Yhä useampi tutkimusta ja kehittämistoimintaa rahoittava taho – säätiö, rahasto tai yhdistys – etsii keinoja vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta ja kohdentaa rahoitustaan tehokkaammin. Tämä on motivoinut rahoittajia aktiivisempaan yhteistyöhön. STEK ja Vaikuttavuussäätiö ja kokeilevatkin nyt yhteisrahoitusta, jolla resurssit saadaan entistä tehokkaampaan käyttöön.
Suomalaisen tutkimuksen rahoittajat saavat yhä enemmän korkeatasoisia hakemuksia, joissa on selvästi mahdollisuuksia vaikuttavuuteen ja muutoksen aikaansaamiseen. Kaikkia vaikuttavia hankkeita ei välttämättä pystytä rahoittamaan yksittäisen toimijan varoin.
Myös STEK etsii aktiivisesti keinoja vauhdittaa energiamurrosta ja vahvistaa suomalaisen sähköjärjestelmän tulevaisuuden kestävyyttä. Yhteisrahoituksella ja hakemustenvaihdolla STEK voi kohdentaa omaa rahoitustaan hankkeisiin, jotka tukevat energia-alan kehitystä ja palvelevat laajasti sähköjärjestelmän tarpeita, myös silloin, kun hakemusta ei alun perin ole kohdistettu STEKille.
Uusia mahdollisuuksia tutkimukselle
Vaikuttavuussäätiö on toiminut aloitteentekijänä yhteisrahoituksen mallin luomisessa, jonka tavoitteena on lisätä tutkimuslähtöisen yritysyhteistyön vaikuttavuutta ja kohdentaa rahoitusta entistä tehokkaammin. Kokeilulla etsitään uusia tapoja vastata tutkimusyhteistyön kasvavaan kysyntään ja tunnistaa vaikuttavia hankkeita yli yksittäisten rahoitusinstrumenttien. Kokeilua kehitetään vaiheittain kokemusten ja yhteistyökumppaneiden mukaan.
Vaikka monilla rahoitusta jakavilla tahoilla on erilaisia strategisia painotuksia, yhteisiä intressejä löytyy helposti. Rahoitusta jakavilla organisaatioilla on yhteiskunnan kannalta merkittäviä tavoitteita, kuten Suomen osaamisen vahvistamisen tai ympäristön eteen tehtävä työ. Uskon, että myös rahoittamisessa voidaan yhteistyöllä saada aikaan enemmän”, sanoo Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen.
Malli laajentaa STEKin ulottuvuutta toimialakentässä
Puoltavia lausuntoja saavat tutkimushankkeet ovat usein monialaisia, monipuolisen konsortion hankkeita, jotka kytkeytyvät yritysyhteistyöhön. Yhteisrahoitusmalli avaa STEKille pääsyn hankkeisiin, jotka on jo arvioitu laadukkaiksi, ja joiden taustalla on aidosti teollisuuden tarpeista nousevia tutkimuskysmyksiä. Hakemustenvaihdolla pyritään varmistamaan, että vaikuttavaksi tunnistetulle hankkeelle voidaan taata rahoitus.
“Hakemustenvaihto on STEKille erinomainen myös siksi, että yleishyödyllisenä yhdistyksenä STEKin rahoitusta ei välttämättä tunneta kovin hyvin yrityskentässä. Hakemustenvaihdolla saamme mahdollisuuden olla varmistamassa energiamurrosta edistäviä hankkeita, joissa tutkimustoiminta tiiviin yritysyhteistyön ansioista osuu tarpeeseen ja otetaan käyttöön nopeasti, STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu sanoo.
Miten malli toimii käytännössä?
Käytännössä malli toimii niin, että hakemuksen saanut taho esikäsittelee hakemuksen normaalin arviointiprosessinsa mukaisesti. Arvioinnin yhteydessä voidaan tunnistaa hankkeita, jotka sopivat myös toisen rahoittajan strategisiin tavoitteisiin. Tällaisissa tapauksissa voidaan ehdottaa hakemusta tarkasteltavaksi myös toiselle rahoittajalle. Tähän pyydetään toki aina hakijan lupa.
Hakemusten vaihto mahdollistaa sen, että toinen rahoittaja voi tarkastella jo arvioitua, laadukasta hanketta ilman, että hakijan tarvitsee aloittaa koko prosessia alusta.
Ensimmäisenä tutkimus sähköjärjestelmän tulevaisuudesta
Ensimmäinen yhteisrahoitettu hanke syntyi Vaasan yliopiston ja ABB Oy:n yhteistyössä. Tutkimus tarkastelee uusiutuvan energian kasvun tuomia muutostarpeita sähköjärjestelmään ja sitä, miten invertteripohjaiset ratkaisut voidaan turvallisesti ja luotettavasti integroida osaksi sähköverkkoa.
Hanke nousi Vaikuttavuussäätiön haussa kärkijoukkoon mutta jäi rahoitusrajan ulkopuolelle. STEK tunnisti hankkeen strategisen merkityksen energia-alan tulevaisuudelle ja päätös yhteisrahoituksesta syntyikin nopeasti.
”STEKin kannalta hanke osuu täsmälleen missioomme energiamurroksen vauhdittajana. Koko sähköjärjestelmän joustavuuden ja resilienssin parantaminen edellyttää tutkimusta, joka tehdään tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa. Yhteisrahoitus mahdollistaa vaikuttavampia panostuksia ja avaa tien ratkoa entistä suurempia haasteita”, sanoo Tapio Koivu.
