Hae sivustolta

Mitä etsit?

Tieteestä, tekniikasta ja osallistavasta oppimisesta – tarjolla harvoille vaiko kaikille?

Kolumni

STEKin sydäntä lähellä ovat pitkään olleet tavat innostaa lapsia ja nuoria tekniikan ja tieteen pariin. Olemme tukeneet Heurekaa ja Tekniikan museota sekä tuottaneet erilaisia oppimiseen tarkoitettuja materiaaleja ja välineitä. Sähkölä.fi ja Voimala -oppimispaketti ovat tulleet monelle tutuiksi. Olemme kovin tyytyväisiä ja iloisia siitä, miten tuki ja kumppaneidemme kehittämät keinot ovat purreet lapsiin, nuoriin ja opettajiin.

Maailman muuttuessa on myös STEKin tarkennettava fokustaan. Jotta tukemme olisi vaikuttavaa ja kohdentuisi hyvin, keskitymme omaan tonttiimme rahoittajana. Se tarkoittaa, että luotamme vahvasti kumppaneidemme kykyyn saada nuoria innostumaan sähköstä ja energiasta. Meidän tehtävämme on korkeintaan varmistaa, että rahoitustamme hakemaan löytävät laajasti lapsia ja nuoria tavoittavat projektit, joissa kukoistavat tuoreet ideat ja ennakkoluulottomat toimintatavat.

Aikuisille energiaan ja sähköön liittyvät aiheet ovat juuri nyt hoteinta hottia, mutta nuorten kiinnostuksen kohteita voivat aikuiset korkeintaan arvailla. Onneksi on olemassa hyviä keinoja konkretisoida, tehdä näkyväksi ja jopa innostavaksi vaikeitakin aiheita. Suomesta löytyy osaajia, jotka haluavat ja kykenevät havainnollistamaan näkymätöntä – kuten Oulun opettajat rahoittamassamme hankkeessa ”Miltä kWh näyttää?”. Tätä neuvokasta ja osaavaa porukkaa löytyy tiedekeskuksista, museoista, kerhotoiminnasta, yliopistoista, oppilaitoksista, kouluista, kirjastoista, päiväkodeista ja isosta joukosta vapaaehtoisia. Kaikkia yhdistää halu tehdä tuiki tarpeellista työtä tulevien sukupolvien eteen.

Julkinen rahoitus on yhä tiukemmassa, ja paine saada aikaan vähemmällä enemmän on kova. Tämä näkyy meilläkin lisääntyneinä hakemuksina. Niukkuuden maailmassa meille on tärkeää varmistaa, että saamme rahoituksemme poikimaan ja vaikuttamaan yhä paremmin. Siksi kannustamme hakijoita paikallista tasoa laajempaan yhteistyöhön, jolla osallistaminen ja oppiminen voidaan levittää laadukkaasti ja mahdollisimman monelle –  esimerkiksi myös nuorille, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi.

Tässä tarkoituksessa kutsuimme tiedekasvattajia koolle Tampereen Yliopistolle tunnistamaan yhteisiä haasteita ja löytämään tapoja innostaa nuoria yhdessä. Yllätyimme positiivisesti, että saimme tuvan täyteen. Keskusteluun ei tarvinnut erikseen kannustaa, aikakin tuntui loppuvan kesken  ja kontaktitiedot vaihtoivat omistajaa. Toiveemme saada ehdotuksia, jotka pohjaavat yhteisiin tavoitteisiin ja tekemiseen, ei kaikunut kuuroille korville. Siksi odotan innolla hyviä yhteisiä ehdotuksia STEKin ja muidenkin tahojen rahoitettavaksi.

Energiamurroksen ja sähköistämisen oivaltamisia haluaisin olla tulevaisuudessa todistamassa ihan omin silminkin. Jos jokin, niin nuorten innostuksen näkeminen, palkitsee.