Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Älyverkko-oppia energiamurroksen hallintaan

TAMKin Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmaan on luotu keväällä 2025 uuden ja ainutlaatuisen opintosuunnan rakenne: Älykkäät energiajärjestelmät. Opintosuunnalla vastataan energia-alan muuttuneeseen osaamistarpeeseen meneillään olevassa energiamurroksessa.

Tulevaisuuden energiamurroksen osaajaksi

Koulutuksen tavoitteena on tuottaa sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintoon valmistuvia insinöörejä, joilla on kyvykkyys suunnitella, toteuttaa, ottaa käyttöön ja ylläpitää erilaisia energiatehokkuus- ja hiilineutraaliustavoitteita edistäviä energiajärjestelmäratkaisuja. Koulutuksesta valmistuneella on valmiudet toimia puhtaaseen siirtymään liittyvissä investointihankkeissa.

Hanke kehittää ja toteuttaa koulutukselle alan nykyisiä ja ennakoivia työelämätarpeita palvelevat oppimisaineistot ja -tehtävät, sekä koulutuksen toteuttamistavat ja oppimismenetelmät.

Tuloksia eri tarpeisiin

Merkityksellisimmät tulokset muodostuvat hankkeessa tuotettuina uusien opintojaksojen toteuttamisessa hyödynnettävinä sisältöinä, aineistoina ja oppimistehtävinä. Hankkeen tuloksia on siten mahdollista hyödyntää laajasti ja kansallisesti, sekä skaalata eri koulutusasteiden tarpeisiin. Hankkeessa toteutettavat toimet ja niiden tulokset mahdollistavat alalle kasvavien asiantuntijoiden taitojen kohdentumisen osaamisiin, joita tarvitaan jo nyt mutta erityisesti tulevaisuudessa.

TAMKin Älykkäät energiajärjestelmät -opintosuunnan määrittelyprosessiin osallistuneet tahot toimivat myös Älyverkko-oppia -hankkeen sidosryhminä. Hankkeen toimenpiteisiin osallistettavia tahoja ovat siten muun muassa Energiateollisuus ry, Suomen Uusiutuvat ry, Tredu, TAKK, VAMK, OAMK, Tampereen yliopisto, VTT:n Älykkäät sähköverkot ja energiajärjestelmät -tutkimusryhmä sekä Tampereen yliopiston Älykkäät sähköenergiajärjestelmät -tutkimusryhmä.

Hanke kestää elokuusta 2025 toukokuuhun 2027.

Yhteyshenkilö: Heikki Yli-Rämi
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Innovaatiokoulutusta Oulun seudun sähkö- ja energia-alalle

Sähkö- ja energia-alan innovaatiokoulutuksen keihäänkärki eli SEIK-hanke sai positiivisen rahoituspäätöksen STEKiltä. Hanke keskittyy sähkö- ja energia-alan innovaatiokoulutuksen kehittämiseen Oulun seudulla, oppilaitoksia, opiskelijoita ja yrityksiä yhdistämällä.

Suomeen ja Pohjois-Suomeen on kohdistumassa merkittäviä teollisia investointeja sähkö- ja energia-aloille, etenkin vetytalouteen. Alueelle kehittyvä liiketoimintaekosysteemi vedyn tuottamiseen, jakeluun ja kulutukseen tarvitsee tuekseen tutkimusta, kehittämistä, koulutusta ja innovaatioita. Systeemisessä muutoksessa on oltava mukana toimijoita monella tasolla, ja käyttäjälähtöinen tulokulma on tärkeä muutosten läpivientiin. SEIK-hankkeessa syntyy konkreettisia tuloksia, jotka tukevat sähkö- ja energia-alan innovaatiokoulutusta ja vetytalouden kehittämistä.

Hanke on suunniteltu yhteistyössä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) kanssa, ja sitä varten on selvitetty sähkö- ja energia-alan, etenkin vetyekosysteemin innovaatiokehittämisen tarpeita. SEIK-hanke toteutetaan valjastamalla Oulun yliopiston Tuotantotalouden tutkimusyksikön monialainen ja projektimuotoinen IPIC-maisteriohjelma kouluttamaan kansainvälisiä ja muiden tieteenalojen opiskelijoita ratkaisemaan puhtaiden energiamuotojen käyttöönoton haasteita. Hanke tukee eri alojen opiskelijoiden sekä sähkö- ja energia-alan yritysten innovaatio-osaamisen kehittämistä.

Innovaatioprojekti pilottina


SEIK-hanke pyrkii tarjoamaan perinteisen yritysten ja yliopistojen tutkimusyhteistyön lisäksi konkreettista, pitkäjänteistä ja kunnianhimoista koulutus- ja kehitysyhteistyötä. Hankkeessa pilotoidaan koko akateemisen vuoden mittainen vetytalouden innovaatioprojekti, jonka tavoitteena on tehdä pilotista jatkuvaa toimintaa IPIC-maisteriohjelmaan vaihtuvilla sähkö- ja energia-alan teemoilla.

Toinen tunnistettu ongelma, jota hankkeessa ratkotaan, on se että nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä viimeisin alan tieto siirtyy hyvin hitaasti korkeakoulujen opetussisällöiksi. Nopeassa muutoksessa olevat toimialat, kuten sähkö- ja energia-ala, hyötyvät merkittävästi koulutussisällöstä, joissa yritysten soveltava tieto yhdistyy viiveettä tutkimustietoon. Tätä taklataan kytkemällä tutkimusosaaminen mukaan innovaatioprojektiin sekä keräämällä projektin oppeja oppimateriaaliksi innovaatioprojektin teeman hengessä.

Interdisciplinary Product Innovation and Creation eli IPIC – koulutusohjelma on Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan kuuluvan tuotantotalouden tutkimusyksikön uusi, syksyllä 2025 käynnistyvä kansainvälinen monialaisen innovaatio- ja tuotekehittämisen maisteriohjelma.

Yhteyshenkilö Nina Jackson
Kari-Pekka Heikkinen

Oulun yliopisto, Tuotantotalouden tutkimusyksikkö

Hankkeen kesto 1.6. 2025 – 31.5.2026

Energiajärjestelmän sähköistäminen kaupungeissa ECADEC

Hiilidioksidipäästöjen alentaminen kaupungeissa edellyttää laajaa energiajärjestelmän sähköistymistä, joustojen hyödyntämistä ja energiansäästöä. Tämä koskee niin energiajärjestelmiä, rakentamista kuin liikennettä.

Tampereen yliopiston vetämässä laajassa Energy community as a driver of electrified city (ECADEC) – hankkeessa peruslähtökohtana on oletus, että energiamurroksen toteuttaminen edellyttää uudenlaista verkottunutta liiketoimintaa sektori-integraation kaikkien yritys- ja asiakasosapuolten välillä.

Kokonaistarkastelu tuo synergiaetuja

Sähköistyminen luo uusia haasteita kansallisella, alueellisella ja yksilöiden tasolla, ja siksi kokonaisjärjestelmä olisi suunniteltava ja hallittava uudenlaisilla ratkaisuilla, malleilla ja prosesseilla. Hankkeessa tutkitaankin, kuinka energiayhteisö ja sektori-integraatio muuttavat kaupungin energiajärjestelmää, infrastruktuuria ja sen organisointia.

Organisoimalla energiajärjestelmä kokonaisuutena voidaan saavuttaa synergiaetuja, jotka alentavat hiilidioksidipäästöjä vaarantamatta liiketoimintaa. Tavoitteena on löytää keinot, joilla hiilidioksidipäästöihin voidaan kokonaisuuden kannalta vaikuttaa tehokkaimmin ja kuinka kansalaiset saadaan osallistumaan prosessiin ja osaksi hiilineutraalin siirtymän saavuttamista.

Ratkaisua haetaan kokonaiskonseptista

Projektin tuotoksena syntyy kokonaiskonsepti energiayhteisöjen ja muiden toimijoiden vuorovaikutuksesta kaupunkien hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi. Tämä sisältää mekanismit energiayhteisön synnyttämiseksi ja organisoimiseksi, niiden suunnittelemiseksi ja hallitsemiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Energy community as a driver of electrified city (ECADEC) muita toteuttajatahoja ovat TAMK, Tampereen Ammattikorkeakoulu ja VTT.

Projektia rahoittavat STEKin ohella myös Business Finland, Lempäälän Lämpö, Tampereen Sähkölaitos, IGL Technologies, Sähkötutkimuspooli, Porin Energia, Elenia, Paikallisvoima, Siemens, ABB, Trimble ja Suomen Yliopistokiinteistöt.

Yhteyshenkilö: Sami Repo, Tampereen Yliopisto
Hankkeen kesto: 2023 – 2026

AURISKI PALOSYY –Yhtenäinen tutkintamalli aurinkosähkö-järjestelmien palonsyyntutkintaan ja asennusten paloriskin vähentäminen

Hankkeen päätavoitteena on parantaa aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta kehittämällä systemaattinen ja yhdenmukainen palonsyyntutkintamalli. Tämä malli mahdollistaa tehokkaan ja vertailukelpoisen analyysin palotapausten syistä, auttaen erityisesti tunnistamaan asennusvirheistä johtuvia turvallisuusriskejä. Tavoitteena on edistää aurinkosähköjärjestelmien turvallisuutta ja luotettavuutta sekä tukea sähköturvallisuusstandardien ja ohjeistusten kehittämistä, jotta alan asennus- ja ylläpitokäytännöt vastaisivat entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita.

Hankkeen tuloksena syntyy palonsyyntutkintamalli, loppuraportti, koulutusaineistoja sekä käytännön suosituksia standardien ja aurinkosähköasennusten kehittämiseen. Tulokset julkaistaan avoimesti ja viestitään laajasti keskeisille kohderyhmille, kuten sähkö- ja talotekniikka-alan ammattilaisille, oppilaitoksille, viranomaisille, vakuutusyhtiöille sekä järjestöille. Näin varmistetaan, että hankkeen vaikutukset ulottuvat alan käytäntöihin, ohjaukseen ja koulutukseen.

Pitkällä aikavälillä hankkeen odotetaan vähentävän aurinkosähköjärjestelmiin liittyviä paloriskejä ja parantavan järjestelmien turvallisuutta ja luotettavuutta. Tämä edistää sekä alan ammattilaisten osaamista että yleistä luottamusta aurinkosähköteknologian käyttöön.

Hankkeen perustiedot

Hankkeen päätavoite on tutkia aurinkosähköjärjestelmällä varustettujen rakennusten palonsyitä ja kehittää aurinkosähköjärjestelmien palonsyyntutkintamalli ja sitä kautta aurinkosähköasennusten paloturvallisuutta edistävää ohjeistusta ja sääntelyä. Hankeryhmän muodostavat Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun tutkijat. Projektiryhmällä on vahva osaaminen aihealueesta, he ovat osallistuneet viimeisen 10 vuoden aikana yli 20 aiheen tutkimus- tai kehittämishankkeeseen.

Tausta

Aurinkosähköjärjestelmien suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina energiamarkkinoiden muutosten ja energiapoliittisten linjausten myötä. Esi-merkiksi EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) ja REPowerEU-suunnitelma tukevat sekä vanhojen rakennusten energiaremontteja että uusien rakennusten varustamista aurinkopaneeleilla. Suomessa vuonna 2025 voimaan astuva rakentamislaki painottaa vähähiilistä rakentamista ja energiatehokkuutta, mikä lisää entisestään aurinkosähköjärjestelmien kysyntää (EPBD 2024, valtioneuvosto 2023). Tämä kehitys on lisännyt aurinkosähköjärjestelmien kysyntää, mutta samalla korostanut turvallisuusriskien hallinnan ja standardien noudat-tamisen tärkeyttä.

Aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta ja käyttäytymistä on tutkittu myös Euroopassa, mikä korostaa haasteiden maailmanlaajuista luonnetta. Esimer-kiksi Alankomaissa vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että noin 20 prosentissa aurinkosähköjärjestelmillä varustettujen rakennusten sähköpaloista järjestelmä oli syynä paloon. Monissa tapauksissa ei kuitenkaan ollut riittävästi tietoa, jotta aurinkosähköjärjestelmän vaikutuksesta paloon olisi voitu tehdä selkeitä johtopäätöksiä. Tutkimus korosti, että tekniset ja asennusvirheet voivat merkittävästi lisätä paloriskiä ja että standardien noudattaminen ja laadukkaat asennuskäytännöt ovat olennaisia ongelmien ehkäisemisessä. Lisäksi voidaan päätellä, että puutteellinen raportointi vaikeuttaa merkittävästi palo- ja sähköturvallisuuden puutteiden, riskien ja kehitystarpeiden arviointia. (TNO 2024).

AURISKI-hankkeen alustavien tulosten mukaan asennusten dokumentaati-ossa ja tarkastusmenettelyissä on merkittäviä parannustarpeita, mikä korostaa standardienmukaisten käytäntöjen tärkeyttä. Sähköurakoitsijat vastaavat aurinkosähköjärjestelmien sähkö- ja paloturvallisesta asennuksesta, mutta riskit kasvavat järjestelmien ikääntyessä erityisesti puutteellisesti suojattujen tai kiinnitettyjen komponenttien vuoksi. Laadukas käyttöönottotarkastus ja dokumentointi ovat keskeisiä turvallisuuden varmistamisessa (SAMK & TAMK 2024). Tukesin mukaan myös pelastustoimen suositusten noudattaminen on olennainen osa asennustyötä (Tukes 2023).

Projektipäälliköt

Marko Ylinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Teknologia ja merenkulku, +358 44 710 3304, marko.ylinen@samk.fi

Juho Ylipaino, Tampereen ammattikorkeakoulu, Rakennettu ympäristö ja biotalous, +358 50 566 6877, juho.ylipaino@tuni.fi 

              

Built Environment Energy Ecosystem -hanke

Energia-ala on voimakkaassa murroksessa, ja rakennettu ympäristö on avainasemassa siirryttäessä kohti hiilineutraalia ja kustannustehokasta energiajärjestelmää. Suomessa on valtava potentiaali kehittää hajautettuja, joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja, mutta toimijat ovat hajallaan ja skaalautuvien innovaatioiden kehittäminen on hidasta.

Tavoite: Avoin ekosysteemi energiamurroksen tueksi

Selvityshankkeen tavoitteena on rakentaa kansallisesti kattava Built Environment Energy -ekosysteemi, joka yhdistää uudella tavalla kiinteistöalan, energiasektorin, tutkimuksen ja kasvuyritykset. Ekosysteemi edistää energiamurrosta ja luo uusia mahdollisuuksia yhteiskehitykselle ja liiketoiminnalle.

Ekosysteemin avulla kehitetään hajautettuja energiaratkaisuja kiinteistö- ja korttelitasolle sekä parannetaan energiaverkkojen ja kiinteistöjen yhteensopivuutta uusilla teknologioilla, kuten kysyntäjoustolla ja varastoinnilla. Lisäksi ekosysteemi mahdollistaa erilaisten innovaatioiden skaalautumisen kansallisesti ja kansainvälisesti ja vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

Toteuttajat ja verkosto

Built Environment Energy Ecosystem -selvityshanketta toteutetaan laajassa yhteistyössä KIRAHubin, Raklin, Rakennustietosäätiö RTS:n sekä Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities -ohjelmien kanssa. KIRAHub toimii hankkeen keskiössä yhdistäen rakennetun ympäristön innovaatioverkostoa, johon kuuluu alan järjestöjä, yrityksiä ja julkisia toimijoita

Selvityshankkeen eteneminen

Hanke etenee vaiheittain, alkaen ekosysteemin yhteisen vision ja kehitystiekartan laatimisella. Tavoitteena on määritellä, millainen ekosysteemi parhaiten tukisi energiamurrosta ja millä yhteistyömalleilla tämä voidaan toteuttaa. Samalla tunnistetaan ensimmäiset konkreettiset hankkeet, joilla voidaan nopeuttaa uusien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Tämän jälkeen laajennetaan ja aktivoidaan toimijaverkostoa, joka koostuu muun muassa kiinteistönomistajista, energiayhtiöistä, suunnittelutoimistoista, teknologiatoimittajista, tutkimuslaitoksista ja kasvuyrityksistä. Verkoston pohjalta rakennetaan toimintamalli, joka mahdollistaa tehokkaan yhteistyön ja yhteishankkeiden valmistelun.

Osana hanketta kerätään myös kattavasti markkinatietoa hajautetun energian, kysyntäjouston ja varastoinnin nykytilasta ja taloudellisista mahdollisuuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään myös siihen, miten regulaatiot ja standardit vaikuttavat uusien ratkaisujen käyttöönottoon.

Lopuksi suunnitellaan ensimmäiset pilottihankkeet ja yhteiskehityskokeilut, joissa voidaan testata ekosysteemin toimivuutta käytännössä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi korttelikohtaiset energiaratkaisut sekä rakennusten osallistuminen reservimarkkinoihin tai energiajoustoon liittyviin kokeiluihin. Tämän rinnalla kartoitetaan potentiaaliset kokeilualustat (mm. Kaupungit ja kiinteistönomistajat) ja rahoitusmahdollisuudet, kuten Business Finlandin ohjelmat ja EU:n hankerahoitukset.

Lyhyellä aikavälillä Ekosysteemille luodaan toimintamalli ja kehitystiekartta. Lisäksi ensimmäiset pilottihankkeet saadaan valmiiksi käynnistykseen. Samalla kerätään laaja ja aktiivinen verkosto eri alojen toimijoita yhteen.Pitkän aikavälin tavoitteena uudella ekosysteemillä on tehdä Suomesta edelläkävijä joustavissa energiaratkaisuissa sekä saada aikaan uusia vientimahdollisuuksia suomalaisille teknologiayrityksille. Lisäksi ekosysteemi luo kestävämpiä ja kustannustehokkaampia ratkaisuja kiinteistönomistajille ja energiayhtiöille. Kaikki toiminta ohjaa myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Aikataulu

  • 3-4/2025: Hankkeen käynnistys, verkoston aktivointi.
  • 5–6/2025: Työpajat ja yhteiskehityksen suunnittelu.
  • 8/2025: Kehitystiekartta ja pilotit valmiina

Liity mukaan ekosysteemiin!

Mukaan linkistä alla

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä jatkaa kaudella 2019-2024 toteutettua kiinteistöjen älykkään, hyvinvointia tuottavan sähkökäytön edistämistä mahdollistamalla kiinteistöjen tuottaman datan hyödyntämistä oppimistoiminnassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Tulevalla kaudella toimialuetta laajennetaan energiayhteisö- ja korttelitasolle ja syvennetään tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen puitteissa kehitetään sertifioitua Myllypuro Smart Campusta monipuoliseksi oppimis- ja TKI-alustaksi ja laajennetaan kiinteistöjen älykkään sähkönkäytön ekosysteemiä. Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan teemaan kytkeytyvillä erillisrahoitteisissa koulutus- ja TKI-hankkeilla sekä kaikille koulutusasteille suunnattavilla oppimisratkaisuilla ja toiminnan laajalla näkyvyydellä.

Tutkimukselliset tavoitteet

Hankkeen tutkimusosa-alueella on neljä osatavoitetta, joiden kautta pyritään kehittämään kiinteistöjen älykkäitä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.

  • Ensimmäisenä osatavoitteena on kehittää talotekniikan ja talojen käyttöliittymien skaalautuvia ratkaisuja, jotka parantavat talojen käytettävyyttä, energiankulutusta ja viihtyvyyttä.
  • Toisena osatavoitteena on tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisiä raportteja ja kehittää uusia teollisia ratkaisuja.
  • Projektin kolmantena osatavoitteena on selvittää kustannustehokkaita menetelmiä digitaalisen kaksosen rakentamiseen kiinteistön teknisistä järjestelmistä ja liittää ne kiinteistön käyttäjiin. Digitaalisesta kaksosesta nähdään useita hyötyjä rakennusten ylläpidossa ja käytössä, ja tämä samalla hyödyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä (mm. Aalto), koska se mahdollistaa kehitettyjen sovellusten joustavan siirtämisen kohteesta toiseen. Se toimii myös datan keräysalustana tarjoten pohjan tekoälypohjaisten ratkaisujen kehitykseen
  • Projektin neljäntenä osatavoitteena on tukea sähköisen talotekniikan profiilinnostoa. Projektissa luotava digitaalinen ympäristö on esimerkki opiskelijoille alan tulevaisuudesta ja siitä millaista osaamista alalla tarvitaan.

STEKin vuosittainen rahoitus: 150.000 euroa.

Yhteyshenkilöt

Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori (Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.

Kiinteiden akkujärjestelmien yleistymisen huomioivat sähköverkon mitoitusperiaatteet

Vihreä siirtymä vaikuttaa sähköenergiajärjestelmään merkittävästi. Suomeen on viime vuosina asennettu merkittävä määrä tuuli- ja aurinkoenergiaa, minkä seurauksena sähköjärjestelmän tuotannosta on tullut yhä riippuvaisempaa sääoloista. Tuotannon ja kulutuksen tulee olla jokaisena hetkenä tasapainossa, jotta sähköenergiajärjestelmässä säilyy tavoitetaajuus.

Akkujärjestelmien laskeva hintakehitys ja sähkömarkkinan korkea hintavolatiliteetti ovat parantaneet akkujärjestelmien kannattavuutta, minkä seurauksena akkujärjestelmien liittäminen verkkoon on tullut kiinnostavaksi investointikohteeksi. Jakeluverkkoihin on tahdottu liittää jopa MW-kokoluokan akkujärjestelmiä. Sähkönjakeluverkkoja ei ole kuitenkaan lähtökohtaisesti suunniteltu tällaiselle kaksisuuntaiselle kuormitukselle, joten nämä voivat aiheuttaa haasteita sähkönjakeluverkolle.

Akkujärjestelmä mahdollistaa sähkönkäyttäjän kuormitusprofiilin muuttamisen muuttamatta kulutuskäyttäytymistä. Akkujärjestelmä voi olla sähköliittymien tyypilliseen kokoon nähden suuritehoinen sähkölaite, jonka kuormitusprofiili on täysin riippuvainen sillä suoritettavasta ohjauksesta. Sähkönjakeluverkot on tyypillisesti suunniteltu siten, että asiakkaiden kulutukselle on oletettu risteilyä, eli eri asiakkaiden suurimmat sähkönkulutukset ajoittuvat eri ajankohtiin. Akkujen tapauksessa eri asiakkaiden välistä kuormien risteilyä ei välttämättä tapahdu, koska akkuja voidaan ohjata yhtäaikaisen signaalin, kuten sähkömarkkinan spot-hinnan tai sähköjärjestelmän taajuuden, perusteella. Tämän seurauksena sähköverkon kuormittuminen voi muuttua merkittävästi aiemmin totutusta.

Tutkimusprojektin keskeisimpänä tavoitteena on selvittää, minkälaisia vaikutuksia asiakkaiden akkuvarastojen yleistymisellä on sähkönjakeluverkon kuormittumiseen erilaisilla akkujen yleistymisasteilla, mitoitustehoilla ja erilaisilla operointitavoilla.

Yhteyshenkilö Jouni Haapaniemi, LUT
Hankkeen kesto: 31.5.2025 – 30.9.2026

Energia-alan kansainvälinen yritysharjoittelu

Nykyinen maailmantilanne, kasvava väestömäärä ja luonnon biodiversiteettikato ohjaavat ihmiskunnan hakemaan kestävämpiä ratkaisuja planeettamme elinkyvyn säilyttämiseksi. Vihreän siirtymän toteutumisessa korkeakouluilla on merkittävä rooli. Opiskelijoiden kouluttaminen laaja-alaisiksi kestävän kehityksen asiantuntijoiksi pohjautuu tiiviiseen yhteistyöhön sidosryhmien, erityisesti teollisuuden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on lähettää Oulun yliopiston opiskelijoita työharjoitteluun Japaniin kesällä 2025 kansainvälisen yrityskokemuksen saamiseksi ja työelämäyhteistyön vahvistamiseksi. Harjoitteluiden teemat liittyvät rakennus- ja energia-alaan. Ne perustuvat Oulun yliopiston tiedekunnista sekä isäntäyritys Shimizu Corporationilta kerättyihin tarpeisiin.

Taustalla on yhteistyösopimus maailman johtavan, japanilaisen Shimizu Corporation -yrityksen kanssa, joka valmistaa älykkäitä ja energiatehokkaita rakennuksia ja kehittää niiden tietojärjestelmiä. Shimizun huippuosaaminen datan hyödyntämisessä ja älykkäässä rakennusautomaatiossa luo runsaasti energiansäästöpotentiaalia, mikä tarjoaa useita oppimis- ja yhteistyömahdollisuuksia myös korkeakouluille.

Oulun yliopisto on pohjoinen, kansainvälinen tiedeyliopisto, joka tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja ratkaisuja kestävämmän, älykkäämmän ja inhimillisemmän maailman rakentamiseksi. Oulun yliopisto tekee monipuolista yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa vastatakseen muuttuviin tieto- ja työelämävaatimuksiin sekä edistääkseen yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä.

Yhteyshenkilö:
Anu Sirviö
asiakkuuspäällikkö
Oulun yliopisto

Researchers Thuzar Win Shwe, Filip Fedorik, Oluyemi Toyinbo

International internships in the energy sector

The current global situation, a growing population and increasing loss of biodiversity, set pressures for a humanity to find more sustainable solutions in order to maintain the viability of the planet. Higher education institutions are seen to have an important role in advancing information share and promoting the implementation of green transition. Sustainability courses offered alongside to main subject studies, produce skilled graduates who have wide scale view on their own fields. In education it is essential to have close cooperation and communication with stakeholders, particularly industry partners – future employers of the engineering students – to be able to develop timely content in degree studies.

The aim of the project is to give students experience in international business and working life by arranging summertime internships in Japan. The topics of the internship are related to the construction and energy sectors, and they are based on the needs collected from the faculties of the University of Oulu and the host company Shimizu Corporation.

In the background is a cooperation agreement between the University of Oulu and Shimizu Corporation, a Japanese company that is a world leader in smart and energy-efficient buildings and building information systems. Shimizu´s excellence in data exploitation and intelligent building automation creates a vast energy saving potential and offers many learning and collaboration opportunities also for universities.

The University of Oulu is a northern, international science university, producing new scientific knowledge and solutions to build a more sustainable, intelligent and humane world. The University of Oulu collaborates with partners to meet the changing demands of work life and to promote the well-being and competitiveness of society.

Miltä kilowattitunti näyttää?

Energia ja sähkö ovat vaikeasti hahmotettavia asioita, jotka vaativat selkeää esittämistä lapsille ja nuorille. Oulun kaupungin koordinoimassa ”Miltä kilowattitunti näyttää?” -projektissa havainnollistetaan ja visualisoidaan energiantuotantoa ja -kulutusta sekä niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Projekti keskittyy myös kestävyyteen ja tulevaisuuden työelämän näkymiin. 

Projektin tavoitteet

  • Monialainen lähestyminen energiaan kestävyys-, STEAM-pedagogiikan ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmista.
  • STEAM-pedagogiikka yhdistää tieteen, teknologian, insinööritaidon, taiteen ja matematiikan oppimisen, edistäen oppijoiden itseohjautuvuutta, vuorovaikutustaitoja ja kriittistä ajattelua. Tavoitteena on kasvattaa sinnikkäitä, vastuuntuntoisia, yhteistyökykyisiä ja rohkeita ongelmanratkaisijoita, ja oppijat osallistuvat aktiivisesti oppimiskokonaisuuksien rakentamiseen 
  • Oppilaiden innostuksen lisääminen energia-alaa ja siihen liittyvää opiskelua kohtaan. 
  • Oppimisympäristöjen kehittäminen energiateemoille. 
  • Kestävän tulevaisuuden opinvirran, luontosuhteen, kiertotalouden ja ilmasto-osaamisen integroiminen opetukseen. 

Projektin toimenpiteet

  • Kehittäjäopettajan ja -koordinaattorin rekrytointi rakentamaan kokonaisuutta. 
  • Opetushenkilöstön täydennyskoulutus ja työpajojen järjestäminen. 
  • Verkoston luominen eri hallintokuntien toimijoiden kanssa strategisten asiakirjojen toteuttamiseksi koulumaailmassa. 
  • Energiankulutustietojen visualisointi ja pedagoginen hyödyntäminen. 
  • Asiantuntija-avun tarjoaminen tutkimuksellisten oppimisprojektien suunnitteluun ja toteutukseen kouluissa. 

      Projektin kohderyhminä ovat erityisesti yläkoulujen oppilaat ja opettajat, mutta myös toisen asteen oppilaitokset voivat tulla mukaan myöhemmin. 

      Hanketta koordinoi Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut.
      Hankkeessa on kumppaneina myös Tekniikan museo, Oulun seudun ympäristötoimi ja Oulun energia, Oulun yliopisto, Kiertokaari, OAMK, BusinessOulu sekä Oulun Tilapalvelut.
      Yhteyshenkilö: Jussi Tomberg

      Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet

      ”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projektilla pyritään vastaamaan erityistarpeisiin ja osaamiseen, joita lisääntyvä regulaatio tuo rakentamiseen ja talotekniikka-alalle.

      EU:n ilmastotavoitteet ja talotekniikan merkitys

      EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Rakennukset aiheuttavat yli 30 % kasvihuonepäästöistä ja 40 % energiankulutuksesta, joten talotekniikalla on keskeinen rooli hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamisessa. Ala kehittyy nopeasti energiamurroksen myötä.

      Talotekniikka 2030 -hankkeen loppuraportin mukaan EU-regulaation energiatoimenpiteiden vaikutus talotekniikkaan Suomessa on arvioitu olevan noin 5,6 miljardia euroa. Jos toimenpiteet alkavat vuonna 2026, markkinavaikutus on noin 630 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilötyövuosien tarve on noin 85 000, mikä edellyttää uusia osaamistarpeita keskittyen teknologioihin, liiketoimintamalleihin ja taloteknisten järjestelmien hallintaan.

      Talotekniikka-alan tulevaisuus ja osaamistarpeet

      Talotekniikka-alaa uhkaa osaajapula, kun asiantuntijat eläköityvät eikä uusia kouluteta riittävästi. Suomessa talotekniikkaa ei voi opiskella pää- tai sivuaineena yliopistotasolla, joten yliopistotason koulutuksen käynnistäminen on välttämätöntä. Tampereen yliopisto käynnistää syksyllä 2025 uuden talotekniikka painotteisen rakennustekniikan diplomi-insinöörin opinto-ohjelman. DI-ohjelma nojaa aluksi rakentamistalouden syventäviin opintoihin, mutta jatkossa koulutusta täytyy kuitenkin kehittää palvelemaan enemmän talotekniikan tulevaisuuden tarpeita.

      Tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan koulutus

      ”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektin tavoitteena on kehittää syksyllä 2027 alkavan rakennustekniikan DI-ohjelman talotekniikan opintosuunnan sisältö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Projekti käynnistyy kirjallisuus- ja kyselytutkimuksella talotekniikka-alan osaamistarpeista. Työpajatyöskentelyä hyödynnetään alan asiantuntijoiden kesken, ja projektissa järjestetään seminaareja sekä luodaan väliraportteja kurssien laadinnan tueksi.

      Projektin aikana seurataan myös nykyistä maisteriohjelmaa ja kehitetään opintojen sisältöä vastaamaan paremmin osaamistarpeita. Tuloksena syntyy ajantasainen ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava talotekniikan opintosuunnitelma, joka käynnistetään syksyllä 2027. Tämä tukee alan kehittymistä ja varmistaa osaajien riittävyyden, edistäen EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vahvistaen Suomen asemaa talotekniikan edelläkävijänä.

      Yhteyshenkilö: Industry Professor Piia Sormunen
      Rakennetun ympäristön tiedekunta
      Rakennustekniikka
      Tampereen Yliopisto