STEK järjesti kevään aikana sidosryhmilleen kaksi työpajaa, jossa pureuduttiin rahoituksen vaikuttavuuden kehittämiseen ja syksyllä alkavan rahoitushaun teeman ideointiin. STEKin strategiaa on vastikään uudistettu, rahoituskriteerejä tarkennettu ja rahoituskohteet jaettu omiin koreihin. Paljon avoimia kysymyksiä kuitenkin on edelleen liittyen rahoituksen luonteeseen, hankkeiden arviointiin ja niiden hyväksyttävään riskitasoon. Niistä haluamme jatkossakin kuulla myös sidosryhmiemme näkemyksiä.
Mukaan työpajoihin oli kutsuttu tuttuja yhteistyökumppaneitamme, rahoitusta aiemmin saaneita sekä muita tekniikan rahoittajia. Tämä oli vielä harjoituskierros, mutta tulevina vuosina laajennamme kutsulistaa kattamaan energiamurroksen haasteiden parissa toimivia vielä monipuolisemmin.
Tavoitteena teemahaku syksyllä
Yksi työpajan tavoitteista oli yhteisymmärryksessä kartoittaa STEKin syksyllä avautuva teemahaun aihetta: mihin substanssiin teeman tulisi kohdentua ja millainen teemahaun tulisi tarkalleen olla: miten teemahaussa suhtaudutaan valmisteluhankkeisiin ja miten hankkeen iteratiivisuus varmistetaan?
Saimme työpajoista valtavasti hyviä näkemyksiä, joita työstää eteenpäin. Nyt vetäydymme kasaamaan työpajan aineistot ja koostamaan niistä lopputulemaa, jonka avulla toivomme voivamme julkistaa uuden teemoitetun rahoitushaun syksyllä 2025.
Työpajat jälleen keväällä 2026 – keskustelua ja verkostoitumista
Sidosryhmiemme kanssa käytävästä keskustelusta on jatkossa tarkoitus muodostus sidosryhmätyömme syvä ydin. Nämä työpajat olivat nimittäin vasta harjoituskierros tulevassa, keväisin toistuvassa suunnittelussa. Tällä prosessilla pyrimme jatkossakin suunnittelemaan sekä tulevien teemahakujen aiheita, metsästämään yhä parempaa vaikuttavuutta ja kehittämään rahoitusprosessiamme kokonaisuutena. Pyrimme jatkossa lyömään suunnittelupäivän/päivät lukkoon hyvissä ajoin, jo loppuvuodesta 2025.
Työpajoilla on myös toinen funktio: mielellämme näkisimme, että näissä kohtaamisissa ja keskusteluissa voisi myös osallistujille syntyä ituja yhteisiksi hankkeiksi, ja että ne toimisivat tilaisuutena verkostoitumiseen.
Ensimmäisessä STEKin sidosryhmiä ja kumppaneita keränneessä työpajassa 24.3. ideoitiin, miten STEKin TKI-hankkeille myöntämällä rahoituksella saataisiin aikaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta energiamurroksen nopeuttamiseksi.
Paikalla oli kiitettävästi kumppaneitamme, jo entuudestaan tuttuja mutta myös aivan uusia: tutkijoita ja toimijoita korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Myös muita rahoitusta myöntäviä tahoja oli paikalla.
Vaikuttavuus on kykyä muuttaa nykytilaa
STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu alusti työpajaa kertomalla STEKin rahoituksessa tuoreen strategian myötä tapahtuneista uudistuksista, ja vaikuttavuudesta ensisjaisena rahoituksen jakamista määrittävänä tekijänä. (Voit ladata työpajan esitykset sivun alareunasta).
Koivu avasi vaikuttavuuden käsitettä korostaakseen sen oleellista eroa projektin lopputuotokseen. Vaikuttavuus kun on enemmän kuin projektin lopputuotos. Vaikuttavuutta mitataan projektin lopputuotoksen kykynä muuttaa nykytilaa ja sen myötä vaikuttaa positiivisesti kohteeseensa eli STEKin konteksissa energiamurrokseen.
Vaikuttavuus ei aina ole välittömästi arvioitavissa, mutta jatkossa vaikuttavuutta tulisi pystyä STEKille suunnatuissa hakemuksissa arvioimaan.
Tavoitteena ekosysteemien luominen
Raklin toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen kävi pitämässä tiiviin mutta innostavan puheenvuoron ekosysteemien luomisen merkityksestä. Hän kertoi lyhyesti, miten Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi (KIRA-foorumi) on sitoutunut luomaansa KIRA-kasvuohjemaan vauhdittaakseen alan kehittämistä. Kasvuohjelma on strategia ja tiekartta, jolla luodaan arvoa koko elinkaaren ajalle.
Ekosysteemin rakentaminen vaatii strategian ja sen toteuttamiseen varattujen resurssien ohella tärkeiden toimijoiden, sidosryhmien ja olemassa olevien verkostojen tunnistamista ja sitouttamista. – Kira-alan uudistamiseksi tehty työ toimii rohkaisevana esimerkkinä myös sähkö- ja energia-alan kehittämiselle. Uskon että Kira-puolella tunnistettu yhteistyön hyötyjen osoittaminen sitouttaa toimijoita yhteistyöhön myös sähkö- ja energia-alalla.
– STEKin rahoituksella voimme luoda edellytyksiä näiden ekosysteemien synnylle, Koivu sanoo. Tulevassa teemoitetussa haussa haluammekin nähdä rahoitushakemuksia erityisesti konsortioilta, jotka lähestyvät valittua, energiamurrosta nopeuttavaa teemaa yhteistyössä ja systeeminen muutos mielessä.
Seuraavassa työpajassa kohti konkretiaa
Työpajaa edeltävissä ryhmätöissä keskeisiksi muutostekijöiksi STEKin toimintaympäristössä tunnistettiin sähköjärjestelmän resilienssi ja joustot sekä ilmastopäästöt ja energiamurros. Howspacessa aloitettua työtä jatkettiin tunnistamalla muun muassa näiden isojen teemojen sisään sijoittuvia muutostekijöitä.
Seuraavassa työpajassa 23.4. edetään konkretiaan. Siellä on tarkoitus saada riittävä ymmärrys siitä, millaisiin teemaan tai teemoihin STEKin TKI-rahoitus voisi kohdistua, jotta rahoitus tuottaisi mahdollisimman paljon hyötyä tunnistettuun pullonkaulaan?
Työpajan alustuspuheenvuoroissa myös Metropolian Jorma Säteri, Luonnonvarakeskuksen Titta Kotilainen sekä jaOulun yliopiston Matti Muhos esittelivät STEKin hankerahoituksella aikaansaatua tai käynnisteltyjä hankkeita. Lataa esitykset alta.
STEK on helmikuun 2025 alusta lähtien jäsen Säätiöt ja rahastot ry:ssä. Säätiöt ja rahastot ry on suomalaisten apurahanjakajien yhdistys, jonka jäsenet tukevat vuosittain tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnan kehittämistä yhteensä yli puolella miljardilla eurolla. Rahoituksen keskiössä on hyvän vaikuttavuuden tavoite.
Säätiöt ja rahastot ry:n jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan hyvää säätiötapaa, joka on kaikkien yhdistyksen jäsenien hyväksymä itsesääntelyohje.
Miten jäsenyys näkyy STEKin toiminnassa ?
STEK tähtää tuoreen strategiansa myötä parempaan vaikuttavuuteen, mikä on hyvin linjassa Säätiöt ja rahastot ry:n rahoitukselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Jatkossa myös STEK panostaa rahoituksensa vaikuttavuuden seurantaan ja sen arviointiin.
STEKin toiminnan ja rahoituksen tavoitteena on vahva ja kohdennettu tuki nopealle energiamurrokselle ja sähkö- ja energia-alan uudistumiselle ja alan kehittämiselle. STEKin toimintaa kehitetään arvioimalla sen hankkeiden ja erityisesti vuoden 2025 lopulla avautuvien teemoitettujen rahoitushakujen vaikuttavuutta.
Miten jäsenyys näkyy rahoituksen hakijalle?
STEK pyrkii hyvää säätiötapaa noudattaen viestimään rahoitushauista, niiden aikatauluista ja rahoituksen kriteereistä entistä selkeämmin ja tavoittamaan laajemmin mahdolliset rahoituksen saajat.
Toivomme että rahoituksen yleisiä kriteerejä selkiyttämällä ja jakamalla ne lisäksi hanketyyppien perusteella omiin koreihinsa, pystymme yksinkertaistamaan rahoituksen hakua.
Kerromme avoimesti myönnetyistä rahoituksista ja meiltä voi jatkossakin saada sparrausapua voittavan hakemuksen tekoon.
Tiedeyhteisö ja tieteen rahoittajat sitoutuvat tiivimpään yhteistyöhön kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi, ja kutsuvat myös muita tiedeyhteisön jäseniä ja organisaatioita mukaan allekirjoittamaan yhteisen julkilausuman.
STEK on allekirjoittanut julkilausuman ja sitoutuu sen tavoitteisiin sekä organisaatiotasolla että yhteistyössä.
Tiede avainasemassa uusien ratkaisujen löytämisessä
Tiede tarjoaa ratkaisuja globaalien kestävyyshaasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, luontokadon ja luonnonvarojen kestävän hallinnan, ratkaisemiseksi. Tiedeyhteisön – yliopistojen, säätiöiden ja muiden tiedetoimijoiden – on kuitenkin tehostettava yhteistyötään ja konkreettisia toimenpiteitä kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi.
Tavoitteena ratkaista tunnistettuja haasteita
Suomalaisen Tiedeakatemian julkilausuman allekirjoittaneet yliopistot, säätiöt ja muut tiedetoimijat sitoutuvat kestävyystyöhön ja kutsuvat myös muita organisaatioita mukaan. Tavoitteena on muodostaa tiedettä tekevä ja tukeva yhteisö, joka toimii kestävyysmurroksen etulinjassa.
Julkilausuma tunnistaa haasteita, kuten yhtenäiset arviointikriteerit, joilla tutkimuksen ja opetuksen luontovaikutuksia ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista voidaan mitata.ja kutsuu etsimään yhteisiä ratkaisuja.
Julkilausuman on allekirjoittanut merkittävä osa tiedeyhteisöä sekä tieteen rahoittajia. Lisätietoja allekirjoittajista ja sitoumuksista löytyy linkin takaa. Julkilausuman on laatinut Suomalainen Tiedeakatemia.
Sallamaari Muhonen, Sähköteknisen kaupan liiton toimitusjohtaja
STEKin hallitus kokoontui vuoden 2025 ensimmäiseen kokoukseensa tammikuun lopulla. Kokous oli samalla järjestäytymiskokous, jossa valittiin puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja hallituksen seuraavalle kaksivuotiskaudelle.
Uutena jäsenenä STEKin hallituksessa aloitti Sähköteknisen kaupan liiton toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.
STEKin hallitusvastuu vuorottelee
STEKin hallituksessa on kuusi jäsentä. Neljällä jäsenyhdistyksellä on hallituksessa aina edustaja, kahden yhdistyksen hallitusjäsenyyden vuorotellessa. Hallituskausi kestää kaksi vuotta.
STEKin rahoituksen haku on auki verkkopalvelussamme joustavasti ympäri vuoden. Päätökset rahoitettavista hankkeista tekee STEKin hallitus, joten hallituksen kokousaikatauluista muodostuu samalla aikataulu kevään 2025 aikana tehtäville rahoituspäätöksille.
Rahoituksen haku – aikataulu kevät 2025
Hallitus kokoontuu vuoden aikana noin 8 kertaa. Keväällä 2025 kokouksia on tätä kirjoitettaessa tiedossa vielä kolme.
Mikäli haluat saada hakemuksesi mahdollisimman nopeasti käsittelyyn, huomioi seuraavat päivämäärät – jätä hakemuksesi viimeistään silloin.
STEK ja Tekniikan museo syventävät yhteistyötään. Yhteistyön tavoitteena on tuoda esille sähkö- ja energia-alan merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentajana ja luoda entistä toimivampia tapoja innostaa erityisesti koulutusvalintojaan miettiviä nuoria luonnontieteiden pariin. Konkreettisena ilmentymänä yhteistyöstä on koko STEKin opetustarkoituksiin tuottamien aineistojen siirto Tekniikan museolle, ja osaksi museon luonnontieteisiin ja tekniikkaan keskittyvää kunnianhimoista LUMATE*- oppimisympäristöä.
STEK ja Tekniikan museo ovat sopineet yhteistyöstä, jonka uskotaan yhdistävän kahden hyvin samanlaisia asioita ajavan toimijan tavoitteet kokonaisuudeksi, jonka vaikuttavuus on isompi kuin osiensa summa. STEKin peruskouluille tuottamat aineistot siirretään Tekniikan museon hallinnointiin ja edelleenkehitettäväksi. Tekniikan museo tarjoaa erinomaiset puitteet tuoda esiin STEKin sähkö- ja energia-ilmiöitä käsitteleviä aineistoja, ja osaavan tiimin niiden kehittämiseen. STEK mahdollistaa jatkokehityksen rahoittamalla Tekniikan museon hanketta.
– Tekniikan ja luonnontieteiden osaaminen on tulevaisuuden haasteisiin vastaamisen ytimessä. Tekniikan museo pyrkii varmistamaan, että yhteiskunnassa mahdollisimman laajasti ja moniäänisesti osataan hyödyntää teknologian mahdollisuuksia kestävän kehityksen aikaansaamisessa. Nyt lanseerattu strategisen tason pitkäjänteinen yhteistyö STEKin kanssa mahdollistaa tämän tärkeän työn tekemisen aiempaa paremmilla resursseilla. Uskon, että sekä STEKin että Tekniikan museon hyvin yhteneväiset tavoitteet pystytään paremmin saavuttamaan suuntaamalla voimia yhdessä kuin tekemällä asioita erikseen, sanoo Tekniikan museon johtaja Anssi Tuulenmäki.
Tekniikan museon suunnitelmissa on luoda museon päänäyttelyhallin LUMATE-oppimisympäristön yhteyteen sähkö- ja energia-ilmiöihin keskittyvä piste, jossa hyödynnetään soveltuvin osin STEKin opettajasivuston Sähkölä.fi:n aineistoja. Tekniikan museo on valtakunnallinen vastuumuseo, ja HOW- nimistä oppimisympäristöä onkin tarkoitus pidemmällä aikavälillä laajentaa koko Suomen kattavaksi.
STEK keskittyy rahoittamaan alan uudistamista
Syvenevä yhteistyö liittyy myös STEKin strategiauudistukseen, kertoo toimitusjohtaja Tapio Koivu. STEK keskittyy jatkossa tiukemmin vihreän siirtymän TKI-hankkeita ja sähkö- ja energia- alan uudistamisen rahoittamiseen, mutta toimii edelleen aktiivisesti sen hyväksi, että yhä useampi nuori saisi oivalluksia sopivuudestaan sähkö- ja energia-alalle, Koivu sanoo. Tekniikan museolla on valtakunnallisena tekniikan vastuumuseona hyvät mahdollisuudet luoda sisältöjä ja kokemuksia, jotka laajentavat käsityksiä luonnontieteiden soveltamisen mahdollisuuksista, hän jatkaa.
Muutos ei näy välittömästi Sähkölä.fi – sivustolla millään tavoin. Ilmaiset painotuotteet ovat edelleen maksutta peruskoulujen tilattavissa. Uusiutuvan energian oppimispaketti Voimalaa jatkokehitetään, tavoitteena tuottaa uudentyyppinen, peruskoulujen tarpeita paremmin palveleva oppimispaketti. Voimala-paketti nykyisessä muodossaan jää historiaan.
Lisätietoja: Tekniikan museo, museojohtaja Anssi Tuulenmäki, puhelin 050 381 9772 STEK ry, toimitusjohtaja Tapio Koivu, puhelin 050 516 0664
Tekniikan museo on vuonna 1970 perustettu tekniikan, teollisuuden ja innovaatioiden valtakunnallinen vastuumuseo aiheista tekniikka, teollisuus ja innovaatiot. Sähkö ja energia ovat keskeinen osa museon vastuualuetta.
Päästöttömästi tuotetun sähkön käyttö kaikkialla vie yhteiskunnan vauhdilla kohti hiilettömyyttä, kunhan sähköalalle saadaan nopeasti lisää osaavia ammattilaisia.
Ratkaisu energiamurroksen onnistuneeseen läpivientiin ei liene sittenkään näin yksioikoinen, kun kuuntelee Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimoa. Hänen vastuualueitaan ovat osaaminen ja innovaatiopolitiikka sekä vihreä kasvu.
EK:lla on jäseninään yhdeksäntoista toimialaliittoa, joista Teknologiateollisuus ry jakaa saman huolen tulevasta ammattilaisten ja uuden osaamisen tarpeista kuin sähköala. Energiamurrokseen ja vihreään kasvuun tarvitaan kuitenkin yhä enemmän myös monien muiden alojen osaajia.
Energiamurroksesta kasvua osaamista kehittämällä
– Meneillään on energiamurroksen ja digitalisaation kaksoissiirtymä, joka vaikuttaa kaikkiin toimialoihin ja ihmisiin. Digitaalisten palvelujen kasvava määrä, sähköinen tieliikenne ja automaation tulo eri elämänalueille ovat siitä esimerkkejä. Näiden toteutus ja kehittäminen kietoutuvat toisiinsa, mikä tekee osaamistarpeiden erittelystä hankalaa, Riikka Heikinheimo toteaa.
Hänen mukaansa Suomessa on eurooppalaisittain katsoen erinomaiset valmiudet puhtaaseen siirtymään, sillä olemme kehittäneet vuosien mittaan paljon uutta energiateknologiaa. Luopuminen fossiilisesta itäenergiasta onnistui yllättävänkin nopeasti.
Samalla paljastuivat ne alueet, joille vielä tarvitaan uusia ratkaisuja. Tämä on johtanut entistä aktiivisempaan innovaatiotoimintaan, jota nähdään monilla eri toimialoilla. Jotta se johtaisi kasvuun tarvitaan tiiviimpää vuorovaikutusta yritysten ja koulutuksen järjestäjien kesken. Näin osaamista kyettäisiin jalostamaan osuvammin eri kehittämisalueilla toimivien yritysten tarpeisiin.
Ammattiosaamisen lisäksi oltava yleisiä valmiuksia
Mitä osaamista puhtaaseen tai vihreään siirtymään sitten tarvitaan, ovathan niin huippututkijat kuin suorittavankin tason huippuammattilaiset välttämättömiä sen toteuttamisessa?
EK tutki asiaa toimialariippumattomasti ja päätyi kuvaaman osaamisen kokonaisuutta sipulina. Sen kuorikerros koostuu koulussa opittavilla yleisillä valmiuksilla. Niihin kuuluvat lukeminen ja kirjoitus, luonnontieteet ja matematiikka sekä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot.
Sen alla on kestävyysosaamisen kerros. Se on kykyä ymmärtää, mitä kestävyys käytännössä tarkoittaa ekologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta näkökulmista tarkastellen. Aihe tulee sanoittaa kullekin koulutustasolle sopivalla tavalla.
Sipulia edelleen kuorittaessa löytyvät digitaaliset valmiudet, joihin kuuluu perusdigitaitojen lisäksi kyvyt omaksua uusia sovelluksia, toimia kyberturvallisesti sekä käsitellä, lukea ja arvioida dataa. Vasta sisin kerros vihreää osaamista on työssä osaaminen, jota on tarkasteltava erikseen eri toimialoilla, yrityksissä ja työtehtävissä.
EK on kuitenkin tunnistanut kaikille toimialoille yhteisiä ammattiosaamisen alueita. Niitä ovat muun muassa kiertotalous, energia- ja materiaalitehokkuus sekä päästölaskenta ja -raportointi. Yksi tärkeimmistä on yritysten tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta. Se tukee yritysten kasvua ja tarjoaa ratkaisuja kehittyvään liiketoimintaan.
Varma keino nuorten houkutteluun vielä käyttämättä
Kuinka saamme nuoret innostumaan energia- ja sähköalan tarjoamista työ- ja urakehitysmahdollisuuksista? Riikka Heikinheimo tarjoaa varmatoimisen keinon, jolla nuoren katseen saa käännettyä alamme suuntaan.
– Vaikuttakaa äiteihin, sillä heillä on erityinen suhde lapseen – isää väheksymättä. Tutkimusten mukaan nuoret omaksuvat herkästi kodin arvoja ja kuuntelevat erityisesti äidin mielipidettä koulutuksesta ja ammatinvalinnasta. Kutsukaa siis nuorten lisäksi heidän äitinsä katsomaan, millaista opiskelu ja työskentely sähköalalla käytännössä ovat.
Hän näkee myös työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton ratkaisuna Suomea uhkaavaan työvoima- ja osaajapulaan. Tänne saapuvien tulee kokea maa kodikseen ja haluta jäädä työskentelemään ja etenemään uralla.
Tuloksiin alueellisella kaikkien toimijoiden yhteistyöllä
Olennainen keino yritysten osaajatarpeen täydentämiseksi on kuitenkin yhteistyö yritysten ja kouluttajien kesken rajatulla aihealueella. Kaikki sen parissa toimivat tahot verkostoituvat ja kokoontuvat tunnistamaan osaamis- ja osaajatarpeet sekä etsimään ratkaisut niiden täyttämiseen.
Heikinheimo antaa esimerkiksi Oulun lähialueineen ja siellä vetyteknologian alan. Kaikki koulutusasteet ja alan yritykset käytiin läpi arvioiden tarvittavaa osaamisen laatua ja osaajien määrää. Tuloksena saatiin osin yllättäviäkin lukuja sekä konkreettisia tavoitteita.
– Tämä osoittaa, kuinka kasvua voidaan saada aikaan alueellisesti suunnittelemalla ja toteuttamalla koulutus vastaamaan työelämän tarpeita. Vastaava toimintamalli toisi varmasti tuloksia myös muualla Suomessa, hän sanoo.
Professori Marko Huttula johtaa Oulun yliopiston Nano- ja molekyylisysteemit -tutkimusyksikköä.
Korkeakouluilla on tärkeä tehtävä varustaa uuden polven osaajat edelleenkin vahvalla perusosaamisella, erityisesti matematiikassa ja fysiikassa. Kun sen päälle tuodaan uusi teema kuten vety, päästään ratkomaan isoja tutkimushaasteita. Niissä onnistuminen voi johtaa merkittäviin teknologisiin edistysaskeliin, joilla rakennetaan tulevaisuutta.
Näin näkee Oulun yliopistossa Nano- ja molekyylisysteemit -tutkimusyksikköä johtava professori Marko Huttula. Laajan kansainvälisen kokemuksen omaava fyysikko on tunnettu erityisesti tutkimuksestaan koskien vedyn tuotantoa suoraan auringon valolla. Hänen yksikkönsä osallistuu myös uraauurtavaan tutkimukseen ja hanketyöhön vihreän teräksen tuottamiseksi vetypelkistyksellä.
– En koe, että olisi olemassa erityistä vetyosaamista, jolla huippuasiantuntijat ratkovat kaikki ongelmat. Sen sijaan tulee nähdä, että osaamista tarvitaan koko vetysiirtymän teeman leveydeltä, hän sanoo.
– On totta, että jäljellä on vielä paljon konkreettisia vetyyn liittyviä fysiikan alan tutkimuskysymyksiä kuten tuotannon energiatehokkuus ja materiaalien vetykestävyys, joihin on löydettävä vastauksia. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin myös muuta osaamista liittyen esimerkiksi turvallisuuteen. Yhden suuren teeman pariin tarvitaan siis vahvoja osaajia monelta eri alueelta.
Vetysiirtymää voi verrata tuulivoiman kehityspolkuun
Vedyn ympärillä on ollut hypeä aiemminkin, ja suurin huippu on tällä kertaa ehkä jo ylitetty. Kun puhutaan vetytaloudesta, eivät ratkaisuksi Huttulan mukaan riitä hetkittäin halpa tuulisähkö sekä vetyputki Keski-Eurooppaan.
– Suomen ja muiden Pohjoismaiden kilpailukyky syntyy laajamittaisesta vedyn käytöstä korkean jalostusarvon tuotteiden valmistamiseen. Jotta tähän päästään, tulee vetyä tuottaa useilla eri menetelmillä.
Hän muistuttaa, että uuden teknologian matka perustutkimuksesta kaupalliseen käyttöön kestää helposti kymmenen vuotta. Hidasta on tosin myös yhteiskunnallinen kehitys. Vetytaloutta rakennettaessa tulee matkan varrella eteen samoja ilmiöitä kuin on jo koettu tuulivoiman suhteen.
– Politiikan, talouden, turvallisuuden ja ympäristön näkökulmat tulevat nousemaan huomiossa teknologian rinnalle ja jopa ohi. Siksi vetytaloutta tulee ajatella jo nyt isona teemana, jonka edistämiseen tarvitaan vankkaa perusosaamista eri osa-alueilla, jotta kehitystä voidaan viedä eteenpäin laajana rintamana.
Koulutusta isoihin teemoihin ja lisää riskiä rahoitukseen
Marko Huttula on itse fyysikko ja näkee tutkimusalueellaan luonnontieteiden merkityksen oleellisena. Uusien lainalaisuuksien tunnistaminen ja luova ongelmanratkaisu ponnistavat niiden vankasta perusosaamisesta. Sen varmistaminen säilyy korkeakoulujen tärkeimpänä tehtävänä.
Isojen teemojen kuten vetytalouden haltuun ottamiseksi hän kannustaa korkeakouluja järjestämään lisää avoimia kursseja niille, joilla jo on vahva perusosaaminen. Ne tarjoavat tarttumapintaa myös muille kuin luonnontieteilijöille, mikä laajentaa osaamispohjaa.
– Näin toimien emme pysähdy odottamaan teknologisten ratkaisujen valmistumista, vaan luomme olosuhteet sekä vedyn tuotannon että sen käytön skaalaamiseksi ylös samanaikaisesti, Huttula sanoo.
– STEKin kaltaisia yksityistä rahoittajia tarvitaan ehdottomasti sekä tutkimukseen että isojen teemojen koulutukseen. Teknologiset läpimurrot edellyttävät uusia avauksia ja riskinottoa, joihin kannustan kaikkia rahoittajia lähtemään rohkeasti mukaan.
STEKille osoitettuja rahoitushakemuksia käsittelee asiantuntijatyöryhmä, joka tekee päätösesityksen hallitukselle.
Pyrimme edelleen mahdollisimman joustavaan hakemusten käsittelyyn, mutta toistaiseksi rahoitushakemusten käsittelyaikataulu on sidoksissa STEKin hallituksen kokousaikatauluihin. Loppuvuoden osalta ne näyttävät tältä:
Seuraava hallituksen kokous on 21.10. Siihen ehtiäkseen tulisi hakemus olla jätetty järjestelmäämme viikon 40 aikana. Marraskuun hallituksen kokous on puolestaan 26.11. ja siihen ehtii, kun hakemus on jätetty 1.11. mennessä.
