Hae sivustolta

Mitä etsit?

Haku hakusessa (varoitus: sisältöpaljastuksia)

STEK on vuoden ensimmäisen puoliskon pohtinut yhdessä jäsenistönsä ja sidosryhmien kanssa rahoituksensa kohdentumista. Helppoa ei ole ollut. Energiamurroksen ympärillä tapahtuu paljon ja sähköistäminen on otsikoissa kissankokoisin kirjaimin ihan koko ajan. Suomessa investoidaan ja kehitetään uutta, jopa tutkitaankin.

Olemme etsineet itsellemme sopivaa toimintamallia ja tapaa rahoittaa niin, että rahoituksen vaikuttavuus varmistuisi. Vaikuttavuudesta olen tänä keväänä puhunutkin jo paljon. Vaikuttavuudella ymmärrän asioiden saamista paremmalle tolalle kuin mitä ne ovat aiemmin olleet – on se sitten muuttunutta ja parempaa bisnestä, alempia kustannuksia, mitattua päästöttömyyttä tai vaikkapa tyytyväisempiä vuokralaisia.

Vaikuttavuudella tarkoitamme, että hankkeiden tulokset otetaan käyttöön ja niiden avulla saadaan aikaan muutoksia.

Rahoittamisen prosessi puhuttanut

STEK on aikeissa avata – käytyjen keskusteluiden ja tehdyn taustatyön pohjalta – isomman ja erityisesti teemoitetun rahoitushaun syyskuussa. Haun onnistumisessa painottuu kaksi isoa tekijää: Haun aihe sekä haun käsittelemisen prosessi. Yllätyksekseni jälkimmäinen on herättänyt enemmän keskustelua kuin itse aiheen valinta.

Tähän syynä varmastikin on, että haluamme uuden tiedon tuottamisen lisäksi nähdä miten tieto muuttuu toiminnaksi. Painotamme rahoitusta ihan tietoisesti innovaatiotoiminnan suuntaan. Toivomme tämän vaativan yhteistyötä jo käynnistysvaiheessa ja siksi hakummekin on suunnattu konsortioille.

Reitti uudesta tiedosta muutokseen ei ole helppo eikä välttämättä edes vielä selvillä lähtöruudussa. Haluamme olla pitkäjänteinen rahoittaja, joka on mukana useamman vuoden, edellyttäen että muidenkin tahojen panostus lähtee kasvamaan ja muita rahoittajia saadaan mukaan. Tämä voi tarkoittaa hankkeen vaiheistamista, josta malleja on olemassa esimerkiksi Suomen Akatemian strategisessa tutkimuksessa.

Tavoitteena luoda uutta liiketoimintaa

Vaikein rasti tässä harjoituksessa on ollut aihe. Emme voi sitä määritellä tai rajata liian tiukasti, koska se tappaa tehokkaasti hakijoiden luovuuden. Aihepiirinä on esiin nostettu sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssi – kyky sietää ja palautua. Se on sukua joustolle, energiavarastojen tarkastelustakin varmasti on hyötyä, samoin kuluttajien ja muiden sähkönkäyttöäjien tavasta käyttää sähköä ja varautua sen puuttumiseen.

Mielenkiintoiseksi aiheen tekee maailmantilanne ja riskiskenaarioiden muutokset. Erityisen mielenkiintoiseksi itse koen myös mahdollisuudet luoda arvoa, jopa uutta liiketoimintaa energiamurroksen edetessä. Varautumiseen, häiriöihin ja palautumiseen liittyy aina ihminen, organisaatiot ja niiden kyky toimia – tai olla toimimatta.

Jos lähtökohdat ja halu vaikuttaa herättivät kiinnostuksesi, kannattaa seurata STEKin haun avautumista – tiedotamme siitä etupäässä uutiskirjeessä ja LinkedInissä.


Ja mitenkään kiellettyähän ei ole avata keskusteluja mahdollisten hankekumppaneiden kesken jo nyt. Syyskuu kun on käsillä varsin pian.

Työpajassa etsittiin keinoja parantaa TKI-rahoituksen vaikuttavuutta

Ensimmäisessä STEKin sidosryhmiä ja kumppaneita keränneessä työpajassa 24.3. ideoitiin, miten STEKin TKI-hankkeille myöntämällä rahoituksella saataisiin aikaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta energiamurroksen nopeuttamiseksi.

Paikalla oli kiitettävästi kumppaneitamme, jo entuudestaan tuttuja mutta myös aivan uusia: tutkijoita ja toimijoita korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Myös muita rahoitusta myöntäviä tahoja oli paikalla.

Vaikuttavuus on kykyä muuttaa nykytilaa

STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu alusti työpajaa kertomalla STEKin rahoituksessa tuoreen strategian myötä tapahtuneista uudistuksista, ja vaikuttavuudesta ensisjaisena rahoituksen jakamista määrittävänä tekijänä. (Voit ladata työpajan esitykset sivun alareunasta).

Koivu avasi vaikuttavuuden käsitettä korostaakseen sen oleellista eroa projektin lopputuotokseen. Vaikuttavuus kun on enemmän kuin projektin lopputuotos. Vaikuttavuutta mitataan projektin lopputuotoksen kykynä muuttaa nykytilaa ja sen myötä vaikuttaa positiivisesti kohteeseensa eli STEKin konteksissa energiamurrokseen.

Vaikuttavuus ei aina ole välittömästi arvioitavissa, mutta jatkossa vaikuttavuutta tulisi pystyä STEKille suunnatuissa hakemuksissa arvioimaan.

Tavoitteena ekosysteemien luominen

Raklin toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen kävi pitämässä tiiviin mutta innostavan puheenvuoron ekosysteemien luomisen merkityksestä. Hän kertoi lyhyesti, miten Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi (KIRA-foorumi) on sitoutunut luomaansa KIRA-kasvuohjemaan vauhdittaakseen alan kehittämistä. Kasvuohjelma on strategia ja tiekartta, jolla luodaan arvoa koko elinkaaren ajalle.

Ekosysteemin rakentaminen vaatii strategian ja sen toteuttamiseen varattujen resurssien ohella tärkeiden toimijoiden, sidosryhmien ja olemassa olevien verkostojen tunnistamista ja sitouttamista. – Kira-alan uudistamiseksi tehty työ toimii rohkaisevana esimerkkinä myös sähkö- ja energia-alan kehittämiselle. Uskon että Kira-puolella tunnistettu yhteistyön hyötyjen osoittaminen sitouttaa toimijoita yhteistyöhön myös sähkö- ja energia-alalla.

– STEKin rahoituksella voimme luoda edellytyksiä näiden ekosysteemien synnylle, Koivu sanoo. Tulevassa teemoitetussa haussa haluammekin nähdä rahoitushakemuksia erityisesti konsortioilta, jotka lähestyvät valittua, energiamurrosta nopeuttavaa teemaa yhteistyössä ja systeeminen muutos mielessä.

Seuraavassa työpajassa kohti konkretiaa

Työpajaa edeltävissä ryhmätöissä keskeisiksi muutostekijöiksi STEKin toimintaympäristössä tunnistettiin sähköjärjestelmän resilienssi ja joustot sekä ilmastopäästöt ja energiamurros. Howspacessa aloitettua työtä jatkettiin tunnistamalla muun muassa näiden isojen teemojen sisään sijoittuvia muutostekijöitä.

Seuraavassa työpajassa 23.4. edetään konkretiaan. Siellä on tarkoitus saada riittävä ymmärrys siitä, millaisiin teemaan tai teemoihin STEKin TKI-rahoitus voisi kohdistua, jotta rahoitus tuottaisi mahdollisimman paljon hyötyä tunnistettuun pullonkaulaan?

Työpajan alustuspuheenvuoroissa myös Metropolian Jorma Säteri, Luonnonvarakeskuksen Titta Kotilainen sekä ja Oulun yliopiston Matti Muhos esittelivät STEKin hankerahoituksella aikaansaatua tai käynnisteltyjä hankkeita. Lataa esitykset alta.

2.4.2025 – 8 Mt – PDF

8 Mt – PDF

Työpajan esitykset