Näkymätön voima – kampanjakasvot Naser, Wilhelmiina ja Niilo.
Energiatekniikka opiskeleva Wilhelmiina ja sähköasentajana työskentelevä Henkka jatkavat vierailuja peruskoulun yläasteilla Itä-Suomessa ja pk-seudulla. Vierailuilla valaistaan peruskoulun jälkeistä elämää miettiville nuorille sähkö- ja energia-alan koulutusmahdollisuuksia ja uraa tulevaisuuden alalla. Kouluvierailuja on tehty jo useampana vuonna ja ne ovat saaneet erittäin hyvää palautetta niin opoilta kuin itse koululaisiltakin.
100 prosenttia palautteeseen vastanneista opoista arvioi, että oppitunnilla onnistuttiin puhuttelemaan kohdeyleisöä todella (62%) tai melko hyvin (38%). Lisäksi kaikki kokivat vastaavat vierailut tarpeellisiksi myös tulevaisuudessa.
Syksyllä kouluvierailuja toteutetaan Itä-Suomessa ja pk-seudulla, mutta kevään vierailut ovat vielä auki. Sekä syksyn että tulevan kevään kouluvierailuihin voi vielä päästä mukaan täyttämällä hakulomakkeen kampanjan sivuilla. Hakulomake löytyy oikeasta sivupalkista.
#Näkymätönvoima on sähköalan järjestöjen Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n sekä Sähköteknisen Kaupan Liitto STK ry:n monivuotinen viestintäkampanja sähkö- ja energia-alan koulutus- ja työmahdollisuuksista.
Nuoret ovat kohderyhmänä monelle yritykselle varsin outo. Mutta juuri siinä – nuorten puhuttelussa ja nuorten kanssa toimimisessa – olemme tukenasi.
Näkymätön voima – kampanja on listannut parhaita käytäntöjä, joilla varmistaa nuorelle positiivinen TET-viikko tai tehdä yrityksesi kouluvierailusta nuoria kiinnostava, ja saada kommunikaatiokanavat yläasteikäisiin auki.
Dialogi nuoren kanssa on vastuullisuusteko
Kampanjan yritysyhteistyöhön on ilmoittautunut kolmetoista sähkö- ja energia-alalla toimivaa yritystä, jotka julkistamme syksyllä. Nämä edelläkävijät ovat sitoutuneet joko TET-paikan tai yritysvierailun järjestämiseen. Tähän vastuullisuustekoon sitoutuneet ovat saaneet kampanjalta sparrausta, ja yrityksille on myös etsitty oma paikallinen yhteistyökoulu.
Kampanjasivuilla sivupalkista löytyvän linkin takana on yrityksille yhteydenottolomake, jonka täyttäneitä olemme kutsuneet yritysinfoihin. Kevään ja kesän osalta infot on nyt pidetty, mutta sparrailua järjestetään taas syksyllä. Mukaan olet lämpimästi tervetullut milloin vain.
Aloitettuani STEK:in toimitusjohtajana maaliskuussa osaamisen riittävyys, koulutus ja nuorten houkutteleminen alalle on noussut potentiaalisten rahoituskohteiden kärkeen – ainakin omalla listallani. Syitä pitkäjänteiselle panostamiselle osaamiseen löytyy lukuisia. Niiden summaaminen on omiaan nostamaan kylmää hikeä pintaan, kun tarkastellaan mahdollisuuksia vaikuttaa asian tilaan viiden, kymmenen vuoden päähän.
Yksistään 2030-luvulla opiskelu- ja työikään tulevien ikäluokkien osalta ei uusimpien väestöennusteiden osalta kasvua juurikaan tapahdu. Vastaavasti 1960-luvulla syntynyt suuri ikäluokka eläköityy. Maakunnittain erot ovat huomattavia, erityisesti Pohjois-Suomessa ilmiö korostuu.
Maahanmuutto näyttää nousevan otsikoihin tekijänä, joka osaltaan paikkaa ilmiötä, silti osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen se tuo omat isot haasteensa. Ne näkyvät nyt peruskouluissa kieli- ja kulttuurierojen rikkautena. Tyttäreni on töissä espoolaisessa päiväkodissa, jossa lapsia saa tervehtiä yli kymmenellä kielellä, joista osan olemassaolosta minulla aiemmin ei ollut minkäänlaista ymmärrystä. Toki lasten kasvaessa opiskeluikään kielitaitoa karttuu, mutta haaste oppimiselle on erilainen kuin 1980-luvulla opiskelleilla.
Oppiminen muuttuu koko ajan muutenkin digitaalisuuden mahdollistaessa monimuotoisuutta sekä ajasta ja paikasta riippumattomuutta. Joustavuutta tulee lisää, mutta samalla käytännön taitojen oppiminen muuttuu haastavammaksi, etenkin resurssien niuketessa. Koulutuksen tuottavuuspaineessa on vaikeaa saada kehitettyä hyvää oppimista, etenkin aloilla, jossa taidoilla on keskeinen merkitys.
Sähkö- ja energia-alaa ravisteleva siirtymä – kutsuttakoon sitä digivihreäksi – nostaa rimaa merkittävästi osaamiselle ja sen kehittämiselle. Tuotantomuodot muuttuvat merkittävästi, samoin jakelu ja sähkön kauppa muuttuu älykkäämmäksi. Tavat käyttää ja kuluttaa fiksummin ja energiatehokkaammin vaativat ymmärrystä ja osaamista teknologioista, joille 80-luvulla ei ollut edes nimeä. Koulutuksen ja koko suomalaisen järjestelmän kyky vastata kehityksen nopeuteen ei ole vahva. Näyttää olevan vielä niin, että mitä korkeampi koulutustaso, sitä hitaammin tutkinnot muuttuvat vastaamaan tarpeita. Toki koulutuksemme antaa perusvalmiudet oppia ja sivistyksen elämää varten, mutta liian usein saa törmätä opettamiseen, joka tehdään ympäristöissä ja välineillä, jotka muistuttavat enemmän museota kuin ympäristöä, johon pitäisi valmistua. Opettajia olisi myös syytä jatkokouluttaa, samoin tietysti yrityksissä töissä olevien osaamista päivittää. Tällä hetkellä ei näytä siltä, että etenkään työssäkäyvien osaamisen kehittämiseen riittää jatkossa julkista tukea.
Huolipuheesta huolimatta näköpiirissä on valonpilkahduksia. Sähköalan toimijoiden yhteinen Näkymätön voima -kampanja on hyvä esimerkki siitä, miten alastamme innostuneet nuoret saadaan kertomaan alasta nuoremmilleen. Kampanja on saanut erinomaisen hyvää palautetta, etenkin innostavista esiintyjistään. Viestiä viedään yläasteikäisillekin eri kanavia pitkin ja yhteistyö opettajien kanssa on monella suunnalla aktiivista ja terävää. Silti tekemistä on paljon, erityisesti monikulttuurisuuden ja kielten kirjon tuoman haasteen edessä. Mutta kyllä keinovalikoimaakin riittää työelämään tutustumisjaksojen hyödyntämisestä hackathoneihin. Ja erilaisten keinojen valikoimaa pyrimme aktiivisesti lisäämään. Tärkeää on myös se, ettei työhön tarttumista tarvitse tehdä yksin.
Viestien pukeminen sellaiseksi, että joidenkin vuosien sisään uraansa valitseva nuori ymmärtää sähkö- ja energia-alan merkityksen ja mahdollisuudet omasta vinkkelistään ei ole helppoa. Viestin saaminen perille eri kanavien kirjossa ja kilpailevan informaation ähkyssä on sekin omanlaisensa ongelma. Ratkaisut näihin kuitenkin on tehtävissä ja löydettävissä, kunhan osaamme viestiä riittävän yhtenäisesti, yhdessä ja riittävällä volyymilla.
Vielä on aikaa ilmoittautua mukaan Näkymätön voima -kampanjaan! Ellet siihen ehdi, kannattaa ottaa STEKiin yhteyttä, jos nuorten tulevaisuus sähköalalla askarruttaa!
Päädyin sähköalalle puhtaasti sattuman kautta. Olin opiskellut musiikkituotantoa ja kiertänyt bändin kanssa ympäri Suomea. Musiikkiopintoihin kuului pieni määrä sähköoppia, joka kyllä herätti kiinnostukseni. Silti vasta monta vuotta myöhemmin päädyin ammatinvalintaneuvojan opastuksella sähköasentajan opintoihin.
Näkymätön ala
Ennen opintoja kuvitelmani sähköasentajan työstä olivat varmaan samantyyppisiä kuin monella muulla: että se on joko pylvään nokassa heilumista tai pistorasian korjaamista, eikä juuri muuta. Kuinka väärässä olinkaan. Vuosi vuodelta ala avautuu minulle laajempana ja nykyään tiedän sen kattavan mm. kotiautomaatiot, älyvaatteet, suunnittelutyöt, verkkopuolen ja infran. Aika harva sähköalan ulkopuolella tietää yhtään mitään, ja nuoret eivät sitäkään vähää. Me olemme melko näkymättömiä muille.
Kouluissa käy ammattilainen ja opiskelija: Henkka ja Vilhelmiina
Näkymätön voima -kampanjan alusta asti olen ollut valtavan innoissani juuri siitä, että saamme olla mukana rakentamassa alan tunnettuutta. Teemme energiatekniikkaa opiskelevan Vilhelmiinan kanssa kouluvierailuja yläasteilla, ja se tuntuu todella tärkeältä. Tunnetta vahvistaa oppilailta ja opettajilta saatu positiivinen palaute. 8- ja 9-luokkalaiset pyytävät yhteis-selfieitä ja nimmareita. Emme luennoi, vaan kerromme alasta nuoria aktivoiden, muun muassa piirustustehtävän avulla. ”Piirrä sähköalan ammattilainen” – tehtävän avulla haastamme pohtimaan sitä, miltä ammattilainen näyttää tai mitä sukupuolta hän edustaa. Voitte tietysti arvata, mitä elementtejä piirroksissa useimmiten on (mies kypärässä, työkalupakin ja huomioliivien kanssa). Mutta oppilaat piirtävät myös sähkö-jumalia, sähköasentajia sydämillä – toinen toistaan upeampia sähkö-alan ammattilaisia. Opettajat ja opot jäävät joka kerta kyselemään työstämme. On ihana nähdä, miten suuri vaikutus kouluvierailuilla on nuoriin. Meitä ihaillaan ja ihan syystä! Onhan meidän ala työelämän ja mukavuuden kannalta yksi tärkeimmistä.
Kevät on nyt paketissa
Palasin juuri kotiin kevään viimeiseltä kouluvierailulta. Fiilis on haikea, mutta kiitollinen. Tulokset ovat taas kerran ennätys-positiiviset ja palaute megalomaanisen hyvää. Iso määrä opoja ja opettajia on innostettu ja he jäävät kouluihinsa levittämään tietoa tuleville oppilaille. Mutta töitä riittää vielä. Toivoisin, että alan yrityksetkin innostuisivat tekemään työtään tunnetuksi, ja aktivoituisivat niin somessa kuin kouluissa. Kouluissa otettaisiin mielellään vastaan yritysvieraita ja siitä olisi paljon apua tulevaa ammattia pohtiville oppilaille. Tällä kampanjalla olemme jo saaneet ihmeitä aikaiseksi ja yhdessä voimme tehdä niistäkin entistä suurempia!
Sähkö- ja energia-alan yritysten kannattaa toimia työvoimapulan ratkaisemiseksi. Kutsumme teidät tarjoamaan työelämään tutustumisen yläkoululaisille ja annamme siihen sekä tukea että hyvät ohjeet. Lue tästä seitsemän tärkeintä syytä, miksi organisaationne kannattaa tarjota yläkouluikäisille mahdollisuus tutustua alaan ja yritykseenne.
Näkymätön voima -kampanja kokeili syksyllä 2023, miten työelämään tutustuminen järjestetään onnistuneesti. Pilottiin osallistuivat sähkö- ja energia-alan yritykset Amplit, Legrand, Granlund sekä Lehtikuusen koulu Vantaalta. Samalla kirkastui seitsemän tärkeintä syytä tarjota nuorille työelämään tutustuminen. TET:n aikana nuori tutustuu työelämään eli seuraa muiden työskentelyä ja saattaa osallistua kevyesti töihin. TET kestää 1–2 viikkoa.
1. SÄHKÖ- JA ENERGIA-ALA ON PULLOLLAAN MONIPUOLISIA MAHDOLLISUUKSIA – MUTTA SINUN ON KERROTTAVA NIISTÄ NUORILLE
Nuorilla ei aina ole tarpeeksi tietoa ammatinvalintojensa pohjalle – ja silti jokin valinta on yläkoulun lopulla tehtävä. Valintaa määrittää vahvasti se, millaisia kokemuksia työelämästä on siihen mennessä syntynyt.
Pilotteihin osallistuneet nuoret kertoivat, etteivät he tunteneet alaa tai yrityksiä ennalta. TET eli työelämään tutustuminen onkin erinomainen mahdollisuus nuorille saada ensikäden kokemus työelämään.
Sähkö- ja energia-alan yritykset toimivat usein B2B-markkinassa, jolloin ne ovat tuntemattomia myös kuluttajille. Ei siis ihme, jos nuoret eivät tunne aloja. TET:n järjestämällä voi vaikuttaa helposti ja suhteellisen pienellä vaivalla alan mielikuvaan.
2. VOIT RATKAISTA ALAN TYÖVOIMAPULAA YHDESSÄ MUIDEN ALALLA TOIMIVIEN KANSSA
Sähkö- ja energia-alalla tarvitaan osaavaa työvoimaa tulevaisuudessa. Osa yrityksistä on jo hyvän tovin kamppaillut rekrytointihaasteiden kanssa.
Kaikille Näkymätön voima -kampanjan pilotissa olleilla yksi syy osallistua oli halu vaikuttaa alaan tai omaa yritystä vaanivaan työvoimapulaan. Toisaalta työelämään tutustumisten avulla voi rakentaa hyvää työnantajamielikuvaa.
Työvoimapulaa ei ratkaista helpoin vippaskonstein tai yksittäisillä teoilla, vaan yhdessä ja pitkäjänteisesti toimien.
TET-paikkojen tarjoaminen on yksi vaikuttava tapa ratkoa ongelmaa: sillä voi näyttää nuorelle, hänen ystävilleen, koululleen ja perheelleen, että ala toivottaa nuoret tervetulleiksi.
3. ALA KIINNOSTAA – YRITYSTEN KANNATTAA VASTATA KIINNOSTUKSEEN AJOISSA
Yritysten kannattaa rakentaa prosessit valmiiksi nyt. Monet yrityksistä tarjoavat harjoitteluja alaa jo opiskeleville ja hyvä niin! Ammatinvalintaa tehdään kuitenkin jo yläkoulussa ja siksi TET-harjoittelut ovat tärkeitä.
4. LISÄÄT MONINAISUUTTA ALALLA
Teknillisillä aloilla on jo ymmärretty monimuotoisuuden merkitys ja sen lisäämiseksi alalla on jo jonkin verran kampanjoitu. Kampanjointi on hyvä asia, mutta aidompaa, helpompaa ja halvempaa on mahdollistaa nuorelle tutustuminen omaan yritykseen ja sen ihmisiin.
Sähkö- ja energia-alan organisaatiot voivat yhdessä näyttää, että alalle ovat tervetulleita kaikki eikä esimerkiksi sukupuolen pitäisi määrittää ammatinvalintaa. Lähde siis rikkomaan stereotypioita, jotka haittaavat alan kehitystä ja osaavan työvoiman saamista.
5. TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN JÄRJESTÄMINEN EI VAADI IHMEITÄ
Joitakin asioita tulee miettiä yrityskohtaisesti; kuka ohjaa nuorta, mihin töihin nuori voi osallistua ja miten järjestetään ruokailu. Kokemukset piloteista olivat positiivisia ja niiden pohjalta on luotu ratkaisut yrityksiä mietityttäviin asioihin.
Moni yritys pohtii: mitä nuori yrityksessä tekee? Nuori voi esimerkiksi auttaa asentajaa helpoissa asennustöissä siltä osin kuin se on turvallista tai seurata, millainen on myyntijohtajan tavallinen työviikko – myös aikuisten mielestä tylsien rutiinien näkeminen voi olla nuorelle kiinnostavaa.
6. NUORI TUO UUSIA AJATUKSIA JA HAVAINTOJA
Kun kutsut nuoren tutustumaan yritykseenne, näet samalla itse miltä toimintanne ja viestintänne vaikuttaa sellaiselle, jolle ala ja työnne ei ole tuttua. TET-oppilas toimii peilinä. Hän voi tuoda arvokkaita, uusia havaintoja myös tuotteistanne.
7. VAIKUTAT ALAN TULEVAISUUTEEN
Työelämään tutustuminen on tärkeää nuorille ja koko alan tulevaisuudelle, ja se kannattaa tietoisesti sitoa osaksi sosiaalisen vastuun suunnitelmianne.
Tarjoamalla TET-paikkoja edistät nuorten koulutusta ja työllistymistä, ja samalla tiivistät yhteistyötä paikallisten koulujen ja yhteisön kanssa ja autatte omaa aluettanne kehittymään. Kenties saatte positiivista näkyvyyttä samalla ja vaikutatte sähkö- ja energia-alan maineeseen sekä arvostukseen yhteiskunnassa – lopulta hyvin pienellä vaivalla.
Sähkön lähettiläinä toimivat kampanjakasvot Laura ja Henkka kiersivät yläkouluja, ja olivat tien päällä kaikkiaan neljä viikkoa.
Näkymätön voima-kampanja on kiertänyt syksyn aikana yläkouluja eri puolilla Suomea. Kiertueen aikana vierailtiin lähes kolmellakymmenellä koululla ja kohdattiin 2700 yläkoulun oppilasta, opinto-ohjaajia ja muita opettajia.
Kampanja on nyt pyörinyt kolme vuotta, ja näkynyt pääasiassa yläasteikäisten nuorten seuraamilla sosiaalisen median tileillä, Sen päätavoite on lisätä sähkö- ja energia alan opiskelijoiden määrää (ja sitä kautta osaajien määrä alalla). Kohderyhmä on todennäköisesti yksi vaikeimmista. Taitavasti kanavan trendejä seuraava TikTok-sisältö on herättänyt hyvin nuorten mielenkiintoa. Sitä täydentää hyvin henkilökohtainen kontakti, jonka kouluvierailut ovat tarjonneet.
Kaikki valmiina opolle
Kouluvierailua on eri yhteyksissä markkinoitu yläkoulujen opinto-ohjaajille avaimet käteen – oppituntina, jolla kerrotaan sähköalasta nuoria puhuttelevalla tavalla. Kampanjakasvot pyrkivät avaamaan nuorten silmiä sähköalan laajoihin mahdollisuuksiiin ja herättelevät erilaisin aktivoivin tehtävin löytämään myös itsestään näkymätöntä voimaa. Kampanja viestii, että alalla tarvitaan monipuolisesti erilaisia ihmisiä ja työssä voi hyvin pärjätä monenlaisella osaamisella.
Jäätävän hyvää palautetta
Kouluvierailujen yhteydessä kerättiin myös palautetta, sekä opoilta että oppilailta. Opojen palaute oli häikäisevän hienoa: heistä kaikki (100%) olivat sitä mieltä, että oppitunneilla pystyttiin puhuttelemaan nuoria hyvin tai melko hyvin. Itse kohdeyleisö oli luonnollisesti kriittisempi ja antoi yleisarvosanaksi ”vain” yhdeksän.
Kasvokkaiset kohtaamiset nuorten kanssa ovat osoittautuneet paitsi tärkeiksi, myös vaikuttaviksi. Kevään aikana oppitunnilla mukana olleista oppilaista 1271 nuorta (47%) kertoi ajatuksiensa muuttuneen siitä, kuka voi tehdä töitä alalla. 1179 puolestaan (44 %) sanoi, että oppitunti innosti itseä sähkö- ja energia-alalle.
Vierailut jatkuvat keväällä
Myös Henkka ja Laura ovat olleet liekeissä koulukiertueen aikana. Nuorten kohtaaminen on merkityksellistä työtä, ja kamppiskasvot ovat kertoneet, kuinka hienoa on nähdä kuinka nuoren silmiin syttyy kipinä. Etenkin tytöt ovat ottaneet rohkeasti kontaktia, ja kertoneet kiinnostuneensa sähkö- ja energia-alasta.
Peruskouluja on Suomessa reilut 2000, joista myös yläkoulun käsittäviä yhtenäiskouluja viitisensataa. Kouluvierailuille riittää siis vielä kierrettävää.
