Hae sivustolta

Mitä etsit?

Työpajassa etsittiin keinoja parantaa TKI-rahoituksen vaikuttavuutta

Ensimmäisessä STEKin sidosryhmiä ja kumppaneita keränneessä työpajassa 24.3. ideoitiin, miten STEKin TKI-hankkeille myöntämällä rahoituksella saataisiin aikaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta energiamurroksen nopeuttamiseksi.

Paikalla oli kiitettävästi kumppaneitamme, jo entuudestaan tuttuja mutta myös aivan uusia: tutkijoita ja toimijoita korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Myös muita rahoitusta myöntäviä tahoja oli paikalla.

Vaikuttavuus on kykyä muuttaa nykytilaa

STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu alusti työpajaa kertomalla STEKin rahoituksessa tuoreen strategian myötä tapahtuneista uudistuksista, ja vaikuttavuudesta ensisjaisena rahoituksen jakamista määrittävänä tekijänä. (Voit ladata työpajan esitykset sivun alareunasta).

Koivu avasi vaikuttavuuden käsitettä korostaakseen sen oleellista eroa projektin lopputuotokseen. Vaikuttavuus kun on enemmän kuin projektin lopputuotos. Vaikuttavuutta mitataan projektin lopputuotoksen kykynä muuttaa nykytilaa ja sen myötä vaikuttaa positiivisesti kohteeseensa eli STEKin konteksissa energiamurrokseen.

Vaikuttavuus ei aina ole välittömästi arvioitavissa, mutta jatkossa vaikuttavuutta tulisi pystyä STEKille suunnatuissa hakemuksissa arvioimaan.

Tavoitteena ekosysteemien luominen

Raklin toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen kävi pitämässä tiiviin mutta innostavan puheenvuoron ekosysteemien luomisen merkityksestä. Hän kertoi lyhyesti, miten Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi (KIRA-foorumi) on sitoutunut luomaansa KIRA-kasvuohjemaan vauhdittaakseen alan kehittämistä. Kasvuohjelma on strategia ja tiekartta, jolla luodaan arvoa koko elinkaaren ajalle.

Ekosysteemin rakentaminen vaatii strategian ja sen toteuttamiseen varattujen resurssien ohella tärkeiden toimijoiden, sidosryhmien ja olemassa olevien verkostojen tunnistamista ja sitouttamista. – Kira-alan uudistamiseksi tehty työ toimii rohkaisevana esimerkkinä myös sähkö- ja energia-alan kehittämiselle. Uskon että Kira-puolella tunnistettu yhteistyön hyötyjen osoittaminen sitouttaa toimijoita yhteistyöhön myös sähkö- ja energia-alalla.

– STEKin rahoituksella voimme luoda edellytyksiä näiden ekosysteemien synnylle, Koivu sanoo. Tulevassa teemoitetussa haussa haluammekin nähdä rahoitushakemuksia erityisesti konsortioilta, jotka lähestyvät valittua, energiamurrosta nopeuttavaa teemaa yhteistyössä ja systeeminen muutos mielessä.

Seuraavassa työpajassa kohti konkretiaa

Työpajaa edeltävissä ryhmätöissä keskeisiksi muutostekijöiksi STEKin toimintaympäristössä tunnistettiin sähköjärjestelmän resilienssi ja joustot sekä ilmastopäästöt ja energiamurros. Howspacessa aloitettua työtä jatkettiin tunnistamalla muun muassa näiden isojen teemojen sisään sijoittuvia muutostekijöitä.

Seuraavassa työpajassa 23.4. edetään konkretiaan. Siellä on tarkoitus saada riittävä ymmärrys siitä, millaisiin teemaan tai teemoihin STEKin TKI-rahoitus voisi kohdistua, jotta rahoitus tuottaisi mahdollisimman paljon hyötyä tunnistettuun pullonkaulaan?

Työpajan alustuspuheenvuoroissa myös Metropolian Jorma Säteri, Luonnonvarakeskuksen Titta Kotilainen sekä ja Oulun yliopiston Matti Muhos esittelivät STEKin hankerahoituksella aikaansaatua tai käynnisteltyjä hankkeita. Lataa esitykset alta.

2.4.2025 – 8 Mt – PDF

8 Mt – PDF

Työpajan esitykset

Oikean ongelman löytymisen vaikeus

Aiemmin urallani siteerasi eräs viisas esimieheni usein pohjalaista sanontaa ”Rahaa on, ongelmia pitäis ostaa”.  Kuulostaa reteältä, itsevarmalta, jopa helpoltakin.

Totuus kuitenkin on, että vaikka rahaa olisikin, sen käyttäminen vastuullisesti ja tehokkaasti – STEKin tapauksessa edistämään energiamurrosta – ei hoidu ihan käden käänteessä. Reunaehtoja ja epävarmuustekijöitä riittää ja haasteiden monimutkaisuuteen nähden ei sitä rahaakaan ole oikeasti loputtomiin. 

Rooli ja fokus tarkentuivat

Syksyllä toteuttamassamme aivoriihessä meiltä kaivattiin visiota kehittämisestä ja viisautta alan tulevaisuudesta. Meille soviteltiin jopa ajatuspajan roolia, mutta siihen ryhtyminen olisi vaatinut merkittävää lisäpanostusta. Keskeisemmäksi muotoutui roolimme rahoittajana, ja siitä seuraava luonteva askel oli tarkentaa kriteerejä, joilla rahoitusta jaamme.

Voi olla, että valintakriteereistä käyty keskustelu ja niiden tarkastelu on herättänyt hakijat, koska hakemusten määrä on nousussa. Viesti näyttää purevan ja on realistista odottaa, että hankkeiden taso ja niiden tulosten vaikuttavuuskin pikkuhiljaa paranee. 

Vuorovaikutuksella yhteiseen ymmärrykseen

Rahoituskriteerien skarppaus on tarpeellinen keino, mutta se ei vielä riitä. Haluamme aktivoida jäsenkuntaamme, rahoitusta jo saavia kumppaneitamme ja sidosryhmiämme käymään yhdessä keskustelua siitä, mikä yhteinen ja kiperä ongelma sopisi STEKin rahoitettavaksi. Aihepiirejä on tarjottu vedystä energiajärjestelmän joustoon ja toipumiskykyyn. Liikenteen sähköistämisessäkään ei olla ihan maalissa vielä.

STEKin kahden hengen organisaatiossa ei viisaus riitä ongelman rajaamiseen. Siksi halummekin luoda tavan käydä tuloksekasta, vuorovaikutteista keskustelua, joka voisi parhaimmillaan johtaa temaattiseen, rajattuun rahoitushakuun. Ja vieläpä sellaiseen hakuun, jossa tunnistettaisiin energiajärjestelmästämme systeemisen tason muutostarve, jonka ongelmanratkaisuun tarvitaan tutkijoiden ja kehittäjien yhteistyötä.

Tavoitteena teemahaku tutkimuskonsortioille

Keväällä STEK järjestää kaksi työpajaa ja niiden ympärille vuorovaikutteista pohdintaa, jonka tuloksena haluamme avata syksyllä rahoitushaun. Haun, joka avataan ennemminkin tutkimuskonsortioille kuin yhdelle hakijalle. Haun, johon toivoisimme saavan mukaan myös muita rahoittajia tai ainakin kerättyä aikaa myöden hankkeiden muodostaman kokonaisuuden.

Hyväksymme sen, että haku voi vaatia esiselvityksiä tai analysointia, ja ymmärrämme myös riskit. Usein oletus siitä, mihin kannattaa panostaa, osuu lähelle muttei täysin kohdilleen. Siksi jousto ja kyky muuttaa suuntaa on kyettävä rakentamaan sisään hakuun. 

Jos aihe ja keskusteluun osallistuminen kiinnostaa, ole toki yhteydessä. Meitä ei ole vaikea löytää.