EnergiateollisuudenTuukka Heikkilä, FingridinMaarit Uusitalo,LUTin Jero Ahola ja Suomen ympäristökeskuksenEnni Ruokamo osallistuvat paneeliin tulevaisuuden muuttuvasta energiankäytöstä ja niistä konkreettisista tavoista, joilla energiamurros vaikuttaa meidän kaikkien elämään.
Sähköalan koulutuksesta, vetovoimasta ja tulevaisuuden osaajista keskustelevat vaikuttajanuoret Wilhelmina Satola ja Jonna Tiainen, Amplit oy:n liiketoimintajohtaja Mikko Kaijalainen sekä Vantaan kaupungin opetusalan asiantuntija Mari Aura.
Yhteiskunnallisen SuomiAreena-festivaalin seitsemän tapahtumalavan ohjelmaa voit seurata maksutta paikan päällä Porissa. Kaikki keskustelut voit katsoa suorana tai tallenteena myös MTV Katsomossa.
Sähkömuseo toteutti jo toisena syksynä peräkkäin Opetusiltapäivä Paimion Sähkömuseossa -hanketta. Kuluneena syksynä museossa vieraili 5. tai 6. -vuosiluokan koululuokkia kahdeksasta varsinaissuomalaisesta kunnasta eli Turusta, Kaarinasta, Liedosta, Aurasta, Marttilasta, Koski TL:stä, Salosta ja Ruskolta
Luokille kaksituntiset museovierailut, opetussisällöt ja niihin liittyneet bussikuljetukset ja välipalat olivat maksuttomia. Hanke toteutettiin Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n tuella.
Vierailujen aikana tarjotusta sähkötekniikkaan ja sähköturvallisuuteen liittyvästä opetussisällöstä vastasi seitsemän museon talkoolaista eli Museomuurahaista. Opettavan henkilöstön määrää oli saatu kasvatettua hieman syksyyn 2023 verrattuna, mikä on hyvä lähtökohta mahdollisia jatkohankkeita ajatellen. Opetuksessa hyödynnettiin museon omien materiaalien ohella myös STEK:n tuottamia animaatiomateriaaleja, joita oppilaat katsoivat erityisellä mielenkiinnolla. Opetussisällöistä osa annettiin samanaikaisesti koko luokalle. Osa opetuksesta toteutettiin kahteen pienryhmään jakautuneina. Tällöin päästiin myös paremmin keskustelemaan koululaisten kanssa ja vastaamaan näiden kysymyksiin.
Positiivista palautetta
Koululaisilta ja luokkien opettajilta saatu palaute oli viime vuoden palautteiden tapaan kiittävää. Käytännön järjestelyistä tuli kaikilta luokilta korkeimmat arvosanat. Opettajilta tuli kiitosta siitä, että Sähkömuseossa jaettu opetusmateriaali antoi mielenkiintoisen lisän ympäristöopin aiheisiin. Oppilaat toivoivat, että hieman enemmän olisi ollut mahdollista kiertää museossa omatoimisesti. Seuraavat lausahdukset kertovat kuitenkin mieleen painuneista museovierailuista: ”Menisin tänään vaikka uudestaan” ”Museon esineiden tutkiminen oli kivaa”.
Hankkeen toteutustiimin loppupalaverissa marraskuun lopulla todettiin, että jo keväällä 2023 luotu pohjapaketti on hyvä ja toimiva. Niin opettajilta kuin opettajilta saatu palautetta on syytä hyödyntää, kun samantyyppisen hankkeen suunnittelua taas käynnistetään.
– Pian valittava uusi Euroopan parlamentti tulee saada nopeasti ymmärtämään, että ihmisille ja ympäristölle tärkeä energiamurros saattaa hidastua osaajien puutteen vuoksi.
Näin toteaa eurooppalaisia sähköurakoitsijaliittoja edustavan EuropeOn-kattojärjestön pääsihteeri Julie Beaufils. Hän oli pääpuhujana sähköistysalan yhteisessä Hyvinvointia sähköllä – visio 2040- seminaarissa huhtikuussa.
– Nyt valittavan parlamentin tulee ensinnäkin luoda yleisesti hyväksytty, selkeä etenemismalli energiasiirtymälle. Näin yritykset uskaltavat investoida ja voivat muutoinkin suunnitella tulevaa.
– Toisekseen sen tulee nähdä nopeasti kasvava työvoiman tarve sekä panostaa päättäväisesti tekniseen koulutukseen ja uramahdollisuuksien avautumiseen alalla.
Satoja tuhansia uusia työpaikkoja jo lähivuosina
Beaufils kertoo esimerkin uhkaavasta osaajapulasta, joka koskee kaikkia EU-maita. Vuoteen 2030 mennessä aurinkopaneelien, latauspisteiden ja sähkövarastojen asentajille voi syntyä 400 000 uutta työpaikkaa Eurooppaan.
– Näitä työpaikkoja ei voi luoda EU:n ulkopuolelle. Suunnittelua ja toteutusta tehdään kaikissa Euroopan maissa ja hyvin paikallisesti, hän sanoo.
Tarpeen suuruusluokkaa havainnollistaa, että tällä hetkellä liiton sähköurakoitsijoilla on noin 1 800 000 työntekijää. Pelkästään uuden tekniikan asentamiseen tulee kouluttaa siis viidessä vuodessa yli 20 % lisää osaajia. Sen lisäksi tulee korvata osa nykyisistä tekijöistä, jotka eläköityvät tai poistuvat alalta.
Mutta Beaufilsin huoli ulottuu pidemmälle kuin jäsenliittojen sähköurakointiyritysten työvoiman tarpeeseen. EU:n Green Deal -tavoitteiden saavuttaminen vaatii laajan joukon muita yrityksiä, joiden piiriin alkaa avautua runsaasti uusia työpaikkoja sähköalan osaajille.
– Tähän tapaan laajeneva sähkö- ja energia-ala kilpailee osaajista monen muun nuoria kiinnostavan ja ehkä houkuttelevamman toimialan kanssa. Joudumme siis tekemään paljon työtä myös alan imagon kehittämiseksi.
Osaamisen on kirittävä kiinni edellä harppovaa teknologiaa
Mutta entäpä osaaminen – mitkä ovat niitä uusia taitoja, joita jo kohta tarvitaan?
– Energiasiirtymä vaatii erityisesti puhtaan energian teknologioiden pikaista käyttöönottoa. Niihin liittyvä osaaminen vaatii jatkuvaa päivitystä, sillä ne kehittyvät nopeasti. Lisäksi ne ovat yhä monimutkaisempia ja linkittyvät toisiinsa järjestelmiksi, Beaufils kuvailee.
Puhtaaseen energiaan liittyvästä teknologiasta ei saa tulla kompastuskiveä, vaan sen osaaminen tulisi nostaa eurooppalaisten ammattilaisten ylpeydenaiheeksi ja Euroopan kilpailutekijäksi.
Tehtävänä vaikuttaa EU-tason päätöksiin, lakeihin ja ohjelmiin
EuropeOn panostaa nyt paljon Euroopan poliittisiin päätöksentekijöihin, sillä energiaan ja ilmastoasioihin liittyvästä lainsäädännöstä jopa 80 % tulee EU:sta.
Järjestön on tärkeää tuoda yritykset mukaan keskusteluun vaikuttamaan, sillä osaamisen ja työvoiman tarpeet ovat yhteiset kaikille Euroopan maille. Tässä työssä suomalaiset ovat olleet aktiivisia niin järjestön ja yritysten kuin poliitikkojenkin rooleissa.
Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen panostetaan myös Suomessa
Yritysten kampanjoinnin tueksi tehty Maker’s of tomorrow – opas nostaa malliesimerkiksi Näkymätön voima -viestintäkampanjan, joka kertoo nuorille sähköalan koulutus- ja työmahdollisuuksista. Monivuotisen kampanjan koordinoija ja päärahoittaja on STEK. ja se toteutetaan yhdessä Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL:n sekä Sähköteknisen Kaupan Liitto STK:n kanssa.
Beaufils on ilahtunut suomalaisten aktiivisuudesta sekä kotimaassa että Euroopan tasolla ja pitää sitä erittäin tärkeänä. Näin osaamisen ja osaajien tarpeita saadaan täytettyä poliittisin päätöksin. Hän muistuttaa, että tänä vuona jokainen voi jälleen kerran vaikuttaa asiaan äänestämällä eurovaaleissa. Eväitä valintaan tarjosi visioseminaarin päättänyt, hetkittäin vauhdikkaaksikin yltynyt eurovaaliehdokkaiden paneelikeskustelu.
Sähkö- ja energia-alan yritysten kannattaa toimia työvoimapulan ratkaisemiseksi. Kutsumme teidät tarjoamaan työelämään tutustumisen yläkoululaisille ja annamme siihen sekä tukea että hyvät ohjeet. Lue tästä seitsemän tärkeintä syytä, miksi organisaationne kannattaa tarjota yläkouluikäisille mahdollisuus tutustua alaan ja yritykseenne.
Näkymätön voima -kampanja kokeili syksyllä 2023, miten työelämään tutustuminen järjestetään onnistuneesti. Pilottiin osallistuivat sähkö- ja energia-alan yritykset Amplit, Legrand, Granlund sekä Lehtikuusen koulu Vantaalta. Samalla kirkastui seitsemän tärkeintä syytä tarjota nuorille työelämään tutustuminen. TET:n aikana nuori tutustuu työelämään eli seuraa muiden työskentelyä ja saattaa osallistua kevyesti töihin. TET kestää 1–2 viikkoa.
1. SÄHKÖ- JA ENERGIA-ALA ON PULLOLLAAN MONIPUOLISIA MAHDOLLISUUKSIA – MUTTA SINUN ON KERROTTAVA NIISTÄ NUORILLE
Nuorilla ei aina ole tarpeeksi tietoa ammatinvalintojensa pohjalle – ja silti jokin valinta on yläkoulun lopulla tehtävä. Valintaa määrittää vahvasti se, millaisia kokemuksia työelämästä on siihen mennessä syntynyt.
Pilotteihin osallistuneet nuoret kertoivat, etteivät he tunteneet alaa tai yrityksiä ennalta. TET eli työelämään tutustuminen onkin erinomainen mahdollisuus nuorille saada ensikäden kokemus työelämään.
Sähkö- ja energia-alan yritykset toimivat usein B2B-markkinassa, jolloin ne ovat tuntemattomia myös kuluttajille. Ei siis ihme, jos nuoret eivät tunne aloja. TET:n järjestämällä voi vaikuttaa helposti ja suhteellisen pienellä vaivalla alan mielikuvaan.
2. VOIT RATKAISTA ALAN TYÖVOIMAPULAA YHDESSÄ MUIDEN ALALLA TOIMIVIEN KANSSA
Sähkö- ja energia-alalla tarvitaan osaavaa työvoimaa tulevaisuudessa. Osa yrityksistä on jo hyvän tovin kamppaillut rekrytointihaasteiden kanssa.
Kaikille Näkymätön voima -kampanjan pilotissa olleilla yksi syy osallistua oli halu vaikuttaa alaan tai omaa yritystä vaanivaan työvoimapulaan. Toisaalta työelämään tutustumisten avulla voi rakentaa hyvää työnantajamielikuvaa.
Työvoimapulaa ei ratkaista helpoin vippaskonstein tai yksittäisillä teoilla, vaan yhdessä ja pitkäjänteisesti toimien.
TET-paikkojen tarjoaminen on yksi vaikuttava tapa ratkoa ongelmaa: sillä voi näyttää nuorelle, hänen ystävilleen, koululleen ja perheelleen, että ala toivottaa nuoret tervetulleiksi.
3. ALA KIINNOSTAA – YRITYSTEN KANNATTAA VASTATA KIINNOSTUKSEEN AJOISSA
Yritysten kannattaa rakentaa prosessit valmiiksi nyt. Monet yrityksistä tarjoavat harjoitteluja alaa jo opiskeleville ja hyvä niin! Ammatinvalintaa tehdään kuitenkin jo yläkoulussa ja siksi TET-harjoittelut ovat tärkeitä.
4. LISÄÄT MONINAISUUTTA ALALLA
Teknillisillä aloilla on jo ymmärretty monimuotoisuuden merkitys ja sen lisäämiseksi alalla on jo jonkin verran kampanjoitu. Kampanjointi on hyvä asia, mutta aidompaa, helpompaa ja halvempaa on mahdollistaa nuorelle tutustuminen omaan yritykseen ja sen ihmisiin.
Sähkö- ja energia-alan organisaatiot voivat yhdessä näyttää, että alalle ovat tervetulleita kaikki eikä esimerkiksi sukupuolen pitäisi määrittää ammatinvalintaa. Lähde siis rikkomaan stereotypioita, jotka haittaavat alan kehitystä ja osaavan työvoiman saamista.
5. TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN JÄRJESTÄMINEN EI VAADI IHMEITÄ
Joitakin asioita tulee miettiä yrityskohtaisesti; kuka ohjaa nuorta, mihin töihin nuori voi osallistua ja miten järjestetään ruokailu. Kokemukset piloteista olivat positiivisia ja niiden pohjalta on luotu ratkaisut yrityksiä mietityttäviin asioihin.
Moni yritys pohtii: mitä nuori yrityksessä tekee? Nuori voi esimerkiksi auttaa asentajaa helpoissa asennustöissä siltä osin kuin se on turvallista tai seurata, millainen on myyntijohtajan tavallinen työviikko – myös aikuisten mielestä tylsien rutiinien näkeminen voi olla nuorelle kiinnostavaa.
6. NUORI TUO UUSIA AJATUKSIA JA HAVAINTOJA
Kun kutsut nuoren tutustumaan yritykseenne, näet samalla itse miltä toimintanne ja viestintänne vaikuttaa sellaiselle, jolle ala ja työnne ei ole tuttua. TET-oppilas toimii peilinä. Hän voi tuoda arvokkaita, uusia havaintoja myös tuotteistanne.
7. VAIKUTAT ALAN TULEVAISUUTEEN
Työelämään tutustuminen on tärkeää nuorille ja koko alan tulevaisuudelle, ja se kannattaa tietoisesti sitoa osaksi sosiaalisen vastuun suunnitelmianne.
Tarjoamalla TET-paikkoja edistät nuorten koulutusta ja työllistymistä, ja samalla tiivistät yhteistyötä paikallisten koulujen ja yhteisön kanssa ja autatte omaa aluettanne kehittymään. Kenties saatte positiivista näkyvyyttä samalla ja vaikutatte sähkö- ja energia-alan maineeseen sekä arvostukseen yhteiskunnassa – lopulta hyvin pienellä vaivalla.
Tule opettelemaan Voimalan käyttöä, niin saat oppimispaketit koulullesi!
STEK jakaa Voimala-oppimispaketteja Voimala-koulutuksessa käyneiden peruskoulun opettajien kouluille. Koulutus on tarkoitettu alakoulun 3 lk – 6 luokkien opettajille tai yläkoulun aineopettajille.
OHJELMA Aika: 16.5. klo 16.00 – 19.00 välipalasnack tarjolla ravintolassa 15.- 16.00 Paikka: Tiedekeskus Heureka, Tikkurila
Kouluttajana toimii Merike Kesler Helsingin yliopistosta.
Koulutus kestää kolmisen tuntia, ja se soveltuu myös vesoksi. Samalla käynnillä, joko ennen tai jälkeen työpajan, on mahdollisuus tutustua itsenäisesti tiedekeskus Heurekan näyttelyihin. Ennen koulutusta on tarjolla pieni välipalasnack tiedekeskuksen ravintolassa.
Tule tutustumaan Voimalaan ja saat oppimispaketit koulullesi!
Voimala- työpaja tulee toukokuussa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen.
Kun opettaja käy työpajassa, koulu saa Voimalat. Työpajan kesto on kolmisen tuntia, ja se soveltuu myös veso-koulutukseksi. Kouluttajana toimii Merike Kesler Helsingin yliopistosta.
Koulutus on tarkoitettu alakoulun 3 – 6 luokkien opettajille tai yläkoulun aineopettajille.
Ole nopea – mukaan mahtuu vain 30 peruskoulun opettajaa.
Kaikkien koulutuksessa käyneiden opettajien kouluille STEK lahjoittaa Voimala-oppimispaketit. Voimalat saapuvat koululle jälkitoimituksena.
Tutustu Voimalaan
Voimala-oppimispakettiin voit tutustua tarkemmin opettajasivusto Sähkölä.fi:n sivuilla.
TekNatur on Suomen ruotsinkielisille nuorille suunnattu kilpailu, joka herättelee peruskoulun 7.-9 luokkalaisten sekä lukiolaisten kiinnostusta tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Vuoden 2024 läpileikkaava teema on ”Parempi maailma”, jota käsitellään muun muassa energiantuotannossa käynnissä olevan muutoksen, energiamurroksen, kautta.
TekNaturin finaalipäivä järjestetään tänä vuonna 19. huhtikuuta Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Finaalipäivässä on kolme ikäryhmäkohtaista osiota. Seitsemäsluokkalaisille on TekNatur/Sjukamp, jossa luokka työskentelee yhdessä teemaan liittyvien kysymysten parissa ja harjoittelee samalla ongelmanratkaisua ja luovuutta. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaille tarjotaan TekNatur/Utmaning-kilpailu, jossa oppilaiden tehtävänä on keksiä ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin hackathonin hengessä. Lukiolaiset puolestaan osallistuvat TekNatur/Fysiktävling-kilpailuun, jossa palkintona on opintomatka CERNiin.
Kilpailulla pyritään välillisesti lisäämään lukion jälkeisien tekniikan ja luonnontieteiden alojen koulutusten hakijamääriä, jotta alalla olisi jatkossakin innostuneita ja osaavia asiantuntijoita.
Ohjelmassa inspiraatiota myös opetukseen
Finaalipäivän yhteydessä järjestetään opettajaseminaari S I C (Seminariet om Innovationer och ”C”reativitet i naturvetenskaper och teknik) ruotsinkielisille matematiikan ja luonnontieteiden aineenopettajille. S I C-seminaari tarjoaa opettajille ideoita opetukseen, inspiraatiota omien resurssiensa kehittämiseen sekä uutta tietoa teknologiasta ja tutkimuksesta.
”Parempi maailma” – teemasta ovat opettajaseminaarissa puhumassa muun muassa tekoälyä tutkiva apulaisprofessori Linda MannilaHelsingin yliopistosta, uusiin energiateknologioihin erikoistunut professori Peter LundAalto yliopistosta, energiateknologian vanhempi lehtori Kim Roos Arcadasta sekä MAOLin vuoden matemaattisten aineiden opettajaksi valitsema Nina Aspegren.
Uuden toimitusjohtajan vahvuutena tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan tuntemus
Tekniikan tohtori Tapio Koivu on nimitetty STEK ry:n toimitusjohtajaksi, ja hänen on määrä aloittaa maaliskuun alussa. Koivun edeltävä tehtävä oli Oulun yliopistossa, jossa hän toimi vararehtorina vastaten koulutuksen tuloksellisuudesta, kahdeksan tiedekunnan kotimaisten ja kansainvälisen tutkinto-ohjelmen ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä rehtoraatin ja johtoryhmän jäsenenä. Koivu toimi myös kolmen tiedekunnan dekaanin esimiehenä.
Ennen Oulun yliopistoa Koivu oli toimitusjohtajana Tiedekeskus Heurekassa, jossa hän uudisti organisaatiorakenteen, loi partneriohjelmia sekä johti tiedekeskuksen näyttelyiden myyntiä ja vientiä kansainvälisille markkinoille.
Toimitusjohtajavalinnassa ratkaisevaksi tekijäksi muodostui Koivun erinomainen koulutus- ja- tiedealojen tuntemus. Lisäksi Koivulla on hyvät johtamistaidot, monipuolisen hallitustyöskentelyn kautta hankittua ymmärrystä liiketoiminnasta ja innovaatioiden kaupallistamisesta sekä laajat henkilökohtaiset verkostot niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
STEK on jo muutaman vuoden ajan järjestänyt Voimala-oppimispaketin käyttöönottokoulutuksia eri puolilla Suomea. Koulutuksessa tutustutetaan peruskoulun opettajat, niin ala-asteen luokanopettajat kuin yläasteen aineopettajatkin, Voimalan käyttöön opetuksessa. Voimalan avulla voi hauskalla tavalla konkretisoida vaikkapa uusiutuvan energian tuotantoa, sähkön varastointia ja sähkön kulutusta. Käyttöönoton ohella koulutuksessa tarjotaan ideoita Voimalan hyödyntämiseen monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Kun opettaja käy koulutuksessa, saa koulu yhden luokan tarpeisiin riittävät Voimala-oppimispaketit käyttöönsä.
Alkuvuodesta Voimala-koulutus järjestettiin Vaasassa. Koulutusta koordinoivana yhteyshenkilönä toimi digipedagoginen kehittäjä Maiju Rintala.
Vaasan perusopetuksessa toimivalle FuturEdun -välinelainaamolle oli jo muutama vuosi sitten toimitettu Voimala-oppimispaketit, mutta koulutusta ei vielä ollut saatu järjestettyä. – Voimaloita oli mahdollista lainailla perusopetuksen välinelainaamosta jo aiemmin, mutta vasta tämä koulutus avasi silmiä sille, mitä kaikkea tällaisella välineellä voi tehdä. Voimala on oivallinen apu lähestyä haastavaa aihetta ja innosti opettajia, Maiju Rintala sanoo. – Tavoitteenamme on, että innostus leviäisi muihinkin paikallisiin peruskouluihin ja opettajat hyödyntäisivät lainaamoa jatkossa vielä aktiivisemmin, hän jatkaa.
Vaasaan toimitetut Voimala-paketit ovat osa isompaa kokonaisuutta. Rintala on mukana kaksikielisessä Innostavaa energiaa kouluun –hankkeessa, joka sai valtion erityisavustusta ilmasto- ja kestävyyskasvatukseen. Hanke tukee kasvatustavoitteita kehittämällä oppimisympäristöjä ja tuottamalla materiaaleja ja oppimiskokonaisuuksia opetuksen tueksi.
Hankkeen sijainti ei ole sattumaa. Vaasan kaupungin strategian yksi päätavoitteista liittyy hiilineutraaliuteen: kaupunki aikoo Suomen energiaviisaimmaksi ja energiatehokkaimmaksi kaupungiksi. Tavoitetta tuetaan toteuttamalla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin asti ulottuvaa energiakoulutuksen polkua, jossa opitaan hallitsemaan tulevaisuuden työelämätaitoja ja energiaosaamista.
Polun sisällöt tuodaan opetuksen osaksi ikätasolle sopivalla tavalla ja paikallista energiaklusteria hyödyntämällä. Esimerkiksi yläluokilla energiateemaa käsitellään tutustumalla energiantuotantoon Vaasan lähialueilla sekä vierailemalla paikallisissa yrityksissä. Hankkeen käytännön toiminta osuu hyvin yksiin STEK ry:n tavoitteiden kanssa. Altistamalla oppijat jo perusopetuksesta lähtien innostumaan energiasta, luodaan hyvä pohjaa sille, että sähkön ja energian pariin saataisiin uusia innokkaita tekijöitä tulevaisuudessakin.
