STEK ry:n hallituksen vuoden ensimmäinen kokous tammikuussa oli järjestäytymiskokous. Janne Kerttula Energiateollisuus ry:stä jatkaa hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana toimii Mika Gröndahl SPEK ry:stä.
Hallituksen kokoonpano 2024
Janne Kerttula, hallituksen pj, Energiateollisuus ry
Mika Gröndahl, hallituksen varapj, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry
Jan Sucksdorff, Tekninen Kauppa ry
Marko Utriainen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry
Sähkö on alkuvuodesta ollut yleisen kiinnostuksen kohteena, eikä vähiten pörssisähkön suurten hintavaihtelujen takia. Sähkön kysyntäjousto (tai kulutusjousto) – termillä viitataan siihen, miten korkea hinta säätelee kysyntää: hinnan noustessa kysyntä (ja kulutus) luonnollisesti pienenee, kun korkea hinta karsii markkinoilta ei aivan välttämätöntä sähkönkulutusta.
Tavallisella sähkönkäyttäjällä on kuitenkin rajalliset mahdollisuudet säädellä omaa sähkön kulutustaan: kodit täytyy pitää lämpiminä kylmälläkin. Tulevaisuuden älyä ja dataa edestakaisin liikuttelevan sähköverkon yksi ominaisuus voisikin olla sähkön kulutuksen tasaaminen niin, että kulutus sopeutetaan automaattisesti saatavilla olevaan tuotantoon. Tavalliselle sähkönkäyttäjäjälle muutokset sähkön saatavuudessa eivät välttämättä edes näkyisi.
STEKin tuorein animaatio Tulevaisuuden älykäs sähköverkko kertoo mahdollisuuksista, joita älyn lisääminen sähköverkkoon voi tuoda tullessaan.
Pohjoismaiden suurimmat sähköalan messut järjestetään taas pian Jyväskylässä. Maailmaa kestävästi sähköistävä toimiala esittelee Jyväskylässä uusimpia ratkaisujaan ja tuotteitaan, ja toivottaa tervetulleeksi myös alaa opiskelevat.
Opettaja, tuopa siis opiskelijasi tutustumaan alan tarjontaan ja verkostoitumaan alan yrityksiin. STEKiltä voi hakea matkatukea vielä 26.1. asti.
Perjantain aamiainen täyttyi alta aikayksikön, joten järjestämme toisen. Ohjelma on molemmilla aamiaisilla samanlainen.
STEKin Sähkölä kutsuu Sinut ideoimaan ja nauttimaan aamiaista lauantaina 27.1. kello 10:15 – 11:15.
Runsaan aamupalan ohella on tarjolla uusia ajatuksia monialaiseen opetukseen. Yhdessä kouluttajamme ja kollegoidesi kanssa pääset pöllyttämään ajatuksiasi, ja saat taatusti jotain kotiinviemistä myös omaan opetukseesi. Aiheena on usein vähän vaikeaksi koettu ilmiö – sähkö ja energia – joista sinulla ei tarvitse olla kummempia ennakkotietoja.
Aamua emännöi Merike Kesler Helsingin yliopiston Kasvatustieteiden osastolta. Mukaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta – toimi siis nopeasti ja varaa oma paikkasi tästä!
PS. Aamiaiselle saapuvalle olemme varanneet ruumiin ravinnon lisäksi ajatuksia herättävän ajankohtaisen teoksen.
STEKin Sähkölä kutsuu Sinut ideointiaamiaiselle ensimmäisenä Educa-messujen aamuna perjantaina 26.1. kello 10:15 – 11:15.
– Aamiainen pe 26.1. on täynnä –
Runsaan aamupalan ohella on tarjolla uusia ajatuksia monialaiseen opetukseen. Yhdessä kouluttajamme ja kollegoidesi kanssa pääset pöllyttämään ajatuksiasi, ja saat taatusti jotain kotiinviemistä myös omaan opetukseesi. Aiheena on usein vähän vaikeaksi koettu ilmiö – sähkö ja energia – joista sinulla ei tarvitse olla kummempia ennakkotietoja.
Aamua emännöi Merike Kesler Helsingin yliopiston Kasvatustieteiden osastolta. Mukaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta – toimi siis nopeasti ja varaa oma paikkasi tästä!
PS. Aamiaiselle saapuvalle olemme varanneet ruumiin ravinnon lisäksi ajatuksia herättävän ajankohtaisen teoksen.
STEK ry:n toimitusjohtajaksi on nimitetty tekniikan tohtori Tapio Koivu. Hän siirtyy yhdistykseen Oulun yliopiston vararehtorin virasta. Aiemmin Koivu on toiminut muun muassa Tiedekeskus Heurekan toimitusjohtajana.
Vihreä siirtymä, puhdas siirtymä, energiamurros ja vihreä murros. Tärkeällä asialla on monta nimeä. Vihertäviin nimiin liittyy tietty arvolataus, joka voi ärsyttää, mutta itseäni häiritsee kuitenkin sana SIIRTYMÄ.
Eihän tässä ole kyse mistään siirtymästä – oli se sitten jonkin värinen tai sitten vain puhdas – vaan valtavasta historiallisesta muutoksesta. Miten merkittävä muutos siirtyminen päästöttömään energiajärjestelmään sitten oikeastaan on?
”Tässä on kyse valtavasta historiallisesta muutoksesta.
Ymmärtääksemme asian merkittävyyden tarkastellaan ihmiskunnan kehittymistä alusta lähtien. Ihminen on aina polttanut luonnonvaroja. Tulen käyttö ja hallinta onkin se, mikä erottaa ihmisen muista eläimistä. Heidelbergin ihminen, Neandertalin ihminen ja Homo sapiens ottivat kehitysaskeleensa verrattuna muihin lajeihin, kun ne sytyttivät tulen. Tulella kypsennettiin ruokaa ja tuli lämmitti asumuksia. Elämänlaatu parani ja asuminen laajeni uusille alueille. Tulta hyödynnettiin työkalujen valmistuksessa – tuottavuus parani.
Tarkastellaan seuraavaksi rautakautta. Raudan valmistuksen mahdollisti korkea lämpötila, joka saatiin aikaan polttamalla puuta ja hiiltä. Taas jotain poltettiin – ja yhä enemmän. Siirrytään sitten teolliseen vallankumoukseen. Höyrykoneet mullistivat tuotannon ja mahdollistavat liikkumisen rautateillä ja merillä.
Myöhemmin fossiilisten polttoaineiden polttaminen mahdollisti monipuolisen liikkumisen maalla, merellä ja ilmassa. Luonnonvaroja poltettiin, tuottavuus parani, talouskasvu nopeutui ja globalisaatio eteni.
Ihmiskunta on siis aina polttanut luonnonvaroja parantaakseen elämisen laatua ja tavoitellessaan kasvua ja tuottavuutta. Valtaosa tarvittavasta energiasta on tuotettu polttamalla uusiutumattomia luonnonvaroja yhä enemmän ja kiihtyvällä tahdilla.
Olemme nyt ymmärtäneet, että näin ei voi jatkua. Ymmärrämme polttamisen ilmastovaikutukset ja luonnonvarojen rajallisuuden. Siirrymme pois luonnonvarojen polttamisesta energiajärjestelmään, joka perustuu päästöttömään energiaan ja sähköön.
Onko tässä kyse jonkin värisestä siirtymästä vai onko tämä ihan oikeasti iso juttu? Onko edes energiamurros riittävä termi kuvaamaan tätä mullistavaa ja välttämätöntä muutosta?
Timo Kekkonen
Kirjoittaja on Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n toimitusjohtaja
Kouluille ilmaisia oppimateriaaleja tarjoava Sähkölä.fi sivustoa on uusittu. Tavoitteena on ollut parantaa materiaalien löydettävyyttä. Sivustolla voi nyt hakea materiaaleja luokka-asteella, tehtävän formaatilla, tai peruskoulun oppiaineella, johon tehtävä helposti linkittyy.
Oletko jo testannut sivustoa? Onko uudistus mielestäsi onnistunut?
STUL ry:n toimitusjohtaja Marko Utriainen. Kuva: Mikko Käkelä.
STEK ry:n sääntömääräinen yhdistyksen syyskokous järjestettiin tiistaina 28.11. 2023 Kokous vahvisti yhdistyksen toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2024.
Toiminta jatkuu pääosin ennallaan
Toimitusjohtaja Timo Kekkonen esitteli lyhyesti toimintasuunnitelman päälinjauksia vuodelle 2024. Uudistetun projektirahoituksen implementointi jatkuu toimintavuoden aikana. Viestinnässä STEK keskittyy jatkossa projektirahoitusasiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä tukemaan opetusmateriaalien käyttöä eri koulutusasteilla.
Kumppanuudet jatkuvat
Kumppanuuksien osalta uusitiiin yhteistyösopimus Tiedekeskus Heurekan kanssa kaudelle 2024-2027. Tekniikan museon kanssa käynnistyy uusi, syvällisempi kumppanuus vuosiksi 2024-2027.
Budjetista edelleen suurin osa rahoitukseen
Yhdistyksen kokous hyväksyi vuoden 2024 budjetille noin neljän prosentin kasvun, jolloin kokonaisbudjetti tulevan vuoden toimintaan on 2,8 miljoonaa euroa. Budjetista valtaosa, noin kaksi kolmasosaa, on entisen tapaan varattu STEK ry:n avustushankkeisiin ja projekteihin.
STUL ry:n edustaja vaihtui
Hallituksen kokoonpano jatkuu suurelta osin ennallaan. STUL ry:n edustajaksi STEKin hallituksessa siirtyy toimitusjohtaja Marko Utriainen, väistyvän, pitkäaikaisen hallitusjäsenen, johtaja Esa Larsénin tilalle. STEKin hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan hallituksen järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2024.
Sähkön lähettiläinä toimivat kampanjakasvot Laura ja Henkka kiersivät yläkouluja, ja olivat tien päällä kaikkiaan neljä viikkoa.
Näkymätön voima-kampanja on kiertänyt syksyn aikana yläkouluja eri puolilla Suomea. Kiertueen aikana vierailtiin lähes kolmellakymmenellä koululla ja kohdattiin 2700 yläkoulun oppilasta, opinto-ohjaajia ja muita opettajia.
Kampanja on nyt pyörinyt kolme vuotta, ja näkynyt pääasiassa yläasteikäisten nuorten seuraamilla sosiaalisen median tileillä, Sen päätavoite on lisätä sähkö- ja energia alan opiskelijoiden määrää (ja sitä kautta osaajien määrä alalla). Kohderyhmä on todennäköisesti yksi vaikeimmista. Taitavasti kanavan trendejä seuraava TikTok-sisältö on herättänyt hyvin nuorten mielenkiintoa. Sitä täydentää hyvin henkilökohtainen kontakti, jonka kouluvierailut ovat tarjonneet.
Kaikki valmiina opolle
Kouluvierailua on eri yhteyksissä markkinoitu yläkoulujen opinto-ohjaajille avaimet käteen – oppituntina, jolla kerrotaan sähköalasta nuoria puhuttelevalla tavalla. Kampanjakasvot pyrkivät avaamaan nuorten silmiä sähköalan laajoihin mahdollisuuksiiin ja herättelevät erilaisin aktivoivin tehtävin löytämään myös itsestään näkymätöntä voimaa. Kampanja viestii, että alalla tarvitaan monipuolisesti erilaisia ihmisiä ja työssä voi hyvin pärjätä monenlaisella osaamisella.
Jäätävän hyvää palautetta
Kouluvierailujen yhteydessä kerättiin myös palautetta, sekä opoilta että oppilailta. Opojen palaute oli häikäisevän hienoa: heistä kaikki (100%) olivat sitä mieltä, että oppitunneilla pystyttiin puhuttelemaan nuoria hyvin tai melko hyvin. Itse kohdeyleisö oli luonnollisesti kriittisempi ja antoi yleisarvosanaksi ”vain” yhdeksän.
Kasvokkaiset kohtaamiset nuorten kanssa ovat osoittautuneet paitsi tärkeiksi, myös vaikuttaviksi. Kevään aikana oppitunnilla mukana olleista oppilaista 1271 nuorta (47%) kertoi ajatuksiensa muuttuneen siitä, kuka voi tehdä töitä alalla. 1179 puolestaan (44 %) sanoi, että oppitunti innosti itseä sähkö- ja energia-alalle.
Vierailut jatkuvat keväällä
Myös Henkka ja Laura ovat olleet liekeissä koulukiertueen aikana. Nuorten kohtaaminen on merkityksellistä työtä, ja kamppiskasvot ovat kertoneet, kuinka hienoa on nähdä kuinka nuoren silmiin syttyy kipinä. Etenkin tytöt ovat ottaneet rohkeasti kontaktia, ja kertoneet kiinnostuneensa sähkö- ja energia-alasta.
Peruskouluja on Suomessa reilut 2000, joista myös yläkoulun käsittäviä yhtenäiskouluja viitisensataa. Kouluvierailuille riittää siis vielä kierrettävää.
