Timo Kekkonen ja Heurekan pääinnoittaja testaamassa Sähköä ilmassa – esitystä.
Tiedekeskus Heurekan ja STEKin yhteistyö täyttää ensi vuonna pyöreitä vuosia. Kymmenen vuoden aikana on saatu paljon aikaan, ja jotkin toiminnot ovatkin jo vakiintuneet itsestäänselviksi osasiksi vuodenkiertoa.
Tiedekeskus Heurekan tuntevat kaikki, Taloustutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Heureka on myös kestosuosikki luokkaretkien kohteena, ja tänä vuonna tehdyssä kyselyssä lisäksi vapaa-ajan kohde, jota kävijä suosittelisi kaikkien mieluiten.
Heurekaan tullaan läheltä ja kaukaa ja koko perheen voimin. Lapsia ja nuoria hyvin tavoittavana kumppanina Heureka on ollut STEKille arvokas partneri viemään tieteen ilosanomaa eteenpäin. Yhteistyö on ollut helppoa yhtenäisten tavoitteiden ja samanmielisten, intoa hehkuvien ihmisten takia. Tiedekeskuksen tavoitteena on tarjota oivaltamisen iloa ja innostaa uteliaisuuteen. Heureka tarjoaa kävijöille merkityksellisiä ja mieleenpainuvia elämyksiä, joiden kautta jokainen vierailija altistetaan rakastumaan tieteeseen. Nämä arvot ja tavoitteet myös STEKin on ollut helppo jakaa.
Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski kuvailee yhteistyösuhdetta keskustelevaksi ja vapaan ideoinnin kautta eteneväksi suunnitteluksi, jossa on vapausasteita myös ajankohtaiselle reagoinnille. Pitkässä suhteessa myös opitaan tuntemaan kumppania ja tavoitteita tarkemmin ja saadaan näin yhteistyöstäkin enemmän irti.
Koululaisille kokemuksia tieteestä
– Uskon, että kiinnostus luonnontieteen ihmeisiin voi herätä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun lapsen mieli on avoin kokeilulle ja ihmettelylle eikä vielä ole ehtinyt muodostaa mielikuvitusta rajoittavia ennakko-oletuksia, STEKin toimitusjohtaja Timo Kekkonen sanoo. – Kestävään energiatalouteen pohjautuva maailma tarvitsee jatkossa yhä enemmän ammattitaitoisia luonnontieteisiin ja tekniikkaan perehtyneitä toteuttajia, ja siksi on välttämätöntä mahdollistaa koululaisille kokemuksia tieteen äärellä.
Ja juuri tähän yhteistyöllä on pyritty. STEK tukee alakoululuokkien käyntejä tiedekeskus Heurekaan tiedekummiluokka-toiminnan kautta, johon bussikuljetuksen ja näyttelykäynnin ohella kuuluu Sähkölä-näyttelyn aihepiiriin tutustuttava työpaja. Viisikymmentä alakoululuokkaa Uudeltamaalta on vuosittain mukana STEKin tiedekummiluokka-ohjelmassa.
Sähkölä ja Pop-up Heureka – tiedeshowt kouluihin
Heurekan ja STEKin suurin yhteinen ponnistus on ollut Sähkölä-näyttelyn avaaminen vuonna 2017. Sähkölän näyttelykohteiden ideonnista poiki myös aihe kiertävään Pop-up Heureka tiede-esitykseen. Pop-up Heureka on matkustava tiedeshow, jonka toteutumiseen tarvitaan vain tila ja katsojat. Pop-up Heurekan avulla tiedeshow saadaan tuotua myös kouluihin, ja STEK onkin vuosittain mahdollistanut kiertueen valitun alueen alakouluissa. Pop-up Heureka -koulukiertue suuntaa joka vuosi eri puolelle Suomea ja koulu voi ilmoittautua mukaan hakumenettelyn avulla. Kiertueen toteutus on sitten silkkaa aikataulutusta, miten Heurekan innostaja saadaan kahden viikon aikana esiintymään mahdollisimman monella alakoululla.
Hyvä yhteistyö sai vastikään jatkokauden. Uusi puitesopimus vuosiksi 2024 -2027 takaa Tiedekeskus Heurekalle 150.000 euron vuosittaisen rahoituksen STEKiltä.
Luet nyt STEKin uusia verkkosivuja. Olet varmaankin jo huomannut, että moni asia on muuttunut.
Uusittujen verkkosivujen myötä STEK keskittyy yhä enemmän ydintehtäväänsä, alaa kehittävän rahoituksen mahdollistamiseen ja hankkeissa syntyneen tiedon jakamiseen. Kuluttajille suunnatun tiedon ylläpidosta on luovuttu.
Projektien ja hankkeiden aineistot paremmin saatavilla
STEK.fi:n sivuilla pyritään jatkossa tuomaan paremmin esiin STEKin rahoittamien projektien ja hankkeiden tuloksia. Monivuotisia hankkeita toteuttavien korkeakoulukumppanimme hankkeissa syntyy tietoa ja tutkimusta, joka löytyy jatkossa kootusti sivuston aineistopankista. Aineistopankin hakutoiminnolla voi etsiä myös haluamaansa aihepiiriin liittyvien hankkeiden ja projektien tuotoksia. Aineistopankkiin on toistaiseksi lisätty pääasiassa monivuotisten hankkeiden aineistoja. Projektin osalta aineistopankki täydentyy vähitellen.
Esihakemus säästää hakijan aikaa
Rahoituksen haun osalta prosessia on yksinkertaistettu. Rahoitusta hakeva voi jättää esihakemuksen ennen varsinaisen ja usein melko työlään projektihakemuksen laatimista. Esihakemuksessa hakijaa pyydetään kuvaamaan projekti ja sen tavoitteet, sekä arvioimaan STEKiltä haettavan rahoituksen suuruutta.
Esihakemus käsitellään mahdollisimman nopealla aikataululla, yleensä viikon-parin kuluessa. Esihakemus mahdollistaa myös projektin kehittämisen ja sparrailun STEKin kanssa. Pyrimme aina antamaan huolellisen ja perustellun vastauksen projekti-ideaan, ja tekemään siihen kehitysehdotuksia.
Mikäli projekti soveltuu esihakemuksen kuvauksen perusteella STEKin rahoitettavaksi, hakija pääsee etenemään hakemuksen tekoon ja saa käyttäjätunnukset STEK.fi – verkkopalveluun. Varsinaisen hakemuksen teko on näin myös helpompaa, kun hakemuksen voi tallentaa ja viimeistellä myöhemmin.
Kuluttajaviestinnän mahdollistajaksi
STEK keskittyy jatkossa hyvän ja selkeän kuluttajaviestinnän mahdollistamiseen, sen sijaan että tuottaisi sitä itse. Luotamme kuluttajaviestintään erikoistuneidemme kumppaneidemme ammattitaitoon ja olemme jatkossakin käytettävissä erilaisten kuluttajien tietoisuutta parantavien kampanjoiden rahoittajana.
STEK ry:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Timo Kekkonen on jäämässä eläkkeelle keväällä 2024. Uuden toimitusjohtajan haku käynnistettiin syksyllä julkisena hakuna.
STEKin uuden toimitusjohtajan haku käynnistettiin julkisena hakuna elokuun lopulla. Hakuaika päättyi syyskuun alussa.
– Olemme tyytyväisi kiinnostukseen, jota tehtävä on herättänyt. Hyviä hakemuksia saimme kiitettävän määrän, kommentoi prosessia STEKin hallituksen puheenjohtaja Janne Kerttula.
Tavoitteena on, että uuden toimitusjohtajan valinta saadaan päätökseen tämän vuoden puolella, ja uuden toimitusjohtajan nimityksen toivomme voivamme julkistaa vuoden 2024 alkupuolella.
– Sähköalalle tarvitaan uutta osaamista ja lisää osaavia ammattilaisia. Lisäksi ala ansaitsee laajempaa tunnettuutta sen tarjoamista mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Edistämme näitä asioita rahoituksen keinoin ja yhteistyössä kumppaneiden kanssa, sanoo STEKin toimitusjohtaja Timo Kekkonen.
Päästöttömästi tuotettu sähkö nähdään yhtenä tärkeimmistä keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Käynnissä on energiamurros, jossa koko energiajärjestelmää kehitetään kestävän kehityksen mukaiseksi. Yhteiskunnassa tullaan sähköistämään kaikki mahdollinen, missä vielä käytetään fossiilisia polttoaineita.
Muutos on valtava ja vaatii paljon työtä. STEKin jäsenistö koostuu valtakunnallisesti toimivista yhdistyksistä, joista jokaisen omat jäsenet toimivat sähköalalla tai lähellä sitä. Kaikkien yhteinen tarve on varmistaa, että osaamista ja osaavia toteuttajia riittää energiamurroksen läpivientiin.
Tarvitaan sekä uutta tietoa että innostamista alalle
Kekkosen mukaan tutkimus tuottaa parhaimmillaan uutta osaamista ja ainutlaatuisia innovaatioita. Sillä on kuitenkin tärkeä rooli myös opetuksen kehittämisessä. Korkeatasoinen tutkimus tuottaa korkeatasoista opetusta.
– Alan korkeakoulu- ja ammattiopetuksen toimintamalleja ja sisältöä tulee kehittää jatkuvasti. Tätä kautta sähköalan monipuolisuus ja mahdollisuudet nähdään uusin silmin. Kannustammekin oppilaitoksia nostamaan toimintaansa näkyvämmin esiin, sillä se houkuttelee entistä useamman opiskelijan valitsemaan energia- ja sähköalan.
– Käytössämme on useita keinoja, joilla pyrimme herättämään kiinnostusta ja innostusta. Nostamme yleistä tietoisuuden tasoa alasta sekä omilla projekteillamme että kumppanuuksien kautta. Rahoittamillamme opetuksen kehittämisellä ja tutkimustulosten jalkauttamisella on niilläkin siinä tärkeä rooli.
Haemme laajaa yhteistyötä ja uusia toimijoita
STEKin toiminnan keskiössä on sähköalan projektien ja hankkeiden rahoitus, mihin käytetään noin puolitoista miljoonaa euroa vuodessa. Se kohdistuu yleishyödyllisiin projekteihin, joiden tuloksia voidaan hyödyntää laajasti.
Tässä yhteydessä projektilla tarkoitetaan yksittäistä toteutusta, jolla on selkeä tavoite ja aikataulu. Se voi olla myös jotain muuta kuin tutkimusta kuten tukea hakijan viestinnälle. Hanke puolestaan on isompi kokonaisuus, johon liittyvä rahoitus voi olla monivuotista ja kattaa useita eri osa-alueita organisaation toiminnassa. Hankerahoituksesta on sopimus tällä hetkellä neljän korkeakoulun kanssa.
STEK on parhaillaan uudistamassa rahoituksen hakemista selkeyttämällä kriteerejä sekä lisäämällä joustavuutta hakuaikatauluun ja rahoituspäätösten tekoon. Tavoitteena on palvella hakijoita paremmin ja löytää uusia potentiaalisia tahoja rahoituksen piiriin.
Mukaan toivotaan erityisesti korkeakouluja ja muita oppilaitoksia. Lisäksi halutaan rohkaista monivuotisia hankekumppaneita uudistumaan, verkostoitumaan ja käymään dialogia laajempien yhteishankkeiden löytämiseksi.
STEKin kuluttajaviestintä tapahtuu jatkossa yhteistyökumppaneiden sekä alan yhteisten viestinnällisten hankkeiden ja kampanjoiden kautta. Osallistumalla niiden suunnitteluun ja rahoitukseen saavutetaan entistä laajempaa vaikuttavuutta, sillä niissä monesti yhdistyvät useiden alan toimijoiden voimavarat ja verkostot.
– Kaikkien projektien ja hankkeiden arvioinnissa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, miten hankkeiden tuloksien hyödyntämistä edistetään. Haluamme mukaan entistä monipuolisempia ja vaikuttavampia projekteja ja hankkeita, Kekkonen kertoo.
Pitkäaikaisia kumppaneita sekä aineistoja opetuksen tueksi
STEK on aktiivisesti hakenut pitkäaikaisia kumppaneita toteuttamaan yhteisiä tavoitteita. Hyödyntämällä niiden verkostoja ja osaamista voidaan tavoittaa esim. lapsia ja nuoria laajasti eri puolilta Suomea. Samalla kumppanit saavat STEKiltä resursseja toimintansa pitkäjänteiseen kehittämiseen.
Pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ovat Tiedekeskus Heureka, Tekniikan museo ja Yrityskylä-toiminta. Alan yhteisistä hankkeista on hyvä esimerkki Hyvinvointia sähköllä – visio 2040 ja monivuotisista viestintäkampanjoista puolestaan Näkymätön voima.
– Lapset ja nuoret ovat meille tärkeitä, sillä tiedon jakaminen varhain on ratkaisevaa mielikuvien ja ammatinvalintojen kannalta, Kekkonen sanoo.
STEK tekee läheistä yhteistyötä opettajien ja opojen kanssa muun muassa järjestämällä tilaisuuksia ja osallistumalla opettajien tapahtumiin. Se tukee opetusta julkaisemalla sähköön liittyviä oppimateriaaleja, kilpailuja ja videoita. Voimala-oppimispaketti on saavuttanut suuren suosion ja niitä on lahjoitettu peruskouluille jo useita satoja.
– Uskomme, että lisäämällä yleistä tietoisuutta sähköstä ja sähköalasta sekä niiden merkityksestä energiamurroksen toteuttamisessa kiinnostus niitä kohtaan kasvaa. Rahoitamme tutkimusta ja opetuksen kehittämistä ja teemme tiivistä yhteistyötä valittujen toimijoiden kanssa. Näin avaamme tietä uusille osaajille tehdä innostavaa ja merkityksellistä työtä kestävän kehityksen puolesta.
Junan katolle kiipeämisen seurauksena Suomessa kuolee keskimäärin 1–2 nuorta joka vuosi. Voit vielä valita -kampanja muistuttaa nuoria valitsemaan toisin, sillä junien katolle kiipeäminen on hengenvaarallista. Kampanjan ovat toteuttaneet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Väylävirasto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja HUS. Kampanjaan on saatu myös STEK ry:n hankerahoitusta.
Kampanjan tavoitteena on vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen ratapihoilla ja junien läheisyydessä. Myös rataverkon pylväisiin kiipeäminen on hengenvaarallista. Junan katolle kiipeämisen seurauksena Suomessa kuolee keskimäärin 1–2 henkilöä joka vuosi. Lisäksi vastaavissa tapaturmissa tapahtuu vakavia loukkaantumisia.
Vammat ovat yleensä pitkäkestoisia ja vaikeasti hoidettavia. Palovammojen hoito on valtakunnallisesti keskitetty Jorviin HUSin palovammakeskukseen. Vammojen välittömät hoitokustannukset HUSissa teho- ja vuodeosastohoidon aikana vaihtelevat kymmenistä tuhansista miljoonaan euroon. Tämän lisäksi kustannuksia lisäävät jatkohoito kotipaikkakunnalla sekä Palovammakeskuksessa. Invaliditeetin aiheuttamat kustannukset ovat usein moninkertaisia alkuvaiheen kustannusten määrään. Loukkaantuminen vaikuttaa monin tavoin nuoren elämään ja selviytymiseen arjessa. “Sähkö tappaa, älä kiipeä junan katolle”
Sähköjunien ja -radan vaaroista ei selvästikään ole vielä tarpeeksi tietoa, koska tapaturmia sattuu edelleen vuosittain. Tapaturmien uhrit ovat yleensä nuoria aikuisia. Lisäksi riski-ikään tulee jatkuvasti uusia nuoria. Kampanjan viesti onkin selkeä: sähkö tappaa, älä kiipeä junan katolle.
– Sähköradalla ja junan katolla oleva jännite on jopa sata kertaa suurempi kuin kodin tavanomaisessa pistorasiassa. Sähkö voi myös niin sanotusti hypätä ajolangoista, joten pelkkä lähietäisyydelle meneminen on hengenvaarallista. Rautatiealueelle ei ole ylipäätään mitään asiaa, liikkuminen raiteilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on vaarallista ja kiellettyä myös laissa, sanoo rautatieturvallisuuden johtava asiantuntija Marko Tuominen Väylävirastosta. Yhteistyöllä laajempaa vaikuttavuutta
Kampanja tavoittelee nuoria mahdollisimman laajasti TikTokissa ja YouTubessa. Kampanjavideo näkyy myös Tukesin, Väyläviraston, SPEKin ja HUSin omissa somekanavissa. Kampanjaa on rahoittanut STEK ry, joka edistää sähkön käytön turvallisuutta ja luotettavuutta, sähköisiä energiatehokkuusratkaisuja sekä älykästä sähkön käyttöä keräämällä, tuottamalla ja jakamalla tietoa.
– Kampanjavideolla korostetaan erityisesti nuoren omaa harkintaa ratojen ja junien läheisyydessä sekä mahdollisuutta ehkäistä tapaturmia pysymällä poissa junien katoilta. Kampanja on tehty yhteistyössä useiden toimijoiden kesken, sillä junan katolle kiipeämisestä aiheutuu laajoja vaikutuksia niin rataverkon toimivuuteen kuin sairaanhoitoonkin, sanoo viestintäjohtaja Anu von Lode Tukesista.
Rautatieturvallisuus: Rautatieturvallisuuden johtava asiantuntija Marko Tuominen, Väylävirasto p. 029 534 3981, etunimi.sukunimi@vayla.fi
Sähkölaitteistojen turvallisuus: Ylitarkastaja Ville Huurinainen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, p. 029 5052 111, etunimi.sukunimi@tukes.fi Kampanjan toteutus: viestintäjohtaja Anu von Lode, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, p. 029 5052 164, etunimi.sukunimi@tukes.fi
Vuoden 2023 Luminord-valaisinsuunnittelukilpailun tehtävänä oli suunnitella ladattava ja helposti liikuteltava valaisin. Suomen Messusäätiön lahjoittaman 5 000 euron LUMINORD 23 -palkinnon saajaksi valittiin Ivo Mukkulaisen työ ”Laava”. STEK-nimikkopalkinnon, myös arvoltaan 5 000 euroa, voitti Tiia Taimisen ehdotus ”Klip”. Kunniamaininnan saivat Simon Örnbergin ”Fellow” sekä Liinu Juujärven ja avustaja Aada Saaren ”Nuppu”. Palkinnot jaetaan Habitare-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 13.9.2023.
Ladattavat ja johdottomat valaisimet siirtyvät joustavasti paikasta toiseen silloin, kun verkkovirtaa ei ole lähellä tai virtajohdot ovat tiellä. Muotoilultaan ja valaistusominaisuuksiltaan laadukas ladattava valaisin piristää, luo turvaa ja lisää viihtyisyyttä niin sisä- kuin ulkotiloissa. Siirrettävän valaisimen monikäyttöisyyttä lisäävät valaistusvoimakkuuden ja värilämpötilan säätömahdollisuudet. Myös valaisimen lataustapa vaikuttaa sen käytettävyyteen.
Ivo Mukkulaisen Laava-valaisin koostuu kahdesta erikokoisesta eläväpintaisesta lasisesta valaisinosasta ja latausasemasta. Valaisinosat voidaan pitää joko latausaseman päällä tai siirtää ilman asemaa haluttuun paikkaan. Latausasema voi ladata useaa valaisinta samanaikaisesti.
Tuomariston mielestä Laava-valaisin on muotoilultaan viimeistelty klassisen tyylikäs valaisin. Valaisimen ulkonäkö ja käyttötarkoitus on muunneltavissa. Valaisin toimii sekä sijoitettuna latausasemalle että liikuteltavana. Valaisin sopii sekä sisä- että ulkokäyttöön ja sillä on kaupallista potentiaalia. Integroitu latausasema tekee tuotteesta hienon kokonaisuuden ja lisää sen käytettävyyttä.
Muotoilija Ivo Mukkulainen on valmistunut vuonna 2018 ajoneuvomuotoilijaksi Lahden ammattikorkeakoulusta ja suorittanut vuonna 2021 muotoilun maisterin tutkinnon Milanossa. Mukkulainen tekee puolisonsa Tiia Taimisen kanssa sisustussuunnittelua ja tuotesuunnittelua nimellä Imagine Works.
Laava / Ivo Mukkulainen
STEK-palkinto modulaariselle valaisimelle
Tiia Taimisen Klip-valaisin koostuu kolmesta samankokoisesta irrallisesta valaisimesta, jotka voidaan kiinnittää ladattaviksi magneettiseen runkoon. Valaisinrunko ladataan usb-kaapelilla. Valaisimet voidaan asettaa yksin tai useamman valaisimen ryhmänä mihin kohtaan tahansa runkoa tai käyttää irrotettuna rungosta esimerkiksi pihaterassilla tai yksittäisenä valopisteenä pöydällä.
Tuomaristo kiittää Klip-valaisimen monikäyttöisyyttä. Sen modulaarisuus antaa jatkokehittelylle paljon mahdollisuuksia esimerkiksi valaisimen koon tai valomoduulien sijoittelun varioimisen suhteen. Integroitu latausasema lisää valaisimen käytettävyyttä. Valaisin on myös teknisesti valmistettavissa.
Sisustusarkkitehti Tiia Taiminen on valmistunut sisustusarkkitehdiksi Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 2020. Lisäksi hän on suorittanut sisustusartesaanin tutkinnon vuonna 2016. Taiminen tekee sisustussuunnittelua ja tuotesuunnittelua nimellä Imagine Works yhdessä puolisonsa Ivo Mukkulaisen kanssa.
Klip / Tiia Taiminen
Kaksi kunniamainintaa
Kunniamaininnalla palkittu Simon Örnbergin Fellow-valaisin on päivitys yli 70 vuotta vanhalle, perinteiselle heijastimelle. Lähtökohtaisesti koululaisille suunnattu valaisin tuo turvaa kodin ulkopuolelle valon ja heijastavan hihnan sekä varavirran ansiosta.
Fellow-kilpailutyö on tuomariston mielestä harkittu, hallittu ja eheä kokonaisuus. Liikuteltavan valaisimen konseptia on käsitelty tuoreella tavalla. Tuotteen toiminnallisuutta on mietitty, myös materiaalit ja komponentit on esitelty kattavalla tavalla.
Simon Örnberg on Helsingissä asuva ja työskentelevä muotoilija. Teollisen muotoilijan koulutuksen lisäksi hän opiskelee parhaillaan arkkitehdiksi Aalto-yliopistossa. Örnberg työskentelee monipuolisesti niin muotoilun, arkkitehtuurin kuin taiteen parissa. Erityisesti hän on kiinnostunut kaupunkiympäristöjen ja niihin liittyvien tuotteiden, tilojen ja kokemuksien kehittämisestä ja suunnittelusta.
Fellow / Simon Örnberg
Kunniamaininnalla palkittiin myös Liinu Juujärven ja avustaja Aada Saaren Nuppu-valaisin. Horisonttiin painuvasta auringosta innoituksen saanut Nuppu on suunniteltu sekä toiminnalliseksi käyttöesineeksi että kauniiksi sisustusesineeksi. Tekniikka valaisimen sisällä on hyvin yksinkertaista ja siten helposti korjattavissa. USB-portin kautta tapahtuvan latauksen lisäksi valaisimen akkua voidaan ladata kampea veivaamalla. Kampi pyörittää dynamoa, joka muuntaa mekaanisen energian sähköenergiaksi.
Tuomariston mielestä Nuppu on pirteästi muotoiltu ja monipuolinen valaisin. Kilpailutyö on esitystavaltaan hallittu ja integroitu veivilatausmahdollisuus puhelimen latausmahdollisuuksineen ilahdutti tuomaristoa. Valaisin on teollisesti valmistettavissa; valonlähteelle ja tekniikalle on varattu tarpeeksi tilaa.
Siskosten yhteistyönä suunnitellun Nuppu-valaisimen pääsuunnitteluvastuu oli sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelija Liinu Juujärvellä Lahden Muotoiluinstituutista. Teknisen puolen konsultoinnista vastasi elektroniikan ja sähkötekniikan DI-opiskelija Aada Saari Aalto yliopistosta.
Luminord – Nordic Luminaire Design Competition -valaisinsuunnittelukilpailu järjestettiin nyt yhdennentoista kerran. Kilpailun tavoitteena on löytää uusia, korkeatasoisia valaisinratkaisuja ja näin kehittää alan teollisuudelle uusia valaisininnovaatioita ja -tuotteita.
Tänä vuonna tuomaristo sai arvioitavakseen 29 ehdotusta. Ehdotusten kirjo oli laaja ja kilpailuun osallistuneet olivat käsitelleet liikuteltavan valaisimen mahdollisuuksia niin käyttötavoiltaan kuin ominaisuuksiltaan ilahduttavan monella tavalla.
Kilpailun järjestäjät ovat Sähkösuunnittelijat NSS ry, Suomen Valoteknillinen Seura ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus STEK ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry yhteistyössä Sisustusarkkitehdit SIO ry:n ja Teollisuustaiteen liitto Ornamo ry:n kanssa.
Palkintolautakuntaan kuuluivat tuomariston puheenjohtajana toiminut viestintäpäällikkö Kirsi Gimishanov, (Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry), toimitusjohtaja Iiro Karawatski, (Karawatski Oy / Sähkösuunnittelijat NSS ry), teollinen muotoilija Timo Niskanen (Himmee Oy / ORNAMO), muotoilija, sisustusarkkitehti SIO Timo Ripatti (Studio Ripatti / SIO), asiantuntija Olli Vitikka (Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry), toimitusjohtaja Peter Ruokonen (Cariitti Oy / Suomen Valoteknillinen Seura ry) ja International Category Manager Eero Asunmaa (Onninen Oy / Sähköteknisen Kaupan Liitto ry)
Tulokset julkistetaan Habitaren Arena-lavalla keskiviikkona 13.9.2023 klo 10.30-11.00. Palkitut työt ovat julkistamisen jälkeen esillä Habitaressa 13.–17.9.2023 Helsingin Messukeskuksessa osastolla 6h20.
Suomen Messusäätiö edistää suomalaista elinkeinoelämää ja jakaa vuosittain noin 400 000 euron arvosta stipendejä, avustuksia sekä tunnustus- ja kannustuspalkintoja. Näitä ovat LUMINORD-palkinnon lisäksi muun muassa Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinto ja Habitare-suunnittelukilpailu.
Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka tuottaa, kerätä ja jakaa tietoa sähkön turvallisesta ja luotettavasta käytöstä, energiatehokkaista sähköistysratkaisuista sekä älykkäästä sähkön käytöstä. www.stek.fi
Näkymätön voima – kampanjakasvoja voit seurata somessa: Instagram / TikTok (#näkymätönvoima).
Suomalaisen yhteiskunnan sähköistymisellä, vihreällä siirtymällä ja energiamurroksella voi olla yksi valtava este: osaajapula. Sähköalan järjestöt STEK ry, STUL ry ja STK ry loivat yhdessä nuorille suunnatun Näkymätön voima -viestintäkampanjan, jonka sisältöjä on katsottu jo yli 15 miljoonaa kertaa.
Poimi tästä käytännössä testatut vinkit, kuinka kasvatat oman toimialasi vetovoimaisuutta.
1) Kerro alasi merkityksellisyydestä
Harva tietää, että sähkö- ja energia-ala voi mullistaa ruoantuotannon ja ratkaista logistiikan haasteita. Näkymätön voima -kampanja pyrkii siihen, että ihmiset huomaisivat piilevän potentiaalin alassa ja itsessään.
Merkityksellisyydestä voi kertoa rohkeasti ja viihteellisesti. Räätälöi sisältösi nuoria puhuttelevaksi, mene yleisösi suosimiin kanaviin ja opettele toimimaan niissä. Näkymättömän voiman löydät TikTokista & Instagramista.
2) Muuta mielikuvia! Valitse kampanjalle kasvot, jotka rikkovat stereotypioita
Sähköala on avoin kaikille. Moderni sähköalan osaaja voi olla perehtynyt älyrakennuksiin tai koodata taajuusmuuttajia. Huippuammattilaiset Laura, Henkka, Wambui ja Kiran ovat kaukana alan luutuneista käsityksistä. Tutustu heihin täällä.
3) Auta nuorta eteenpäin
Näkymätön voima -sivulla on kartta, josta nuori voi etsiä alan opiskelumahdollisuuksia. Kampanjan väki on kohdannut kouluissa 1800 nuorta, mainostanut yhteishakujen aikana, somessa, katukuvassa ja elokuvateattereissa. Tee nuorelle hakeminen alallenne helpoksi. Seuraava yhteishaku on jo syksyllä.
Aalto-yliopiston Design Factoryssa Espoossa on tarjolla on huippuja TET-paikkoja teknologiasta, ohjelmoinnista ja taiteesta kiinnostuneille 8-luokkalaisille. Harjoittelu kestää viikon ja sen aikana perehdytään Arduino-ohjelmointiin.
Harjoittelujaksot ovat osa Liekeissä teknologiaan -hanketta, jota toteuttavat Kehittämiskeskus Opinkirjo, TEK Tekniikan akateemiset ja Aalto Design Factory yhteistyössä. Hanketta rahoittaa STEK, ja se on osa Tutki-Kokeile-Kehitä eli TuKoKe-toimintaa.
Liekeissä teknologiaan
TET-harjoittelujaksot ja opettajien Arduino-koulutukset ovat osa STEKin tukemaa Liekeissä teknologiaan -hanketta. Tutustu hankkeeseen Opinkirjon sivuilla.
Luokkahuoneissa kipinöi jälleen, kun Pop-up Heurekan sähköä ilmassa -esitys lähtee STEKin tukemana koulukiertueelle. Liikkuva sähköaiheinen tiede-esitys rantautuu kouluihin tällä kertaa Pohjanmaalla aikavälillä 30.10.–10.11. 2023.
Suomenkielinen esitys sähköistää oppitunnit raikkaalla otteella ja on esityksen vastaannottaville kouluille täysin maksuton.
Esityksen kesto on 20 minuuttia. Yhteen esitykseen mahtuu kerrallaan max 100 osallistujaa, ja esityksiä voi päivässä olla maksimissaan neljä. Kiertueelle valitaan mukaan sekä isompia että pienempiä kouluja, eli nyt vaan rohkeasti hakemaan!
Hae Pop-up Heurekan esitystä koulullesi 24.9. mennessä!
Tutki-Kokeile-Kehitä eli TuKoKe on Kehittämiskeskus Opinkirjon ja TEKin järjestämä tiede-, teknologia- ja tuotekehityskilpailu 4–20-vuotiaille.
Myös STEK on mukana kilpailun tukijana ja omalla sähköaiheisella kilpailullaan.
Voit ilmoittaa työsi mukaan STEK Sähkökisaan, mikäli se liittyy jollain lailla sähköön. Kilpailutyön aiheen ei tarvitse olla toteutukseltaan tekninen. Työssä voidaan pohtia esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöön, sähkön tuotantoon tai säästöön liittyviä asioita. Myös sähköisen tulevaisuuden tai yhä enemmän sähköistyvän yhteiskunnan omianispiirteita voisi työssä pohtia.
STEK Sähkökisa toimii TuKoKessa omana sarjanaan, jossa jaetaan omia palkintoja.
Tutustu TuKoKeen
Tutki-Kokeile-Kehitä eli TuKoKe on tiede-, teknologia- ja tuotekehityskilpailu 4–20-vuotiaille.
Tukoke-työt jätetään kilpailun omaan ilmoittautumisjärjestelmään, joka aukeaa syys-lokakuun aikana. Viimeinen kilpailutöiden jättöpäivä on kevättalvella, joka vuosi 1.2.
