Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Uusi hanke käynnistyy: Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä 2025–2028

Metropolia Ammattikorkeakoulu on käynnistänyt uuden monivuotisen yhteistyöhankkeen nimeltä Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä, jonka tavoitteena on kehittää ja laajentaa älykkään sähkönkäytön ja talotekniikan osaamista kiinteistöistä korttelitasolle – yhdistäen tekoälyn, digitalisaation ja yhteisöllisen oppimisen mahdollisuudet.

Hanke jatkaa vuosina 2020–2024 toteutetun Kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallinta -hankkeen tuloksia, ja se saa rahoituksensa STEK ry:ltä. Tavoitteena on kehittää Myllypuron Smart Campus entistä monipuolisemmaksi TKI- ja oppimisympäristöksi sekä kehittää uusia ratkaisuja rakennusten käyttöliittymiin, energiatehokkuuteen ja datan hyödyntämiseen yhdessä yritysten ja tutkimusverkostojen kanssa. Smart Building Gold -sertifioitua Myllypuron kampusta kehitetään geneeriseksi rakennusten dataan perustuvien älyratkaisujen TKI- ja oppimisalustaksi. Kampus on jo osoittanut mahdollisuutensa oppimisympäristönä, ja käynnissä olevissa hankkeissa ja tulevissa hankkeissa sen ratkaisuja sovelletaan asumis-, hotelli- ja sairaalaympäristöissä.

Tekoäly, digitaaliset kaksoset ja jatkuva oppiminen keskiössä

Hankkeen painopisteitä ovat tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittäminen sähkö- ja talotekniikkaan, rakennusten digitaaliset kaksoset ja datan visualisointi, teknologian siirto käytäntöön koulutuksen ja oppimisratkaisujen kautta sekä yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja kansainvälisten verkostojen kanssa.

Rakennettava ympäristö mahdollistaa eri tekijöiden, mm. rakennusautomaation ja erilaisten käyttötapojen energiatehokkuuden ja kulutusjouston tutkimisen ja mallintamisen, ja siten rakennuksia ja niiden sähköteknisiä järjestelmiä voidaan käyttää monipuolisesti, luotettavasti, aikariippumattomasti ja turvallisesti. Ympäristö on samalla myös pilottiympäristö laajemmalle sähkölaitteiden tutkimus- ja opetusalustojen digitalisoinnille, joka antaa mahdollisuuden optimoida asetuksia ja kerätä ja mallintaa tietoa reaaliaikaisesti, ja parantaa järjestelmien toimintatehokkuutta, tutkimuskäyttöä ja ennakoida käyttötilanteita yleisesti.

Metropolian älykampusta kehitetään edelleen kohti Smart Building Certificate -platinatasoa, ja sen ympärille rakennetaan laaja kumppanuusverkosto, joka tukee kestävää kiinteistökehitystä ja yhteisöllistä innovaatiotoimintaa.

Vaikuttavuutta koulutukseen ja tutkimukseen

Hankkeen tulokset näkyvät uusina oppimisratkaisuina kaikilla koulutusasteilla. Myllypuron kampus toimii elävänä kokeiluympäristönä, jossa opiskelijat, tutkijat ja yritykset pääsevät kehittämään ja testaamaan ratkaisuja aidoissa olosuhteissa. Tavoitteena on muun muassa lisätä alan vetovoimaa ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Korkeakouluopiskelijoille luodaan TKI-toimintaan kytkettyä ilmiölähtöistä oppimista uusissa koulutusohjelmissa ja opintojaksossa. Älykkään sähkönkäytön sisältöjä tarjotaan mm. täydennyskoulutuksena sekä opin.fi-palvelussa. Lisäksi tuotetaan perusopetukseen ja toiselle asteelle suunnattuja oppimis- ja elämysratkaisuja.

Lisätietoa hankkeesta:

Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori (Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.

Koulutus ja osaamisen kehittäminenTutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

KIRA-alalle pystytetään energiamurrosta tukevaa ekosysteemiä

Rakennetun ympäristön yleishyödyllinen innovaatioekosysteemi KIRAHub käynnistää STEKin rahoituksella valmisteluhankkeen energiamurrosta tukevan ekosysteemin luomiseen. Ekosysteemin on tarkoitus tulevaisuudessa  yhdistää rakennettu ympäristö, energiasektori, tutkimus ja kasvuyritykset.  

Valmisteluhanketta vetää KIRAHub, ja mukana ovat myös Rakli ja Rakennustietosäätiö RTS. Hankkeen kautta synnytettävän ekosysteemin on tarkoitus lähteä myös valmistelemaan uusia hankeaihioita Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities –ohjelmiin.

Energia-ala on murroksessa, ja rakennettu ympäristö on keskeinen osa kestävää energiantuotantoa ja -kulutusta. Suomessa on potentiaalia kehittää hajautettuja, joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja, jotka tukevat sekä kansallisia että kansainvälisiä tavoitteita hiilineutraaliudesta ja kustannustehokkaasta energiankäytöstä. Nykytilanteessa toimijat ovat hajallaan, ja skaalautuvien ratkaisujen kehittäminen on hidasta. Tämän vuoksi tarvitaan avoin ekosysteemi, joka yhdistää eri sidosryhmät ja mahdollistaa uudet yhteistyöhankkeet.

Ekosysteemi hyödyttää laajasti alan toimijoita

KIRAHubin valmisteluhankkeelle ekosysteemin ylösajamiseksi myönnettiin STEKin TKI-rahoitusta. Built Environment Energy Ecosystem -valmisteluhankkeen tavoitteena on luoda avoin ja kansallisesti kattava ekosysteemi, joka yhdistää rakennetun ympäristön, energiasektorin, tutkimuksen ja kasvuyritykset uudella tavalla. Ekosysteemin avulla voidaan edistää energiamurrosta kehittämällä hajautettuja ratkaisuja kiinteistöihin ja korttelitason energiajärjestelmiin, parantaa kiinteistöjen ja energiaverkkojen yhteensopivuutta uusilla teknologioilla, kuten kysyntäjoustolla, varastoinnilla ja älykkäällä ohjauksella, sekä mahdollistaa teknologioiden ja liiketoimintamallien skaalautuminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.  

Ekosysteemistä hyötyisivät kiinteistönomistajat säästöinä ja parempana kykynä osallistua energiamarkkinoille ja energiayhtiöt joustavina ratkaisuina energiaverkkojen tasapainottamiseen. Teknologiatoimittajien intresseissä ovat mahdollisuudet testata ja skaalata uusia innovaatioita ja tutkimuslaitokset puolestaan saavat tutkimus- ja kehityskohteita, joilla on tunnistettu tarvetta. 

Syksyksi valmista

Selvitystyö käynnistyy keväällä, ja jatkuu puolisen vuotta, elokuulle 2025. Valmisteluvaiheessa kartoitetaan ja aktivoidaan eri sektoreiden toimijaverkostoa ja sitoutetaan yhteistyöjäsenet. Valmisteluhankkeen aikana kerätään markkinatietoa ja luodaan ekosysteemille toimintamalli ja kehitystiekartta sekä valmistellaan tulevia yhteiskehityshankkeita ja pilotteja. Hanke tehdään tiiviissä yhteistyössä Raklin, Rakennustietosäätiö RTS:n ja Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities -ohjelmien kanssa.

Yhteyshenkilö: Teemu Lehtinen / KIRA-InnoHub ry  

KIRAHub on yleishyödyllisen yhdistyksen muodossa toimiva kiinteistö- ja rakentamisalan innovaatioekosysteemi, jonka toiminta kattaa kaiken kaikkiaan 3175 rakennetun ympäristön yritystä ja yli 6600 ammattilaista. KIRAHubin perustajajäseniä ovat 13 yleistyödyllistä toimialajärjestöä, ja yhdistys tekee läheistä yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa. KIRAHubin yhteistyöjäseninä on yli 100 alan organisaatiota, ja KIRAHub on myös perustajajäsenenä Euroopan laajuisessa rakennetun ympäristön innovaatioekosysteemien verkostossa (Urban Hub Europe).

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

LUT tutkii: akkujärjestelmien vaikutus sähköverkon kuormittumiseen ja mitoitukseen

Sähkön kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Uusiin sähköverkkoihin investoidaan yhä enenevässä määrin, ja niiden kapasiteettivaatimusten ymmärtäminen on olennaista.

Sähkön tuotantopuolella on uusiutuvan energian osuus kasvanut nopeasti ja sen vaikutus sähkön saatavuuteen on yhdessä Venäjän energiasta irtautumisen kanssa heilutellut ajoittain voimakkaastikin sähkön hintaa.

Heiluva hinta houkuttaa akkujärjestelmien käyttöön

Hinnanvaihtelut puolestaan ovat herättäneet jakeluverkon asiakkaiden kiinnostusta mahdollisuuksiin hallita hintaa myös energiavarastoilla, ja erilaiset akkuvalmistajien markkinoille saattamat ratkaisut ovat lupailleet akkuinvestoinnille nopeaa takaisinmaksuaikaa ja jopa hyviä tuottoja.

Myös Fingrid on luonut sekä sähkön tuottajille että kuluttajille markkinapaikkoja ja niille erilaisia reservimarkkinatuotteita.

Verkkojen kapasiteetti tehokkaasti käyttöön

LUT yliopiston toukokuussa käynnistyvässä Kiinteiden akkujärjestelmien yleistymisen huomioivat sähköverkon mitoitusperiaatteet -hankkeessa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia jakeluverkon asiakkailla yleistyvillä akkujärjestelmillä voi olla sähköverkon kuormittumiseen ja miten tämä vaikuttaa tulevaisuuden sähköverkon kapasiteettivaatimuksiin.

Tuloksina saatavaa ymmärrystä voidaan hyödyntää mitoitusperiaatteiden ja muun muassa asiaa koskevien verkostosuositusten kehittämisessä.

Sähköverkkojen onnistuneen mitoittamisen myötä sähköverkkojen kapasiteetti tulee hyödynnettyä tehokkaasti. Se on myös merkittävä tekijä, jolla voidaan hillitä sähkönsiirron verkkopalvelumaksujen kasvupaineita.

Yhteyshenkilö Jouni Haapaniemi, LUT
Hankkeen kesto: 31.5.2025 – 30.9.2026

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

Kasvihuonetuotanto ja joustavat energiajärjestelmät (VarttiValo) -hanke alkaa

Sähkön hintavaihteluiden seurauksena valotuksen käytön optimoinnista on tullut oleellinen osa kasvihuonetuotannon taloudellista kannattavuutta. Toisaalta kasvihuoneet edustavat merkittävää joustopotentiaalia. Tähän aihepiiriin paneutuu Varttivalo – hanke.

Luke ja VTT hankkeen vetäjinä

Luke Piikkiön tutkimuskasvihuoneilla tehtävissä kokeissa sekä kasvihuonetuottajien luona tehtävien mittauksissa keskiössä on klorofyllifluorometria, jonka avulla voidaan päätellä fotosynteettisten elektroninsiirtoreaktioiden tehokkuutta. Tavoitteena on kehittää mittausprotokollia, joiden avulla päästäisiin kohti sitä, että valotus sähkön hinnan mukaan ottaisi huomioon kasvien vasteet.

VTT:n sähkömarkkinasimulaattorin ja testiympäristön kehittämisen avulla puolestaan tutkitaan ja kehitetään kasvihuoneiden yhteensopivuutta joustomarkkinoiden teknisiin tarpeisiin. Tavoitteena on selvittää, miten kasvihuoneiden joustokyvykkyyttä voi hyödyntää niin, että joustolle saadaan maksimaalinen arvo sähkömarkkinoilta, huolehtien samalla kasvien mahdollisimman hyvästä sadontuotosta.

Alan yrityksiä mukana hankkeessa

Hanketta rahoittaa Business Finland Co-Research -instrumentilla. Hankkeen rahoituksessa ovat mukana myös Puutarhasäätiö ja STEK ry sekä viisi yritystä, Greenlux Lighting Solutions, Kaukora, Meriaura Energy, Nanea ja Sympower.

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

Tutkimus: Roudan- ja lumikuormien vaikutus sähköverkon vikaantumisriskiin ja kunnossapitokustannuksiin

Talvista kuvaa sähkölinjoista

Yhteiskunnan sähköistyessä sähköverkkojen luotettavuusvaatimukset ovat kasvaneet. Rakentamisessa on siirrytty yhä enemmän säävarmoihin ratkaisuihin. Tällä on pystytty vaikuttamaan myönteisesti verkkojen suurhäiriöriskiin ja sähkönkäyttäjien kokemien sähkökatkojen määriin ja kestoihin.

Vaikka verkkoja rakennetaan yhä enemmän maan alle, merkittävä osa Suomen sähkönjakeluverkosta on edelleen altis sääilmiöiden aiheuttamille häiriölle. Ilmajohtoverkot tulevat säilymään kustannustehokkaana ratkaisuna etenkin haja-asutusalueilla. Sähkönjakelun luotettavuuden varmistaminen kiristyneessä investointiympäristössä vaatii tarkasti kohdennettuja pitkäjänteisiä toimintavarmuusinvestointeja. Ymmärrys tulevaisuuden verkkoympäristössä tapahtuvista muutoksista on oleellista.

Ilmastonmuutos vaikuttaa sähkönjakelun luotettavuuteen moninaisesti. Roudan väheneminen leutojen talvien yleistymisen myötä kasvattaa puiden kaatumisriskiä sähköjohtojen päälle. Maaperän tukeva routa on perinteisesti ehkäissyt ilmajohtoja ympäröivän puuston aiheuttamilta vaurioilta. Tämä roudan tuoman turvan heikkeneminen yhdessä puustoon kertyvän lumikuorman kasvun kanssa luo otolliset olosuhteet tykkylumen ja myrskytuulien aiheuttamille laajoille häiriötilanteille sähkönjakeluverkoissa. Alueilla, joissa muutokset ovat suuria, verkon vikaantumisriski voi kasvaa merkittävästikin. Lumikuormien kasvusta johtuvien vikojen määrän arvioidaan kasvavan huomattavasti Suomen pohjois- ja itäosissa, mutta vähenevän etelämpänä leutojen, vähälumisten talvien yleistyessä.

Sähkönjakeluverkon myrskyvarmuusinvestointien eteneminen hillitsee kuitenkin viankorjauskustannuksien kasvua. Mikäli verkostoinvestoinnit voidaan kohdistaa luotettavuuden näkökulmasta entistä paremmin, kokonaisvaikutus sähkönjakeluverkon kunnossapitokustannuksiin arvioidaan jäävän maltilliseksi.

LUT-yliopiston hankkeessa selvitettiin roudan- ja lumikuormien vaikutusta sähköverkon vikaantumisriskiin ja kunnossapitokustannuksiin erilaisilla alueilla. Toimialan kokemuksia on kerätty hankkeen yhteydessä järjestetyssä työpajassa.

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme