Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Myllypuron älykampuksella luodaan uuden ajan osaajia

Ihmisiä tutkimassa rakennuksen pienoismallia.

STEK jakaa rahoittamansa hankkeet kolmeen koriin, jotka ovat alan koulutuksen ja opetuksen kehittäminen, TKI-hankkeet sekä muut hankkeet. Metropolian laajassa yhteistyössä rahoitusta on kohdistettu erityisesti ensimmäiseen koriin vahvistamaan talotekniikan ja rakennusautomaation opetusta ja osaamista. Hyvä esimerkki yhteistyöstä on Metropolia Älykampus.

Vuonna 2020 käynnistettiin STEKin ja Metropolian viisivuotinen yhteistyöhanke Kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallinta, hyödyntäminen ja siirtovaikutukset. Siinä kehitetään ja ylläpidetään täyden mittakaavan kiinteistöön sijoittuvaa sekä talo- ja sähkötekniikan että rakennusautomaation oppimisympäristöä, Myllypuro Älykampusta.

Dataa olosuhdehallinnan ja energiaratkaisujen käyttöön  

Hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuja, mm. smart grid -kysyntäjoustoa kiinteistötasolla sekä palveluita ja tekoälyratkaisuja olosuhteiden hallintaan. Projektissa rakennettiin moderni tutkimus- ja oppimisympäristö, joka soveltuu sekä huonetilojen että muun rakennetun ympäristön tutkimukseen ja opetukseen.

Hankkeen tulokset antavat valmiuksia kehittää Metropolian etäopetusta jatkossa mm. aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Jo hankkeen aikana on kyetty siirtämään sen keskeiset tulokset ja toimintatavat käytäntöön. Niitä on viety osaksi kiinteistö- ja rakennusalan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opintoja ja tuotettu niihin uusia opetussisältöjä.

Kysyimme Metropolian teknologiapäällikkö Harri Hahkalalta, mitä monivuotinen hanke on tarjonnut koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen käytännön tasolla. Hän kertoi, että opiskelijat ja opiskelijaryhmät ovat saaneet ainutlaatuiset mahdollisuudet projekteihin, aineiston keruuseen ja harjoitustöihin.

– Kyse ei ole vain kattavasta kiinteistöä koskevasta datasta, vaan myös mihin kaikkeen sitä voidaan käyttää. Toiminta yltää aina Helsingin kaupungin ja yritysten kanssa tehtävään innovaatio- ja kehitystyöhön asti.

Uudet oppimismenetelmät ja -ympäristöt ahkerassa käytössä

Esimerkkinä Hahkala mainitsee kampuksen kiinteistöä koskeva sijaintitäsmällisen sääennusteen, jota tekoäly on opetettu tuottamaan yleisten sääasemien tietojen pohjalta. Näin kiinteistöä voidaan ohjata ennakoivasti, mikä säästää energiaa sekä parantaa olosuhteita ja rakennuksen käyttäjien hyvinvointia.

– Opiskelijat pääsevät hyödyntämään uusinta tietoa ja saavat parhaat valmiudet viedä osaamista yrityksiin valmistuttuaan. Virtuaalisuus ja erilaiset uudet oppimismenetelmät on otettu käyttöön, ja olemme onnistuneet rakentamaan erinomaiset tilat ja infrat tukemaan niitä, hän kertoo.

Esimerkkejä on kolmella tasolla: koko kiinteistön kattava virtuaalinen Living Lab Smart Campus, sisätiloihin rakennettu älykoti SmartLab ja sen virtuaalinen kaksonen sekä virtuaalinen talotekniikanlaboratorio.

Rakennussähkö ja -automaatiotekniikan virtuaalinen laboratorio (RAVi) -hankkeessa kampuksen talotekniikan kojeistoja 3D-mallinnettiin ja tuotettiin siitä virtuaalinen talotekniikanlaboratorio. Siellä oppilaat voivat harjoitella VR-lasit päässä esimerkiksi ilmanvaihtokoneen huoltoa.

– Ratkaisua käytetään jo aihetta opiskelevien opetuksessa Metropoliassa ja Stadin ammatti- ja aikuisopistossa. Hanke tehtiin STEKin erityisrahoituksella ja toteutettiin opiskelijatöinä, Harri Hahkala sanoo.

Metropolian yhteistyömalli perustuu vuoropuheluun yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa, jotta opetusta kyetään suunnittelemaan mahdollisimman osuvasti työelämän tarpeisiin. Näin saadaan myös STEKin rahoitukselle maksimaalinen vaikuttavuus, mikä kantautuu valmistuneiden opiskelijoiden mukana työelämään sekä osaamisena että valmiutena työskennellä uusimillakin menetelmillä ja työkaluilla.

Koulutus ja osaamisen kehittäminenTätä rahoitamme

Ratkaisuja sähköverkkoinvestointien hiilijalanjäljen laskemiseen sekä pienentämiseen

HeadPower Oy ja Sähkö- ja Teleurakoitsijat STUL ry ovat julkaisseet tutkimusprojektinsa Sähkönjakeluverkon investointien hiilijalanjälki tulokset. Projektin tavoitteena oli tarjota sähköverkkoalalle kattavaa tietoa investointien päästölähteistä ja päästövähennysmahdollisuuksista sekä kehittää yhtenäinen raportointimalli. Tulokset esiteltiin hankkeen loppuseminaarissa 27.5.2025.

Keskeiset tulokset

  • 0,4 ja 20 kV:n sähköverkkojen EV-yksiköille on määritetty päästökertoimet
    • EV-yksiköiden hiilijalanjälkitaulukko & laskuri
  • Tunnistettu investointien keskeisimmät päästölähteet ja päästövähennysmahdollisuudet malliverkkojen avulla
    • Päästövähennysmahdollisuudet tunnistettiin: hankinnassa, suunnittelussa, rakentamisessa ja dokumentoinnissa, koneiden päästöissä, valmistuksessa, logistiikassa ja kierrätyksessä
  • Toimialalle luotu yhteinen raportointimalli polttoainetietojen ja maamassojen päästöjen keräämiseen.
    • Tehty malliasiakirjat toimialan yritysten käyttöön
  • Kuvattu materiaalitoimittajien ja urakoitsijoiden päästö- ja kierrätysmateriaalitavoitteet kilpailutuksissa ja urakkaohjeissa
    • Luotu suositukset suunnitteluun ja urakointiin

Jatkokehitys

Jokaisen sähköverkkoalan toimijan tulee soveltaa tämän tutkimusprojektin tuloksia ja muodostaa yhdessä kumppaniensa kanssa tavoitteet ja suunnitelmat kohti vähäpäästöisen verkon rakentamista. Seuraavina vaiheina tunnistettiin tarve määritellä päästökertoimet sähköasemille ja siirtoverkoille sekä laskea hiilijalanjälki myöhemmille elinkaaren vaiheille, kuten käyttö ja purku. Tuloksena muodostetut päästökertoimet vaativat tulevaisuudessa jatkuvaa tarkentamista ja päivittämistä.

Tulokset

Projektin lopputuotteina julkaistiin:

Lisätietoja:
HeadPower Oy
Timo Mutila timo.mutila@headpower.fi

Tätä rahoitamme

Standardointi avaa innovaatioille tietä menestykseen

Sähköalan standardointi ei kahlitse luovuutta tai rajoita innovaatioita – päinvastoin, se edistää niitä varmistamalla yhteensopivuuden, turvallisuuden ja skaalautuvuuden. Käytännössä työ on sähköteknisten tuotteiden, järjestelmien ja toimintatapojen yhtenäistämistä ja määrittelyä.

Olemassa olevien standardien hyödyntäminen tuotekehityksessä lienee kaikille toimijoille itsestään selvää. Kun puhutaan innovaatiotoiminnasta, on uusien standardien luominen ja niiden sisältöön vaikuttaminen elinehto. Yritysten, tutkimuslaitosten ja jopa startupien kannattaakin osallistua standardointityöhön. Näin ne voivat itse vaikuttaa markkinoihin ja nopeuttaa omien innovaatioidensa käyttöönottoa.

Asiantuntijat vauhdittavat yhdessä energiamurrosta

– Standardit varmistavat, että uudet teknologiat ja tuotteet ovat yhteensopivia olemassa olevien järjestelmien kanssa. Sähköautojen latauslaitteet ja -järjestelmät ovat osuva esimerkki niiden merkityksestä. Jo varhaisessa vaiheessa yhteisesti sovitut standardit ovat tehneet sähköisen liikenteen kasvun mahdolliseksi, silti tämänkin alueen standardoinnin tarve jatkuu kehityksen edetessä, SESKOn toimitusjohtaja Anna Tanskanen kertoo.

SESKO ry on sähköteknisen alan standardoinnin kansallinen vastuuorganisaatio, jonka jäsenet edustavat kattavasti koko sähköalaa. Sen asiantuntijaryhmissä suomalaiset teknologiaosaajat voivat osallistua standardien laadintaan ja saada ensikäden tietoa tulevista käytännöistä. Seskolaiset ohjaavat työtä, jota he tekevät yhdessä sähköalan kansainvälisen standardointiorganisaatio IEC:n ja vastaavan eurooppalaisen CENELECin asiantuntijoiden kanssa.

– Standardointiin ryhdytään tänään myös strategisilla vaikuttamisen tavoitteilla, toki rinnallaan perinteiset tarkoitusperät kuten järjestelmien yhteensopivuuden varmistaminen, sähköturvallisuuden edistäminen ja kaupan edistäminen. Maailman geopolittinen tila on kannustanut uusiin kilpailuasetelmiin, jolloin uusia keinoja pärjätä ja kilpailla punnitaan ahkerasti, Tanskanen kertoo.

Sähköalan standardointi on myös vahvasti läsnä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Niistä yksi on tavoite 7, puhdas energia ja edulliset, luotettavat ja uudenaikaiset energiapalvelut kaikille.

– Nopeatahtinen energiajärjestelmän uudistaminen on itsessään tuonut paljon päivitettävää sekä uutta standardoitavaa. Lisäksi sähköalan standardoinnin kenttä laajentuu myös horisontaalisesti, alkaen kyberturvallisuudesta aina kvanttiteknologiaan ja jopa aivoliittymiin asti, hän kuvailee.

Standardointi noussut kansainväliseksi kilpailutekijäksi

Tärkeä osa STEKin strategiaa on turvata sähköalan standardoinnin tulevaisuus tukemalla SESKOn toimintaa vuosittaisella avustuksella. Avustuksen juuret löytyvät yhdistysten yhteisestä historiasta. Sähköteknistä standardointia rahoitti aikanaan Sähkötarkastuskeskus ry (SETI), jonka osasto SESKO oli. SETIn toiminnan päättyessä 1995 sen jatkajaksi perustettiin STEK. Tällöin, jo vuonna 1965 yhdistykseksi perustettu SESKO, jatkoi itsenäisenä toimijana.

STEK sai tehtäväkseen muun muassa hallinnoida SETIn jälkeensä jättämää varallisuutta, joka oli alun perin lähtöisin sähköalan järjestöiltä. Voimaan jäi SETIn perustamisen aikainen periaate, jonka mukaan osa sen tuotoista käytetään sähköteknisen standardoinnin tukemiseen. Tämä on luontevaa jatkumoa, sillä SESKOn jäsenet ovat paljolti samoja järjestöjä kuin oli SETIllä, ja nyt osin myös STEKillä.

Erityisen tärkeänä STEK näkee SESKOn vaikutuksen sähköistyvän yhteiskunnan mahdollistajana. Meneillään on pitkäjänteinen työ energiajärjestelmän uudistamiseksi niin, että se on päästötön, turvallinen ja tehokas. Tämä on STEKin mission ytimessä ja edellyttää sähköteknistä standardointia.

SESKO edistää toiminnallaan suomalaisten innovaatioiden pääsyä kansainvälisille markkinoille ja kytkeytyy sitä kautta STEKin rahoituksen vaikuttavuuteen. Lisäksi on huomattu, että standardoinnin merkitys kansallisen ja eurooppalaisen kilpailukyvyn tekijänä on kasvanut ratkaisevasti viime vuosina.

Suomeen onkin päätetty Petteri Orpon hallitusohjelmassa luoda kansallinen standardointistrategia, jolla halutaan varmistaa yritystemme kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. EU:sta eurooppalainen standardointistrategia löytyy jo vuodelta 2022, ja Amerikoissa kriittisiä teknologioita käsittelevä standardointistrategia julkaistiin Washingtonissa vuonna 2023.

STEKin avustus tuo vakautta rahoituspohjaan

Sähköteknisen standardoinnin jatkuvuus tulee varmistaa paitsi merkityksen myös tarpeiden kasvun vuoksi. Sähköistymisen kiihtyvä kehitys on tuonut kokonaan uusia aihepiirejä standardoinnin kohteeksi. Standardoinnin kentällä on siis yhä enemmän tehtävää samaan aikaan, kun sen rahoituspohjassa tapahtuu muutoksia kuten supistuva valtionrahoitus.

– Standardointi vaatii töitä eikä sen tekeminen voi tapahtua vapaaehtoisvoimin. Kyse on jo yhteiskunnan toimivuudenkin kannalta kriittisestä toiminnosta. Myös loppukäyttäjät – me tavalliset kuluttajat – usein unohdamme, että ilman standardeja sähköistetty elämämme menee hankalaksi, sanoo STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu.

– Standardit ovat ikään kuin käyttöjärjestelmät, niitä on pakko olla olemassa ja niitä on kehitettävä jatkuvasti. Tapa maksaa standardien kehittämisestä ja saatavuudesta on muuttunut digitalisaation myötä. Se on haaste, jonka voittamisessa haluamme olla tukena SESKOlle.

Sähkötekniselle standardoinnille tulee siis varmistaa vakaa taloudellinen perusta. STEKille on siksi tärkeää pitää tulevaisuudessakin kiinni periaatteesta tukea SESKOn toimintaa. Lisäksi se palvelee erinomaisella tavalla STEKin päämäärää energiamurroksen vauhdittamisesta sekä rahoituksesta, jolla on vaikuttavuutta.

Tätä rahoitamme

Valmisteluhanke johti onnistuneeseen lopputulokseen ja alueelliseen miljoonahankkeeseen

Vihreän siirtymän edistäminen on yksi Suomen keskeisistä tavoitteista. Ajankohtainen geopoliittinen tilanne motivoi irtautumista fossiilisesta energiasta ja omavaraisuuden kasvattamista. Lisääntynyt investointiaktiivisuus on tervetullutta, mutta samalla tulisi varmistaa, että investointien synnyttämä lisäarvo jää hyödyttämään myös alueen toimijoita ja asukkaita.

Ymmärrys lisäarvon syntymisen mekanismeista on edellytys hankkeiden hyväksyttävyydelle ja alueen menestykselle. Tähän tähtää keväällä käynnistyvä alueellinen Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta – hanke.

Vihreän siirtymän investoinnit osaksi alueen osaamista

Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta -hanke on jatkoa STEKin rahoittamalle Energiatuotanto ja -talous – hankkelle, jossa valmisteltiin Pohjois-Pohjanmaan marraskuussa 2024 päättyneeseen EAKR-hakuun hankesuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma.

– Suomella on erinomaiset mahdolliset edistää siirtymää ja siihen pohjautuvaa teollisuutta, valmisteluhankkeen asiantuntijana toiminut TkT Mari Tuomaala 3E Energy Oy:stä toteaa. – Kasvanut tuulivoimarakentaminen, päästöttömän sähkön käyttöön perustuvat uudet investoinnit ja kaivosteollisuuden lisääntyminen ovat kuitenkin synnyttäneet huolen lisäarvon jäämisestä Suomeen ja paikallisyhteisöihin. Ymmärrys lisäarvon syntymisen mekanismeista olisikin edellytys sille, että Suomea osataan johtaa strategisesti oikeaan suuntaan, Tuomaala muistuttaa.

Yhteistyössä laajan sidosryhmäjoukon kanssa valmisteltu hanke on edennyt myönteisesti EU:n rakennerahoituksen käsittelyssä. Lopullinen rahoituspäätös saataneen huhtikuun aikana. Keskeisenä tavoitteena Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtamassa hankkeessa on varmistaa, että vihreän siirtymän investoinnit juurtuvat alueen ekosysteemeihin arvonlisää ja uutta kasvuliiketoimintaa tuottavalla tavalla.

– Hanke edistää kestävämpää energiatuotantoa ja -taloutta. Globaalien arvoketjujen ja paikallisen yrittäjyyden kytkeminen yhteen on keskeinen keino saavuttaa alueellinen kilpailukyky, työllisyys ja kestävä taloudellinen kasvu. Hankkeen tavoitteena on luoda tietopohja, toimintamalleja ja työkaluja, jotka tukevat vihreän siirtymän arvoketjujen optimointia sekä edistävät alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, professori, instituutin johtaja Matti Muhos kuvaa keväällä 2025 käynnistyvää toimintaa. – Lisäksi luodaan edellytykset toiminnan jatkumiselle ja laajentumiselle, Muhos kertoo.

Yhteistyön merkitys korostuu


STEK rahoittaa sähkö- ja energia-alan uudistamista, energiamurroksen nopeuttamista ja toimia päästöttömän, tehokkaan ja turvallisen energiajärjestelmän aikaansaamiseksi.

– Näimme Oulun yliopiston hankeidean erittäin ajankohtaisena ja vaikuttavuudeltaan potentiaaliselta. Siksi päätimme kesällä 2024 lähteä rahoittamaan valmisteluhanketta, toimitusjohtaja Tapio Koivu kertoo. – Syksyn aikana pääsimme vaikuttamaan suunnitelman sisältöön keskustelujen ja kommenttien myötä. EU-rahoituksesta vastaavan organisaation myönteinen suhtautuminen merkittävään hankkeeseen ilahduttaa. STEKin ja Oulun yliopiston yhteistyö jatkuu, Koivu lisää. 

STEK on sidosryhmien edustajana ja osarahoittajana mukana myös alkavassa EU:n rakennerahoitteisessa Arvonlisää kestävästä liiketoiminnastaa – hankkeessa. – Yhteistyö eri tahojen kanssa ja merkityksellisten keskustelujen käyminen on avain tulevan hankkeen onnistumiseen, Koivu painottaa.

– Sidosryhmiltä projektitiimi saa konkreettisia käytännön esimerkkejä. Koska teema on laajasti eri sidosryhmiä kiinnostava, olisi toivottavaa, että viestintä on aktiivista, vaikka tulokset olisivatkin vielä keskeneräisiä, Tuomaala vinkkaa tuleville projektityöntekijöille.

Tätä rahoitamme

Uusi hanke käynnistyy: Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä 2025–2028

Metropolia Ammattikorkeakoulu on käynnistänyt uuden monivuotisen yhteistyöhankkeen nimeltä Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä, jonka tavoitteena on kehittää ja laajentaa älykkään sähkönkäytön ja talotekniikan osaamista kiinteistöistä korttelitasolle – yhdistäen tekoälyn, digitalisaation ja yhteisöllisen oppimisen mahdollisuudet.

Hanke jatkaa vuosina 2020–2024 toteutetun Kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallinta -hankkeen tuloksia, ja se saa rahoituksensa STEK ry:ltä. Tavoitteena on kehittää Myllypuron Smart Campus entistä monipuolisemmaksi TKI- ja oppimisympäristöksi sekä kehittää uusia ratkaisuja rakennusten käyttöliittymiin, energiatehokkuuteen ja datan hyödyntämiseen yhdessä yritysten ja tutkimusverkostojen kanssa. Smart Building Gold -sertifioitua Myllypuron kampusta kehitetään geneeriseksi rakennusten dataan perustuvien älyratkaisujen TKI- ja oppimisalustaksi. Kampus on jo osoittanut mahdollisuutensa oppimisympäristönä, ja käynnissä olevissa hankkeissa ja tulevissa hankkeissa sen ratkaisuja sovelletaan asumis-, hotelli- ja sairaalaympäristöissä.

Tekoäly, digitaaliset kaksoset ja jatkuva oppiminen keskiössä

Hankkeen painopisteitä ovat tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittäminen sähkö- ja talotekniikkaan, rakennusten digitaaliset kaksoset ja datan visualisointi, teknologian siirto käytäntöön koulutuksen ja oppimisratkaisujen kautta sekä yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja kansainvälisten verkostojen kanssa.

Rakennettava ympäristö mahdollistaa eri tekijöiden, mm. rakennusautomaation ja erilaisten käyttötapojen energiatehokkuuden ja kulutusjouston tutkimisen ja mallintamisen, ja siten rakennuksia ja niiden sähköteknisiä järjestelmiä voidaan käyttää monipuolisesti, luotettavasti, aikariippumattomasti ja turvallisesti. Ympäristö on samalla myös pilottiympäristö laajemmalle sähkölaitteiden tutkimus- ja opetusalustojen digitalisoinnille, joka antaa mahdollisuuden optimoida asetuksia ja kerätä ja mallintaa tietoa reaaliaikaisesti, ja parantaa järjestelmien toimintatehokkuutta, tutkimuskäyttöä ja ennakoida käyttötilanteita yleisesti.

Metropolian älykampusta kehitetään edelleen kohti Smart Building Certificate -platinatasoa, ja sen ympärille rakennetaan laaja kumppanuusverkosto, joka tukee kestävää kiinteistökehitystä ja yhteisöllistä innovaatiotoimintaa.

Vaikuttavuutta koulutukseen ja tutkimukseen

Hankkeen tulokset näkyvät uusina oppimisratkaisuina kaikilla koulutusasteilla. Myllypuron kampus toimii elävänä kokeiluympäristönä, jossa opiskelijat, tutkijat ja yritykset pääsevät kehittämään ja testaamaan ratkaisuja aidoissa olosuhteissa. Tavoitteena on muun muassa lisätä alan vetovoimaa ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Korkeakouluopiskelijoille luodaan TKI-toimintaan kytkettyä ilmiölähtöistä oppimista uusissa koulutusohjelmissa ja opintojaksossa. Älykkään sähkönkäytön sisältöjä tarjotaan mm. täydennyskoulutuksena sekä opin.fi-palvelussa. Lisäksi tuotetaan perusopetukseen ja toiselle asteelle suunnattuja oppimis- ja elämysratkaisuja.

Lisätietoa hankkeesta:

Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori (Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.

Koulutus ja osaamisen kehittäminenTutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

KIRA-alalle pystytetään energiamurrosta tukevaa ekosysteemiä

Rakennetun ympäristön yleishyödyllinen innovaatioekosysteemi KIRAHub käynnistää STEKin rahoituksella valmisteluhankkeen energiamurrosta tukevan ekosysteemin luomiseen. Ekosysteemin on tarkoitus tulevaisuudessa  yhdistää rakennettu ympäristö, energiasektori, tutkimus ja kasvuyritykset.  

Valmisteluhanketta vetää KIRAHub, ja mukana ovat myös Rakli ja Rakennustietosäätiö RTS. Hankkeen kautta synnytettävän ekosysteemin on tarkoitus lähteä myös valmistelemaan uusia hankeaihioita Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities –ohjelmiin.

Energia-ala on murroksessa, ja rakennettu ympäristö on keskeinen osa kestävää energiantuotantoa ja -kulutusta. Suomessa on potentiaalia kehittää hajautettuja, joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja, jotka tukevat sekä kansallisia että kansainvälisiä tavoitteita hiilineutraaliudesta ja kustannustehokkaasta energiankäytöstä. Nykytilanteessa toimijat ovat hajallaan, ja skaalautuvien ratkaisujen kehittäminen on hidasta. Tämän vuoksi tarvitaan avoin ekosysteemi, joka yhdistää eri sidosryhmät ja mahdollistaa uudet yhteistyöhankkeet.

Ekosysteemi hyödyttää laajasti alan toimijoita

KIRAHubin valmisteluhankkeelle ekosysteemin ylösajamiseksi myönnettiin STEKin TKI-rahoitusta. Built Environment Energy Ecosystem -valmisteluhankkeen tavoitteena on luoda avoin ja kansallisesti kattava ekosysteemi, joka yhdistää rakennetun ympäristön, energiasektorin, tutkimuksen ja kasvuyritykset uudella tavalla. Ekosysteemin avulla voidaan edistää energiamurrosta kehittämällä hajautettuja ratkaisuja kiinteistöihin ja korttelitason energiajärjestelmiin, parantaa kiinteistöjen ja energiaverkkojen yhteensopivuutta uusilla teknologioilla, kuten kysyntäjoustolla, varastoinnilla ja älykkäällä ohjauksella, sekä mahdollistaa teknologioiden ja liiketoimintamallien skaalautuminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.  

Ekosysteemistä hyötyisivät kiinteistönomistajat säästöinä ja parempana kykynä osallistua energiamarkkinoille ja energiayhtiöt joustavina ratkaisuina energiaverkkojen tasapainottamiseen. Teknologiatoimittajien intresseissä ovat mahdollisuudet testata ja skaalata uusia innovaatioita ja tutkimuslaitokset puolestaan saavat tutkimus- ja kehityskohteita, joilla on tunnistettu tarvetta. 

Syksyksi valmista

Selvitystyö käynnistyy keväällä, ja jatkuu puolisen vuotta, elokuulle 2025. Valmisteluvaiheessa kartoitetaan ja aktivoidaan eri sektoreiden toimijaverkostoa ja sitoutetaan yhteistyöjäsenet. Valmisteluhankkeen aikana kerätään markkinatietoa ja luodaan ekosysteemille toimintamalli ja kehitystiekartta sekä valmistellaan tulevia yhteiskehityshankkeita ja pilotteja. Hanke tehdään tiiviissä yhteistyössä Raklin, Rakennustietosäätiö RTS:n ja Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities -ohjelmien kanssa.

Yhteyshenkilö: Teemu Lehtinen / KIRA-InnoHub ry  

KIRAHub on yleishyödyllisen yhdistyksen muodossa toimiva kiinteistö- ja rakentamisalan innovaatioekosysteemi, jonka toiminta kattaa kaiken kaikkiaan 3175 rakennetun ympäristön yritystä ja yli 6600 ammattilaista. KIRAHubin perustajajäseniä ovat 13 yleistyödyllistä toimialajärjestöä, ja yhdistys tekee läheistä yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa. KIRAHubin yhteistyöjäseninä on yli 100 alan organisaatiota, ja KIRAHub on myös perustajajäsenenä Euroopan laajuisessa rakennetun ympäristön innovaatioekosysteemien verkostossa (Urban Hub Europe).

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

LUT tutkii: akkujärjestelmien vaikutus sähköverkon kuormittumiseen ja mitoitukseen

Sähkön kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Uusiin sähköverkkoihin investoidaan yhä enenevässä määrin, ja niiden kapasiteettivaatimusten ymmärtäminen on olennaista.

Sähkön tuotantopuolella on uusiutuvan energian osuus kasvanut nopeasti ja sen vaikutus sähkön saatavuuteen on yhdessä Venäjän energiasta irtautumisen kanssa heilutellut ajoittain voimakkaastikin sähkön hintaa.

Heiluva hinta houkuttaa akkujärjestelmien käyttöön

Hinnanvaihtelut puolestaan ovat herättäneet jakeluverkon asiakkaiden kiinnostusta mahdollisuuksiin hallita hintaa myös energiavarastoilla, ja erilaiset akkuvalmistajien markkinoille saattamat ratkaisut ovat lupailleet akkuinvestoinnille nopeaa takaisinmaksuaikaa ja jopa hyviä tuottoja.

Myös Fingrid on luonut sekä sähkön tuottajille että kuluttajille markkinapaikkoja ja niille erilaisia reservimarkkinatuotteita.

Verkkojen kapasiteetti tehokkaasti käyttöön

LUT yliopiston toukokuussa käynnistyvässä Kiinteiden akkujärjestelmien yleistymisen huomioivat sähköverkon mitoitusperiaatteet -hankkeessa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia jakeluverkon asiakkailla yleistyvillä akkujärjestelmillä voi olla sähköverkon kuormittumiseen ja miten tämä vaikuttaa tulevaisuuden sähköverkon kapasiteettivaatimuksiin.

Tuloksina saatavaa ymmärrystä voidaan hyödyntää mitoitusperiaatteiden ja muun muassa asiaa koskevien verkostosuositusten kehittämisessä.

Sähköverkkojen onnistuneen mitoittamisen myötä sähköverkkojen kapasiteetti tulee hyödynnettyä tehokkaasti. Se on myös merkittävä tekijä, jolla voidaan hillitä sähkönsiirron verkkopalvelumaksujen kasvupaineita.

Yhteyshenkilö Jouni Haapaniemi, LUT
Hankkeen kesto: 31.5.2025 – 30.9.2026

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

Kasvihuonetuotanto ja joustavat energiajärjestelmät (VarttiValo) -hanke alkaa

Sähkön hintavaihteluiden seurauksena valotuksen käytön optimoinnista on tullut oleellinen osa kasvihuonetuotannon taloudellista kannattavuutta. Toisaalta kasvihuoneet edustavat merkittävää joustopotentiaalia. Tähän aihepiiriin paneutuu Varttivalo – hanke.

Luke ja VTT hankkeen vetäjinä

Luke Piikkiön tutkimuskasvihuoneilla tehtävissä kokeissa sekä kasvihuonetuottajien luona tehtävien mittauksissa keskiössä on klorofyllifluorometria, jonka avulla voidaan päätellä fotosynteettisten elektroninsiirtoreaktioiden tehokkuutta. Tavoitteena on kehittää mittausprotokollia, joiden avulla päästäisiin kohti sitä, että valotus sähkön hinnan mukaan ottaisi huomioon kasvien vasteet.

VTT:n sähkömarkkinasimulaattorin ja testiympäristön kehittämisen avulla puolestaan tutkitaan ja kehitetään kasvihuoneiden yhteensopivuutta joustomarkkinoiden teknisiin tarpeisiin. Tavoitteena on selvittää, miten kasvihuoneiden joustokyvykkyyttä voi hyödyntää niin, että joustolle saadaan maksimaalinen arvo sähkömarkkinoilta, huolehtien samalla kasvien mahdollisimman hyvästä sadontuotosta.

Alan yrityksiä mukana hankkeessa

Hanketta rahoittaa Business Finland Co-Research -instrumentilla. Hankkeen rahoituksessa ovat mukana myös Puutarhasäätiö ja STEK ry sekä viisi yritystä, Greenlux Lighting Solutions, Kaukora, Meriaura Energy, Nanea ja Sympower.

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotTätä rahoitamme

Helmikuun rahoituskierroksella myönteisiä päätöksiä koulutushankkeille

STEKin hallitus päätti helmikuun kokouksessaan rahoitusta saavista hankkeista. Hakemuskierroksella menestyivät erityisesti koulutukseen liittyvät hankehakemukset.

Opiskelijoita kansainväliseen harjoitteluun alan huippuyritykseen

Oulun yliopisto tekee monipuolista työelämäyhteistyötä sidosryhmiensä kanssa vastatakseen muuttuviin tieto- ja työelämävaatimuksiin. Rakentamis- ja energiasektorilla yhteistyö kansainvälisten yritysten, erityisesti teollisuuden kanssa, mahdollistaa alan opiskelijoiden kouluttamisen laaja-alaisiksi kestävän kehityksen ammattilaisiksi. Oulun yliopisto haki STEKiltä rahoitusta lähettääkseen opiskelijoita kansainväliseen harjoitteluun, ja sai hakemukselleen myönnön.

Opiskelijoita on lähdössä kesällä 2025 Japaniin työharjoitteluun älykkäitä ja energiatehokkaita rakennuksia ja niiden tietojärjestelmiä kehittävään Shimizuun. Shimizu Corporation on alan huippuosaaja, joka hyödyntää dataa älykkäiden rakennusten kehittämisessä, ja entuudestaan tärkeä yhteistyökumppani Oulun yliopistolle. Opiskelijoiden työharjoittelun teemat onkin kartoitettu yhteistyössä Oulun yliopiston ja Shimizun kanssa.

Talotekniikan ajankohtaiset tarpeet kartoitukseen ja opinnoiksi

Tampereen yliopistossa ollaan käynnistämässä syksyllä 2025 uutta rakennustekniikan diplomi-insinöörin opinto-ohjelmaa, jossa pääpaino on talotekniikassa. Sillä paikataan talotekniikka-alan korkeakoulutason koulutuksen puuttumista.

Alkuvaiheessaan käynnistyvä DI-koulutus perustuu rakentamistalouden syventäviin opintoihin, mutta jatkossa on tavoitteena kehittää koulutusta paremmin talotekniikan tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. ”Tulevaisuuden talotekniikan tarpeet ja mahdollisuudet” -projektissa tuotetaankin talotekniikan opintosuuntaa alan tarpeista lähtevää sisältöä. Projekti alkaa kartoituksella, ja se tehdään yhdessä alan toimijoiden kanssa. Uusi talotekniikan kurssi on tarkoitus saada kurssitarjontaan syksyllä 2027.

Innostusta ja oppia energiasta yläasteikäisille ja heidän opettajilleen

Energia ja sähkö ovat vaikeasti hahmotettavia ja abstrakteja asioita, joista kiinnostuminen ja joiden ymmärtäminen vaatii selkeää ja innostavaa esittämistä lapsille ja nuorille. Oulun kaupungin koordinoimassa ”Miltä kilowattitunti näyttää?” -projektissa havainnollistetaan ja visualisoidaan energiantuotantoa ja -kulutusta sekä niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Projekti keskittyy myös kestävyyteen sekä tulevaisuuden työelämän näkymiin. 

Tätä rahoitamme

Globaalit megatrendit luovat tarvetta älykkäälle sähkönkäytölle myös kasvihuoneissa 

Kaksi ihmistä pohtimassa tukivat kasveja ja kasvihuoneiden sähkönkulutusta

Kasvihuoneiden sähkönkäytössä on mahdollisuuksia sähkön kulutusjoustoon, kunhan kasvien vuorokausirytmi huomioidaan. Luke ja VTT ovat tunnistaneet yhdessä alan toimijoiden kanssa uuden liiketoimintamahdollisuuden. Siinä kasvihuoneiden sähkönkulutusta ohjataan reaaliajassa sähköjärjestelmän tarpeiden mukaisesti ottaen laaja-alaisesti huomioon kasvien kasvun edellytykset. 

STEK myönsi hankkeelle rahoitusta, ja sille haetaan edelleen lisärahoitusta muun muassa Business Finlandilta.

Kasvihuoneiden sähkönkäytön optimointi on monen tekijän summa

Ruoan tuotanto kasvihuoneissa lisääntyy ympäri maailmaa, kun ilmastonmuutos tekee perinteisestä viljelystä yhä haastavampaa. Kasvihuoneet käyttävät valtavasti sähköä valaistukseen, lämmitykseen ja kastelujärjestelmiin. Kasvihuoneet kykenevät tarjoamaan joustoa, mutta niiden sähkönkulutuksen optimointi on haastavaa. Eri joustomarkkinoilla on erilaisia vaatimuksia eikä kasvien kasvua voida riskeerata.

Tavoitteena älykäs kasvihuone

Samaan aikaan hajautettuihin ja uusiutuviin sähköntuotantomuotoihin siirtyvä sähköjärjestelmä on suuressa murroksessa ja sähkön kulutusjouston rooli on merkittävässä kasvussa. Alan toimijat ovatkin tunnistaneet kasvihuonetuotantoon disruptiivisesti vaikuttavan uuden liiketoimintamahdollisuuden, jota hankkeessa tehtävä pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitystyö valmistelee.

Lopullisena tavoitteena on kehittää uutta vientikykyistä teknologiaa tulevaisuuden älykkäisiin kasvihuoneisiin, joissa sähkönkulutusta optimoidaan kustannusten minimoimiseksi sekä joustomarkkinoilta saatavien tuottojen maksimoimiseksi. Samalla kuitenkin varmistetaan kasvien hyvinvointi ja runsas sato.

Hanketta vetävät Luke ja VTT.  Hankkeessa on lukuisia yrityskumppaneita, ja myös Puutarhasäätiö on lupautunut rahoittamaan hanketta.

VarttiValo – Kasvihuonetuotanto ja joustavat energiajärjestelmät – hankkeen yhteyshenkilö:
Titta Kotilainen, Luonnonvarakeskus (Luke) 

Koulutus ja osaamisen kehittäminenTätä rahoitamme