Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Energiajärjestelmän sähköistäminen kaupungeissa ECADEC

Hiilidioksidipäästöjen alentaminen kaupungeissa edellyttää laajaa energiajärjestelmän sähköistymistä, joustojen hyödyntämistä ja energiansäästöä. Tämä koskee niin energiajärjestelmiä, rakentamista kuin liikennettä.

Tampereen yliopiston vetämässä laajassa Energy community as a driver of electrified city (ECADEC) – hankkeessa peruslähtökohtana on oletus, että energiamurroksen toteuttaminen edellyttää uudenlaista verkottunutta liiketoimintaa sektori-integraation kaikkien yritys- ja asiakasosapuolten välillä.

Kokonaistarkastelu tuo synergiaetuja

Sähköistyminen luo uusia haasteita kansallisella, alueellisella ja yksilöiden tasolla, ja siksi kokonaisjärjestelmä olisi suunniteltava ja hallittava uudenlaisilla ratkaisuilla, malleilla ja prosesseilla. Hankkeessa tutkitaankin, kuinka energiayhteisö ja sektori-integraatio muuttavat kaupungin energiajärjestelmää, infrastruktuuria ja sen organisointia.

Organisoimalla energiajärjestelmä kokonaisuutena voidaan saavuttaa synergiaetuja, jotka alentavat hiilidioksidipäästöjä vaarantamatta liiketoimintaa. Tavoitteena on löytää keinot, joilla hiilidioksidipäästöihin voidaan kokonaisuuden kannalta vaikuttaa tehokkaimmin ja kuinka kansalaiset saadaan osallistumaan prosessiin ja osaksi hiilineutraalin siirtymän saavuttamista.

Ratkaisua haetaan kokonaiskonseptista

Projektin tuotoksena syntyy kokonaiskonsepti energiayhteisöjen ja muiden toimijoiden vuorovaikutuksesta kaupunkien hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi. Tämä sisältää mekanismit energiayhteisön synnyttämiseksi ja organisoimiseksi, niiden suunnittelemiseksi ja hallitsemiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Energy community as a driver of electrified city (ECADEC) muita toteuttajatahoja ovat TAMK, Tampereen Ammattikorkeakoulu ja VTT.

Projektia rahoittavat STEKin ohella myös Business Finland, Lempäälän Lämpö, Tampereen Sähkölaitos, IGL Technologies, Sähkötutkimuspooli, Porin Energia, Elenia, Paikallisvoima, Siemens, ABB, Trimble ja Suomen Yliopistokiinteistöt.

Yhteyshenkilö: Sami Repo, Tampereen Yliopisto
Hankkeen kesto: 2023 – 2026

AURISKI PALOSYY –Yhtenäinen tutkintamalli aurinkosähkö-järjestelmien palonsyyntutkintaan ja asennusten paloriskin vähentäminen

Hankkeen päätavoitteena on parantaa aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta kehittämällä systemaattinen ja yhdenmukainen palonsyyntutkintamalli. Tämä malli mahdollistaa tehokkaan ja vertailukelpoisen analyysin palotapausten syistä, auttaen erityisesti tunnistamaan asennusvirheistä johtuvia turvallisuusriskejä. Tavoitteena on edistää aurinkosähköjärjestelmien turvallisuutta ja luotettavuutta sekä tukea sähköturvallisuusstandardien ja ohjeistusten kehittämistä, jotta alan asennus- ja ylläpitokäytännöt vastaisivat entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita.

Hankkeen tuloksena syntyy palonsyyntutkintamalli, loppuraportti, koulutusaineistoja sekä käytännön suosituksia standardien ja aurinkosähköasennusten kehittämiseen. Tulokset julkaistaan avoimesti ja viestitään laajasti keskeisille kohderyhmille, kuten sähkö- ja talotekniikka-alan ammattilaisille, oppilaitoksille, viranomaisille, vakuutusyhtiöille sekä järjestöille. Näin varmistetaan, että hankkeen vaikutukset ulottuvat alan käytäntöihin, ohjaukseen ja koulutukseen.

Pitkällä aikavälillä hankkeen odotetaan vähentävän aurinkosähköjärjestelmiin liittyviä paloriskejä ja parantavan järjestelmien turvallisuutta ja luotettavuutta. Tämä edistää sekä alan ammattilaisten osaamista että yleistä luottamusta aurinkosähköteknologian käyttöön.

Hankkeen perustiedot

Hankkeen päätavoite on tutkia aurinkosähköjärjestelmällä varustettujen rakennusten palonsyitä ja kehittää aurinkosähköjärjestelmien palonsyyntutkintamalli ja sitä kautta aurinkosähköasennusten paloturvallisuutta edistävää ohjeistusta ja sääntelyä. Hankeryhmän muodostavat Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun tutkijat. Projektiryhmällä on vahva osaaminen aihealueesta, he ovat osallistuneet viimeisen 10 vuoden aikana yli 20 aiheen tutkimus- tai kehittämishankkeeseen.

Tausta

Aurinkosähköjärjestelmien suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina energiamarkkinoiden muutosten ja energiapoliittisten linjausten myötä. Esi-merkiksi EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) ja REPowerEU-suunnitelma tukevat sekä vanhojen rakennusten energiaremontteja että uusien rakennusten varustamista aurinkopaneeleilla. Suomessa vuonna 2025 voimaan astuva rakentamislaki painottaa vähähiilistä rakentamista ja energiatehokkuutta, mikä lisää entisestään aurinkosähköjärjestelmien kysyntää (EPBD 2024, valtioneuvosto 2023). Tämä kehitys on lisännyt aurinkosähköjärjestelmien kysyntää, mutta samalla korostanut turvallisuusriskien hallinnan ja standardien noudat-tamisen tärkeyttä.

Aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta ja käyttäytymistä on tutkittu myös Euroopassa, mikä korostaa haasteiden maailmanlaajuista luonnetta. Esimer-kiksi Alankomaissa vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että noin 20 prosentissa aurinkosähköjärjestelmillä varustettujen rakennusten sähköpaloista järjestelmä oli syynä paloon. Monissa tapauksissa ei kuitenkaan ollut riittävästi tietoa, jotta aurinkosähköjärjestelmän vaikutuksesta paloon olisi voitu tehdä selkeitä johtopäätöksiä. Tutkimus korosti, että tekniset ja asennusvirheet voivat merkittävästi lisätä paloriskiä ja että standardien noudattaminen ja laadukkaat asennuskäytännöt ovat olennaisia ongelmien ehkäisemisessä. Lisäksi voidaan päätellä, että puutteellinen raportointi vaikeuttaa merkittävästi palo- ja sähköturvallisuuden puutteiden, riskien ja kehitystarpeiden arviointia. (TNO 2024).

AURISKI-hankkeen alustavien tulosten mukaan asennusten dokumentaati-ossa ja tarkastusmenettelyissä on merkittäviä parannustarpeita, mikä korostaa standardienmukaisten käytäntöjen tärkeyttä. Sähköurakoitsijat vastaavat aurinkosähköjärjestelmien sähkö- ja paloturvallisesta asennuksesta, mutta riskit kasvavat järjestelmien ikääntyessä erityisesti puutteellisesti suojattujen tai kiinnitettyjen komponenttien vuoksi. Laadukas käyttöönottotarkastus ja dokumentointi ovat keskeisiä turvallisuuden varmistamisessa (SAMK & TAMK 2024). Tukesin mukaan myös pelastustoimen suositusten noudattaminen on olennainen osa asennustyötä (Tukes 2023).

Projektipäälliköt

Marko Ylinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Teknologia ja merenkulku, +358 44 710 3304, marko.ylinen@samk.fi

Juho Ylipaino, Tampereen ammattikorkeakoulu, Rakennettu ympäristö ja biotalous, +358 50 566 6877, juho.ylipaino@tuni.fi 

              

Built Environment Energy Ecosystem -hanke

Energia-ala on voimakkaassa murroksessa, ja rakennettu ympäristö on avainasemassa siirryttäessä kohti hiilineutraalia ja kustannustehokasta energiajärjestelmää. Suomessa on valtava potentiaali kehittää hajautettuja, joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja, mutta toimijat ovat hajallaan ja skaalautuvien innovaatioiden kehittäminen on hidasta.

Tavoite: Avoin ekosysteemi energiamurroksen tueksi

Selvityshankkeen tavoitteena on rakentaa kansallisesti kattava Built Environment Energy -ekosysteemi, joka yhdistää uudella tavalla kiinteistöalan, energiasektorin, tutkimuksen ja kasvuyritykset. Ekosysteemi edistää energiamurrosta ja luo uusia mahdollisuuksia yhteiskehitykselle ja liiketoiminnalle.

Ekosysteemin avulla kehitetään hajautettuja energiaratkaisuja kiinteistö- ja korttelitasolle sekä parannetaan energiaverkkojen ja kiinteistöjen yhteensopivuutta uusilla teknologioilla, kuten kysyntäjoustolla ja varastoinnilla. Lisäksi ekosysteemi mahdollistaa erilaisten innovaatioiden skaalautumisen kansallisesti ja kansainvälisesti ja vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

Toteuttajat ja verkosto

Built Environment Energy Ecosystem -selvityshanketta toteutetaan laajassa yhteistyössä KIRAHubin, Raklin, Rakennustietosäätiö RTS:n sekä Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities -ohjelmien kanssa. KIRAHub toimii hankkeen keskiössä yhdistäen rakennetun ympäristön innovaatioverkostoa, johon kuuluu alan järjestöjä, yrityksiä ja julkisia toimijoita

Selvityshankkeen eteneminen

Hanke etenee vaiheittain, alkaen ekosysteemin yhteisen vision ja kehitystiekartan laatimisella. Tavoitteena on määritellä, millainen ekosysteemi parhaiten tukisi energiamurrosta ja millä yhteistyömalleilla tämä voidaan toteuttaa. Samalla tunnistetaan ensimmäiset konkreettiset hankkeet, joilla voidaan nopeuttaa uusien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Tämän jälkeen laajennetaan ja aktivoidaan toimijaverkostoa, joka koostuu muun muassa kiinteistönomistajista, energiayhtiöistä, suunnittelutoimistoista, teknologiatoimittajista, tutkimuslaitoksista ja kasvuyrityksistä. Verkoston pohjalta rakennetaan toimintamalli, joka mahdollistaa tehokkaan yhteistyön ja yhteishankkeiden valmistelun.

Osana hanketta kerätään myös kattavasti markkinatietoa hajautetun energian, kysyntäjouston ja varastoinnin nykytilasta ja taloudellisista mahdollisuuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään myös siihen, miten regulaatiot ja standardit vaikuttavat uusien ratkaisujen käyttöönottoon.

Lopuksi suunnitellaan ensimmäiset pilottihankkeet ja yhteiskehityskokeilut, joissa voidaan testata ekosysteemin toimivuutta käytännössä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi korttelikohtaiset energiaratkaisut sekä rakennusten osallistuminen reservimarkkinoihin tai energiajoustoon liittyviin kokeiluihin. Tämän rinnalla kartoitetaan potentiaaliset kokeilualustat (mm. Kaupungit ja kiinteistönomistajat) ja rahoitusmahdollisuudet, kuten Business Finlandin ohjelmat ja EU:n hankerahoitukset.

Lyhyellä aikavälillä Ekosysteemille luodaan toimintamalli ja kehitystiekartta. Lisäksi ensimmäiset pilottihankkeet saadaan valmiiksi käynnistykseen. Samalla kerätään laaja ja aktiivinen verkosto eri alojen toimijoita yhteen.Pitkän aikavälin tavoitteena uudella ekosysteemillä on tehdä Suomesta edelläkävijä joustavissa energiaratkaisuissa sekä saada aikaan uusia vientimahdollisuuksia suomalaisille teknologiayrityksille. Lisäksi ekosysteemi luo kestävämpiä ja kustannustehokkaampia ratkaisuja kiinteistönomistajille ja energiayhtiöille. Kaikki toiminta ohjaa myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Aikataulu

  • 3-4/2025: Hankkeen käynnistys, verkoston aktivointi.
  • 5–6/2025: Työpajat ja yhteiskehityksen suunnittelu.
  • 8/2025: Kehitystiekartta ja pilotit valmiina

Liity mukaan ekosysteemiin!

Mukaan linkistä alla

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä jatkaa kaudella 2019-2024 toteutettua kiinteistöjen älykkään, hyvinvointia tuottavan sähkökäytön edistämistä mahdollistamalla kiinteistöjen tuottaman datan hyödyntämistä oppimistoiminnassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Tulevalla kaudella toimialuetta laajennetaan energiayhteisö- ja korttelitasolle ja syvennetään tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen puitteissa kehitetään sertifioitua Myllypuro Smart Campusta monipuoliseksi oppimis- ja TKI-alustaksi ja laajennetaan kiinteistöjen älykkään sähkönkäytön ekosysteemiä. Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan teemaan kytkeytyvillä erillisrahoitteisissa koulutus- ja TKI-hankkeilla sekä kaikille koulutusasteille suunnattavilla oppimisratkaisuilla ja toiminnan laajalla näkyvyydellä.

Tutkimukselliset tavoitteet

Hankkeen tutkimusosa-alueella on neljä osatavoitetta, joiden kautta pyritään kehittämään kiinteistöjen älykkäitä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.

  • Ensimmäisenä osatavoitteena on kehittää talotekniikan ja talojen käyttöliittymien skaalautuvia ratkaisuja, jotka parantavat talojen käytettävyyttä, energiankulutusta ja viihtyvyyttä.
  • Toisena osatavoitteena on tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisiä raportteja ja kehittää uusia teollisia ratkaisuja.
  • Projektin kolmantena osatavoitteena on selvittää kustannustehokkaita menetelmiä digitaalisen kaksosen rakentamiseen kiinteistön teknisistä järjestelmistä ja liittää ne kiinteistön käyttäjiin. Digitaalisesta kaksosesta nähdään useita hyötyjä rakennusten ylläpidossa ja käytössä, ja tämä samalla hyödyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä (mm. Aalto), koska se mahdollistaa kehitettyjen sovellusten joustavan siirtämisen kohteesta toiseen. Se toimii myös datan keräysalustana tarjoten pohjan tekoälypohjaisten ratkaisujen kehitykseen
  • Projektin neljäntenä osatavoitteena on tukea sähköisen talotekniikan profiilinnostoa. Projektissa luotava digitaalinen ympäristö on esimerkki opiskelijoille alan tulevaisuudesta ja siitä millaista osaamista alalla tarvitaan.

STEKin vuosittainen rahoitus: 150.000 euroa.

Yhteyshenkilöt

Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori (Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.

Kiinteiden akkujärjestelmien yleistymisen huomioivat sähköverkon mitoitusperiaatteet

Vihreä siirtymä vaikuttaa sähköenergiajärjestelmään merkittävästi. Suomeen on viime vuosina asennettu merkittävä määrä tuuli- ja aurinkoenergiaa, minkä seurauksena sähköjärjestelmän tuotannosta on tullut yhä riippuvaisempaa sääoloista. Tuotannon ja kulutuksen tulee olla jokaisena hetkenä tasapainossa, jotta sähköenergiajärjestelmässä säilyy tavoitetaajuus.

Akkujärjestelmien laskeva hintakehitys ja sähkömarkkinan korkea hintavolatiliteetti ovat parantaneet akkujärjestelmien kannattavuutta, minkä seurauksena akkujärjestelmien liittäminen verkkoon on tullut kiinnostavaksi investointikohteeksi. Jakeluverkkoihin on tahdottu liittää jopa MW-kokoluokan akkujärjestelmiä. Sähkönjakeluverkkoja ei ole kuitenkaan lähtökohtaisesti suunniteltu tällaiselle kaksisuuntaiselle kuormitukselle, joten nämä voivat aiheuttaa haasteita sähkönjakeluverkolle.

Akkujärjestelmä mahdollistaa sähkönkäyttäjän kuormitusprofiilin muuttamisen muuttamatta kulutuskäyttäytymistä. Akkujärjestelmä voi olla sähköliittymien tyypilliseen kokoon nähden suuritehoinen sähkölaite, jonka kuormitusprofiili on täysin riippuvainen sillä suoritettavasta ohjauksesta. Sähkönjakeluverkot on tyypillisesti suunniteltu siten, että asiakkaiden kulutukselle on oletettu risteilyä, eli eri asiakkaiden suurimmat sähkönkulutukset ajoittuvat eri ajankohtiin. Akkujen tapauksessa eri asiakkaiden välistä kuormien risteilyä ei välttämättä tapahdu, koska akkuja voidaan ohjata yhtäaikaisen signaalin, kuten sähkömarkkinan spot-hinnan tai sähköjärjestelmän taajuuden, perusteella. Tämän seurauksena sähköverkon kuormittuminen voi muuttua merkittävästi aiemmin totutusta.

Tutkimusprojektin keskeisimpänä tavoitteena on selvittää, minkälaisia vaikutuksia asiakkaiden akkuvarastojen yleistymisellä on sähkönjakeluverkon kuormittumiseen erilaisilla akkujen yleistymisasteilla, mitoitustehoilla ja erilaisilla operointitavoilla.

Yhteyshenkilö Jouni Haapaniemi, LUT
Hankkeen kesto: 31.5.2025 – 30.9.2026

LUMI – Aurinkopaneelien lumikuormankestävyys

Aurinkopaneelit ja Pohjolan lumikuormat – kestävyystutkimus ääriolosuhteissa

Aurinkosähkön merkitys kasvaa nopeasti Suomessakin osana uusiutuvaa energiantuotantoa. Kylmät ja lumiset talvet asettavat kuitenkin erityisiä vaatimuksia aurinkopaneelien kestävyydelle. Paneelien on kyettävä kantamaan raskaita lumikuormia ja kestämään matalia lämpötiloja ilman, että niiden rakenne vaurioituu tai sähköntuotanto heikkenee. Samalla aurinkovoimaloiden kokojen kasvaessa satoihin megawatteihin – ja investointien noustessa satoihin miljooniin euroihin – lumikuormakestävyydestä on tullut voimaloiden omistajille keskeinen osa riskinhallintaa.

Miksi testaukseen on tarvetta?
Aurinkopaneelien mekaanista kestävyyttä testataan yleisesti standardien mukaisesti, mutta nykyiset testit suoritetaan yleensä 25 °C lämpötilassa. Tämä ei vastaa pohjoisen äärimmäisiä talviolosuhteita, joissa lämpötilat voivat laskea huomattavasti pakkasen puolelle ja katolla makaava lumi jakautuu usein epätasaisesti. Lisäksi paneelimarkkinoilla yleistyneet kevyemmät ja ohuemmat materiaalit, kuten 2 mm paksuinen lasi perinteisen 3,2 mm sijaan, sekä yhä suuremmat kenno- ja paneelikoot ovat nostaneet esiin kysymyksiä rakenteiden luotettavuudesta. Pohjoisissa olosuhteissa tämä tarkoittaa, että testauksen on vastattava todellisia rasituksia, joita paneelit kohtaavat käytännössä.

Puolueettomia tutkimustuloksia
Turun Ammattikorkeakoulun Uuden Energian tutkimusryhmä toteuttaa STEKin (Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus) tukemana tutkimuksen, jossa selvitetään aurinkopaneelien kestävyyttä pohjoisissa olosuhteissa. Tutkimuksessa testataan useiden erirakenteisten aurinkopaneelien suorituskykyä kylmässä (-25 °C) olosuhdekammiossa. Paneelit altistetaan erilaisille epätasaisille lumikuormille, joiden maksimirasitus on jopa 6000 Pascalia (vastaa noin 600 kg/m²). Testauksen aikana analysoidaan mahdollisia vaurioita, kuten paneelikennon halkeamia ja mikrohalkeamia, eristyskyvyn muutoksia sekä moduulien muodonmuutoksia. Koska aurinkokennojen isojakin halkeamia ja vaurioita on usein mahdotona todeta visuaalisesti, käytetään vaurioiden toteamiseen useita testimenetelmiä kuten elektroluminesenssikuvausta ja sähköisten ominaisuuksien testausta aurinkosimulaattorissa. Lisäksi arvioidaan, miten vauriot vaikuttavat paneelien sähköntuotantokykyyn. Tutkimus on puolueeton ja perustuu tarkasti määriteltyyn testausprotokollaan, mikä varmistaa luotettavat tulokset eri tyyppisten paneelien vertailuun.

Askeleita kohti kestävämpiä ratkaisuja
Vaikka tutkimus on pienimuotoinen, sen merkitys on huomattava, sillä se tarjoaa ensimmäisiä tarkkoja, puolueettomia mittaustuloksia siitä, miten aurinkopaneelit kestävät Pohjoismaiden erityisolosuhteet. Näiden tulosten avulla voidaan kehittää ratkaisuja, jotka paitsi parantavat aurinkopaneelien kestävyyttä, myös tukevat niiden yleistymistä alueilla, joissa lumi ja pakkanen ovat arkipäivää.

Aurinkosähköllä on valtavasti potentiaalia myös pohjoisen vaativissa olosuhteissa – tämä tutkimus auttaa varmistamaan, että teknologia kestää haasteet.

Painoina käytettävien hiekkasäkkien määrä ja sijainti lasketaan standardissa määritetyillä laskukaavoilla, jolloin saadaan aikaan haluttu kuormitus.

Sähkönjakeluverkon investointien hiilijalanjälki

HeadPower Oy, Energiateollisuus ry ja Sähkö- ja Teleurakoitsijat STUL ry käynnistivät sähköverkkoalan yhteishankkeena laajan tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja kattavaa tietoa sähköverkon investointien hiilijalanjäljestä. Tutkimuksessa keskitytään sähköverkkoinvestointien keskeisiin komponentteihin ja työmaiden päästöihin, sekä kartoitetaan päästövähennysmahdollisuuksia ja kierrätysmateriaalien käytön vaikutusta hiilijalanjälkeen.

Projekti on vastaus kasvaviin raportointivaatimuksiin, joita muun muassa uusi Kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD-direktiivi) asettaa energia-alalle.

Tausta ja tavoitteet

CSRD-direktiivi vaatii vuoden 2025 alusta alkaen suurilta ja keskisuurilta yrityksiltä kattavaa ja yhtenäistä raportointia muun muassa ilmastovaikutuksistaan. Tämä koskee myös konsernin kaikkia tytäryhtiöitä kuten sähköverkkoyhtiöitä, vaikka tytäryhtiö ei itse ole raportointivaatimuksen piirissä. Direktiivin tavoitteena on lisätä yritysten vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Projektin lopputuloksena on tarkoitus tuottaa seuraavat tiedot:

1.        Kuvaus sähkönjakeluverkkoinvestointien keskeisten komponenttien ja työmaiden keskeisistä päästötiedoista
2.        Kuvaus sähköverkkoinvestointien olennaisista päästölähteistä ja esimerkkejä päästövähennysmahdollisuuksista
3.        Toimialan yhtenäinen raportointimalli; tilaajien yhtenäiset vaatimukset urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille investointien hiilijalanjäljen raportoimiseen
4.        Kuvaus millaisilla vaatimuksilla kilpailutuksessa ja urakkaohjeissa urakoitsijoille voidaan asettaa olennaisia päästö- ja kierrätysmateriaalitavoitteita

Toteutus ja rahoitus

HeadPower on päävastuussa projektin toteuttamisesta ja toteuttaa sen yhteistyössä STUL ry:n kanssa. Projektiin nimettävä ohjausryhmä koostuu rahoittajien ja toimialan edustajista.  Ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida ja tukea projektin etenemistä sekä varmistaa, että tutkimustulokset ovat hyödyllisiä kaikille sidosryhmille.
Tutkimus käynnistyy lokakuussa 2024 ja projektin tulokset julkaistaan loppuseminaarissa toukokuussa 2025. Projektin rahoittavat Sähkötutkimuspooli, Ympäristöpooli, STEK ry ja STUL ry.

Lisätietoja: HeadPower Oy, Timo Mutila timo.mutila @ headpower.fi

Kasvihuonetuotanto ja joustavat energiajärjestelmät (VarttiValo)

vertikaaliviljelyä kasvihuoneessa.

VarttiValo-projektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja työkaluja kasvihuonetuotannon ja joustavien energiajärjestelmien yhteistoiminnan optimoimiseksi. Projektissa yhdistetään sähkömarkkinoiden, kasvitieteellisen tutkimuksen ja tekoälyteknologioiden osaaminen, jotta voidaan vastata sekä kasvihuonetuotannon että modernin sähköjärjestelmän haasteisiin.

Sähkömarkkinoiden joustot käyttöön

Poikkitieteellisellä lähestymistavalla pyritään edistämään systeemisiä ratkaisuja ja teknologioita. Keskeisenä päämääränä on tehdä kasvihuonetuotannosta taloudellisesti kannattavampaa hyödyntämällä joustoa sähkömarkkinoilla samalla, kun kasvien hyvinvointi ja tuotannon tehokkuus säilyvät optimaalisina.

Tässä projektissa yhdistyy kahden eri tutkimuslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n asiantuntemus, joiden tiivis yhteistyö viiden yrityksen ja maailmanluokan kansainvälisten kumppaneiden kanssa vahvistaa entisestään tutkimuskumppaneiden osaamista.

Rahoitusta on haettu marraskuussa 2024 Business Finlandin ”Tutkimusorganisaatioiden ja pk-yritysten yhteistyö” co-research hausta, päätöstä odotetaan alkuvuodesta 2025. Hanketta tukevat lisäksi Puutarhasäätiö ja STEK ry.

Projektissa luodaan vankka pohja myöhemmille projekteille, joiden avulla Suomeen syntyy alkutuotannon ja joustavien energiajärjestelmien ympärille korkean teknologian vientiekosysteemi. Samalla kotimaiset kasvihuoneet saadaan tukemaan Suomen energiajärjestelmää entistä tehokkaammin, parantaen molempien kriittisten yhteiskunnan osa-alueiden resilienssiä.

Value for Flexibility (V4F) -projekti

Kustannustehokkaita ratkaisuja sähköenergiajärjestelmän joustavuuteen

V4F -projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, joilla lisätään sähköenergiajärjestelmän joustavuutta. Tarkasteltavia ratkaisuja ovat mm. uudenlaiset tukkusähkömarkkinan ja reservimarkkinoiden markkinamallien elementit ja tuoterakenteet, joilla tehostetaan jouston markkinalle osallistumista valtakunnallisilla markkinapaikoilla, paikalliset joustomarkkinat, joita myös jakeluverkkoyhtiöt voivat hyödyntää osana uutta verkkoliiketoimintamallin joustokannustinta, sekä uudenlaiset palvelu- ja liiketoimintamallit asiakkaiden joustavuuden parantamiseksi ja kustannusten ja riskien oikeudenmukaiseen jakoon. Joustoresursseina tarkastellaan sekä teollisen mittakaavan prosesseja (prosessiteollisuus ja suuret lämpöpumput) että pienempiä resursseja (pk-yritykset ja kotitaloudet). Joustoresurssien kohdalla kehitetään ratkaisuita joustojen mallinnukseen ja verifiointiin.

Tutkimusprojektin toteuttavat yhteistyössä LUT-yliopisto ja Tampereen yliopisto, joista on mukana yhteensä kuuden professorin tutkimusryhmät.

Tutkimusprojektin päärahoittajana on Business Finland, ja projektin rahoitukseen sekä ohjausryhmän työskentelyyn osallistuu lisäksi 24 yritystä tai organisaatiota, joista STEK ry on yksi.

Projektin verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://www.lut.fi/fi/projektit/value-flexibility-projekti

Kiinteistötason saarekekäyttöratkaisut

Tampereen yliopiston (TAU) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) tutkimusryhmien yhdessä toteutettavassa tutkimusprojektissa tarkastellaan sähkönjakeluverkkoon liittyvien asiakkaiden kiinteistöverkkojen saarekekäyttökyvykkyyttä ja niiden turvallista ja luotettavaa toimintaa. 

Tutkimusprojetin tavoitteena on muodostaa kokonaiskuvaa kiinteistötason saarekekäyttöihin liittyvistä kysymyksistä ja niihin liittyvistä ratkaisuista, perusperiaatteista ja niille asetettavista vaatimuksista, sekä tehdä yksityiskohtaisempia tarkasteluja valituista saarekekäyttöön liittyvistä sähkö­teknisistä kysymyksistä.

Tutkimusprojekti jakautuu kolmeen osatehtävään:

1) Paikallisiin energiaresursseihin pohjautuvien kiinteistötason saarekekäyttöihin liittyvien tutki-muskysymyksien ja ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus.

2) Saarekekäyttöjen sähkötekniset kysymykset, erityisesti suojausten ja sähköturvallisuuden, paloturvallisuuden, toiminnallisuuden ja sähkönjakelun luotettavuuden turvaaminen.

3) Toimenpide-ehdotukset, uuden tiedon jalkauttaminen ja yhteistyöhankkeen valmisteluл