Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Sähköalan työvoiman ja osaamisen tulevaisuus

Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry STK, Sähköliitto ja Energiateollisuus ry käynnistävät tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää sähköalan työvoiman nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Samalla arvioidaan, miten koulutus, osaaminen ja alan vetovoimatekijät vastaavat työelämän tarpeisiin.

Työvoiman saatavuus energia- ja teknologiamurroksessa

Sähköalan osaajille on kasvava tarve, kun yhteiskunta sähköistyy entisestään. Suomen energiaomavaraisuus, vihreän siirtymän toteutuminen, sähköinen liikenne ja digitalisaatio nojaavat osaavaan työvoimaan. Asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtävien lisäksi tarvitaan suunnittelijoita, automaation osaajia ja ICT-taitoja yhdistäviä asiantuntijoita. Samaan aikaan alan toimintaympäristö muuttuu nopeasti, mikä lisää paineita koulutuksen ja rekrytoinnin kehittämiselle.

Tutkimuksen rajaus

Tutkimus muodostaa kokonaiskuvan sähköalan työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta, osaamisen tasosta sekä kehittämistarpeista. Tarkastelu kohdistuu erityisesti käytännön sähköasennustyöhön ja osaamiseen kiinteistösähköistämisessä, sähköverkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähköalan koulutusta vaativissa teollisuuden tuotannon ja kunnossapidon tehtävissä.

Hankkeen vaikuttavuus

Tuloksia hyödynnetään alan koulutuksen kehittämisessä, oppilaitosyhteistyössä ja yritysten tulevaisuuden suunnittelussa. Tutkimus antaa alan toimijoille ajantasaista tietoa työvoimatarpeista, osaamisen vahvuuksista ja kehityskohteista. Yritykset ja oppilaitokset voivat kohdistaa resurssejaan oikeisiin koulutussisältöihin ja rekrytointiin. Päätöksentekijöille tutkimus tuo tietopohjan koulutus- ja työvoimapolitiikan suunnitteluun.

Odotetut tulokset

Hanke tuottaa:

  • kokonaiskuvan sähköalan rakenteesta ja osaamisesta
  • analyysin työvoiman saatavuudesta ja osaamisen vastaavuudesta
  • suosituksia koulutuksen kehittämiseksi
  • ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista
  • tukea yritysten strategiseen henkilöstösuunnitteluun

Vaikutukset

Tutkimus vahvistaa koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua, varmistaa osaavan työvoiman saatavuutta ja tukee Suomen kilpailukykyä energia- ja teknologiamurroksessa. Tulokset auttavat tekemään tietoon perustuvia päätöksiä koulutuksen kehittämisestä, rekrytoinnista ja osaamisen johtamisesta.

Yhteyshenkilö:
Riikka Friman, STUL ry

Tulevaisuuden joustava ja turvallinen sähköenergiajärjestelmä

STEK ry:n ja LUT-yliopiston yhteistyöprofessuuri kehittää tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmiä, joissa korostuvat joustavuus, turvallisuus ja energiatehokkuus. Hankkeessa yhdistyvät tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen – tavoitteena on tuottaa osaajia ja ratkaisuja energiamurroksen tarpeisiin.

Sähköistymisen vaikutukset ja järjestelmän merkitys

Ilmastonmuutoksen torjunta ohjaa yhteiskuntaa kohti laajempaa sähköistymistä. Liikenne, lämmitys ja tietoliikenne ovat yhä riippuvaisempia sähkön saatavuudesta, mikä edellyttää mittavia investointeja sähköjärjestelmään. Älykkäät ja joustavat ratkaisut voivat parantaa järjestelmän kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta.

Sääriippuvainen tuotanto vaatii kulutusjoustoa

Sähköntuotanto puhdistuu, mutta muuttuu samalla sääriippuvaisemmaksi. Järjestelmätasolla tuotannon ja kulutuksen on vastattava toisiaan joka hetki. Perinteisesti tehotasapainoa on säädetty tuotannon kautta, mutta tulevaisuudessa joustoa tarvitaan yhä enemmän kulutukselta. Suomessa on hyvät lähtökohdat: älymittarit ja markkinapohjainen hinnoittelu tukevat joustoratkaisujen kehitystä.

Jakeluverkkojen suunnittelun haasteet ja joustoratkaisujen rooli

Perinteisessä verkkojen suunnittelussa on hyödynnetty tehojen risteilyä, mikä on mahdollistanut kustannustehokkaan mitoituksen. Hajautettujen resurssien, kuten sähköautojen ja pientuotannon, nopea kasvu haastaa kapasiteetin riittävyyden. Verkkoinfrastruktuurin vahvistaminen on hidasta ja kallista – joustavuus tarjoaa vaihtoehdon, jolla voidaan välttää tarpeettomia investointeja ja hillitä verkkopalvelumaksujen nousua. Jouston toteutustapa vaikuttaa suoraan verkon toimivuuteen.

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimushankkeessa pyritään lisäämään ymmärrystä seuraavista kysymyksistä:

  • Miten jousto saadaan tukemaan sähköenergiajärjestelmän kokonaistehokkuutta?
  • Mitkä ovat tulevaisuuden sähkönkäytön tarpeet ja miten nämä vaikuttavat sähköverkkoinfrastruktuuriin?
  • Miten energiajärjestelmän nopeat kehitystrendit tulee huomioida sähköverkkojen suunnittelussa?

Hanke on kestoltaan 1+3 vuotta ja sen toteuttaa LUT-yliopisto.

Yhteyshenkilö

Jouni Haapaniemi
Tutkijatohtori, LUT-yliopisto

Älyverkko-oppia energiamurroksen hallintaan

TAMKin Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmaan on luotu keväällä 2025 uuden ja ainutlaatuisen opintosuunnan rakenne: Älykkäät energiajärjestelmät. Opintosuunnalla vastataan energia-alan muuttuneeseen osaamistarpeeseen meneillään olevassa energiamurroksessa.

Tulevaisuuden energiamurroksen osaajaksi

Koulutuksen tavoitteena on tuottaa sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintoon valmistuvia insinöörejä, joilla on kyvykkyys suunnitella, toteuttaa, ottaa käyttöön ja ylläpitää erilaisia energiatehokkuus- ja hiilineutraaliustavoitteita edistäviä energiajärjestelmäratkaisuja. Koulutuksesta valmistuneella on valmiudet toimia puhtaaseen siirtymään liittyvissä investointihankkeissa.

Hanke kehittää ja toteuttaa koulutukselle alan nykyisiä ja ennakoivia työelämätarpeita palvelevat oppimisaineistot ja -tehtävät, sekä koulutuksen toteuttamistavat ja oppimismenetelmät.

Tuloksia eri tarpeisiin

Merkityksellisimmät tulokset muodostuvat hankkeessa tuotettuina uusien opintojaksojen toteuttamisessa hyödynnettävinä sisältöinä, aineistoina ja oppimistehtävinä. Hankkeen tuloksia on siten mahdollista hyödyntää laajasti ja kansallisesti, sekä skaalata eri koulutusasteiden tarpeisiin. Hankkeessa toteutettavat toimet ja niiden tulokset mahdollistavat alalle kasvavien asiantuntijoiden taitojen kohdentumisen osaamisiin, joita tarvitaan jo nyt mutta erityisesti tulevaisuudessa.

TAMKin Älykkäät energiajärjestelmät -opintosuunnan määrittelyprosessiin osallistuneet tahot toimivat myös Älyverkko-oppia -hankkeen sidosryhminä. Hankkeen toimenpiteisiin osallistettavia tahoja ovat siten muun muassa Energiateollisuus ry, Suomen Uusiutuvat ry, Tredu, TAKK, VAMK, OAMK, Tampereen yliopisto, VTT:n Älykkäät sähköverkot ja energiajärjestelmät -tutkimusryhmä sekä Tampereen yliopiston Älykkäät sähköenergiajärjestelmät -tutkimusryhmä.

Hanke kestää elokuusta 2025 toukokuuhun 2027.

Yhteyshenkilö: Heikki Yli-Rämi
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Innovaatiokoulutusta Oulun seudun sähkö- ja energia-alalle

Sähkö- ja energia-alan innovaatiokoulutuksen keihäänkärki eli SEIK-hanke sai positiivisen rahoituspäätöksen STEKiltä. Hanke keskittyy sähkö- ja energia-alan innovaatiokoulutuksen kehittämiseen Oulun seudulla, oppilaitoksia, opiskelijoita ja yrityksiä yhdistämällä.

Suomeen ja Pohjois-Suomeen on kohdistumassa merkittäviä teollisia investointeja sähkö- ja energia-aloille, etenkin vetytalouteen. Alueelle kehittyvä liiketoimintaekosysteemi vedyn tuottamiseen, jakeluun ja kulutukseen tarvitsee tuekseen tutkimusta, kehittämistä, koulutusta ja innovaatioita. Systeemisessä muutoksessa on oltava mukana toimijoita monella tasolla, ja käyttäjälähtöinen tulokulma on tärkeä muutosten läpivientiin. SEIK-hankkeessa syntyy konkreettisia tuloksia, jotka tukevat sähkö- ja energia-alan innovaatiokoulutusta ja vetytalouden kehittämistä.

Hanke on suunniteltu yhteistyössä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) kanssa, ja sitä varten on selvitetty sähkö- ja energia-alan, etenkin vetyekosysteemin innovaatiokehittämisen tarpeita. SEIK-hanke toteutetaan valjastamalla Oulun yliopiston Tuotantotalouden tutkimusyksikön monialainen ja projektimuotoinen IPIC-maisteriohjelma kouluttamaan kansainvälisiä ja muiden tieteenalojen opiskelijoita ratkaisemaan puhtaiden energiamuotojen käyttöönoton haasteita. Hanke tukee eri alojen opiskelijoiden sekä sähkö- ja energia-alan yritysten innovaatio-osaamisen kehittämistä.

Innovaatioprojekti pilottina


SEIK-hanke pyrkii tarjoamaan perinteisen yritysten ja yliopistojen tutkimusyhteistyön lisäksi konkreettista, pitkäjänteistä ja kunnianhimoista koulutus- ja kehitysyhteistyötä. Hankkeessa pilotoidaan koko akateemisen vuoden mittainen vetytalouden innovaatioprojekti, jonka tavoitteena on tehdä pilotista jatkuvaa toimintaa IPIC-maisteriohjelmaan vaihtuvilla sähkö- ja energia-alan teemoilla.

Toinen tunnistettu ongelma, jota hankkeessa ratkotaan, on se että nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä viimeisin alan tieto siirtyy hyvin hitaasti korkeakoulujen opetussisällöiksi. Nopeassa muutoksessa olevat toimialat, kuten sähkö- ja energia-ala, hyötyvät merkittävästi koulutussisällöstä, joissa yritysten soveltava tieto yhdistyy viiveettä tutkimustietoon. Tätä taklataan kytkemällä tutkimusosaaminen mukaan innovaatioprojektiin sekä keräämällä projektin oppeja oppimateriaaliksi innovaatioprojektin teeman hengessä.

Interdisciplinary Product Innovation and Creation eli IPIC – koulutusohjelma on Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan kuuluvan tuotantotalouden tutkimusyksikön uusi, syksyllä 2025 käynnistyvä kansainvälinen monialaisen innovaatio- ja tuotekehittämisen maisteriohjelma.

Yhteyshenkilö Nina Jackson
Kari-Pekka Heikkinen

Oulun yliopisto, Tuotantotalouden tutkimusyksikkö

Hankkeen kesto 1.6. 2025 – 31.5.2026

Energiajärjestelmän sähköistäminen kaupungeissa ECADEC

Hiilidioksidipäästöjen alentaminen kaupungeissa edellyttää laajaa energiajärjestelmän sähköistymistä, joustojen hyödyntämistä ja energiansäästöä. Tämä koskee niin energiajärjestelmiä, rakentamista kuin liikennettä.

Tampereen yliopiston vetämässä laajassa Energy community as a driver of electrified city (ECADEC) – hankkeessa peruslähtökohtana on oletus, että energiamurroksen toteuttaminen edellyttää uudenlaista verkottunutta liiketoimintaa sektori-integraation kaikkien yritys- ja asiakasosapuolten välillä.

Kokonaistarkastelu tuo synergiaetuja

Sähköistyminen luo uusia haasteita kansallisella, alueellisella ja yksilöiden tasolla, ja siksi kokonaisjärjestelmä olisi suunniteltava ja hallittava uudenlaisilla ratkaisuilla, malleilla ja prosesseilla. Hankkeessa tutkitaankin, kuinka energiayhteisö ja sektori-integraatio muuttavat kaupungin energiajärjestelmää, infrastruktuuria ja sen organisointia.

Organisoimalla energiajärjestelmä kokonaisuutena voidaan saavuttaa synergiaetuja, jotka alentavat hiilidioksidipäästöjä vaarantamatta liiketoimintaa. Tavoitteena on löytää keinot, joilla hiilidioksidipäästöihin voidaan kokonaisuuden kannalta vaikuttaa tehokkaimmin ja kuinka kansalaiset saadaan osallistumaan prosessiin ja osaksi hiilineutraalin siirtymän saavuttamista.

Ratkaisua haetaan kokonaiskonseptista

Projektin tuotoksena syntyy kokonaiskonsepti energiayhteisöjen ja muiden toimijoiden vuorovaikutuksesta kaupunkien hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi. Tämä sisältää mekanismit energiayhteisön synnyttämiseksi ja organisoimiseksi, niiden suunnittelemiseksi ja hallitsemiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Energy community as a driver of electrified city (ECADEC) muita toteuttajatahoja ovat TAMK, Tampereen Ammattikorkeakoulu ja VTT.

Projektia rahoittavat STEKin ohella myös Business Finland, Lempäälän Lämpö, Tampereen Sähkölaitos, IGL Technologies, Sähkötutkimuspooli, Porin Energia, Elenia, Paikallisvoima, Siemens, ABB, Trimble ja Suomen Yliopistokiinteistöt.

Yhteyshenkilö: Sami Repo, Tampereen Yliopisto
Hankkeen kesto: 2023 – 2026

Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta (ARVO)

Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia korostaa vihreää siirtymää, energiajärjestelmän sähköistymistä ja vetytalouden edistämistä. Investointien odotetaan tuovan työtä ja talouskasvua, mutta samalla on huolehdittava siitä, että lisäarvo jää alueille ja tukee paikallista elinvoimaa.

ARVO-hankkeen tavoitteena on varmistaa, että vihreän siirtymän investoinnit juurtuvat alueellisiin ekosysteemeihin ja synnyttävät uutta kasvuliiketoimintaa. Hanke tuottaa tietoa arvonlisän syntymisestä, kehittää työkaluja globaalien arvoketjujen kytkemiseksi paikalliseen kehitykseen ja vahvistaa pk-yritysten toimintaympäristöä.

ARVOn keskeiset teemat

  • Taloudelliset vaikutukset ja arvonluonti alueelle
  • Vaikutukset paikalliseen teollisuuteen ja työllisyyteen
  • Pk-yritysten osallistuminen ja verkostojen vahvistaminen
  • Kestävän kehityksen ulottuvuudet
  • Poliittinen ja institutionaalinen toimintaympäristö

Toimenpiteet ja tulokset
Hankkeessa kehitetään arvonjaon hallintaan mekanismeja, jotka tukevat tasapainoista vuorovaikutusta eri sidosryhmien välillä. Lisäksi pyrimyksenä on luoda konkreettisia työkaluja, kuten logistiikkamalli vety- ja tuulivoimainfrastruktuurin suunnitteluun sekä verkkokäsikirja, joka kokoaa arvoketjuanalyysit ja yrittäjyyskatsaukset yritysten ja päätöksentekijöiden käyttöön.

Hankkeen kansainvälinen osio tuottaa benchmark-vertailuja ja kirjallisuuskatsauksia siitä, miten suurhankkeet voivat synnyttää paikallista yritystoimintaa. Näin luodaan tietopohja ja toimintamallit, jotka tukevat vihreän siirtymän investointien hyväksyttävyyttä ja alueellista hyötyä.

Vaikutus
ARVO-hanke tukee kansallisia ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä yhdistämällä globaalit arvoketjut ja paikalliset ekosysteemit. Tavoitteena on kestävä talouskasvu, työllisyys ja alueellinen elinvoima.

Lisätietoja: Oulun yliopiston hankesivu

AURISKI PALOSYY –Yhtenäinen tutkintamalli aurinkosähkö-järjestelmien palonsyyntutkintaan ja asennusten paloriskin vähentäminen

Hankkeen päätavoitteena on parantaa aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta kehittämällä systemaattinen ja yhdenmukainen palonsyyntutkintamalli. Tämä malli mahdollistaa tehokkaan ja vertailukelpoisen analyysin palotapausten syistä, auttaen erityisesti tunnistamaan asennusvirheistä johtuvia turvallisuusriskejä. Tavoitteena on edistää aurinkosähköjärjestelmien turvallisuutta ja luotettavuutta sekä tukea sähköturvallisuusstandardien ja ohjeistusten kehittämistä, jotta alan asennus- ja ylläpitokäytännöt vastaisivat entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita.

Hankkeen tuloksena syntyy palonsyyntutkintamalli, loppuraportti, koulutusaineistoja sekä käytännön suosituksia standardien ja aurinkosähköasennusten kehittämiseen. Tulokset julkaistaan avoimesti ja viestitään laajasti keskeisille kohderyhmille, kuten sähkö- ja talotekniikka-alan ammattilaisille, oppilaitoksille, viranomaisille, vakuutusyhtiöille sekä järjestöille. Näin varmistetaan, että hankkeen vaikutukset ulottuvat alan käytäntöihin, ohjaukseen ja koulutukseen.

Pitkällä aikavälillä hankkeen odotetaan vähentävän aurinkosähköjärjestelmiin liittyviä paloriskejä ja parantavan järjestelmien turvallisuutta ja luotettavuutta. Tämä edistää sekä alan ammattilaisten osaamista että yleistä luottamusta aurinkosähköteknologian käyttöön.

Hankkeen perustiedot

Hankkeen päätavoite on tutkia aurinkosähköjärjestelmällä varustettujen rakennusten palonsyitä ja kehittää aurinkosähköjärjestelmien palonsyyntutkintamalli ja sitä kautta aurinkosähköasennusten paloturvallisuutta edistävää ohjeistusta ja sääntelyä. Hankeryhmän muodostavat Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun tutkijat. Projektiryhmällä on vahva osaaminen aihealueesta, he ovat osallistuneet viimeisen 10 vuoden aikana yli 20 aiheen tutkimus- tai kehittämishankkeeseen.

Tausta

Aurinkosähköjärjestelmien suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina energiamarkkinoiden muutosten ja energiapoliittisten linjausten myötä. Esi-merkiksi EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) ja REPowerEU-suunnitelma tukevat sekä vanhojen rakennusten energiaremontteja että uusien rakennusten varustamista aurinkopaneeleilla. Suomessa vuonna 2025 voimaan astuva rakentamislaki painottaa vähähiilistä rakentamista ja energiatehokkuutta, mikä lisää entisestään aurinkosähköjärjestelmien kysyntää (EPBD 2024, valtioneuvosto 2023). Tämä kehitys on lisännyt aurinkosähköjärjestelmien kysyntää, mutta samalla korostanut turvallisuusriskien hallinnan ja standardien noudat-tamisen tärkeyttä.

Aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta ja käyttäytymistä on tutkittu myös Euroopassa, mikä korostaa haasteiden maailmanlaajuista luonnetta. Esimer-kiksi Alankomaissa vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että noin 20 prosentissa aurinkosähköjärjestelmillä varustettujen rakennusten sähköpaloista järjestelmä oli syynä paloon. Monissa tapauksissa ei kuitenkaan ollut riittävästi tietoa, jotta aurinkosähköjärjestelmän vaikutuksesta paloon olisi voitu tehdä selkeitä johtopäätöksiä. Tutkimus korosti, että tekniset ja asennusvirheet voivat merkittävästi lisätä paloriskiä ja että standardien noudattaminen ja laadukkaat asennuskäytännöt ovat olennaisia ongelmien ehkäisemisessä. Lisäksi voidaan päätellä, että puutteellinen raportointi vaikeuttaa merkittävästi palo- ja sähköturvallisuuden puutteiden, riskien ja kehitystarpeiden arviointia. (TNO 2024).

AURISKI-hankkeen alustavien tulosten mukaan asennusten dokumentaati-ossa ja tarkastusmenettelyissä on merkittäviä parannustarpeita, mikä korostaa standardienmukaisten käytäntöjen tärkeyttä. Sähköurakoitsijat vastaavat aurinkosähköjärjestelmien sähkö- ja paloturvallisesta asennuksesta, mutta riskit kasvavat järjestelmien ikääntyessä erityisesti puutteellisesti suojattujen tai kiinnitettyjen komponenttien vuoksi. Laadukas käyttöönottotarkastus ja dokumentointi ovat keskeisiä turvallisuuden varmistamisessa (SAMK & TAMK 2024). Tukesin mukaan myös pelastustoimen suositusten noudattaminen on olennainen osa asennustyötä (Tukes 2023).

Projektipäälliköt

Marko Ylinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Teknologia ja merenkulku, +358 44 710 3304, marko.ylinen@samk.fi

Juho Ylipaino, Tampereen ammattikorkeakoulu, Rakennettu ympäristö ja biotalous, +358 50 566 6877, juho.ylipaino@tuni.fi 

              

Built Environment Energy Ecosystem -hanke

Energia-ala on voimakkaassa murroksessa, ja rakennettu ympäristö on avainasemassa siirryttäessä kohti hiilineutraalia ja kustannustehokasta energiajärjestelmää. Suomessa on valtava potentiaali kehittää hajautettuja, joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja, mutta toimijat ovat hajallaan ja skaalautuvien innovaatioiden kehittäminen on hidasta. Hankkeen tavoitteena on luoda ekosysteemi, joka yhdistää kiinteistöalan ja energiasektorin.

Tavoite: Avoin ekosysteemi energiamurroksen tueksi

Selvityshankkeen tavoitteena on rakentaa kansallisesti kattava Built Environment Energy -ekosysteemi, joka yhdistää uudella tavalla kiinteistöalan, energiasektorin, tutkimuksen ja kasvuyritykset. Ekosysteemi edistää energiamurrosta ja luo uusia mahdollisuuksia yhteiskehitykselle ja liiketoiminnalle.

Ekosysteemin avulla kehitetään hajautettuja energiaratkaisuja kiinteistö- ja korttelitasolle sekä parannetaan energiaverkkojen ja kiinteistöjen yhteensopivuutta uusilla teknologioilla, kuten kysyntäjoustolla ja varastoinnilla. Lisäksi ekosysteemi mahdollistaa erilaisten innovaatioiden skaalautumisen kansallisesti ja kansainvälisesti ja vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

Toteuttajat ja verkosto

Built Environment Energy Ecosystem -selvityshanketta toteutetaan laajassa yhteistyössä KIRAHubin, Raklin, Rakennustietosäätiö RTS:n sekä Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities -ohjelmien kanssa. KIRAHub toimii hankkeen keskiössä yhdistäen rakennetun ympäristön innovaatioverkostoa, johon kuuluu alan järjestöjä, yrityksiä ja julkisia toimijoita.

Selvityshankkeen eteneminen

Hanke etenee vaiheittain, alkaen ekosysteemin yhteisen vision ja kehitystiekartan laatimisella. Tavoitteena on määritellä, millainen ekosysteemi parhaiten tukisi energiamurrosta ja millä yhteistyömalleilla tämä voidaan toteuttaa. Samalla tunnistetaan ensimmäiset konkreettiset hankkeet, joilla voidaan nopeuttaa uusien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Tämän jälkeen laajennetaan ja aktivoidaan toimijaverkostoa, joka koostuu muun muassa kiinteistönomistajista, energiayhtiöistä, suunnittelutoimistoista, teknologiatoimittajista, tutkimuslaitoksista ja kasvuyrityksistä. Verkoston pohjalta rakennetaan toimintamalli, joka mahdollistaa tehokkaan yhteistyön ja yhteishankkeiden valmistelun.

Osana hanketta kerätään myös kattavasti markkinatietoa hajautetun energian, kysyntäjouston ja varastoinnin nykytilasta ja taloudellisista mahdollisuuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään myös siihen, miten regulaatiot ja standardit vaikuttavat uusien ratkaisujen käyttöönottoon.

Lopuksi suunnitellaan ensimmäiset pilottihankkeet ja yhteiskehityskokeilut, joissa voidaan testata ekosysteemin toimivuutta käytännössä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi korttelikohtaiset energiaratkaisut sekä rakennusten osallistuminen reservimarkkinoihin tai energiajoustoon liittyviin kokeiluihin. Tämän rinnalla kartoitetaan potentiaaliset kokeilualustat (mm. Kaupungit ja kiinteistönomistajat) ja rahoitusmahdollisuudet, kuten Business Finlandin ohjelmat ja EU:n hankerahoitukset.

Lyhyellä aikavälillä Ekosysteemille luodaan toimintamalli ja kehitystiekartta. Lisäksi ensimmäiset pilottihankkeet saadaan valmiiksi käynnistykseen. Samalla kerätään laaja ja aktiivinen verkosto eri alojen toimijoita yhteen.Pitkän aikavälin tavoitteena uudella ekosysteemillä on tehdä Suomesta edelläkävijä joustavissa energiaratkaisuissa sekä saada aikaan uusia vientimahdollisuuksia suomalaisille teknologiayrityksille. Lisäksi ekosysteemi luo kestävämpiä ja kustannustehokkaampia ratkaisuja kiinteistönomistajille ja energiayhtiöille. Kaikki toiminta ohjaa myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Aikataulu

  • 3-4/2025: Hankkeen käynnistys, verkoston aktivointi.
  • 5–6/2025: Työpajat ja yhteiskehityksen suunnittelu.
  • 8/2025: Kehitystiekartta ja pilotit valmiina

Liity mukaan ekosysteemiin!

Mukaan linkistä alla

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä jatkaa kaudella 2019-2024 toteutettua kiinteistöjen älykkään, hyvinvointia tuottavan sähkökäytön edistämistä mahdollistamalla kiinteistöjen tuottaman datan hyödyntämistä oppimistoiminnassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Tulevalla kaudella toimialuetta laajennetaan energiayhteisö- ja korttelitasolle ja syvennetään tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen puitteissa kehitetään sertifioitua Myllypuro Smart Campusta monipuoliseksi oppimis- ja TKI-alustaksi ja laajennetaan kiinteistöjen älykkään sähkönkäytön ekosysteemiä. Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan teemaan kytkeytyvillä erillisrahoitteisissa koulutus- ja TKI-hankkeilla sekä kaikille koulutusasteille suunnattavilla oppimisratkaisuilla ja toiminnan laajalla näkyvyydellä.

Tutkimukselliset tavoitteet

Hankkeen tutkimusosa-alueella on neljä osatavoitetta, joiden kautta pyritään kehittämään kiinteistöjen älykkäitä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.

  • Ensimmäisenä osatavoitteena on kehittää talotekniikan ja talojen käyttöliittymien skaalautuvia ratkaisuja, jotka parantavat talojen käytettävyyttä, energiankulutusta ja viihtyvyyttä.
  • Toisena osatavoitteena on tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisiä raportteja ja kehittää uusia teollisia ratkaisuja.
  • Projektin kolmantena osatavoitteena on selvittää kustannustehokkaita menetelmiä digitaalisen kaksosen rakentamiseen kiinteistön teknisistä järjestelmistä ja liittää ne kiinteistön käyttäjiin. Digitaalisesta kaksosesta nähdään useita hyötyjä rakennusten ylläpidossa ja käytössä, ja tämä samalla hyödyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä (mm. Aalto), koska se mahdollistaa kehitettyjen sovellusten joustavan siirtämisen kohteesta toiseen. Se toimii myös datan keräysalustana tarjoten pohjan tekoälypohjaisten ratkaisujen kehitykseen
  • Projektin neljäntenä osatavoitteena on tukea sähköisen talotekniikan profiilinnostoa. Projektissa luotava digitaalinen ympäristö on esimerkki opiskelijoille alan tulevaisuudesta ja siitä millaista osaamista alalla tarvitaan.

STEKin vuosittainen rahoitus: 150.000 euroa.

Yhteyshenkilöt

Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori (Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.