Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä: Kohti älykästä sähköverkkoa

STEK ry:n ja Metropolian yhteishanke Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä (2025–2028) kehittää ratkaisuja, joilla älykkäät kiinteistöt integroidaan aktiiviseksi osaksi älykästä sähköverkkoa. Hanke hyödyntää Helsingin Myllypuron Smart Campus -alustaa tutkiessaan, kuinka kiinteistöjen dataa ja automaatiota voidaan käyttää energiayhteisöjen ohjauksessa ja sähköverkon joustossa.

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä jatkaa kaudella 2019-2024 toteutettua kiinteistöjen älykkään, hyvinvointia tuottavan sähkökäytön edistämistä mahdollistamalla kiinteistöjen tuottaman datan hyödyntämistä oppimistoiminnassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Tulevalla kaudella toimialuetta laajennetaan energiayhteisö- ja korttelitasolle ja syvennetään tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen puitteissa kehitetään sertifioitua Myllypuro Smart Campusta monipuoliseksi oppimis- ja TKI-alustaksi ja laajennetaan kiinteistöjen älykkään sähkönkäytön ekosysteemiä.

Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan teemaan kytkeytyvillä erillisrahoitteisissa koulutus- ja TKI-hankkeilla sekä kaikille koulutusasteille suunnattavilla oppimisratkaisuilla ja toiminnan laajalla näkyvyydellä.

Miten älykkäät kiinteistöt tukevat älykästä sähköverkkoa?

Hankkeen tutkimusosa-alueella on neljä osatavoitetta, joiden kautta pyritään kehittämään kiinteistöjen älykkäitä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.

  • Ensimmäisenä osatavoitteena on kehittää talotekniikan ja talojen käyttöliittymien skaalautuvia ratkaisuja, jotka parantavat talojen käytettävyyttä, energiankulutusta ja viihtyvyyttä.
  • Toisena osatavoitteena on tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisiä raportteja ja kehittää uusia teollisia ratkaisuja.
  • Projektin kolmantena osatavoitteena on selvittää kustannustehokkaita menetelmiä digitaalisen kaksosen rakentamiseen kiinteistön teknisistä järjestelmistä ja liittää ne kiinteistön käyttäjiin. Digitaalisesta kaksosesta nähdään useita hyötyjä rakennusten ylläpidossa ja käytössä, ja tämä samalla hyödyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä (mm. Aalto), koska se mahdollistaa kehitettyjen sovellusten joustavan siirtämisen kohteesta toiseen. Se toimii myös datan keräysalustana tarjoten pohjan tekoälypohjaisten ratkaisujen kehitykseen. Tämä on kriittistä, jotta älykäs sähköverkko voi hyödyntää rakennusten reaaliaikaista dataa.
  • Projektin neljäntenä osatavoitteena on tukea sähköisen talotekniikan profiilinnostoa. Projektissa luotava digitaalinen ympäristö on esimerkki opiskelijoille alan tulevaisuudesta ja siitä millaista osaamista alalla tarvitaan.

Yhteyshenkilöt

Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori (Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.

Akkujärjestelmien vaikutukset sähkönjakeluverkkoon

Vihreä siirtymä muuttaa Suomen sähköjärjestelmää nopeasti. Tuuli- ja aurinkovoiman voimakas kasvu on lisännyt sääriippuvuutta, mikä kasvattaa sähkön hintavaihteluita ja korostaa tarvetta tasapainottaa kulutusta ja tuotantoa joka hetki. Tämä on lisännyt kiinnostusta akkujärjestelmiin, jotka voivat tuoda joustoa sähkömarkkinoille ja parantaa energiankäytön tehokkuutta.

Akkuteknologian nopea yleistyminen

Akkujärjestelmien hintojen laskiessa ja markkinoiden hintavaihtelun kasvaessa akkuinvestoinnit ovat muuttuneet taloudellisesti houkutteleviksi. Jakeluverkkoon onkin haluttu liittää yhä useammin jopa megawatin kokoluokan akkujärjestelmiä.

Sähkönjakeluverkkoja ei ole kuitenkaan suunniteltu tällaisille nopeasti ohjattaville, kaksisuuntaisesti kuormittaville laitteille, mikä voi aiheuttaa verkolle uusia teknisiä haasteita.

Akkuihin liittyvät verkolliset haasteet

Akun avulla käyttäjän sähkönkulutusprofiilia voidaan muuttaa ilman muutosta varsinaiseen kulutuskäyttäytymiseen. Koska akkujen ohjaus pohjautuu usein samoihin signaaleihin – esimerkiksi sähkön spot-hintaan tai taajuuspoikkeamiin – useiden akkujen yhtäaikainen toiminta voi kuormittaa jakeluverkkoa tavalla, jota ei synny perinteisessä kulutusprofiilissa. Tämä vähentää asiakasryhmien välistä kulutushuippujen risteilyä, jonka varaan jakeluverkot on perinteisesti mitoitettu.

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää, miten asiakkaiden akkuvarastojen yleistyminen vaikuttaa sähkönjakeluverkon kuormittumiseen erilaisissa tilanteissa. Hankkeessa tarkastellaan muun muassa akkujen yleistymisasteen, mitoitustehon ja erilaisten ohjausstrategioiden vaikutuksia. Tulokset tukevat sekä verkon suunnittelua että uusien akkuteknologioiden turvallista ja tehokasta käyttöönottoa.

Yhteyshenkilö:
Kiinteiden akkujärjestelmien yleistymisen huomioivat sähköverkon mitoitusperiaatteet – hanke
Jouni Haapaniemi, LUT
Hankkeen kesto: 31.5.2025 – 30.9.2026

Tekniikan museosta uusi koti STEKin koulumateriaaleille

STEK ja Tekniikan museo ovat vuoden 2025 alussa tehneet kolmivuotisen puitesopimuksen, jonka myötä STEKin tiedekasvatukseen suunnatut materiaalit ja niiden kotipesä sähkölä.fi – sivusto siirretään Tekniikan museon hallintaan ja edelleen kehitettäväksi. Tavoitteena on korostaa sähkö- ja energia-alan merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Erityisesti pyritään innostamaan nuoria luonnontieteiden pariin.

Yhteistyön myötä STEKin eri koulutusasteille tuottamat opetusaineistot siirretään Tekniikan museolle. Aineistot tulevat osaksi museon uutta LUMATE-oppimisympäristöä, joka keskittyy luonnontieteisiin ja tekniikkaan. STEKin aineistojen avulla koostetaan sähköön ja energiaan keskittyviä toimintapisteitä.

Yhteistyö yhdistää kahden toimijan tavoitteet, mikä lisää vaikuttavuutta: niukat resurssit tulee hyödynnettyä tehokkaammin, mikä myös edistää tavoitteiden saavuttamista.Tekniikan museo tarjoaa puitteet ja osaavan tiimin aineistojen kehittämiseen, ja STEK rahoittaa hanketta. Museon suunnitelmissa on luoda sähkö- ja energia-ilmiöihin keskittyvä piste LUMATE-oppimisympäristöön ja laajentaa oppimisympäristöä kumppanuuksien avulla koko Suomen kattavaksi

Energia-alan kansainvälinen yritysharjoittelu

Nykyinen maailmantilanne, kasvava väestömäärä ja luonnon biodiversiteettikato ohjaavat ihmiskunnan hakemaan kestävämpiä ratkaisuja planeettamme elinkyvyn säilyttämiseksi. Vihreän siirtymän toteutumisessa korkeakouluilla on merkittävä rooli. Opiskelijoiden kouluttaminen laaja-alaisiksi kestävän kehityksen asiantuntijoiksi pohjautuu tiiviiseen yhteistyöhön sidosryhmien, erityisesti teollisuuden kanssa.

Miksi Japaniin – hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on lähettää Oulun yliopiston opiskelijoita työharjoitteluun Japaniin kesällä 2025 kansainvälisen yrityskokemuksen saamiseksi ja työelämäyhteistyön vahvistamiseksi. Harjoitteluiden teemat liittyvät rakennus- ja energia-alaan. Ne perustuvat Oulun yliopiston tiedekunnista sekä isäntäyritys Shimizu Corporationilta kerättyihin tarpeisiin.

Shimizu Corporation – huippuosaamista ja yhteistyötä

Taustalla on yhteistyösopimus maailman johtavan, japanilaisen Shimizu Corporation -yrityksen kanssa, joka valmistaa älykkäitä ja energiatehokkaita rakennuksia ja kehittää niiden tietojärjestelmiä. Shimizun huippuosaaminen datan hyödyntämisessä ja älykkäässä rakennusautomaatiossa luo runsaasti energiansäästöpotentiaalia, mikä tarjoaa useita oppimis- ja yhteistyömahdollisuuksia myös korkeakouluille.

Oulun yliopisto – tiedettä ja tulevaisuutta

Oulun yliopisto on pohjoinen, kansainvälinen tiedeyliopisto, joka tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja ratkaisuja kestävämmän, älykkäämmän ja inhimillisemmän maailman rakentamiseksi. Oulun yliopisto tekee monipuolista yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa vastatakseen muuttuviin tieto- ja työelämävaatimuksiin sekä edistääkseen yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä

Yhteyshenkilö:
Anu Sirviö
asiakkuuspäällikkö
Oulun yliopisto

Researchers Thuzar Win Shwe, Filip Fedorik, Oluyemi Toyinbo

International internships in the energy sector

The current global situation, a growing population and increasing loss of biodiversity, set pressures for a humanity to find more sustainable solutions in order to maintain the viability of the planet. Higher education institutions are seen to have an important role in advancing information share and promoting the implementation of green transition. Sustainability courses offered alongside to main subject studies, produce skilled graduates who have wide scale view on their own fields. In education it is essential to have close cooperation and communication with stakeholders, particularly industry partners – future employers of the engineering students – to be able to develop timely content in degree studies.

The aim of the project is to give students experience in international business and working life by arranging summertime internships in Japan. The topics of the internship are related to the construction and energy sectors, and they are based on the needs collected from the faculties of the University of Oulu and the host company Shimizu Corporation.

In the background is a cooperation agreement between the University of Oulu and Shimizu Corporation, a Japanese company that is a world leader in smart and energy-efficient buildings and building information systems. Shimizu´s excellence in data exploitation and intelligent building automation creates a vast energy saving potential and offers many learning and collaboration opportunities also for universities.

The University of Oulu is a northern, international science university, producing new scientific knowledge and solutions to build a more sustainable, intelligent and humane world. The University of Oulu collaborates with partners to meet the changing demands of work life and to promote the well-being and competitiveness of society.

Miltä kilowattitunti näyttää?

Energia ja sähkö ovat vaikeasti hahmotettavia asioita, jotka vaativat selkeää esittämistä lapsille ja nuorille. Oulun kaupungin koordinoimassa ”Miltä kilowattitunti näyttää?” -projektissa havainnollistetaan ja visualisoidaan energiantuotantoa ja -kulutusta sekä niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Projekti keskittyy myös kestävyyteen ja tulevaisuuden työelämän näkymiin. 

Projektin tavoitteet

  • Monialainen lähestyminen energiaan kestävyys-, STEAM-pedagogiikan ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmista.
  • STEAM-pedagogiikka yhdistää tieteen, teknologian, insinööritaidon, taiteen ja matematiikan oppimisen, edistäen oppijoiden itseohjautuvuutta, vuorovaikutustaitoja ja kriittistä ajattelua. Tavoitteena on kasvattaa sinnikkäitä, vastuuntuntoisia, yhteistyökykyisiä ja rohkeita ongelmanratkaisijoita, ja oppijat osallistuvat aktiivisesti oppimiskokonaisuuksien rakentamiseen 
  • Oppilaiden innostuksen lisääminen energia-alaa ja siihen liittyvää opiskelua kohtaan. 
  • Oppimisympäristöjen kehittäminen energiateemoille. 
  • Kestävän tulevaisuuden opinvirran, luontosuhteen, kiertotalouden ja ilmasto-osaamisen integroiminen opetukseen. 

Projektin toimenpiteet

  • Kehittäjäopettajan ja -koordinaattorin rekrytointi rakentamaan kokonaisuutta. 
  • Opetushenkilöstön täydennyskoulutus ja työpajojen järjestäminen. 
  • Verkoston luominen eri hallintokuntien toimijoiden kanssa strategisten asiakirjojen toteuttamiseksi koulumaailmassa. 
  • Energiankulutustietojen visualisointi ja pedagoginen hyödyntäminen. 
  • Asiantuntija-avun tarjoaminen tutkimuksellisten oppimisprojektien suunnitteluun ja toteutukseen kouluissa. 

      Projektin kohderyhminä ovat erityisesti yläkoulujen oppilaat ja opettajat, mutta myös toisen asteen oppilaitokset voivat tulla mukaan myöhemmin. 

      Hanketta koordinoi Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut.
      Hankkeessa on kumppaneina myös Tekniikan museo, Oulun seudun ympäristötoimi ja Oulun energia, Oulun yliopisto, Kiertokaari, OAMK, BusinessOulu sekä Oulun Tilapalvelut.
      Yhteyshenkilö: Jussi Tomberg

      Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet

      ”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projektilla pyritään vastaamaan erityistarpeisiin ja osaamiseen, joita lisääntyvä regulaatio tuo rakentamiseen ja talotekniikka-alalle.

      EU:n ilmastotavoitteet ja talotekniikan merkitys

      EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Rakennukset aiheuttavat yli 30 % kasvihuonepäästöistä ja 40 % energiankulutuksesta, joten talotekniikalla on keskeinen rooli hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamisessa. Ala kehittyy nopeasti energiamurroksen myötä.

      Talotekniikka 2030 -hankkeen loppuraportin mukaan EU-regulaation energiatoimenpiteiden vaikutus talotekniikkaan Suomessa on arvioitu olevan noin 5,6 miljardia euroa. Jos toimenpiteet alkavat vuonna 2026, markkinavaikutus on noin 630 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilötyövuosien tarve on noin 85 000, mikä edellyttää uusia osaamistarpeita keskittyen teknologioihin, liiketoimintamalleihin ja taloteknisten järjestelmien hallintaan.

      Talotekniikka-alan tulevaisuus ja osaamistarpeet

      Talotekniikka-alaa uhkaa osaajapula, kun asiantuntijat eläköityvät eikä uusia kouluteta riittävästi. Suomessa talotekniikkaa ei voi opiskella pää- tai sivuaineena yliopistotasolla, joten yliopistotason koulutuksen käynnistäminen on välttämätöntä.

      Tampereen yliopisto käynnistää syksyllä 2025 uuden talotekniikka painotteisen rakennustekniikan diplomi-insinöörin opinto-ohjelman. DI-ohjelma nojaa aluksi rakentamistalouden syventäviin opintoihin, mutta jatkossa koulutusta täytyy kuitenkin kehittää palvelemaan enemmän talotekniikan tulevaisuuden tarpeita.

      Tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan koulutus

      ”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projekti käynnistyy kirjallisuus- ja kyselytutkimuksella talotekniikka-alan osaamistarpeista. Työpajatyöskentelyä hyödynnetään alan asiantuntijoiden kesken, ja projektissa järjestetään seminaareja sekä luodaan väliraportteja kurssien laadinnan tueksi.

      Projektin aikana seurataan myös nykyistä maisteriohjelmaa ja kehitetään opintojen sisältöä vastaamaan paremmin osaamistarpeita. Tuloksena syntyy ajantasainen ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan opintosuunnitelma, joka käynnistetään syksyllä 2027. Tämä tukee alan kehittymistä ja varmistaa osaajien riittävyyden, edistäen EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vahvistaen Suomen asemaa talotekniikan edelläkävijänä.

      Yhteyshenkilö: apulaisprofesssori Piia Sormunen
      Rakennetun ympäristön tiedekunta
      Rakennustekniikka
      Tampereen Yliopisto

      Sähkönjakeluverkon investointien hiilijalanjälki

      HeadPower Oy, Energiateollisuus ry ja Sähkö- ja Teleurakoitsijat STUL ry käynnistivät sähköverkkoalan yhteishankkeena laajan tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja kattavaa tietoa sähköverkon investointien hiilijalanjäljestä. Tutkimuksessa keskitytään sähköverkkoinvestointien keskeisiin komponentteihin ja työmaiden päästöihin, sekä kartoitetaan päästövähennysmahdollisuuksia ja kierrätysmateriaalien käytön vaikutusta hiilijalanjälkeen.

      Projekti on vastaus kasvaviin raportointivaatimuksiin, joita muun muassa uusi Kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD-direktiivi) asettaa energia-alalle.

      Tausta ja tavoitteet

      CSRD-direktiivi vaatii vuoden 2025 alusta alkaen suurilta ja keskisuurilta yrityksiltä kattavaa ja yhtenäistä raportointia muun muassa ilmastovaikutuksistaan. Tämä koskee myös konsernin kaikkia tytäryhtiöitä kuten sähköverkkoyhtiöitä, vaikka tytäryhtiö ei itse ole raportointivaatimuksen piirissä. Direktiivin tavoitteena on lisätä yritysten vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.

      Projektin lopputuloksena on tarkoitus tuottaa seuraavat tiedot:

      1.        Kuvaus sähkönjakeluverkkoinvestointien keskeisten komponenttien ja työmaiden keskeisistä päästötiedoista
      2.        Kuvaus sähköverkkoinvestointien olennaisista päästölähteistä ja esimerkkejä päästövähennysmahdollisuuksista
      3.        Toimialan yhtenäinen raportointimalli; tilaajien yhtenäiset vaatimukset urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille investointien hiilijalanjäljen raportoimiseen
      4.        Kuvaus millaisilla vaatimuksilla kilpailutuksessa ja urakkaohjeissa urakoitsijoille voidaan asettaa olennaisia päästö- ja kierrätysmateriaalitavoitteita

      Toteutus ja rahoitus

      HeadPower on päävastuussa projektin toteuttamisesta ja toteuttaa sen yhteistyössä STUL ry:n kanssa. Projektiin nimettävä ohjausryhmä koostuu rahoittajien ja toimialan edustajista.  Ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida ja tukea projektin etenemistä sekä varmistaa, että tutkimustulokset ovat hyödyllisiä kaikille sidosryhmille.
      Tutkimus käynnistyy lokakuussa 2024 ja projektin tulokset julkaistaan loppuseminaarissa toukokuussa 2025. Projektin rahoittavat Sähkötutkimuspooli, Ympäristöpooli, STEK ry ja STUL ry.

      Lisätietoja: HeadPower Oy, Timo Mutila timo.mutila @ headpower.fi

      Kasvihuonetuotanto ja joustavat energiajärjestelmät (VarttiValo)

      vertikaaliviljelyä kasvihuoneessa.

      VarttiValo-projektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja työkaluja kasvihuonetuotannon ja joustavien energiajärjestelmien yhteistoiminnan optimoimiseksi. Projektissa yhdistetään sähkömarkkinoiden, kasvitieteellisen tutkimuksen ja tekoälyteknologioiden osaaminen, jotta voidaan vastata sekä kasvihuonetuotannon että modernin sähköjärjestelmän haasteisiin.

      Sähkömarkkinoiden joustot käyttöön

      Poikkitieteellisellä lähestymistavalla pyritään edistämään systeemisiä ratkaisuja ja teknologioita. Keskeisenä päämääränä on tehdä kasvihuonetuotannosta taloudellisesti kannattavampaa hyödyntämällä joustoa sähkömarkkinoilla samalla, kun kasvien hyvinvointi ja tuotannon tehokkuus säilyvät optimaalisina.

      Tässä projektissa yhdistyy kahden eri tutkimuslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n asiantuntemus, joiden tiivis yhteistyö viiden yrityksen ja maailmanluokan kansainvälisten kumppaneiden kanssa vahvistaa entisestään tutkimuskumppaneiden osaamista.

      Rahoitusta on haettu marraskuussa 2024 Business Finlandin ”Tutkimusorganisaatioiden ja pk-yritysten yhteistyö” co-research hausta, päätöstä odotetaan alkuvuodesta 2025. Hanketta tukevat lisäksi Puutarhasäätiö ja STEK ry.

      Projektissa luodaan vankka pohja myöhemmille projekteille, joiden avulla Suomeen syntyy alkutuotannon ja joustavien energiajärjestelmien ympärille korkean teknologian vientiekosysteemi. Samalla kotimaiset kasvihuoneet saadaan tukemaan Suomen energiajärjestelmää entistä tehokkaammin, parantaen molempien kriittisten yhteiskunnan osa-alueiden resilienssiä.

      Kustannustehokkaita ratkaisuja sähköenergiajärjestelmän joustavuuteen (V4F -projekti)

      Value for Flexibility (V4F)-projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, joilla lisätään sähköenergiajärjestelmän joustavuutta.

      Tarkasteltavia ratkaisuja ovat mm. uudenlaiset tukkusähkömarkkinan ja reservimarkkinoiden markkinamallien elementit ja tuoterakenteet, joilla tehostetaan jouston markkinalle osallistumista valtakunnallisilla markkinapaikoilla, paikalliset joustomarkkinat, joita myös jakeluverkkoyhtiöt voivat hyödyntää osana uutta verkkoliiketoimintamallin joustokannustinta, sekä uudenlaiset palvelu- ja liiketoimintamallit asiakkaiden joustavuuden parantamiseksi ja kustannusten ja riskien oikeudenmukaiseen jakoon. Joustoresursseina tarkastellaan sekä teollisen mittakaavan prosesseja (prosessiteollisuus ja suuret lämpöpumput) että pienempiä resursseja (pk-yritykset ja kotitaloudet). Joustoresurssien kohdalla kehitetään ratkaisuita joustojen mallinnukseen ja verifiointiin.

      Tutkimusprojektin toteuttavat yhteistyössä LUT-yliopisto ja Tampereen yliopisto, joista on mukana yhteensä kuuden professorin tutkimusryhmät.

      Tutkimusprojektin päärahoittajana on Business Finland, ja projektin rahoitukseen sekä ohjausryhmän työskentelyyn osallistuu lisäksi 24 yritystä tai organisaatiota, joista STEK ry on yksi.

      Projektin verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://www.lut.fi/fi/projektit/value-flexibility-projekti

      Kulutusjousto tutuksi – fiksuja valintoja kotien sähkönkäyttöön

      Kotitalouksien osallistumien sähkön kulutusjoustoon edistää puhdasta siirtymää ja auttaa ylläpitämään sähköverkon tasapainoa kustannustehokkaasti. Motivan tekemän kyselyn perusteella energiakriisi lisäsi kuluttajien ymmärrystä kulutusjoustosta, mutta joustoon osallistumisen keinot ovat vieraita. Kotitalouksia pörssisähkön hinnan perusteella ohjautuva, oikea-aikainen sähkönkäyttö auttaa pienentämään energiakustannuksia.

      Käsi irti termostaatista- hankkeessa kerätään markkinoilta tietoa pientaloihin soveltuvista kulutusjoustopalveluista ja ratkaisuista sekä kootaan kuluttajaa palveleva ja ohjaava viestintäaineisto kiinteistöjen omistajille.

      Viestinnällä on kaksi erillistä tavoitetta: tarjota yleistietoa sähkömarkkinoiden toiminnasta kaikkien kuluttajien näkökulmasta sekä kannustaa joustavaan sähkönkulutukseen niitä kotitalouksia, joissa kulutus on suurta. Ratkaisuna on esitellä konkreettisia ja käytännönläheisiä vaihtoehtoja ja välittää tietoa palveluntuottajista sekä ohjata omaan kotiin soveltuvien ratkaisujen valintaan.

      Viestintä- ja neuvontasisällöt julkaistaan Motivan verkkopalvelussa ja kuluttajien energianeuvonnan kanavissa, jolloin neutraali tieto on laajasti suomalaisten kotitalouksien saavutettavissa. Samalla aineistot ovat alueellisen energianeuvonnan verkoston sekä muiden kuluttajaneuvontaa tarjoavien organisaatioiden ja verkostojen hyödynnettävissä.

      Hankkeessa tehdään yhteistyötä alan toimijoiden ja Flaire – Reilua ja joustavaa energiaa -tutkimushankkeen kanssa. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet Energiavirasto ja Fingrid.