Hae sivustolta

Mitä etsit?

Tiedekasvatuksen rahoituskierroksella menestyi kolme hanketta

STEKin tiedekasvatuksen rahoitushakukierroksen päätökset on tehty. Rahoitusta myönnettiin kolmelle hankkeelle, jotka vahvistavat lasten ja nuorten ymmärrystä sähköstä, energiasta ja energiamurroksesta sekä tuovat energia-aiheet lähemmäs arkea ja oppimista.

LUMA‑verkoston valtakunnallinen sähkön ja energian oppimispolku, jota toteuttaa LUMA‑keskus Suomi ‑verkosto, rakentaa koko Suomen kattavan oppimispolun alakoulusta toiselle asteelle. Hankkeessa sähkö ja energia opitaan tekemällä, kokeilemalla ja tutkimalla. Työpajat ja avoimet oppimateriaalit tuovat energia-aiheet konkreettisiksi ja tukevat opetussuunnitelmaan kytkeytyvää, ikätasoista oppimista eri puolilla Suomea.

Haista kWh! – energia näkyväksi ja koettavaksi ‑hanke vie energiateemat suoraan perusopetuksen ja lukioiden arkeen. Oulun kaupungin sivistys‑ ja kulttuuripalveluiden toteuttama hanke kehittää toiminnallisia ja oppijalähtöisiä STEAM‑pohjaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa energia kytkeytyy oppilaiden omaan elämään. Opettajia tuetaan täydennyskoulutuksella ja pilottikoulujen verkostolla, ja hankkeen tuloksena syntyy avoimia, laajasti hyödynnettäviä materiaaleja.

Lisäksi STEK myönsi lisärahoituksen Biologian ja maantiedon opettajien liitto BMOL ry:lle hankkeeseen Energiaosaaminen ajan tasalle. Lisärahoituksella toteutettavat lisäosat vahvistavat energiasisältöjä peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisen opetuksen oppimateriaaleissa sekä opettajien täydennyskoulutuksessa. Tavoitteena on varmistaa, että energiateemat pysyvät opetuksessa ajantasaisina ja kytkeytyvät tiiviisti yhteiskunnalliseen muutokseen. Lisärahoituksella hankkeessa tuotetaan uusia oppimateriaaleja energiapolitiikasta ja bioenergiasta, mukaan lukien opetusvideoita ja tehtäväkokonaisuuksia. Lisäksi opettajien täydennyskoulutukseen suunniteltua verkkokurssia täydennetään energiapolitiikkaa käsittelevällä asiantuntijaluennolla. Laajennuksen myötä materiaaleja voidaan hyödyntää entistä monipuolisemmin eri oppiaineissa luonnontieteiden lisäksi myös esimerkiksi yhteiskuntaopin, historian ja biologian opetuksessa.

Tiedekasvatushankkeiden kautta STEK haluaa vahvistaa lasten ja nuorten ymmärrystä energiasta ja rakentaa osaamista, jota sähköistyvä ja uudistuva yhteiskunta tulevina vuosina edellyttää.

Kaikkia rahoitettuja hankkeita yhdistää tavoite tehdä sähkö ja energia näkyviksi, ymmärrettäviksi ja merkityksellisiksi osaksi oppimista. Hankkeiden tuloksena syntyy avoimia ja skaalautuvia ratkaisuja, jotka vahvistavat energiateemojen opetusta ja tukevat energiamurrokseen tarvittavan osaamisen kehittymistä pitkällä aikavälillä.

Vuoden 2026 ensimmäinen rahoitushaku kohdennetaan tiedekasvatushankkeille


STEKin vuoden 2026 ensimmäinen rahoitushakukierros on avautumassa. Kevään haku on kohdennettu yksinomaan tiedekasvatushankkeille, jotka edistävät lasten ja nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin, tekniikkaan ja energiateemojen ymmärtämiseen.

Haku aukeaa tammikuun aikana ja umpeutuu 7.4.2026.

Yhteistyö nousi keskiöön tiedekasvattajien tapaamisessa

STEK järjesti 8.10.2024 Tampereella valtakunnallisen tapaamisen tiedekasvatustoimijoille. Iltapäivän aikana kuultiin puheenvuoroja muun muassa STEKin roolista rahoittajana sekä LUMATE-toiminnan kehityksestä. Lisäksi työpajoissa pohdittiin, mikä voisi olla helpoin tapa käynnistää valtakunnallinen tiedekasvattajien yhteistyö ja mitä puolestaan ovat tiedekasvatuksen suurimpia esteitä Suomessa.

Osallistujia kannustettiin aktiivisesti tekemään yhteistyötä hankkeiden suunnittelussa, jotta toiminta olisi aiempaa vaikuttavampaa ja valtakunnallisesti kattavampaa. Tapaamisessa korostettiin, että “tiedekasvatus tehdään yhdessä” ja että yhteisten tavoitteiden tunnistaminen on tärkeää hankkeiden onnistumiselle.

Kohdennus tukee vaikuttavampien hankkeiden syntymistä

Rahoituksen suuntaaminsella tiedekasvatukseen STEK haluaa kehittää toimintaa pitkäjänteisesti ja vahvistaa luonnontieteiden ja tekniikan houkuttelevuutta. STEK tukee hankkeita, jotka lisäävät lasten ja nuorten ymmärrystä sähköstä, energiasta ja teknologiasta ja
tuottavat skaalautuvia ja helposti käyttöönotettavia ratkaisuja, jotka toteutetaan mielellään yhteistyössä eri paikkakunnilla toimivien tiedekasvattajien kesken.

Haku on pian avoinna – kriteerit tarkentumassa

Julkaisemme tammikuun 2026 aikana tarkennetut kriteerit tiedekasvatushankkeiden rahoitukselle. Jo nyt on kuitenkin selvää, että menestyviltä hankkeilta odotetaan useamman toimijan yhteistyötä.

Rahoitusta haetaan STEKin hakuportaalissa, jossa hakumahdollisuus avautuu tammikuun 2026 aikana.

Miltä energia näyttää – ja miten se liittyy meidän arkeemme?

Ilmastonmuutoksen hillintä, kestävyys ja työelämän taidot kytkeytyvät energiaan – siksi sen ymmärtäminen on tärkeää meille jokaiselle. Mutta miten tehdä abstraktista käsitteestä konkreettista ja innostavaa?

Energia on sana, jonka kuulemme jatkuvasti, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Energian vaikutukset näkyvät kaikkialla: kotona, koulussa, yhteiskunnassa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vuonna 2026 vähähiilinen energia ja sen ymmärtäminen kuluttajana ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Maailma tarvitsee osaajia, jotka tietävät, mitä energia on ja miten se liittyy kestävyyteen ja tulevaisuuden ratkaisuihimme. Kestävyysajattelu ei ole vain trendi – se on tulevaisuuden työelämätaito.

Koulu muutoksen moottorina

Olemme taitekohdassa, jossa koulun rooli korostuu. Oppimisen kehittämisessä tarvitaan uusia tapoja lisätä kouluviihtyvyyttä, osallisuutta ja tulevaisuuden taitoja. Oulussa tähän vastataan Opinvirran, STEAM in Oulun ja yrittäjyyskasvatuksen yhteistyöllä. Yhteinen hanke “Miltä kWh näyttää?” tuo energiateeman perusopetuksen ylimmille vuosiluokille konkreettisten projektien ja oppimiskokonaisuuksien kautta.

Hankkeessa tutkitaan energiaa omassa arjessa ja lähiympäristössä, oivalletaan sen yhteydet eri oppiaineisiin ja kestävyyteen sekä pohditaan, miten jokainen meistä on osa energiatarinaa. Hankkeen kohderyhmänä ovat perusopetuksen 5.–9. luokat. Tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään, miten energia liittyy heidän jokapäiväisiin valintoihinsa, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Energiaa arjessa ja oppimisessa

Yhteistyössä Tekniikan museon kanssa olemme kehittäneet kilowattituntitietouteen pohjautuvan korttipelin, joka herättää huomaamaan energiankulutuksen omissa valinnoissa. Peliä on jo pilotoitu Helsingissä ja Oulussa, ja palaute on ollut innostavaa: pieni kisailu tekee oppimisesta hauskaa! Ensi keväänä meidät tapaa Tekniikan museon ja hankkeen yhteistyönä Tampereen ITK-messuilla pidettävässä työpajassa.

Pilottikouluissa energiaa on lähestytty monin tavoin. STEAM(*) -projekteissa on rakennettu tuulivoimaloiden pienoismalleja, tutkittu ilmastonmuutoksen ilmiöitä, testattu vetyautoa sekä kirjoitettu fantasiatarinoita. Ulkona oppien on tutkittu kilowattitunnin käsitettä kahvakuulaa nostamalla: Montako toistoa tarvitaan?! Tästä kuuluu iso kiitos taitaville pilottikoulujemme opettajille Ylikiiminkiin, Kastelliin ja Laanilaan.

Energia yhdistää oppiaineet ja taidot

Energia on monialainen aihe, joka tukee oppiaineiden välistä yhteistyötä ja laaja-alaisia taitoja. STEAM-työtapa tuo luovuutta ja kokeilua luonnontieteiden opetukseen ja yhdistää kestävyyssisällöt arjen oppimiseen. Näin energiaymmärrys juurtuu aidosti osaksi opetusta. Energia ei ole vain fysiikan kaavoja – se on osa meidän tarinaamme. Kun nuoret oppivat ymmärtämään energiaa, he oppivat samalla kestävyyttä, luovuutta ja tulevaisuuden taitoja. Ja juuri näitä taitoja maailma tarvitsee.

Haluatko nähdä, miltä kWh näyttää käytännössä?
Lisätietoa hankkeesta ja projekteista julkaistaan Opinvirran sivuilla ensi vuoden puolella. Nähdään Tampereella!

Teksti: kehittäjäopettaja Sanna Mäkelä,
Miltä kWh näyttää? -hanke

(*) STEAM on lyhenne sanoista Science, Technology, Engineering, Arts ja Mathematics eli tiede, teknologia, insinööritaito, taide ja matematiikka. Tiedekasvatuksessa STEAM tarkoittaa oppimisen tapaa, jossa eri oppiaineet yhdistetään luovasti ja käytännönläheisesti. STEAM-työtapa rohkaisee oppilaita tutkimaan, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia monialaisesti – ei vain yhden oppiaineen näkökulmasta.