koulutusta. Samalla varmistetaan, että Suomi pysyy mukana kansainvälisessä kehityksessä ja pystyy vaikuttamaan sähköalan tulevaisuuden ratkaisuihin.

Kurssi on korkeakouluopiskelijoille tarjolla osana opintoja, ja avoimella puolella se löytyy myös opin.fi-palvelusta, jolloin siihen voivat tutustua kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Koulutus ja osaamisen kehittäminenTätä rahoitamme

Uusi näkökulma energiaan Japanissa: harjoittelumatka energiaosaamisen ytimeen



Oulun yliopiston tohtorikoulutettava Gihan Kodithuwakku vietti STEKin tuen avulla syksyn 2025 yritysharjoittelussa Shimizu Corporationilla Tokiossa.

Hän kertoo, että kokemus avasi täysin uusia tapoja hahmottaa energiajärjestelmiä ja niiden kehityspotentiaalia, ja laajensi näkökulmaa totutusta insinöörin katsannosta tutkijan havaintoihin.

Oppia käytännön kohteissa

Shimizu Corporation on yksi Japanin suurimmista ja teknologisesti edistyneimmistä rakennus- ja infrastruktuuriyrityksistä. Harjoittelun aikana Gihan tutustuikin Japanin johtaviin rakennus- ja energiainnovaatioihin, kuten älykkäisiin työmaihin ja maan ensimmäiseen vetyä hyödyntävään kaukolämpökattilaan.

Hänen päätehtävänään oli optimoida Shimizun NOVARE-innovaatiokeskuksen energia- ja varastointijärjestelmiä, etenkin vetyteknologian ja akkujen hyödyntämistä. Erityinen painopiste oli vedyn hyödyntämisessä osana tulevaisuuden energiaratkaisuja.

Oppiminen japanilaisella Shu–Ha–Ri‑mallilla

Harjoittelu rakentui japanilaisen Shu–Ha–Ri‑oppimismallin ympärille (Learn – Break – Create). Shimizu järjesti monipuolisia kohdevierailuja älyrakentamisen työmaille, vetypilotteihin ja suuriin rakennusprojekteihin.

Opittua syvennettiin analysoimalla dataa, kyseenalaistamalla oletuksia ja ideoimalla uusia ratkaisuja. Tämä auttoi konkreettisten kehitysehdotusten tuottamisessa Shimizun energianhallintajärjestelmään ja uusien mahdollisten liiketoimintamallien hahmottelemisessa.

Akkukierron ja uudelleenkäytön mahdollisuudet

Päätutkimustehtävän lisäksi Gihan tarkasteli myös sitä, miten uudelleenkäytettyjä akkuja voitaisiin hyödyntää rakennusalalla ja millaiset liiketoimintamallit sitä tukisivat. Erityisen hedelmällistä oli, että tarkastelu tuotti myös alustavia havaintoja Gihanin tulevaa väitöskirjatyötä varten.

Lue Gihanin kokemuksista Shimizulla hänen blogikirjoituksestaan

Koulutus ja osaamisen kehittäminenTätä rahoitamme

Miltä energia näyttää – ja miten se liittyy meidän arkeemme?

Ilmastonmuutoksen hillintä, kestävyys ja työelämän taidot kytkeytyvät energiaan – siksi sen ymmärtäminen on tärkeää meille jokaiselle. Mutta miten tehdä abstraktista käsitteestä konkreettista ja innostavaa?

Energia on sana, jonka kuulemme jatkuvasti, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Energian vaikutukset näkyvät kaikkialla: kotona, koulussa, yhteiskunnassa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vuonna 2026 vähähiilinen energia ja sen ymmärtäminen kuluttajana ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Maailma tarvitsee osaajia, jotka tietävät, mitä energia on ja miten se liittyy kestävyyteen ja tulevaisuuden ratkaisuihimme. Kestävyysajattelu ei ole vain trendi – se on tulevaisuuden työelämätaito.

Koulu muutoksen moottorina

Olemme taitekohdassa, jossa koulun rooli korostuu. Oppimisen kehittämisessä tarvitaan uusia tapoja lisätä kouluviihtyvyyttä, osallisuutta ja tulevaisuuden taitoja. Oulussa tähän vastataan Opinvirran, STEAM in Oulun ja yrittäjyyskasvatuksen yhteistyöllä. Yhteinen hanke “Miltä kWh näyttää?” tuo energiateeman perusopetuksen ylimmille vuosiluokille konkreettisten projektien ja oppimiskokonaisuuksien kautta.

Hankkeessa tutkitaan energiaa omassa arjessa ja lähiympäristössä, oivalletaan sen yhteydet eri oppiaineisiin ja kestävyyteen sekä pohditaan, miten jokainen meistä on osa energiatarinaa. Hankkeen kohderyhmänä ovat perusopetuksen 5.–9. luokat. Tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään, miten energia liittyy heidän jokapäiväisiin valintoihinsa, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Energiaa arjessa ja oppimisessa

Yhteistyössä Tekniikan museon kanssa olemme kehittäneet kilowattituntitietouteen pohjautuvan korttipelin, joka herättää huomaamaan energiankulutuksen omissa valinnoissa. Peliä on jo pilotoitu Helsingissä ja Oulussa, ja palaute on ollut innostavaa: pieni kisailu tekee oppimisesta hauskaa! Ensi keväänä meidät tapaa Tekniikan museon ja hankkeen yhteistyönä Tampereen ITK-messuilla pidettävässä työpajassa.

Pilottikouluissa energiaa on lähestytty monin tavoin. STEAM(*) -projekteissa on rakennettu tuulivoimaloiden pienoismalleja, tutkittu ilmastonmuutoksen ilmiöitä, testattu vetyautoa sekä kirjoitettu fantasiatarinoita. Ulkona oppien on tutkittu kilowattitunnin käsitettä kahvakuulaa nostamalla: Montako toistoa tarvitaan?! Tästä kuuluu iso kiitos taitaville pilottikoulujemme opettajille Ylikiiminkiin, Kastelliin ja Laanilaan.

Energia yhdistää oppiaineet ja taidot

Energia on monialainen aihe, joka tukee oppiaineiden välistä yhteistyötä ja laaja-alaisia taitoja. STEAM-työtapa tuo luovuutta ja kokeilua luonnontieteiden opetukseen ja yhdistää kestävyyssisällöt arjen oppimiseen. Näin energiaymmärrys juurtuu aidosti osaksi opetusta. Energia ei ole vain fysiikan kaavoja – se on osa meidän tarinaamme. Kun nuoret oppivat ymmärtämään energiaa, he oppivat samalla kestävyyttä, luovuutta ja tulevaisuuden taitoja. Ja juuri näitä taitoja maailma tarvitsee.

Haluatko nähdä, miltä kWh näyttää käytännössä?
Lisätietoa hankkeesta ja projekteista julkaistaan Opinvirran sivuilla ensi vuoden puolella. Nähdään Tampereella!

Teksti: kehittäjäopettaja Sanna Mäkelä,
Miltä kWh näyttää? -hanke

(*) STEAM on lyhenne sanoista Science, Technology, Engineering, Arts ja Mathematics eli tiede, teknologia, insinööritaito, taide ja matematiikka. Tiedekasvatuksessa STEAM tarkoittaa oppimisen tapaa, jossa eri oppiaineet yhdistetään luovasti ja käytännönläheisesti. STEAM-työtapa rohkaisee oppilaita tutkimaan, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia monialaisesti – ei vain yhden oppiaineen näkökulmasta.

KolumniTiedekasvatusTätä rahoitamme

STEK tukee Kasvuohjelmaa – sähkö- ja energia-alan yrityksille maksutonta sparrausta

Kasvu Openin Kasvuohjelma saa STEK ry:ltä rahoitusta, jonka avulla sähkötekniikan ja energia-alan yrityksille tarjotaan maksutonta asiantuntijasparrausta kasvun ja innovaatioiden vauhdittamiseksi.

Ohjelman tavoitteena on tukea sähkötekniikan ja energia-alan yritysten kasvua, uudistumista ja innovaatioiden kaupallistamista. Rahoituksen avulla ohjelmaan valitaan 15 yritystä, jotka saavat maksutonta asiantuntijasparrausta liiketoiminnan kehittämiseen sekä tutkimus- ja tuotekehitystavoitteiden kirkastamiseen.

Laaja asiantuntijaverkosto ja yhteistyö

Ohjelman toteutuksessa hyödynnetään Kasvu Openin laajaa asiantuntijaverkostoa, johon kuuluu yli 1600 osaajaa eri toimialoilta. Ohjelmaan osallistuvat asiantuntijat valitaan yritysten tarpeiden ja tavoitteiden perusteella, ja mukaan kutsutaan myös korkeakoulujen edustajia sekä rahoittajia.

Tavoitteena on synnyttää yhteistyötä, uudistavaa tutkimusta ja vahvistaa innovaatioiden kaupallistamista.

Maksutonta sparrausta mukaan valituille yrityksille

Ohjelma sisältää kokonaisuudessaan neljä tapahtumapäivää, joista osa toteutetaan digitaalisesti ja osa livenä. Sparrauksesta kiinnostuneet yritykset hakevat ohjelmaan täyttämällä digitaalisen kasvuyritysanalyysin. Työkalu auttaa yrityksiä syventämään ymmärrystä omista kehitystarpeistaan ja resursseistaan. Osallistuminen on yrityksille maksutonta.

Ohjelmatoteutuksia tukevat myös Kasvu Openin valtakunnalliset kumppanit. Vuonna 2025 mukana kumppaneina olivat mukana mm. Nordea, Varma, Yritysjuristi, TT-säätiö, TeamTailor ja Boardio. 

STEKin rahoituksen merkitys

Rahoitus tukee suoraan STEKin tavoitteita edistää päästöttömän, tehokkaan ja turvallisen energiajärjestelmän syntymistä. Ohjelman vaikuttavuus näkyy yritysten kasvukyvyn vahvistumisena, uusina työpaikkoina sekä yksityisten ja julkisten resurssien tehokkaampana hyödyntämisenä.

Tavoitteena kasvu ja innovaatioiden kaupallistaminen

Kasvuohjelman tuloksena osallistuvien yritysten kasvusuunnitelmat kirkastuvat seitsemän asiantuntijatapaamisen myötä. Näiden pohjalta voidaan tunnistaa alan yritysten kehitystarpeita, osaamispuutteita, työllistämistavoitteita ja rahoitustarpeita. Lisäksi ohjelma vahvistaa yritysten välistä yhteistyötä ja vertaisoppimista.

Haku ohjelmaan on auki, toimi nyt: https://kasvuopen.co/kasvupolut/

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

Miten Suomi hyötyisi hajautetusta tuuli- ja aurinkovoimatuotannosta?

LUT-yliopiston tutkimus paljastaa merkittävän keinon sähkömarkkinoiden vakauttamiseen: tuuli- ja aurinkovoiman hajauttaminen eri puolille Suomea vähentää sähkön hintavaihteluita, parantaa investointien kannattavuutta ja tehostaa sähköjärjestelmän toimintaa.

Energiamurroksen myötä uusiutuvan energian tuotanto kasvaa nopeasti, ja tuotantolaitosten sijainnin merkitys korostuu. LUTin tutkijat kehittivät menetelmän, jolla voidaan arvioida, miten uusi tuotantokapasiteetti ja sen sijoittuminen vaikuttavat markkinahintaan, investointien tuottoon ja yhteiskunnallisiin hyötyihin.

Haasteena hintakannibalisaatio

Kun tuulivoimaa keskitetään maantieteellisesti, tuotantohuiput osuvat päällekkäin, mikä laskee sähkön markkinahintaa ja heikentää tuottajien tuloja. Suomessa ilmiö on voimakkainta länsirannikolla, jossa suurin osa tuulivoimasta tuotetaan. Aurinkovoimassa alueellista hintakannibalisaatiota ei vielä havaita merkittävästi.

Tutkimuksen havainnot

Analyysi perustui ERA5-säätietoihin ja Nord Poolin hintadataan. Tulosten mukaan hajauttaminen vähentää kannibalisaatiota ja tasaa hintavaihteluita. Uuden kapasiteetin sijoittaminen eri puolille Suomea voisi laskea sähkön keskihintaa ja parantaa investointien kannattavuutta.

Johtopäätös

Uusiutuvan energian voimalat ovat tervetulleita, kunhan niiden sijoituspaikat valitaan huolellisesti taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset huomioiden.

Lisätietoja:
Jukka Lassila, Professori, Jukka.Lassila @ lut.fi, +358 50 537 3636
Markus Salmelin, Nuorempi Tutkija, Markus.Salmelin @ lut.fi

Julkaisut:
”Optimizing wind farm locations for revenue and reduced electricity costs in deregulated electricity markets”
”Optimizing solar farm locations for revenue and reduced electricity costs in deregulated electricity markets”

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

Saarekekäyttö yleistyy – uusi raportti vaatii tiukempaa valvontaa ja osaamista kiinteistöjen sähköjärjestelmiin

Kiinteistötason saarekekäyttöratkaisut ovat nopeasti yleistymässä suomalaisissa omakotitaloissa ja maatiloilla. Niiden turvallinen toteutus vaatii nykyistä parempaa suunnittelua ja valvontaa, todetaan tuoreessa Tampereen yliopiston ja TAMKin raportissa.

Mitä ovat saarekekäyttöratkaisut?

Saarekekäyttöratkaisu tarkoittaa sähköjärjestelmää, jossa kiinteistö pystyy toimimaan itsenäisesti, erillään yleisestä sähköverkosta esimerkiksi sähkökatkon aikana. Tällöin sähköä tuotetaan ja jaetaan paikallisesti esimerkiksi akkujen, aurinkopaneelien tai aggregaatin avulla. Saarekekäyttö mahdollistaa esimerkiksi kriittisten laitteiden toiminnan myös silloin, kun sähköverkosta ei tule virtaa.

Raportissa määritellään: ”Saarekekäyttöratkaisuilla tarkoitetaan kiinteistön sähköjärjestelmän toteutuksia, joissa verkko voi toimia erillään jakeluverkosta. Varavoimalla viitataan erityisesti säädösten edellyttämiin varajärjestelmiin, kuten maatiloilla käytettäviin aggregaatteihin, jotka muodostavat yhden saarekeratkaisun muodon. Mikroverkolla puolestaan tarkoitetaan laajempaa teknistä kokonaisuutta, joka sisältää tuotannon, varastoinnin ja ohjauksen, ja jolla on kyky toimia sekä rinnan jakeluverkon kanssa että erillään siitä.”

Suunnittelun ja valvonnan puutteet riski

Raportin mukaan energiamurros ja sähköistyminen tuovat uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. ”Omakotitalojen sähköverkkojen rakenteet ovat monimutkaistuneet merkittävästi viime vuosien aikana, ja niiden turvallinen sekä toimintavarma toteutus edellyttää suunnittelijalta syvällistä aihealueen tuntemusta ja erityisosaamista”, korostaa professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta.

Raportissa painotetaan, että nykyinen lainsäädäntö jättää liikaa vastuuta kiinteistön omistajalle. ”Omakotitaloasujan tai kiinteistön omistajan kyky toimia tilaajan roolissa, eli kyky tuntea sähköasennuksiin liittyvä säädöstausta ja osata vaatia niiden toteutumista, on myös yleisesti rajallinen”, toteaa DI Kari Kallioharju TAMKista. ”Tämän vuoksi vaatimukset suunnittelun sisällölle ja suunnittelijoiden pätevyyksille tulee perustua riippumattomiin ja virallisesti valvottuihin kriteereihin.”

Raportin tekijät vaativatkin muutoksia lainsäädäntöön: ”Ensimmäinen kehitysaskel olisi sähköturvallisuuden keskeisimpään lainsäädäntöön sisällytettävä vaatimus sähkösuunnittelijan nimeämisestä sekä suunnittelijoiden pätevyysvaatimuksien määrittelystä”, raportissa linjataan.

Teknisellä puolella raportti nostaa esiin muun muassa kriittisten kuormien tunnistamisen, vikasuojauksen ja laitevalmistajien ratkaisujen erot. ”Käytännön toteutuksissa tulisikin alun perin suunnitellun järjestelmän laajennuksen yhteydessä varmistua myös uudenlaisten tuotanto- ja kuormituskombinaatioiden toiminnasta”, muistuttaa DI Lasse Peltonen.

Johtopäätös

Raportin keskeinen viesti on selvä: saarekekäyttö voi parantaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja energiajärjestelmän resilienssiä, mutta vain, jos suunnittelu, dokumentointi ja valvonta ovat kunnossa.

Hankkeen loppuraportti löytyy yliopiston sivuilta https://trepo.tuni.fi/handle/10024/231338

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

Teresa Haukkala tutkimusjohtajaksi – uusi tutkimusryhmä tukee vihreää siirtymää


Filosofian tohtori Teresa Haukkala on nimitetty Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituuttiin tutkimusjohtajaksi. Hän vetää uutta Kestävä energialiiketoiminta -tutkimusryhmää, joka käynnistyi elokuussa 2025 EU:n osarahoittamana hankkeena Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta (ARVO).

Haukkala tutkii kestävän kehityksen siirtymiä tieteen, teknologian, energian ja yhteiskunnan risteyskohdassa. Hänellä on laaja kansainvälinen kokemus ja vahva tausta energiamurroksen tutkimuksen, kestävän kehityksen ja liiketoiminnan rajapinnoilta. Hän on toiminut asiantuntijana eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa ja Sitran kestävän talouden foorumissa.

“Työni yhdistää liiketoiminnan, politiikan ja innovaatiot ja edistää yhteiskunnallista muutosta kohti kestävyyttä”, Haukkala sanoo. Myös Kerttu Saalasti Instituutin johtaja Matti Muhos korostaa hankkeen merkitystä:
”Globaalien arvoketjujen ja suomalaisten ekosysteemien kytkeminen yhteen on keskeinen keino saavuttaa kilpailukykyä energialiiketoimintaan, työllisyyttä ja kestävää kasvua Suomessa ja paikallisesti.”

Tavoitteena alueellinen elinvoima

Hankkeen tarkoituksena on varmistaa, että vihreän siirtymän investoinnit juurtuvat alueellisiin ekosysteemeihin ja synnyttävät uutta kasvuliiketoimintaa paikalliselle tasolle. ARVO tuottaa tietoa arvonlisän syntymisestä, kehittää työkaluja globaalien arvoketjujen kytkemiseksi paikalliseen kehitykseen ja vahvistaa pk-yritysten toimintaympäristöä.

Hankkeen tulokset tukevat kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita ja vahvistavat Suomen kilpailukykyä. Se luo tietopohjaa ja toimintamalleja, jotka auttavat varmistamaan, että vihreän siirtymän hyödyt jäävät alueille ja tukevat paikallista yrittäjyyttä ja innovaatioita.

Lisätietoja: Oulun yliopiston hankesivu

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

Heurekan PopUp-kiertue marraskuussa Varsinais-Suomeen

Alakouluille suunnattu Heurekan PopUp-kiertue tulee syksyllä Varsinais-Suomeen. Kiertueen reitti valitaan niiden koulujen kesken, jotka ilmoittavat itsensä mukaan. Opettajat, nyt kannattaa toimia ja hakea mukaan!

PopUp on kiertävä 20 minuutin tiedeshow, jossa koululaiset pääsevät näkemään ja osallistumaan erilaisiin tiedekokeisiin ja -demonstraatioihin. Tällä kertaa Heureka PopUp vierailee marraskuussa 3.-14.11. Turun ja Porin väliselle alueella. Tiedeshow on suomenkielinen ja sitä mahtuu katsomaan noin 100 ihmistä riippuen esitystilasta.

Haku on auki 12.9. asti. Hae mukaan Heurekan sivuilla!

Muut toimialaa edistävät hankkeetTätä rahoitamme

Oppilaita inspiroitiin sähkö- ja energia-alalle etäTETissä

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -toiminta saavutti lukuvuonna 2024–2025 ennätysmäisen laajan joukon lapsia ja nuoria eri puolilla Suomea. Yli 200 000 osallistujaa pääsi tutustumaan työelämän, talouden ja yrittäjyyden maailmaan erilaisten oppimiskokonaisuuksien kautta.

Keväällä julkaistun tulevaisuusraportin mukaan 76 % nuorista uskoo löytävänsä paikkansa työelämässä, ja yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa. Vuoden aikana lanseerattiin myös uusia sisältöjä, kuten Oma Työ -oppimiskokonaisuus ja Yrityssankari-ohjelma, jotka tukevat työelämätaitoja eri ikäluokille.

Nuorten NYT järjesti talvella suuren etäTET-viikon. EtäTETtiin ilmoittautui kokonaisuudessaan yli 11 000 nuorta 277 koulusta ja oppilaitoksesta. Näkymätön Voima – kampanja osallistui etäTETin kertomalla nuorille sähkö- ja energia-alan monipuolisuudesta. Lähetystä seurasi yli 2000 katsojaa. Lähetystä seurattiin Suomen lisäksi jopa Espanjasta, Saksasta ja Hollannista käsin. Oppilaiden mielestä etäTETistä oppi paljon sellaista asiaa, josta heillä ei aiemmin ollut tietoa. Erityistä kiitosta sai konkreettiset esimerkit erilaisista ammateista ja työtehtävistä.

EtäTETin lisäksi STEKin teemat tavoittivat sadattuhannet ala- ja yläkoululaiset Yrityskylässä.

Muut toimialaa edistävät hankkeetTätä rahoitamme

Teknatur-tiedekilpailussa pitchattiin ratkaisuja meren pelastamiseen

STEK ry rahoittaa suomenruotsalaisille yläkouluille ja lukioille suunnattua,  joka vuosi järjestettävää tiedekilpailua, joka tavoittaa vuosittain 2000 oppilasta. Kilpailun kaksi sarjaa, Sjukampen seitsemäsluokkalaisille ja Teknatur 8.-9. luokkalaisille huipentuvat keväisin Arcada-ammattikorkeakoululla järjestettyyn tapahtumaan. 

Tapahtumapäivässä ratkotaan haastemuotoista ryhmätyötehtäviä, jotka liittyivät tänä vuonna meren pelastamiseen robotiikan ja tekoälyn avulla. Tapahtumapäivänä Arcadaan kokoontui 100 oppilasta opettajineen 16 suomenruotsalaisesta koulusta eri puolilta Suomea.

Luonnontiedekilpailu Teknatur alkaa koulutyön ohessa ratkottavilla tehtävillä, joiden perusteella valitaan osallistujat jatkoon ja huhtikuussa huipentuvaan tapahtumaan. Arcadan lopputapahtumassa oppilaat muodostavat koulujen rajat ylittäviä ryhmiä ja harjoittelevat samalla työskentelyä muiden, entuudestaan tuntemattomien samanikäistensä kanssa. Ryhmätyöskentely kuuluu joskus olevan niin antoisaa, että tapahtumassa löytyy uusia ystäviä ja yhteyttä pidetään vielä kilpailun jälkeenkin. 

Haasteiden ratkaisu kehittää työelämätaitoja

Ryhmäytymistä tuetaan lämmittelevillä tehtävillä, jonka jälkeen aletaan ratkoa varsinaista haastetta. Ratkaisun keksittyään ryhmällä oli kolme minuuttia aikaa pitchata idea. Monet ryhmistä pyrkivät ratkaisemaan meren rehevöitymis- ja roskaongelmia. 

Haasteen ratkaiseminen kehittää työelämässä tarpeellisia ryhmätyötaitoja ja ongelmanratkaisua, sekä auttaa ymmärtämään kuinka teknologiaa voi hyödyntää monimutkaisissa haasteissa. Oppimista ja ideointia tukee myös se, että tapahtumapäivästä on rakennettu hauska – yhtään väheksymättä sitä, että Teknatur-tapahtuma mahdollistaa poissaolon koulusta ja muiden samanikäisten suomenruotsalaisten nuorten tapaamisen.

STEKin lisäksi kilpailua rahoittavat Svenska Kulturfonden, Magnus Ehrnroothin säätiö, R. Erik och Bror Serlachiuksen säätiö, Svenska folkskolans vänner ja säätiö Tre Smeder.

Koulutus ja osaamisen kehittäminenTätä rahoitamme