Nuoret ovat kohderyhmänä monelle yritykselle varsin outo. Mutta juuri siinä – nuorten puhuttelussa ja nuorten kanssa toimimisessa – olemme tukenasi.
Näkymätön voima – kampanja on listannut parhaita käytäntöjä, joilla varmistaa nuorelle positiivinen TET-viikko tai tehdä yrityksesi kouluvierailusta nuoria kiinnostava, ja saada kommunikaatiokanavat yläasteikäisiin auki.
Dialogi nuoren kanssa on vastuullisuusteko
Kampanjan yritysyhteistyöhön on ilmoittautunut kolmetoista sähkö- ja energia-alalla toimivaa yritystä, jotka julkistamme syksyllä. Nämä edelläkävijät ovat sitoutuneet joko TET-paikan tai yritysvierailun järjestämiseen. Tähän vastuullisuustekoon sitoutuneet ovat saaneet kampanjalta sparrausta, ja yrityksille on myös etsitty oma paikallinen yhteistyökoulu.
Kampanjasivuilla sivupalkista löytyvän linkin takana on yrityksille yhteydenottolomake, jonka täyttäneitä olemme kutsuneet yritysinfoihin. Kevään ja kesän osalta infot on nyt pidetty, mutta sparrailua järjestetään taas syksyllä. Mukaan olet lämpimästi tervetullut milloin vain.
Sähkön lähettiläinä toimivat kampanjakasvot Laura ja Henkka kiersivät yläkouluja, ja olivat tien päällä kaikkiaan neljä viikkoa.
Näkymätön voima-kampanja on kiertänyt syksyn aikana yläkouluja eri puolilla Suomea. Kiertueen aikana vierailtiin lähes kolmellakymmenellä koululla ja kohdattiin 2700 yläkoulun oppilasta, opinto-ohjaajia ja muita opettajia.
Kampanja on nyt pyörinyt kolme vuotta, ja näkynyt pääasiassa yläasteikäisten nuorten seuraamilla sosiaalisen median tileillä, Sen päätavoite on lisätä sähkö- ja energia alan opiskelijoiden määrää (ja sitä kautta osaajien määrä alalla). Kohderyhmä on todennäköisesti yksi vaikeimmista. Taitavasti kanavan trendejä seuraava TikTok-sisältö on herättänyt hyvin nuorten mielenkiintoa. Sitä täydentää hyvin henkilökohtainen kontakti, jonka kouluvierailut ovat tarjonneet.
Kaikki valmiina opolle
Kouluvierailua on eri yhteyksissä markkinoitu yläkoulujen opinto-ohjaajille avaimet käteen – oppituntina, jolla kerrotaan sähköalasta nuoria puhuttelevalla tavalla. Kampanjakasvot pyrkivät avaamaan nuorten silmiä sähköalan laajoihin mahdollisuuksiiin ja herättelevät erilaisin aktivoivin tehtävin löytämään myös itsestään näkymätöntä voimaa. Kampanja viestii, että alalla tarvitaan monipuolisesti erilaisia ihmisiä ja työssä voi hyvin pärjätä monenlaisella osaamisella.
Jäätävän hyvää palautetta
Kouluvierailujen yhteydessä kerättiin myös palautetta, sekä opoilta että oppilailta. Opojen palaute oli häikäisevän hienoa: heistä kaikki (100%) olivat sitä mieltä, että oppitunneilla pystyttiin puhuttelemaan nuoria hyvin tai melko hyvin. Itse kohdeyleisö oli luonnollisesti kriittisempi ja antoi yleisarvosanaksi ”vain” yhdeksän.
Kasvokkaiset kohtaamiset nuorten kanssa ovat osoittautuneet paitsi tärkeiksi, myös vaikuttaviksi. Kevään aikana oppitunnilla mukana olleista oppilaista 1271 nuorta (47%) kertoi ajatuksiensa muuttuneen siitä, kuka voi tehdä töitä alalla. 1179 puolestaan (44 %) sanoi, että oppitunti innosti itseä sähkö- ja energia-alalle.
Vierailut jatkuvat keväällä
Myös Henkka ja Laura ovat olleet liekeissä koulukiertueen aikana. Nuorten kohtaaminen on merkityksellistä työtä, ja kamppiskasvot ovat kertoneet, kuinka hienoa on nähdä kuinka nuoren silmiin syttyy kipinä. Etenkin tytöt ovat ottaneet rohkeasti kontaktia, ja kertoneet kiinnostuneensa sähkö- ja energia-alasta.
Peruskouluja on Suomessa reilut 2000, joista myös yläkoulun käsittäviä yhtenäiskouluja viitisensataa. Kouluvierailuille riittää siis vielä kierrettävää.
Väärään paikkaan heitetyt akut ja paristot heräävät kolhiintuessaan henkiin ja aiheuttavat jo kuukausittain tuhoisia tulipaloja kodeissa ja jätehuollon eri vaiheissa.
Pelastusviranomaiset ovat rekisteröineet 20 ’zombiakkujen’ eli väärin käsiteltyjen akkujen ja paristojen aiheuttamaa tulipaloa vuoden 2020 alusta alkaen. Lisäksi rekisteristä puuttuu lukematon määrä läheltä piti -tilanteita, joissa ei ole tarvittu pelastuslaitosta.
Jätehuollon toimijat ja viranomaiset pelkäävät ongelman pahenevan ilman nopeaa reagointia, sillä litiumioniakkujen määrän arvioidaan jopa 14-kertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi Britanniassa zombiakkujen jätehuoltovaiheessa aiheuttamien palojen määrä kasvoi vuoden aikana 25 prosenttia.
Käytön jälkeen paristojen ja akkujen omaan keräykseen
Jokainen voi ehkäistä zombiakun heräämisen käsittelemällä paristoja ja akkuja käyttöohjeiden mukaisesti ja viemällä ne käytön jälkeen virtanavat teipattuna niille tarkoitettuihin kierrätysastioihin, eli niitä myyviin kauppoihin tai kunnallisiin vaarallisen jätteen keräyspisteisiin.
–Paristot ja akut toimitetaan niille tarkoitetuilta keräyspisteiltä turvalliseen kierrätysprosessiin, jonka seurauksena myös raaka-aineista jopa 90 prosenttia voidaan hyödyntää uudelleen, Liisa-Marie Stenbäck Paristokierrätyksestä sanoo.
Kolhiintuminen altistaa tulipaloille
Zombiakulla tarkoitetaan käytöstä poistettua litiumioniakkua tai litiumparistoa, joka on esimerkiksi kolhun seurauksena herännyt uudelleen henkiin ja on pullistunut, kuumentunut tai päästää outoa ääntä. Zombiakkujen aiheuttamia tulipaloja on syttynyt sekä kotitalouksissa että jätteenkäsittelyssä. Tyypillinen esimerkki on sekajätteen sekaan tai sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräykseen heitetty litiumioniakku, joka on kolhiintuessaan vaurioitunut ja aiheuttanut hankalasti sammutettavan tulipalon.
–Litiumioniakkupalon sammuttaminen vaatii suuren määrän vettä. Lisäksi palossa vapautuu myrkyllisiä kaasuja, jotka voivat palaa voimakkaalla liekillä. Akusta voi myös lentää palavia osia, Tukesin ylitarkastaja Karoliina Meurman sanoo. Alan asiantuntijaorganisaatiot ovat keränneet vaaratilanteiden varalle jokaiselle hyödylliset toimintaohjeet, jotka löytyvät Zombiakku-kampanjan verkkosivuilta: zombiakku.fi.
Zombiakku-kampanjasta
Alan asiantuntijaorganisaatiot kampanjoivat yhdessä paristojen ja akkujen turvallisen kierrätyksen puolesta zombiakku.fi-kampanjassa. Kampanjan taustatahot ovat tuottajayhteisöt Recser Oy (Paristokierrätys), SER-tuottajayhteisö ry, ERP Finland ry ja Elker Oy (edustaa tuottajayhteisöjä SELT ry ja ICT -Tuottajaosuuskunta) sekä Suomen Kiertovoima KIVO ry, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Suomen Romukauppiaiden Liitto ry, Kaupan liitto ry, Päivittäistavarakauppa ry PTY ja Finanssiala ry. Kampanjaa rahoittaa Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry. Kampanjan yhteistyötahoina toimivat myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Suomen pelastusalan keskusjärjestö ry (SPEK). www.zombiakku.fi
Lisätietoja & haastateltavat:
Liisa-Marie Stenbäck, Recser Oy (Paristokierrätys), p. 010 249 1704, s-posti: liisa-marie.stenback@recser.fi. – Paristojen ja akkujen keräysjärjestelmä sekä zombiakkuongelma laajasti. Harri Niukkanen, Tramel Oy, p. 044 515 3349, s-posti: harri@tramel.fi. – Zombiakkujen aiheuttamat ongelmat ja tulipalot sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätysprosessissa. Karoliina Meurman, Tukes, p. 029 5052 651, s-posti: karoliina.meurman@tukes.fi.
