Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

LUMI – Aurinkopaneelien lumikuormankestävyys

Aurinkosähkön merkitys kasvaa nopeasti Suomessakin osana uusiutuvaa energiantuotantoa. Kylmät ja lumiset talvet asettavat kuitenkin erityisiä vaatimuksia aurinkopaneelien kestävyydelle. Paneelien on kyettävä kantamaan raskaita lumikuormia ja kestämään matalia lämpötiloja ilman, että niiden rakenne vaurioituu tai sähköntuotanto heikkenee.

Samalla aurinkovoimaloiden kokojen kasvaessa satoihin megawatteihin – ja investointien noustessa satoihin miljooniin euroihin – lumikuormakestävyydestä on tullut voimaloiden omistajille keskeinen osa riskinhallintaa.

Miksi testaukseen on tarvetta?

Aurinkopaneelien mekaanista kestävyyttä testataan yleisesti standardien mukaisesti, mutta nykyiset testit suoritetaan yleensä 25 °C lämpötilassa. Tämä ei vastaa pohjoisen äärimmäisiä talviolosuhteita, joissa lämpötilat voivat laskea huomattavasti pakkasen puolelle ja katolla makaava lumi jakautuu usein epätasaisesti. Lisäksi paneelimarkkinoilla yleistyneet kevyemmät ja ohuemmat materiaalit, kuten 2 mm paksuinen lasi perinteisen 3,2 mm sijaan, sekä yhä suuremmat kenno- ja paneelikoot ovat nostaneet esiin kysymyksiä rakenteiden luotettavuudesta. Pohjoisissa olosuhteissa tämä tarkoittaa, että testauksen on vastattava todellisia rasituksia, joita paneelit kohtaavat käytännössä.

Puolueettomia tutkimustuloksia

Turun Ammattikorkeakoulun Uuden Energian tutkimusryhmä toteuttaa STEKin tukemana tutkimuksen, jossa selvitetään aurinkopaneelien kestävyyttä pohjoisissa olosuhteissa. Tutkimuksessa testataan useiden erirakenteisten aurinkopaneelien suorituskykyä kylmässä (-25 °C) olosuhdekammiossa. Paneelit altistetaan erilaisille epätasaisille lumikuormille, joiden maksimirasitus on jopa 6000 Pascalia (vastaa noin 600 kg/m²). Testauksen aikana analysoidaan mahdollisia vaurioita, kuten paneelikennon halkeamia ja mikrohalkeamia, eristyskyvyn muutoksia sekä moduulien muodonmuutoksia. Koska aurinkokennojen isojakin halkeamia ja vaurioita on usein mahdotona todeta visuaalisesti, käytetään vaurioiden toteamiseen useita testimenetelmiä kuten elektroluminesenssikuvausta ja sähköisten ominaisuuksien testausta aurinkosimulaattorissa. Lisäksi arvioidaan, miten vauriot vaikuttavat paneelien sähköntuotantokykyyn. Tutkimus on puolueeton ja perustuu tarkasti määriteltyyn testausprotokollaan, mikä varmistaa luotettavat tulokset eri tyyppisten paneelien vertailuun.

Askeleita kohti kestävämpiä ratkaisuja

Vaikka tutkimus on pienimuotoinen, sen merkitys on huomattava, sillä se tarjoaa ensimmäisiä tarkkoja, puolueettomia mittaustuloksia siitä, miten aurinkopaneelit kestävät Pohjoismaiden erityisolosuhteet. Näiden tulosten avulla voidaan kehittää ratkaisuja, jotka paitsi parantavat aurinkopaneelien kestävyyttä, myös tukevat niiden yleistymistä alueilla, joissa lumi ja pakkanen ovat arkipäivää.

Aurinkosähköllä on valtavasti potentiaalia myös pohjoisen vaativissa olosuhteissa – tutkimus auttaa varmistamaan, että teknologia kestää haasteet.

Painoina käytettävien hiekkasäkkien määrä ja sijainti lasketaan standardissa määritetyillä laskukaavoilla, jolloin saadaan aikaan haluttu kuormitus.

Sähkönjakeluverkon investointien hiilijalanjälki

HeadPower Oy, Energiateollisuus ry ja Sähkö- ja Teleurakoitsijat STUL ry käynnistivät sähköverkkoalan yhteishankkeena laajan tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja kattavaa tietoa sähköverkon investointien hiilijalanjäljestä. Tutkimuksessa keskitytään sähköverkkoinvestointien keskeisiin komponentteihin ja työmaiden päästöihin, sekä kartoitetaan päästövähennysmahdollisuuksia ja kierrätysmateriaalien käytön vaikutusta hiilijalanjälkeen.

Projekti on vastaus kasvaviin raportointivaatimuksiin, joita muun muassa uusi Kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD-direktiivi) asettaa energia-alalle.

Tausta ja tavoitteet

CSRD-direktiivi vaatii vuoden 2025 alusta alkaen suurilta ja keskisuurilta yrityksiltä kattavaa ja yhtenäistä raportointia muun muassa ilmastovaikutuksistaan. Tämä koskee myös konsernin kaikkia tytäryhtiöitä kuten sähköverkkoyhtiöitä, vaikka tytäryhtiö ei itse ole raportointivaatimuksen piirissä. Direktiivin tavoitteena on lisätä yritysten vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Projektin lopputuloksena on tarkoitus tuottaa seuraavat tiedot:

1.        Kuvaus sähkönjakeluverkkoinvestointien keskeisten komponenttien ja työmaiden keskeisistä päästötiedoista
2.        Kuvaus sähköverkkoinvestointien olennaisista päästölähteistä ja esimerkkejä päästövähennysmahdollisuuksista
3.        Toimialan yhtenäinen raportointimalli; tilaajien yhtenäiset vaatimukset urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille investointien hiilijalanjäljen raportoimiseen
4.        Kuvaus millaisilla vaatimuksilla kilpailutuksessa ja urakkaohjeissa urakoitsijoille voidaan asettaa olennaisia päästö- ja kierrätysmateriaalitavoitteita

Toteutus ja rahoitus

HeadPower on päävastuussa projektin toteuttamisesta ja toteuttaa sen yhteistyössä STUL ry:n kanssa. Projektiin nimettävä ohjausryhmä koostuu rahoittajien ja toimialan edustajista.  Ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida ja tukea projektin etenemistä sekä varmistaa, että tutkimustulokset ovat hyödyllisiä kaikille sidosryhmille.
Tutkimus käynnistyy lokakuussa 2024 ja projektin tulokset julkaistaan loppuseminaarissa toukokuussa 2025. Projektin rahoittavat Sähkötutkimuspooli, Ympäristöpooli, STEK ry ja STUL ry.

Lisätietoja: HeadPower Oy, Timo Mutila timo.mutila @ headpower.fi

Kasvihuonetuotanto ja joustavat energiajärjestelmät (VarttiValo)

vertikaaliviljelyä kasvihuoneessa.

VarttiValo-projektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja työkaluja kasvihuonetuotannon ja joustavien energiajärjestelmien yhteistoiminnan optimoimiseksi. Projektissa yhdistetään sähkömarkkinoiden, kasvitieteellisen tutkimuksen ja tekoälyteknologioiden osaaminen, jotta voidaan vastata sekä kasvihuonetuotannon että modernin sähköjärjestelmän haasteisiin.

Sähkömarkkinoiden joustot käyttöön

Poikkitieteellisellä lähestymistavalla pyritään edistämään systeemisiä ratkaisuja ja teknologioita. Keskeisenä päämääränä on tehdä kasvihuonetuotannosta taloudellisesti kannattavampaa hyödyntämällä joustoa sähkömarkkinoilla samalla, kun kasvien hyvinvointi ja tuotannon tehokkuus säilyvät optimaalisina.

Tässä projektissa yhdistyy kahden eri tutkimuslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n asiantuntemus, joiden tiivis yhteistyö viiden yrityksen ja maailmanluokan kansainvälisten kumppaneiden kanssa vahvistaa entisestään tutkimuskumppaneiden osaamista.

Rahoitusta on haettu marraskuussa 2024 Business Finlandin ”Tutkimusorganisaatioiden ja pk-yritysten yhteistyö” co-research hausta, päätöstä odotetaan alkuvuodesta 2025. Hanketta tukevat lisäksi Puutarhasäätiö ja STEK ry.

Projektissa luodaan vankka pohja myöhemmille projekteille, joiden avulla Suomeen syntyy alkutuotannon ja joustavien energiajärjestelmien ympärille korkean teknologian vientiekosysteemi. Samalla kotimaiset kasvihuoneet saadaan tukemaan Suomen energiajärjestelmää entistä tehokkaammin, parantaen molempien kriittisten yhteiskunnan osa-alueiden resilienssiä.

Kustannustehokkaita ratkaisuja sähköenergiajärjestelmän joustavuuteen (V4F -projekti)

Value for Flexibility (V4F)-projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, joilla lisätään sähköenergiajärjestelmän joustavuutta.

Tarkasteltavia ratkaisuja ovat mm. uudenlaiset tukkusähkömarkkinan ja reservimarkkinoiden markkinamallien elementit ja tuoterakenteet, joilla tehostetaan jouston markkinalle osallistumista valtakunnallisilla markkinapaikoilla, paikalliset joustomarkkinat, joita myös jakeluverkkoyhtiöt voivat hyödyntää osana uutta verkkoliiketoimintamallin joustokannustinta, sekä uudenlaiset palvelu- ja liiketoimintamallit asiakkaiden joustavuuden parantamiseksi ja kustannusten ja riskien oikeudenmukaiseen jakoon. Joustoresursseina tarkastellaan sekä teollisen mittakaavan prosesseja (prosessiteollisuus ja suuret lämpöpumput) että pienempiä resursseja (pk-yritykset ja kotitaloudet). Joustoresurssien kohdalla kehitetään ratkaisuita joustojen mallinnukseen ja verifiointiin.

Tutkimusprojektin toteuttavat yhteistyössä LUT-yliopisto ja Tampereen yliopisto, joista on mukana yhteensä kuuden professorin tutkimusryhmät.

Tutkimusprojektin päärahoittajana on Business Finland, ja projektin rahoitukseen sekä ohjausryhmän työskentelyyn osallistuu lisäksi 24 yritystä tai organisaatiota, joista STEK ry on yksi.

Projektin verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://www.lut.fi/fi/projektit/value-flexibility-projekti

Kiinteistötason saarekekäyttöratkaisut

Tampereen yliopiston (TAU) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) tutkimusryhmien yhdessä toteutettavassa tutkimusprojektissa tarkastellaan sähkönjakeluverkkoon liittyvien asiakkaiden kiinteistöverkkojen saarekekäyttökyvykkyyttä ja niiden turvallista ja luotettavaa toimintaa. 

Tutkimusprojetin tavoitteena on muodostaa kokonaiskuvaa kiinteistötason saarekekäyttöihin liittyvistä kysymyksistä ja niihin liittyvistä ratkaisuista, perusperiaatteista ja niille asetettavista vaatimuksista, sekä tehdä yksityiskohtaisempia tarkasteluja valituista saarekekäyttöön liittyvistä sähkö­teknisistä kysymyksistä.

Tutkimusprojekti jakautuu kolmeen osatehtävään:

1) Paikallisiin energiaresursseihin pohjautuvien kiinteistötason saarekekäyttöihin liittyvien tutki-muskysymyksien ja ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus.

2) Saarekekäyttöjen sähkötekniset kysymykset, erityisesti suojausten ja sähköturvallisuuden, paloturvallisuuden, toiminnallisuuden ja sähkönjakelun luotettavuuden turvaaminen.

3) Toimenpide-ehdotukset, uuden tiedon jalkauttaminen ja yhteistyöhankkeen valmisteluл

Kodin digitaalinen muuntojoustavuus kestävän hyvinnoinnin edistäjänä

Projektin tavoitteena on kehittää asumisen digitaalista muuntojoustavuutta edistämään kestävää ja ekologista hyvinvointia. Projektissa suunnitellaan asuntokonsepteja, jotka kokoavat ja käyttävät tekoälyn avulla monista tietolähteistä tulevaa dataa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Monipuolinen tietojen keruu ja analysointi ei itsessään riitä parantamaan asumista ja arkea. Projektissa pääpaino on kerätyn ja analysoidun datan käytössä ja hyödyntämisessä aktiivisesti ja automaattisesti. Projektissa toteutetaan esimerkkikonsepti, joka auttaa asukasta pitämään huolta hyvinvoinnistaan ja asumaan itsenäisesti omassa kodissaan myös silloin, kun toimintakyky alkaa heikentyä.

Terveys- ja sosiaalihuollon henkilöstöresurssit eivät riitä tulevaisuudessa pitämään huolta ikäihmisten jatkuvasti kasvavasta määrästä suhteessa työikäiseen väestöön. Tilanne tulee koko ajan pahenemaan aina vuoteen 2070 asti ja ongelma on globaali. Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona on älykkään teknologian hyödyntäminen. Tällöin puhutaan yleensä yksittäisistä ratkaisuista sen sijaan, että huomio kiinnitettäisiin asuntoihin ja niiden älykkään teknologian ekosysteemiin. Kehitys on ollut niin nopeaa, että käytännön hyödyllinen soveltaminen on jäänyt teknisistä mahdollisuuksista jälkeen. Toteuttajat ja käyttäjät eivät osaa toivoa, pyytää, tilata eivätkä toteuttaa, koska potentiaalia on vaikea nähdä ja kuvitella. 

Asuntoja rakennetaan Suomessa vuosittain n. 30 000 ja kokonaisuudessaan asuntoja on noin 2,5 miljoonaa. Asunnon elinkaarta on kasvatettu perinteisesti arkkitehtonisella muuntojoustolla. Älykäs digi-, sähkö- ja talotekniikka luo asunnon muuntojoustavuuteen uusia mahdollisuuksia lisäämällä ja muuttamalla asunnon dynaamisia toiminnallisuuksia.  

Älykkään talotekniikan avulla kerätään jo nyt asunnosta runsaasti olosuhdetietoa. Rikastamalla tätä dataa asukkaan toiminnasta automaattisesti kerätyllä tiedolla, voidaan tekoälyn avulla mallintaa asukkaan arkielämää. Nämä asukkaan yksilöllistä arkea kuvaavat mallit koostuvat asunnon käytöstä ja olosuhteista sekä asukkaan toiminnasta ja tavoista. Mallien avulla on mahdollista havaita ja tunnistaa muutoksia taloteknisissä olosuhteissa tai asukkaan toiminnassa. Elämänmallin poikkeama-analyysiin kytketään tutkittua tietoa ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista sekä hänen taustatietonsa, yksilölliset mieltymyksensä ja odotuksensa.  Analyysien perusteella luodaan erilaisille käyttäjäryhmille eri skenaarioita ja niille konsepteja. Asunnosta tulee digitaalisen muuntojoustavuuden avulla passiivisen ympäristön sijaan aktiivinen. Aktiivinen asunto oppii tuntemaan asukkaan arjen, tunnistaa sen poikkeamat ja reagoi niihin. Tarvittaessa se myös opastaa, muistuttaa, tekee puolesta ja antaa vinkkejä asukkaalle. 

Aktiivisessa asunnossa on monia tietorajapintoja, joiden tietoturvalliseen suunnitteluun ja toteutukseen tulee kiinnittää huomiota. IoT-ympäristöissä on tärkeää huomioida kyberturvallisuus, koska nämä uudet ympäristöt ovat yhä useammin hyökkäyksien kohteena. Oleellista on varmistaa kaikkien laitteiden suojaukset siten, että mikään osa ei jää helposti murrettavaksi. Myös tiedon omistajuuden, tai tarkemmin tiedon kontrolloinnin ja prosessoinnin, roolit tulevat olla selkeät ja kaikkien tahojen hyväksymät. Tiedot tulee tallentaa siten, että niistä ei selviä asukkaiden henkilöllisyys tai asunnon sijainti. Samalla suojataan myös se, että tietoja ei luovuteta ilman erillisiä sopimuksia kolmansille osapuolille. 

Hankkeessa ovat partnereina mukana myös Skanska ja Benete Oy.

Laaja-alaisen aurinkosähkön yleistymisen huomioivat sähköverkon mitoitusperiaatteet

Tutkismusprojektin tavoitteena oli kehittää laajamittaisen aurinkovoiman verkostovaikutusten huomioimista sähköverkon mitoituslaskennassa jännitteen laadun osalta. Erityisesti pientuotannon liittämisen suunnittelukriteerit ja -menetelmät kaipaavat päivittämistä, koska aikaisemmat ohjeistukset ovat lähteneet siitä oletuksesta, että pientuotantoyksiköitä on sähköverkossa vähän ja ne kytkeytyvät pääasiassa sähköasemalle tai keskijänniteverkkoon uutena liittymänä. Aurinkovoima liittyy kuitenkin pääsääntöisesti pienjänniteverkkoihin olemassa oleviin liittymiin.

Projektissa selvitettiin sekä yksittäisten suurten aurinkosähköjärjestelmien että laajamittaisen aurinkosähköjärjestelmien yleistymisen vaikutuksia sähkönjakeluverkkoihin. Keskeisimpänä tuloksena havaittiin nykyisten sähköverkon mitoitussuosituksien rajoittavan liitettävien aurinkosähköjärjestelmien kokoa tarpeettoman paljon, koska suosituksen parametrisointia ei ole päivitetty nykyisen ymmärryksen mukaiseksi aurinkosähköä koskien. Projektin simulointitulosten perusteella voitiin myös havaita, että aurinkosähköjärjestelmien loistehosäädön avulla voidaan ehkäistä aurinkosähköstä sähköverkolle aiheutuvia jännitteen nousun haasteita merkittävästi. Loistehon säätö ei käytännössä vaikuta pätötehon tuotantoon, mutta voi ehkäistä aurinkosähköjärjestelmien verkosta irtoamista ylijännitteiden seurauksena.

Sähkömarkkinan hintavolatiliteetin vaikutukset sähkön kulutusjoustoon ja sähkönjakelujärjestelmään

Projektissa tutkitaan sähkömarkkinan hintavolatiliteetin vaikutusta sähkön kulutusjoustoon ja sähkönjakelujärjestelmään. Energiamurroksen myötä uusiutuvan vaihtelevan sähköntuotannon osuus on kasvanut ja se näyttelee suurta roolia sähkönhinnan muodostuksessa. Tämän seurauksena sähkön hinta on noussut ajoittain erittäin korkeaksi luoden motiivin sähkön kulutusjoustolle. Projektissa saadaan tietoa siitä, miten sähkönkäyttäjät reagoivat markkinoilta tulevaan hintasignaaliin.

Keskeiset tavoitteet:

Projektin tavoitteena on arvioida sähkön markkinahinnan volatiliteetin vaikuttavuutta pienasiakkaiden sähkönkäyttöön huomioiden sähköisen liikenteen ja älykkäiden lämmitysratkaisujen yleistyminen sekä määrittää hinnanvaihtelun kannustevaikutus sähkönkäytössä ja -siirrossa. Lisäksi osatavoitteena on arvioida markkinahintalähtöisen jouston vaikutusta sähkönjakeluverkon kuormittumiseen sekä verkkoyhtiön tehoperusteisen tariffirakenteen vaikuttavuutta markkinalähtöiseen joustoon.

Sähköautojen latauksen muodostama kuormitus ja mitoitusteho erilaisissa toimintaympäristöissä

Tutkimushankkeen tavoitteena oli määrittää sähköautojen lataustapahtumien aiheuttama kuormitus kiinteistöverkoissa. Liikenteen sähköistyminen on yksi keskeisimmistä ja nopeimmin kehittyvästä energiainfrastruktuuriin vaikuttavasta kehitystrendistä. Huomioiden sähköverkkojen maltillisen uusiutumistahdin, on sähköautojen nopea yleistyminen luonut tarpeen sähköautojen muodostaman kuormitusvaikutusten luotettavalle määrittämiselle. 

Sähköautojen kuormitusvaikutukset ovat voimakkaasti automallikohtaisista yleistymisskenaarioista ja toimintaympäristöstä riippuvaisia. Tässä tutkimushankkeessa kuormitusvaikutusten määrittäminen perustuu laboratorio- ja kenttäolosuhteissa tapahtuviin todellisiin mittauksiin sekä erilaisiin sähköautojen joukkokäyttäytymistä kuvaaviin simulaatiomalleihin. Tutkimuksessa hyödynnetään laaja-alaisesti erilaisia liikennemittausaineistoja (mm. henkilöliikennetutkimusaineisto).

Tutkimuksessa tuotettavat tarkastelut perustuvat simulointeihin sekä todellisiin sähköautojen lataustehoa todentaviin mittauksiin. Tulokset palvelevat niin julkisen kuin yksityisenkin sähköenergiainfrastruktuurin (kiinteistöt, taloyhtiöt, kaupungit, sähkönjakeluverkot) kehittämisestä sähköisen liikenteen yleistyessä. Tulokset auttavat myös ymmärtämään älykkään latauksen merkityksen kuormitushuippujen välttämisessä ja verkkojen mitoittamisessa.

Tavoitteet

  • Mikä on sähköauton latausteho ja -profiili?
  • Miten sääolosuhteet (ulkolämpötila) sähköautojen keskimääräisiin lataustehoihin sekä mahdolliseen ylläpitosähkön (akuston ja sisätilan lämmitys ja jäähdytys) tarpeeseen?
  • Miten lataustapahtumat ja kuormitukset kerrostuvat erilaisissa ympäristöissä?
  • Miten lataustehot näkyvät nykyisiä kiinteistöjen liittymäkuormia ja -kapasiteetteja vasten ja minkälaisia saneerauspaineita sähköautojen yleistyminen tuo liittymiin?Miten suuriin liittymien mitoitustehoihin päädytään edellisten kohtien pohjalta? 
  • Miten älykkäät latausratkaisut vaikuttavat latausalueiden mitoitustehoihin?

Roudan vaikutus sähkönjakelun ilmajohtoverkkojen vikaantumiseen ja sähköverkkoliiketoimintaan

Projektin tavoitteena on arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusta sähkönjakeluverkkojen vikaantumiseen tuulen sekä lumikuormien vaikutuksesta, erityisesti maaperän roudan muutoksen osalta. Tutkitun tiedon avulla toimialalla ymmärretään paremmin roudan vaikutus tuulen ja lumikuormien aiheuttamien vikojen syntyyn sähköverkossa nykyhetkellä ja tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vaikuttaessa roudan ja lumikuormien ilmenemiseen. Näin voidaan arvioida tarkemmin sähkönjakelun häiriöiden vaikutuksia pitkän aikavälin suunnitteluun ja sähkönjakeluverkkojen omaisuuden hallintaan sekä operatiivisen toiminnan järjestelyyn ja suunnitteluun. Tavoitteena on myös määrittää sähköverkon ympäristötekijöiden ml. maaperän ja puuston vaikutus paikallisesti sähköverkon vikaantumiseen. Keskeisimmät kohdat ovat:

– Määrittää roudan vaikutukset sähköverkkotoiminnan elinkaarikustannuksiin ml. sähköverkon viankorjaus- ja KAH-kustannukset
– Analysoida roudan ja tuulen sekä lumikuormien yhteisvaikutuksia ilmajohtoverkon vikaantumiseen ja sähkönjakelun luotettavuuteen erilaisissa toimintaympäristöissä
– Arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusta routaan

Tuulen ja lumikuormien aiheuttamat puustosta johtuvat viat muodostavat merkittävän osuuden vuosittaisista sähkönjakeluverkon keskeytyksistä. Ilmastonmuutoksen myötä roudan vähenemisen on arvoitu lisäävän puun kaatumisriskiä johtaen merkittäviin kustannuksiin yhteiskunnalle, jos sitä ei oteta suunnittelu- ja käyttötoiminnassa huomioon.

Projektista saadaan ymmärrystä ja tuloksia mm. julkiseen keskusteluun sähkönjakelun luotettavuudesta ja toimitusvarmuudesta sekä tutkittua tietoa sähkönjakeluverkon pitkän aikavälin kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksista. Projektin tulosten avulla pitkän aikavälin suunnittelu ja käyttötoimintojen kustannustehokkuutta voidaan lisätä mm. tehostamalla viankorjausresurssien allokointia ja myrskyvarmuusinvestointien priorisointia. Projektista saaduilla tuloksilla on siten vaikutusta sekä verkkopalvelumaksuihin että asiakkaiden kokemien keskeytyksien määrään ja kestoon.