Nuoret ovat kohderyhmänä monelle yritykselle varsin outo. Mutta juuri siinä – nuorten puhuttelussa ja nuorten kanssa toimimisessa – olemme tukenasi.
Näkymätön voima – kampanja on listannut parhaita käytäntöjä, joilla varmistaa nuorelle positiivinen TET-viikko tai tehdä yrityksesi kouluvierailusta nuoria kiinnostava, ja saada kommunikaatiokanavat yläasteikäisiin auki.
Dialogi nuoren kanssa on vastuullisuusteko
Kampanjan yritysyhteistyöhön on ilmoittautunut kolmetoista sähkö- ja energia-alalla toimivaa yritystä, jotka julkistamme syksyllä. Nämä edelläkävijät ovat sitoutuneet joko TET-paikan tai yritysvierailun järjestämiseen. Tähän vastuullisuustekoon sitoutuneet ovat saaneet kampanjalta sparrausta, ja yrityksille on myös etsitty oma paikallinen yhteistyökoulu.
Kampanjasivuilla sivupalkista löytyvän linkin takana on yrityksille yhteydenottolomake, jonka täyttäneitä olemme kutsuneet yritysinfoihin. Kevään ja kesän osalta infot on nyt pidetty, mutta sparrailua järjestetään taas syksyllä. Mukaan olet lämpimästi tervetullut milloin vain.
STEKin hallitus päätti kesäkuun kokouksessaan käynnistää strategiauudistuksen. Työ alkaa prosessin valmisteluna jo ennen kesälomia, ja on aikataulutettu valmistuvaksi jalkautussuunnitelmineen loppuvuoden aikana.
STEKin toimintaympäristössä on sitten edellisen strategiatarkennuksen tapahtunut paljon. Uuden toimitusjohtajan aloittaessa on myös otollinen hetki tarkastella toiminnan painopisteitä ja tavoitteita, ja samalla arvioida rahoituksen suuntaamista.
– Lähtökohta on hyvä, kun on tehty paljon hienoa työtä, josta ponnistaa jatkoon, toimitusjohtaja Tapio Koivu sanoo. – Olen käyneet keskusteluja Timo Kekkosen kanssa, ja hänen näkemyksensä STEKin tehtävästä mahdollistamassa päästötöntä, tehokasta ja turvallista energiajärjestelmää, on erittäin relevantti ison kuvan tavoite, hän jatkaa.
Nyt käynnistyvän prosessissa kuunnellaan erityisesti sidosryhmiä ja STEKin rahoitusta saaneita. Päämääränä on tarkentaa seka STEKin tavoitteita että määritellä tarkemmin, millaisia hankkeita rahoittamalla päästään parhaaseen vaikuttavuuteen. Luonnollisesti strategiatyön ohessa arvioidaan uudelleen myös STEKin hankerahoituksen kriteerejä.
STEK käynnisti pandemia- vuosien jälkeen Voimala-koulutukset peruskoulun opettajille. Viime lukuvuoden 2023-2024 aikana ne lähtivät nousukiitoon. Pitkin poikin Suomea järjestettiin 17 Voimala-työpajaa, joissa kävi 276 opettajaa 118 eri koululta. Koulutuksessa käyneiden opettajien kouluille on toimitettu – ja vielä elokuussakin jälkilähetetään – kaikkiaan 296 Voimalaa. Kouluttajallemme, tutkijatohtori Merike Keslerille tulikin keväällä varsin paljon matkapäiviä.
Voimala-koulutuksia järjestettiin keväällä 2024 koulujen omien tilojen ohessa Tiedekeskus Heurekassa, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniassa sekä Jyväskylän LUMA-keskuksen tiloissa. Jatkossa koulutuksia järjestetään suuren suosion takia ainoastaan ulkopuolisen kumppanin tiloissa, jolloin ryhmäkoko on suurempi, noin 30 henkeä. Tulevalla lukukaudella Voimala-koulutuksia on tiedossa ainakin tiedekeskus Heurekassa, ja mahdollisesti toinen koulutus pohjoisemmassa Suomessa. Tiedotamme koulutusten ajankohdista opettajauutiskirjeessä sekä Sähkölä.fi – sivustolla heti kun päivämäärät saadaan sovittua.
Voimala-koulutuksen ajatuksena on perehdyttää peruskoulun opettajaa Voimala-oppimispaketin käyttöön ja sen avulla toteutettavaan sähköön tai energiaan liittyvään projektityöhön. Koulutus soveltuu niin luokanopettajille (3. luokan opettajista ylöspäin) kuin yläasteen aineenopettajillekin.
STEK ry on jakanut uusiutuvan energiaa havainnollistavaa Voimala-oppimispakettia vuodesta 2017 lähtien. Opettaja käy kolmetuntisen, myös vesoksi soveltuvan koulutuksen, jossa kouluttaja Merike Kesler on ohjannut opettajia onnistuneen projektin toteuttamiseen Voimala-oppimispaketin avulla, minkä jälkeen Voimalat toimitetaan koulutuksen käyneen opettajan koululle.
Kesäkuun hallituksen kokouksessa tehtiin rahoituspäätöksiä seuraavien hankkeiden hyväksi:
Käsi irti termostaatista – ennakoitavuutta, varmuutta ja käyttäjälle helppoa kulutusjoustoa
Motiva Services Oy:n hankkeessa tuotetaan neutraalia neuvonta-, viestintä- ja markkinointiaineistoa kuluttajille ja pk-sektorin sähköurakointiliikkeille kulutusjoustoratkaisuista. Motiva hyödyntää hankkeessa aiemmin tuotettua tausta-aineistoa.
Kiinteistötason saarekekäyttöratkaisut
Tampereen yliopiston (TAU) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) tutkimusryhmät ovat saaneet rahoitusta tutkimukselle, joka jatkaa aiempaa Sähkönjakeluverkon saarekeratkaisut -tutkimusta. Sen yhteydessä nousi esiin tarve tarkastella myös jakeluverkkoon liittyvien asiakkaiden kiinteistöverkkojen saarekekäyttökyvykkyyttä ja niiden turvallista ja luotettavaa toimintaa. Tutkimus luo samalla perustaa laajemmalle yhteistyölle kiinteistötoimialan kanssa.
Aurinkopaneelien lumikuormankestävyys
Turun ammattikorkeakoulun projektissa testataan markkinoilla olevien aurinkopaneelien lumikuormankestävyyttä Suomen olosuhteissa. Uudet isot paneelikoot, matalat alumiinikarmit ja ohentuvat lasipaksuudet aiheuttavat huolta. Paneelien suunniteltu käyttöikä on yli 30 vuotta, mutta jos se ei lumikuormasta aiheutuvien vaurioiden takia toteudu, investointien kannattavuus katoaa. Lisäksi lumikuormavauriot ovat myös potentiaalinen turvallisuusriski. Projekti selvittää, mitkä aurinkopaneelien mekaaniset ominaisuudet ovat kriittisiä pitkän käyttöiän varmistamiseksi.
STEKin rahoitushaku on jatkuva, mutta päätösten aikatauluihin vaikuttavat kokousten ajoitus. Rahoitushakemukset arvioi jäsenyhdistystemme edustajista koostuva asiantuntijatyöryhmä, joka kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa. Päätöksen rahoituksesta tekee STEKin hallitus työryhmän esitykseen perustuen.
EnergiateollisuudenTuukka Heikkilä, FingridinMaarit Uusitalo,LUTin Jero Ahola ja Suomen ympäristökeskuksenEnni Ruokamo osallistuvat paneeliin tulevaisuuden muuttuvasta energiankäytöstä ja niistä konkreettisista tavoista, joilla energiamurros vaikuttaa meidän kaikkien elämään.
Sähköalan koulutuksesta, vetovoimasta ja tulevaisuuden osaajista keskustelevat vaikuttajanuoret Wilhelmina Satola ja Jonna Tiainen, Amplit oy:n liiketoimintajohtaja Mikko Kaijalainen sekä Vantaan kaupungin opetusalan asiantuntija Mari Aura.
Yhteiskunnallisen SuomiAreena-festivaalin seitsemän tapahtumalavan ohjelmaa voit seurata maksutta paikan päällä Porissa. Kaikki keskustelut voit katsoa suorana tai tallenteena myös MTV Katsomossa.
Sähkömuseo toteutti jo toisena syksynä peräkkäin Opetusiltapäivä Paimion Sähkömuseossa -hanketta. Kuluneena syksynä museossa vieraili 5. tai 6. -vuosiluokan koululuokkia kahdeksasta varsinaissuomalaisesta kunnasta eli Turusta, Kaarinasta, Liedosta, Aurasta, Marttilasta, Koski TL:stä, Salosta ja Ruskolta
Luokille kaksituntiset museovierailut, opetussisällöt ja niihin liittyneet bussikuljetukset ja välipalat olivat maksuttomia. Hanke toteutettiin Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n tuella.
Vierailujen aikana tarjotusta sähkötekniikkaan ja sähköturvallisuuteen liittyvästä opetussisällöstä vastasi seitsemän museon talkoolaista eli Museomuurahaista. Opettavan henkilöstön määrää oli saatu kasvatettua hieman syksyyn 2023 verrattuna, mikä on hyvä lähtökohta mahdollisia jatkohankkeita ajatellen. Opetuksessa hyödynnettiin museon omien materiaalien ohella myös STEK:n tuottamia animaatiomateriaaleja, joita oppilaat katsoivat erityisellä mielenkiinnolla. Opetussisällöistä osa annettiin samanaikaisesti koko luokalle. Osa opetuksesta toteutettiin kahteen pienryhmään jakautuneina. Tällöin päästiin myös paremmin keskustelemaan koululaisten kanssa ja vastaamaan näiden kysymyksiin.
Positiivista palautetta
Koululaisilta ja luokkien opettajilta saatu palaute oli viime vuoden palautteiden tapaan kiittävää. Käytännön järjestelyistä tuli kaikilta luokilta korkeimmat arvosanat. Opettajilta tuli kiitosta siitä, että Sähkömuseossa jaettu opetusmateriaali antoi mielenkiintoisen lisän ympäristöopin aiheisiin. Oppilaat toivoivat, että hieman enemmän olisi ollut mahdollista kiertää museossa omatoimisesti. Seuraavat lausahdukset kertovat kuitenkin mieleen painuneista museovierailuista: ”Menisin tänään vaikka uudestaan” ”Museon esineiden tutkiminen oli kivaa”.
Hankkeen toteutustiimin loppupalaverissa marraskuun lopulla todettiin, että jo keväällä 2023 luotu pohjapaketti on hyvä ja toimiva. Niin opettajilta kuin opettajilta saatu palautetta on syytä hyödyntää, kun samantyyppisen hankkeen suunnittelua taas käynnistetään.
– Pian valittava uusi Euroopan parlamentti tulee saada nopeasti ymmärtämään, että ihmisille ja ympäristölle tärkeä energiamurros saattaa hidastua osaajien puutteen vuoksi.
Näin toteaa eurooppalaisia sähköurakoitsijaliittoja edustavan EuropeOn-kattojärjestön pääsihteeri Julie Beaufils. Hän oli pääpuhujana sähköistysalan yhteisessä Hyvinvointia sähköllä – visio 2040- seminaarissa huhtikuussa.
– Nyt valittavan parlamentin tulee ensinnäkin luoda yleisesti hyväksytty, selkeä etenemismalli energiasiirtymälle. Näin yritykset uskaltavat investoida ja voivat muutoinkin suunnitella tulevaa.
– Toisekseen sen tulee nähdä nopeasti kasvava työvoiman tarve sekä panostaa päättäväisesti tekniseen koulutukseen ja uramahdollisuuksien avautumiseen alalla.
Satoja tuhansia uusia työpaikkoja jo lähivuosina
Beaufils kertoo esimerkin uhkaavasta osaajapulasta, joka koskee kaikkia EU-maita. Vuoteen 2030 mennessä aurinkopaneelien, latauspisteiden ja sähkövarastojen asentajille voi syntyä 400 000 uutta työpaikkaa Eurooppaan.
– Näitä työpaikkoja ei voi luoda EU:n ulkopuolelle. Suunnittelua ja toteutusta tehdään kaikissa Euroopan maissa ja hyvin paikallisesti, hän sanoo.
Tarpeen suuruusluokkaa havainnollistaa, että tällä hetkellä liiton sähköurakoitsijoilla on noin 1 800 000 työntekijää. Pelkästään uuden tekniikan asentamiseen tulee kouluttaa siis viidessä vuodessa yli 20 % lisää osaajia. Sen lisäksi tulee korvata osa nykyisistä tekijöistä, jotka eläköityvät tai poistuvat alalta.
Mutta Beaufilsin huoli ulottuu pidemmälle kuin jäsenliittojen sähköurakointiyritysten työvoiman tarpeeseen. EU:n Green Deal -tavoitteiden saavuttaminen vaatii laajan joukon muita yrityksiä, joiden piiriin alkaa avautua runsaasti uusia työpaikkoja sähköalan osaajille.
– Tähän tapaan laajeneva sähkö- ja energia-ala kilpailee osaajista monen muun nuoria kiinnostavan ja ehkä houkuttelevamman toimialan kanssa. Joudumme siis tekemään paljon työtä myös alan imagon kehittämiseksi.
Osaamisen on kirittävä kiinni edellä harppovaa teknologiaa
Mutta entäpä osaaminen – mitkä ovat niitä uusia taitoja, joita jo kohta tarvitaan?
– Energiasiirtymä vaatii erityisesti puhtaan energian teknologioiden pikaista käyttöönottoa. Niihin liittyvä osaaminen vaatii jatkuvaa päivitystä, sillä ne kehittyvät nopeasti. Lisäksi ne ovat yhä monimutkaisempia ja linkittyvät toisiinsa järjestelmiksi, Beaufils kuvailee.
Puhtaaseen energiaan liittyvästä teknologiasta ei saa tulla kompastuskiveä, vaan sen osaaminen tulisi nostaa eurooppalaisten ammattilaisten ylpeydenaiheeksi ja Euroopan kilpailutekijäksi.
Tehtävänä vaikuttaa EU-tason päätöksiin, lakeihin ja ohjelmiin
EuropeOn panostaa nyt paljon Euroopan poliittisiin päätöksentekijöihin, sillä energiaan ja ilmastoasioihin liittyvästä lainsäädännöstä jopa 80 % tulee EU:sta.
Järjestön on tärkeää tuoda yritykset mukaan keskusteluun vaikuttamaan, sillä osaamisen ja työvoiman tarpeet ovat yhteiset kaikille Euroopan maille. Tässä työssä suomalaiset ovat olleet aktiivisia niin järjestön ja yritysten kuin poliitikkojenkin rooleissa.
Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen panostetaan myös Suomessa
Yritysten kampanjoinnin tueksi tehty Maker’s of tomorrow – opas nostaa malliesimerkiksi Näkymätön voima -viestintäkampanjan, joka kertoo nuorille sähköalan koulutus- ja työmahdollisuuksista. Monivuotisen kampanjan koordinoija ja päärahoittaja on STEK. ja se toteutetaan yhdessä Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL:n sekä Sähköteknisen Kaupan Liitto STK:n kanssa.
Beaufils on ilahtunut suomalaisten aktiivisuudesta sekä kotimaassa että Euroopan tasolla ja pitää sitä erittäin tärkeänä. Näin osaamisen ja osaajien tarpeita saadaan täytettyä poliittisin päätöksin. Hän muistuttaa, että tänä vuona jokainen voi jälleen kerran vaikuttaa asiaan äänestämällä eurovaaleissa. Eväitä valintaan tarjosi visioseminaarin päättänyt, hetkittäin vauhdikkaaksikin yltynyt eurovaaliehdokkaiden paneelikeskustelu.
Sähkö- ja energia-alan yritysten kannattaa toimia työvoimapulan ratkaisemiseksi. Kutsumme teidät tarjoamaan työelämään tutustumisen yläkoululaisille ja annamme siihen sekä tukea että hyvät ohjeet. Lue tästä seitsemän tärkeintä syytä, miksi organisaationne kannattaa tarjota yläkouluikäisille mahdollisuus tutustua alaan ja yritykseenne.
Näkymätön voima -kampanja kokeili syksyllä 2023, miten työelämään tutustuminen järjestetään onnistuneesti. Pilottiin osallistuivat sähkö- ja energia-alan yritykset Amplit, Legrand, Granlund sekä Lehtikuusen koulu Vantaalta. Samalla kirkastui seitsemän tärkeintä syytä tarjota nuorille työelämään tutustuminen. TET:n aikana nuori tutustuu työelämään eli seuraa muiden työskentelyä ja saattaa osallistua kevyesti töihin. TET kestää 1–2 viikkoa.
1. SÄHKÖ- JA ENERGIA-ALA ON PULLOLLAAN MONIPUOLISIA MAHDOLLISUUKSIA – MUTTA SINUN ON KERROTTAVA NIISTÄ NUORILLE
Nuorilla ei aina ole tarpeeksi tietoa ammatinvalintojensa pohjalle – ja silti jokin valinta on yläkoulun lopulla tehtävä. Valintaa määrittää vahvasti se, millaisia kokemuksia työelämästä on siihen mennessä syntynyt.
Pilotteihin osallistuneet nuoret kertoivat, etteivät he tunteneet alaa tai yrityksiä ennalta. TET eli työelämään tutustuminen onkin erinomainen mahdollisuus nuorille saada ensikäden kokemus työelämään.
Sähkö- ja energia-alan yritykset toimivat usein B2B-markkinassa, jolloin ne ovat tuntemattomia myös kuluttajille. Ei siis ihme, jos nuoret eivät tunne aloja. TET:n järjestämällä voi vaikuttaa helposti ja suhteellisen pienellä vaivalla alan mielikuvaan.
2. VOIT RATKAISTA ALAN TYÖVOIMAPULAA YHDESSÄ MUIDEN ALALLA TOIMIVIEN KANSSA
Sähkö- ja energia-alalla tarvitaan osaavaa työvoimaa tulevaisuudessa. Osa yrityksistä on jo hyvän tovin kamppaillut rekrytointihaasteiden kanssa.
Kaikille Näkymätön voima -kampanjan pilotissa olleilla yksi syy osallistua oli halu vaikuttaa alaan tai omaa yritystä vaanivaan työvoimapulaan. Toisaalta työelämään tutustumisten avulla voi rakentaa hyvää työnantajamielikuvaa.
Työvoimapulaa ei ratkaista helpoin vippaskonstein tai yksittäisillä teoilla, vaan yhdessä ja pitkäjänteisesti toimien.
TET-paikkojen tarjoaminen on yksi vaikuttava tapa ratkoa ongelmaa: sillä voi näyttää nuorelle, hänen ystävilleen, koululleen ja perheelleen, että ala toivottaa nuoret tervetulleiksi.
3. ALA KIINNOSTAA – YRITYSTEN KANNATTAA VASTATA KIINNOSTUKSEEN AJOISSA
Yritysten kannattaa rakentaa prosessit valmiiksi nyt. Monet yrityksistä tarjoavat harjoitteluja alaa jo opiskeleville ja hyvä niin! Ammatinvalintaa tehdään kuitenkin jo yläkoulussa ja siksi TET-harjoittelut ovat tärkeitä.
4. LISÄÄT MONINAISUUTTA ALALLA
Teknillisillä aloilla on jo ymmärretty monimuotoisuuden merkitys ja sen lisäämiseksi alalla on jo jonkin verran kampanjoitu. Kampanjointi on hyvä asia, mutta aidompaa, helpompaa ja halvempaa on mahdollistaa nuorelle tutustuminen omaan yritykseen ja sen ihmisiin.
Sähkö- ja energia-alan organisaatiot voivat yhdessä näyttää, että alalle ovat tervetulleita kaikki eikä esimerkiksi sukupuolen pitäisi määrittää ammatinvalintaa. Lähde siis rikkomaan stereotypioita, jotka haittaavat alan kehitystä ja osaavan työvoiman saamista.
5. TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN JÄRJESTÄMINEN EI VAADI IHMEITÄ
Joitakin asioita tulee miettiä yrityskohtaisesti; kuka ohjaa nuorta, mihin töihin nuori voi osallistua ja miten järjestetään ruokailu. Kokemukset piloteista olivat positiivisia ja niiden pohjalta on luotu ratkaisut yrityksiä mietityttäviin asioihin.
Moni yritys pohtii: mitä nuori yrityksessä tekee? Nuori voi esimerkiksi auttaa asentajaa helpoissa asennustöissä siltä osin kuin se on turvallista tai seurata, millainen on myyntijohtajan tavallinen työviikko – myös aikuisten mielestä tylsien rutiinien näkeminen voi olla nuorelle kiinnostavaa.
6. NUORI TUO UUSIA AJATUKSIA JA HAVAINTOJA
Kun kutsut nuoren tutustumaan yritykseenne, näet samalla itse miltä toimintanne ja viestintänne vaikuttaa sellaiselle, jolle ala ja työnne ei ole tuttua. TET-oppilas toimii peilinä. Hän voi tuoda arvokkaita, uusia havaintoja myös tuotteistanne.
7. VAIKUTAT ALAN TULEVAISUUTEEN
Työelämään tutustuminen on tärkeää nuorille ja koko alan tulevaisuudelle, ja se kannattaa tietoisesti sitoa osaksi sosiaalisen vastuun suunnitelmianne.
Tarjoamalla TET-paikkoja edistät nuorten koulutusta ja työllistymistä, ja samalla tiivistät yhteistyötä paikallisten koulujen ja yhteisön kanssa ja autatte omaa aluettanne kehittymään. Kenties saatte positiivista näkyvyyttä samalla ja vaikutatte sähkö- ja energia-alan maineeseen sekä arvostukseen yhteiskunnassa – lopulta hyvin pienellä vaivalla.
Tule opettelemaan Voimalan käyttöä, niin saat oppimispaketit koulullesi!
STEK jakaa Voimala-oppimispaketteja Voimala-koulutuksessa käyneiden peruskoulun opettajien kouluille. Koulutus on tarkoitettu alakoulun 3 lk – 6 luokkien opettajille tai yläkoulun aineopettajille.
OHJELMA Aika: 16.5. klo 16.00 – 19.00 välipalasnack tarjolla ravintolassa 15.- 16.00 Paikka: Tiedekeskus Heureka, Tikkurila
Kouluttajana toimii Merike Kesler Helsingin yliopistosta.
Koulutus kestää kolmisen tuntia, ja se soveltuu myös vesoksi. Samalla käynnillä, joko ennen tai jälkeen työpajan, on mahdollisuus tutustua itsenäisesti tiedekeskus Heurekan näyttelyihin. Ennen koulutusta on tarjolla pieni välipalasnack tiedekeskuksen ravintolassa.
Tule tutustumaan Voimalaan ja saat oppimispaketit koulullesi!
Voimala- työpaja tulee toukokuussa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen.
Kun opettaja käy työpajassa, koulu saa Voimalat. Työpajan kesto on kolmisen tuntia, ja se soveltuu myös veso-koulutukseksi. Kouluttajana toimii Merike Kesler Helsingin yliopistosta.
Koulutus on tarkoitettu alakoulun 3 – 6 luokkien opettajille tai yläkoulun aineopettajille.
Ole nopea – mukaan mahtuu vain 30 peruskoulun opettajaa.
Kaikkien koulutuksessa käyneiden opettajien kouluille STEK lahjoittaa Voimala-oppimispaketit. Voimalat saapuvat koululle jälkitoimituksena.
Tutustu Voimalaan
Voimala-oppimispakettiin voit tutustua tarkemmin opettajasivusto Sähkölä.fi:n sivuilla.
