Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Energiadata hyötykäyttöön energiayhteisöissä – valmisteluhanke

Miten kotitalouksien energiadata saadaan käyttöön energiamurroksen tueksi? Energiadata voisi avata kotitalouksille uusia mahdollisuuksia joustoihin, energiatehokkuuteen ja paikalliseen tuotantoon. Tässä hankkeessa valmistellaan ratkaisuja, joilla energiayhteisöt voivat hyödyntää jäsentensä dataa yhdessä – turvallisesti ja suostumukseen perustuen.Samalla rakennetaan pohjaa energiadataosuuskunnille, jotka tekevät datasta yhteisen voimavaran ja mahdollistavat sen hyödyntämisen arjessa ja energiamarkkinoilla.

Tavoitteena kehittää palveluita datan avulla

Energiajärjestelmän murros edellyttää yhä aktiivisempaa roolia kotitalouksilta. Joustot, paikallinen tuotanto ja energiatehokkuus nojaavat siihen, että energiadataa voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tällä hetkellä data on hajallaan eri järjestelmissä eikä energiayhteisöillä ole selkeää tapaa toimia jäsentensä datan yhteisenä edustajana.

Hankkeen tavoitteena on valmistella toimintamalli energiadataosuuskunnille. Malli perustuu EU:n datalainsäädäntöön (DGA ja Data Act) ja mahdollistaa energiadataan perustuvan yhteisöllisen päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen.

Valmisteluhankkeessa keskitytään siihen, että varsinainen pilottivaihe voidaan käynnistää sujuvasti. Hankkeessa sitoutetaan pilottikohteita ja selvitetään niiden tekniset mahdollisuudet hyödyntää energiadataa. Samalla kartoitetaan, mitä dataa on saatavilla ja millä ehdoilla sitä voidaan käyttää.

Lisäksi laaditaan energiasektorille soveltuva tulkinta EU:n datalainsäädännöstä sekä kootaan tarvittava yhteistyöverkosto jatkohanketta varten. Hankkeen aikana valmistellaan myös kotitalouksille suunnattu osuus kodin dataoppaaseen, joka auttaa ymmärtämään energiadataa ja siihen liittyviä valintoja arjessa.

Tulokset ja vaikuttavuus

Valmistelurahoituksen vaikuttavuus syntyy siitä, että se muuttaa hajallaan olevan kotitalous- ja yhteisötason energiadataan liittyvän potentiaalin päähankkeessa pilotoitavaksi toimintamalliksi. Jos energiayhteisöt eivät hallitse dataansa, ne jäävät riippuvaisiksi yksittäisistä aggregaattoreista, sähköyhtiöistä ja järjestelmätoimittajista. Jos dataa voidaan hallita suostumukseen perustuvan yhteisöllisen mallin kautta, kotitalouksien joustopotentiaali, energiatehokkuustoimet ja paikallinen tuotanto voidaan tuoda osaksi sähköjärjestelmän uudistumista.

Yksittäinen kotitalous ei yleensä pysty neuvottelemaan tai osallistumaan joustomarkkinoille yksin, mutta yhteisöllinen datan hallinta voi tehdä joustopotentiaalista näkyvän ja hyödynnettävän. Konkreettinen esimerkkitapaus: tiekunta-, pientaloalue- tai taloyhtiömuotoisessa energiayhteisössä kotitalouksien kulutus-, tuotanto- ja kuormanhallintadataa voidaan hyödyntää aurinkotuotannon, sähköautojen latauksen, lämpöpumppujen ja mahdollisten akkujen yhteisessä optimoinnissa.

Hankkeen tuloksena syntyy selkeä kokonaiskuva siitä, miten energiayhteisöt voivat hyödyntää dataa käytännössä. Tulokset ovat avoimesti hyödynnettävissä ja ne tukevat päätöksentekoa, kehittämistyötä ja uusien palvelujen rakentamista.

Hanke tuottaa myös konkreettisia aineistoja, kuten datavirtojen kartoituksen, soveltamiskehyksen sekä kotitalouksille suunnattua materiaalia energiadataan liittyen. Lisäksi valmistuu jatkohankkeen suunnitelma ja sitoutunut yhteistyöverkosto.

Pitkällä aikavälillä hanke parantaa kotitalouksien mahdollisuuksia osallistua energiamarkkinoille, edistää energiatehokkuutta ja tukee paikallisen energiantuotannon kasvua.

Yhteistyö ja eurooppalainen kytkentä

Hankkeen toteuttavat 1001 Lakes ja Energiatutka. Mukana on myös keskeisiä yhteistyökumppaneita, kuten Suomen Omakotiliitto, Suomen kiinteistöliitto, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke sekä laajeneva verkosto kotimaisia ja eurooppalaisia toimijoita. Hankkeen keskeinen vahvuus on sen kytkeytyminen eurooppalaisiin energiadata-avaruuksiin ja yhteentoimiviin ratkaisuihin, mikä mahdollistaa tulosten laajemman hyödyntämisen myös Suomen ulkopuolella.

Halidiperovskiittiaurinkokennot ALD-menetelmällä

Helsingin Yliopistossa keväällä 2026 alkavan tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää maailman ensimmäiset halidiperovskiittiaurinkokennot, joissa perovskiittikerros valmistetaan atomikerroskasvatuksella (ALD).

Kansainvälinen tutkimusyhteistyö keskittyy ydinhaasteeseen

Hanke vastaa perovskiittiteknologian keskeiseen haasteeseen: valmistusmenetelmien heikkoon skaalautuvuuteen suuriin tuotantopintoihin. Tutkimus toteutetaan Helsingin yliopiston ja Berliinin Helmholtz-keskuksen yhteistyönä. Helsingin yliopiston Helsinki ALD-tutkimusryhmä on jo kehittänyt maailman ensimmäiset halidiperovskiittien ALD-prosessit. Hankkeessa selvitetään, miten näillä menetelmillä valmistetut materiaalit toimivat käytännössä aurinkokennoissa.

Tarkastelussa kahdenlaiset kennot

Tutkimuksessa tarkastellaan sekä perovskiittipohjaisia yksiliitoskennoja että piin ja perovskiitin yhdistäviä tandemaurinkokennoja, jotka mahdollistavat nykyistä korkeamman energiantuoton pinta-alaa kohden.

Ensimmäinen vaihe kestää kuusi kuukautta, ja lupaavien tulosten myötä hanketta voidaan jatkaa 12 kuukauden ajan.

Vastuuhenkilö: Marianna Kemell / Helsingin yliopisto

Älykkäät suojausratkaisut varmistavat luotettavan sähkönjakelun energiamurroksessa

Sähköjärjestelmän vihreä siirtymä edellyttää, että uusiutuvan energian tuotantoa voidaan liittää verkkoon turvallisesti ja luotettavasti. Ilman toimivia suojausratkaisuja kasvava invertteripohjainen tuotanto voi lisätä häiriöriskejä, johtaa laitevaurioihin tai pahimmillaan laajoihin sähkökatkoihin. Hanke ratkaisee tätä keskeistä pullonkaulaa. Se mahdollistaa uusiutuvan energian laajemman käyttöönoton ja varmistaa, että sähköverkko pysyy luotettavana myös tulevaisuudessa.

Sähköjärjestelmä on nopeasti muuttumassa, kun tuuli- ja aurinkovoiman määrä kasvaa. Nämä tuotantomuodot kytkeytyvät verkkoon inverttereiden kautta, mikä muuttaa olennaisesti sähköverkon käyttäytymistä erityisesti häiriö- ja vikatilanteissa. Perinteiset suojausratkaisut on suunniteltu tilanteeseen, jossa sähkö tuotetaan synkronikoneilla. Invertteripohjaisessa tuotannossa vikavirrat ovat pienempiä ja voimakkaasti ohjattuja, mikä voi heikentää suojausjärjestelmien luotettavaa toimintaa ja lisätä virhetoimintojen riskiä. 

Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että sähköverkko toimii luotettavasti myös uudessa tilanteessa, jossa uusiutuvan energian osuus kasvaa nopeasti.

Hankkeessa kehitetään uusia suojausmenetelmiä, jotka varmistavat sähköverkon luotettavan toiminnan myös muuttuvissa olosuhteissa. Tutkimus yhdistää mallinnuksen, simuloinnin ja teollisuuden näkemykset, ja keskittyy erityisesti siihen, miten invertterien ohjaus ja dynaaminen käyttäytyminen vaikuttavat suojausjärjestelmien toimintaan. 

Tuloksena syntyy uusia ja adaptiivisia suojausratkaisuja sekä parempia menetelmiä vikojen tunnistamiseen ja paikantamiseen. Ratkaisut tukevat suoraan sähköverkon käyttövarmuutta ja mahdollistavat uusiutuvan energian laajemman ja turvallisemman hyödyntämisen. Hankkeessa kehitettävät simulaatiomallit tukevat myös suoraan teollisuuden tuotekehitystä ja mahdollistavat uusien ratkaisujen testaamisen ennen käyttöönottoa.

Hanke vastaa energiamurroksen keskeiseen haasteeseen: miten varmistetaan sähköverkon turvallisuus ja toimintavarmuus tilanteessa, jossa tuotanto muuttuu hajautuneemmaksi ja teknisesti monimutkaisemmaksi. Yhteistyö ABB:n kanssa varmistaa, että tulokset siirtyvät nopeasti käytäntöön ja vaikuttavat laajasti sähköverkkoteknologian kehitykseen. Samalla hanke vahvistaa alan osaamista Suomessa ja luo pohjaa uusille liiketoimintamahdollisuuksille energiamurroksen edetessä.

Hanketta rahoittavat STEK ry ja Vaikuttavuussäätiö. Hanke sai rahoituksen hakemustenvaihto-prosessin kautta.

Yhteyshenkilö: Kimmo Kauhaniemi, Vaasan yliopisto

Sähköalan työvoiman ja osaamisen tulevaisuus

Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry STK, Sähköliitto ja Energiateollisuus ry käynnistävät tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää sähköalan työvoiman nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Samalla arvioidaan, miten koulutus, osaaminen ja alan vetovoimatekijät vastaavat työelämän tarpeisiin.

Työvoiman saatavuus energia- ja teknologiamurroksessa

Sähköalan osaajille on kasvava tarve, kun yhteiskunta sähköistyy entisestään. Suomen energiaomavaraisuus, vihreän siirtymän toteutuminen, sähköinen liikenne ja digitalisaatio nojaavat osaavaan työvoimaan. Asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtävien lisäksi tarvitaan suunnittelijoita, automaation osaajia ja ICT-taitoja yhdistäviä asiantuntijoita. Samaan aikaan alan toimintaympäristö muuttuu nopeasti, mikä lisää paineita koulutuksen ja rekrytoinnin kehittämiselle.

Tutkimuksen rajaus

Tutkimus muodostaa kokonaiskuvan sähköalan työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta, osaamisen tasosta sekä kehittämistarpeista. Tarkastelu kohdistuu erityisesti käytännön sähköasennustyöhön ja osaamiseen kiinteistösähköistämisessä, sähköverkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähköalan koulutusta vaativissa teollisuuden tuotannon ja kunnossapidon tehtävissä.

Hankkeen vaikuttavuus

Tuloksia hyödynnetään alan koulutuksen kehittämisessä, oppilaitosyhteistyössä ja yritysten tulevaisuuden suunnittelussa. Tutkimus antaa alan toimijoille ajantasaista tietoa työvoimatarpeista, osaamisen vahvuuksista ja kehityskohteista. Yritykset ja oppilaitokset voivat kohdistaa resurssejaan oikeisiin koulutussisältöihin ja rekrytointiin. Päätöksentekijöille tutkimus tuo tietopohjan koulutus- ja työvoimapolitiikan suunnitteluun.

Odotetut tulokset

Hanke tuottaa:

  • kokonaiskuvan sähköalan rakenteesta ja osaamisesta
  • analyysin työvoiman saatavuudesta ja osaamisen vastaavuudesta
  • suosituksia koulutuksen kehittämiseksi
  • ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista
  • tukea yritysten strategiseen henkilöstösuunnitteluun

Vaikutukset

Tutkimus vahvistaa koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua, varmistaa osaavan työvoiman saatavuutta ja tukee Suomen kilpailukykyä energia- ja teknologiamurroksessa. Tulokset auttavat tekemään tietoon perustuvia päätöksiä koulutuksen kehittämisestä, rekrytoinnista ja osaamisen johtamisesta.

Yhteyshenkilö:
Riikka Friman, STUL ry

Tulevaisuuden joustava ja turvallinen sähköenergiajärjestelmä

Sähkön varastointi on yksi keino lisätä sähköverkkojen resilienssiä ja varmistaa sähkönjakelu myös häiriötilanteissa.

STEK ry:n ja LUT-yliopiston yhteistyöprofessuuri kehittää tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmiä, joissa korostuvat joustavuus, turvallisuus ja energiatehokkuus. Hankkeessa yhdistyvät tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen – tavoitteena on tuottaa osaajia ja ratkaisuja energiamurroksen tarpeisiin.

Resilienssi ja sähkön varastointi murroksen keskiössä

Hankkeessa tutkitaan, kuinka sähköjärjestelmän resilienssi eli kyky sietää ja toipua häiriöistä paranee, kun hyödynnetään uusia teknologioita. Keskeisessä roolissa on sähkön varastointi, joka mahdollistaa uusiutuvan energian tehokkaan käytön ja tarjoaa välttämätöntä säätövoimaa ja joustavuutta. Ilmastonmuutoksen torjunta ohjaa yhteiskuntaa kohti laajempaa sähköistymistä. Liikenne, lämmitys ja tietoliikenne ovat yhä riippuvaisempia sähkön saatavuudesta, mikä edellyttää mittavia investointeja sähköjärjestelmään. Älykkäät ja joustavat ratkaisut voivat parantaa järjestelmän kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta.

Sääriippuvainen tuotanto vaatii kulutusjoustoa

Sähköntuotanto puhdistuu, mutta muuttuu samalla sääriippuvaisemmaksi. Järjestelmätasolla tuotannon ja kulutuksen on vastattava toisiaan joka hetki. Perinteisesti tehotasapainoa on säädetty tuotannon kautta, mutta tulevaisuudessa joustoa tarvitaan yhä enemmän kulutukselta. Suomessa on hyvät lähtökohdat: älymittarit ja markkinapohjainen hinnoittelu tukevat joustoratkaisujen kehitystä.

Älykäs ohjaus ja sähkön varastointi osana joustoa

Perinteisessä verkkojen suunnittelussa on hyödynnetty tehojen risteilyä, mikä on mahdollistanut kustannustehokkaan mitoituksen. Hajautettujen resurssien, kuten sähköautojen ja pientuotannon, nopea kasvu haastaa kapasiteetin riittävyyden.

Verkkoinfrastruktuurin vahvistaminen on hidasta ja kallista – joustavuus tarjoaa vaihtoehdon, jolla voidaan välttää tarpeettomia investointeja ja hillitä verkkopalvelumaksujen nousua. Jouston toteutustapa vaikuttaa suoraan verkon toimivuuteen.

Järjestelmän resilienssi takaa huoltovarmuuden

Tutkimushankkeessa pyritään lisäämään ymmärrystä seuraavista kysymyksistä:

  • Miten jousto saadaan tukemaan sähköenergiajärjestelmän kokonaistehokkuutta?
  • Mitkä ovat tulevaisuuden sähkönkäytön tarpeet ja miten nämä vaikuttavat sähköverkkoinfrastruktuuriin?
  • Miten energiajärjestelmän nopeat kehitystrendit tulee huomioida sähköverkkojen suunnittelussa?

Hanke on kestoltaan 1+3 vuotta ja sen toteuttaa LUT-yliopisto.

Yhteyshenkilö:
Tutkijatohtori Jouni Haapaniemi, LUT-yliopisto

Energiajärjestelmän sähköistäminen kaupungeissa (ECADEC)

Hiilidioksidipäästöjen alentaminen kaupungeissa edellyttää laajaa energiajärjestelmän sähköistymistä, joustojen hyödyntämistä ja energiansäästöä. Tämä koskee niin energiajärjestelmiä, rakentamista kuin liikennettä.

Tampereen yliopiston vetämässä laajassa Energy community as a driver of electrified city (ECADEC) – hankkeessa peruslähtökohtana on oletus, että energiamurroksen toteuttaminen edellyttää uudenlaista verkottunutta liiketoimintaa sektori-integraation kaikkien yritys- ja asiakasosapuolten välillä.

Kokonaistarkastelu tuo synergiaetuja

Sähköistyminen luo uusia haasteita kansallisella, alueellisella ja yksilöiden tasolla, ja siksi kokonaisjärjestelmä olisi suunniteltava ja hallittava uudenlaisilla ratkaisuilla, malleilla ja prosesseilla. Hankkeessa tutkitaankin, kuinka energiayhteisö ja sektori-integraatio muuttavat kaupungin energiajärjestelmää, infrastruktuuria ja sen organisointia.

Organisoimalla energiajärjestelmä kokonaisuutena voidaan saavuttaa synergiaetuja, jotka alentavat hiilidioksidipäästöjä vaarantamatta liiketoimintaa. Tavoitteena on löytää keinot, joilla hiilidioksidipäästöihin voidaan kokonaisuuden kannalta vaikuttaa tehokkaimmin ja kuinka kansalaiset saadaan osallistumaan prosessiin ja osaksi hiilineutraalin siirtymän saavuttamista.

Ratkaisua haetaan kokonaiskonseptista

Projektin tuotoksena syntyy kokonaiskonsepti energiayhteisöjen ja muiden toimijoiden vuorovaikutuksesta kaupunkien hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi. Tämä sisältää mekanismit energiayhteisön synnyttämiseksi ja organisoimiseksi, niiden suunnittelemiseksi ja hallitsemiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Energy community as a driver of electrified city (ECADEC) muita toteuttajatahoja ovat TAMK, Tampereen Ammattikorkeakoulu ja VTT.

Projektia rahoittavat STEKin ohella myös Business Finland, Lempäälän Lämpö, Tampereen Sähkölaitos, IGL Technologies, Sähkötutkimuspooli, Porin Energia, Elenia, Paikallisvoima, Siemens, ABB, Trimble ja Suomen Yliopistokiinteistöt.

Yhteyshenkilö: Sami Repo, Tampereen Yliopisto
Hankkeen kesto: 2023 – 2026

AURISKI PALOSYY –Yhtenäinen tutkintamalli aurinkosähkö-järjestelmien palonsyyntutkintaan ja asennusten paloriskin vähentäminen

Hankkeen päätavoitteena on parantaa aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta kehittämällä systemaattinen ja yhdenmukainen palonsyyntutkintamalli. Tämä malli mahdollistaa tehokkaan ja vertailukelpoisen analyysin palotapausten syistä, auttaen erityisesti tunnistamaan asennusvirheistä johtuvia turvallisuusriskejä. Tavoitteena on edistää aurinkosähköjärjestelmien turvallisuutta ja luotettavuutta sekä tukea sähköturvallisuusstandardien ja ohjeistusten kehittämistä, jotta alan asennus- ja ylläpitokäytännöt vastaisivat entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita.

Hankkeen tuloksena syntyy palonsyyntutkintamalli, loppuraportti, koulutusaineistoja sekä käytännön suosituksia standardien ja aurinkosähköasennusten kehittämiseen. Tulokset julkaistaan avoimesti ja viestitään laajasti keskeisille kohderyhmille, kuten sähkö- ja talotekniikka-alan ammattilaisille, oppilaitoksille, viranomaisille, vakuutusyhtiöille sekä järjestöille. Näin varmistetaan, että hankkeen vaikutukset ulottuvat alan käytäntöihin, ohjaukseen ja koulutukseen.

Pitkällä aikavälillä hankkeen odotetaan vähentävän aurinkosähköjärjestelmiin liittyviä paloriskejä ja parantavan järjestelmien turvallisuutta ja luotettavuutta. Tämä edistää sekä alan ammattilaisten osaamista että yleistä luottamusta aurinkosähköteknologian käyttöön.

Hankkeen perustiedot

Hankkeen päätavoite on tutkia aurinkosähköjärjestelmällä varustettujen rakennusten palonsyitä ja kehittää aurinkosähköjärjestelmien palonsyyntutkintamalli ja sitä kautta aurinkosähköasennusten paloturvallisuutta edistävää ohjeistusta ja sääntelyä. Hankeryhmän muodostavat Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun tutkijat. Projektiryhmällä on vahva osaaminen aihealueesta, he ovat osallistuneet viimeisen 10 vuoden aikana yli 20 aiheen tutkimus- tai kehittämishankkeeseen.

Tausta

Aurinkosähköjärjestelmien suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina energiamarkkinoiden muutosten ja energiapoliittisten linjausten myötä. Esi-merkiksi EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) ja REPowerEU-suunnitelma tukevat sekä vanhojen rakennusten energiaremontteja että uusien rakennusten varustamista aurinkopaneeleilla. Suomessa vuonna 2025 voimaan astuva rakentamislaki painottaa vähähiilistä rakentamista ja energiatehokkuutta, mikä lisää entisestään aurinkosähköjärjestelmien kysyntää (EPBD 2024, valtioneuvosto 2023). Tämä kehitys on lisännyt aurinkosähköjärjestelmien kysyntää, mutta samalla korostanut turvallisuusriskien hallinnan ja standardien noudat-tamisen tärkeyttä.

Aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta ja käyttäytymistä on tutkittu myös Euroopassa, mikä korostaa haasteiden maailmanlaajuista luonnetta. Esimer-kiksi Alankomaissa vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että noin 20 prosentissa aurinkosähköjärjestelmillä varustettujen rakennusten sähköpaloista järjestelmä oli syynä paloon. Monissa tapauksissa ei kuitenkaan ollut riittävästi tietoa, jotta aurinkosähköjärjestelmän vaikutuksesta paloon olisi voitu tehdä selkeitä johtopäätöksiä. Tutkimus korosti, että tekniset ja asennusvirheet voivat merkittävästi lisätä paloriskiä ja että standardien noudattaminen ja laadukkaat asennuskäytännöt ovat olennaisia ongelmien ehkäisemisessä. Lisäksi voidaan päätellä, että puutteellinen raportointi vaikeuttaa merkittävästi palo- ja sähköturvallisuuden puutteiden, riskien ja kehitystarpeiden arviointia. (TNO 2024).

AURISKI-hankkeen alustavien tulosten mukaan asennusten dokumentaati-ossa ja tarkastusmenettelyissä on merkittäviä parannustarpeita, mikä korostaa standardienmukaisten käytäntöjen tärkeyttä. Sähköurakoitsijat vastaavat aurinkosähköjärjestelmien sähkö- ja paloturvallisesta asennuksesta, mutta riskit kasvavat järjestelmien ikääntyessä erityisesti puutteellisesti suojattujen tai kiinnitettyjen komponenttien vuoksi. Laadukas käyttöönottotarkastus ja dokumentointi ovat keskeisiä turvallisuuden varmistamisessa (SAMK & TAMK 2024). Tukesin mukaan myös pelastustoimen suositusten noudattaminen on olennainen osa asennustyötä (Tukes 2023).

Projektipäälliköt

Marko Ylinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Teknologia ja merenkulku, +358 44 710 3304, marko.ylinen@samk.fi

Juho Ylipaino, Tampereen ammattikorkeakoulu, Rakennettu ympäristö ja biotalous, +358 50 566 6877, juho.ylipaino@tuni.fi 

              

Built Environment Energy Ecosystem -hanke

Energia-ala on voimakkaassa murroksessa, ja rakennettu ympäristö on avainasemassa siirryttäessä kohti hiilineutraalia ja kustannustehokasta energiajärjestelmää. Suomessa on valtava potentiaali kehittää hajautettuja, joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja, mutta toimijat ovat hajallaan ja skaalautuvien innovaatioiden kehittäminen on hidasta. Hankkeen tavoitteena on luoda ekosysteemi, joka yhdistää kiinteistöalan ja energiasektorin.

Tavoite: Avoin ekosysteemi energiamurroksen tueksi

Selvityshankkeen tavoitteena on rakentaa kansallisesti kattava Built Environment Energy -ekosysteemi, joka yhdistää uudella tavalla kiinteistöalan, energiasektorin, tutkimuksen ja kasvuyritykset. Ekosysteemi edistää energiamurrosta ja luo uusia mahdollisuuksia yhteiskehitykselle ja liiketoiminnalle.

Ekosysteemin avulla kehitetään hajautettuja energiaratkaisuja kiinteistö- ja korttelitasolle sekä parannetaan energiaverkkojen ja kiinteistöjen yhteensopivuutta uusilla teknologioilla, kuten kysyntäjoustolla ja varastoinnilla. Lisäksi ekosysteemi mahdollistaa erilaisten innovaatioiden skaalautumisen kansallisesti ja kansainvälisesti ja vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

Toteuttajat ja verkosto

Built Environment Energy Ecosystem -selvityshanketta toteutetaan laajassa yhteistyössä KIRAHubin, Raklin, Rakennustietosäätiö RTS:n sekä Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities -ohjelmien kanssa. KIRAHub toimii hankkeen keskiössä yhdistäen rakennetun ympäristön innovaatioverkostoa, johon kuuluu alan järjestöjä, yrityksiä ja julkisia toimijoita.

Selvityshankkeen eteneminen

Hanke etenee vaiheittain, alkaen ekosysteemin yhteisen vision ja kehitystiekartan laatimisella. Tavoitteena on määritellä, millainen ekosysteemi parhaiten tukisi energiamurrosta ja millä yhteistyömalleilla tämä voidaan toteuttaa. Samalla tunnistetaan ensimmäiset konkreettiset hankkeet, joilla voidaan nopeuttaa uusien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Tämän jälkeen laajennetaan ja aktivoidaan toimijaverkostoa, joka koostuu muun muassa kiinteistönomistajista, energiayhtiöistä, suunnittelutoimistoista, teknologiatoimittajista, tutkimuslaitoksista ja kasvuyrityksistä. Verkoston pohjalta rakennetaan toimintamalli, joka mahdollistaa tehokkaan yhteistyön ja yhteishankkeiden valmistelun.

Osana hanketta kerätään myös kattavasti markkinatietoa hajautetun energian, kysyntäjouston ja varastoinnin nykytilasta ja taloudellisista mahdollisuuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään myös siihen, miten regulaatiot ja standardit vaikuttavat uusien ratkaisujen käyttöönottoon.

Lopuksi suunnitellaan ensimmäiset pilottihankkeet ja yhteiskehityskokeilut, joissa voidaan testata ekosysteemin toimivuutta käytännössä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi korttelikohtaiset energiaratkaisut sekä rakennusten osallistuminen reservimarkkinoihin tai energiajoustoon liittyviin kokeiluihin. Tämän rinnalla kartoitetaan potentiaaliset kokeilualustat (mm. Kaupungit ja kiinteistönomistajat) ja rahoitusmahdollisuudet, kuten Business Finlandin ohjelmat ja EU:n hankerahoitukset.

Lyhyellä aikavälillä Ekosysteemille luodaan toimintamalli ja kehitystiekartta. Lisäksi ensimmäiset pilottihankkeet saadaan valmiiksi käynnistykseen. Samalla kerätään laaja ja aktiivinen verkosto eri alojen toimijoita yhteen.Pitkän aikavälin tavoitteena uudella ekosysteemillä on tehdä Suomesta edelläkävijä joustavissa energiaratkaisuissa sekä saada aikaan uusia vientimahdollisuuksia suomalaisille teknologiayrityksille. Lisäksi ekosysteemi luo kestävämpiä ja kustannustehokkaampia ratkaisuja kiinteistönomistajille ja energiayhtiöille. Kaikki toiminta ohjaa myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Aikataulu

  • 3-4/2025: Hankkeen käynnistys, verkoston aktivointi.
  • 5–6/2025: Työpajat ja yhteiskehityksen suunnittelu.
  • 8/2025: Kehitystiekartta ja pilotit valmiina

Liity mukaan ekosysteemiin!

Mukaan linkistä alla

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä: Kohti älykästä sähköverkkoa

STEK ry:n ja Metropolian yhteishanke Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä (2025–2028) kehittää ratkaisuja, joilla älykkäät kiinteistöt integroidaan aktiiviseksi osaksi älykästä sähköverkkoa. Hanke hyödyntää Helsingin Myllypuron Smart Campus -alustaa tutkiessaan, kuinka kiinteistöjen dataa ja automaatiota voidaan käyttää energiayhteisöjen ohjauksessa ja sähköverkon joustossa.

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä jatkaa kaudella 2019-2024 toteutettua kiinteistöjen älykkään, hyvinvointia tuottavan sähkökäytön edistämistä mahdollistamalla kiinteistöjen tuottaman datan hyödyntämistä oppimistoiminnassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Tulevalla kaudella toimialuetta laajennetaan energiayhteisö- ja korttelitasolle ja syvennetään tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen puitteissa kehitetään sertifioitua Myllypuro Smart Campusta monipuoliseksi oppimis- ja TKI-alustaksi ja laajennetaan kiinteistöjen älykkään sähkönkäytön ekosysteemiä.

Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan teemaan kytkeytyvillä erillisrahoitteisissa koulutus- ja TKI-hankkeilla sekä kaikille koulutusasteille suunnattavilla oppimisratkaisuilla ja toiminnan laajalla näkyvyydellä.

Miten älykkäät kiinteistöt tukevat älykästä sähköverkkoa?

Hankkeen tutkimusosa-alueella on neljä osatavoitetta, joiden kautta pyritään kehittämään kiinteistöjen älykkäitä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.

  • Ensimmäisenä osatavoitteena on kehittää talotekniikan ja talojen käyttöliittymien skaalautuvia ratkaisuja, jotka parantavat talojen käytettävyyttä, energiankulutusta ja viihtyvyyttä.
  • Toisena osatavoitteena on tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisiä raportteja ja kehittää uusia teollisia ratkaisuja.
  • Projektin kolmantena osatavoitteena on selvittää kustannustehokkaita menetelmiä digitaalisen kaksosen rakentamiseen kiinteistön teknisistä järjestelmistä ja liittää ne kiinteistön käyttäjiin. Digitaalisesta kaksosesta nähdään useita hyötyjä rakennusten ylläpidossa ja käytössä, ja tämä samalla hyödyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä (mm. Aalto), koska se mahdollistaa kehitettyjen sovellusten joustavan siirtämisen kohteesta toiseen. Se toimii myös datan keräysalustana tarjoten pohjan tekoälypohjaisten ratkaisujen kehitykseen. Tämä on kriittistä, jotta älykäs sähköverkko voi hyödyntää rakennusten reaaliaikaista dataa.
  • Projektin neljäntenä osatavoitteena on tukea sähköisen talotekniikan profiilinnostoa. Projektissa luotava digitaalinen ympäristö on esimerkki opiskelijoille alan tulevaisuudesta ja siitä millaista osaamista alalla tarvitaan.

Yhteyshenkilöt

Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori (Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.

Akkujärjestelmien vaikutukset sähkönjakeluverkkoon

Vihreä siirtymä muuttaa Suomen sähköjärjestelmää nopeasti. Tuuli- ja aurinkovoiman voimakas kasvu on lisännyt sääriippuvuutta, mikä kasvattaa sähkön hintavaihteluita ja korostaa tarvetta tasapainottaa kulutusta ja tuotantoa joka hetki. Tämä on lisännyt kiinnostusta akkujärjestelmiin, jotka voivat tuoda joustoa sähkömarkkinoille ja parantaa energiankäytön tehokkuutta.

Akkuteknologian nopea yleistyminen

Akkujärjestelmien hintojen laskiessa ja markkinoiden hintavaihtelun kasvaessa akkuinvestoinnit ovat muuttuneet taloudellisesti houkutteleviksi. Jakeluverkkoon onkin haluttu liittää yhä useammin jopa megawatin kokoluokan akkujärjestelmiä.

Sähkönjakeluverkkoja ei ole kuitenkaan suunniteltu tällaisille nopeasti ohjattaville, kaksisuuntaisesti kuormittaville laitteille, mikä voi aiheuttaa verkolle uusia teknisiä haasteita.

Akkuihin liittyvät verkolliset haasteet

Akun avulla käyttäjän sähkönkulutusprofiilia voidaan muuttaa ilman muutosta varsinaiseen kulutuskäyttäytymiseen. Koska akkujen ohjaus pohjautuu usein samoihin signaaleihin – esimerkiksi sähkön spot-hintaan tai taajuuspoikkeamiin – useiden akkujen yhtäaikainen toiminta voi kuormittaa jakeluverkkoa tavalla, jota ei synny perinteisessä kulutusprofiilissa. Tämä vähentää asiakasryhmien välistä kulutushuippujen risteilyä, jonka varaan jakeluverkot on perinteisesti mitoitettu.

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää, miten asiakkaiden akkuvarastojen yleistyminen vaikuttaa sähkönjakeluverkon kuormittumiseen erilaisissa tilanteissa. Hankkeessa tarkastellaan muun muassa akkujen yleistymisasteen, mitoitustehon ja erilaisten ohjausstrategioiden vaikutuksia. Tulokset tukevat sekä verkon suunnittelua että uusien akkuteknologioiden turvallista ja tehokasta käyttöönottoa.

Yhteyshenkilö:
Kiinteiden akkujärjestelmien yleistymisen huomioivat sähköverkon mitoitusperiaatteet – hanke
Jouni Haapaniemi, LUT
Hankkeen kesto: 31.5.2025 – 30.9.2026