Hae sivustolta

Mitä etsit?

Kymmenen innostavaa ja sähköistä vuotta STEKissä

Kymmenen vuotta sitten, kun minusta tuli STEKin ensimmäinen kokopäiväinen toimitusjohtaja, käynnistimme STEKin kehittämisen. Tällöin strategiatyön pohjana oli näkemys tulevaisuudesta, jossa sähköön perustuva energiajärjestelmä mahdollistaa hiilettömän yhteiskunnan, energiakulutuksen vähentämisen sekä luo edellytykset lisääntyvälle hyvinvoinnille.

Nyt voidaan todeta, että visio oli oikea: sähkö energiajärjestelmän perustana on entistä tärkeämpi ja sen tarpeellisuudesta ollaan laajasti yhtä mieltä. Päästöttömästi tuotettu sähkö on keskeinen myös energiamurroksessa, jossa asteittain siirrytään pois fossiilisista polttoaineista,  ja näin luodaan edellytykset ilmastonmuutoksen pysäyttämiselle.

Energiamurroksen toteutuminen edellyttää monipuolista osaamista ja monenlaisia osaajia. Meillä tulee olla tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä tämä muutos meiltä edellyttää ja toisaalta mitä se mahdollistaa. Näiden asioiden osalta STEKissä on tehty töitä, kohdentamalla resursseja osaamisen kehittämiseen, osaajien kannustamiseen sähkö- ja energia-alalle ja tiedon ja ymmärryksen lisäämiseen erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Samalla kun panostukset ovat kymmenessä vuodessa kolminkertaistuneet, on niitä kohdistettu entistä valikoidummin. Nyt uskaltaa jo sanoa,  ettemme alkuun itsekään ymmärtäneet, miten suuri merkitys tällä työllä on.

STEKin vahvuudet ja verkosto tuovat vaikuttavuutta

On tärkeää, että STEK jatkaa toimintaansa, luoden edellytyksiä energiamurroksen tarvitsemalla osaamiselle ja osaajien saatavuudelle. STEKin vahvuuksia, joita ovat joustavuus, näkemyksellisyys sekä halu ja kyky nopeasti kokeilla ja toteuttaa uusia toimintatapoja, tulee hyödyntää jatkossakin. Luotua yhteistyökumppaneiden verkostoa tulee edelleen laajentaa, samalla sparraten nykyisiä kumppaneita yhä parempiin suorituksiin ja uuden kokeiluun.

Energiamurroksen toteutuminen edellyttää, että toimintaympäristö luo kaikilta osin edellytykset tähän välttämättömään uudistukseen. Tämän takia STEKin tulee laajentaa verkostojaan ja vaikuttavuuttaan myös uusiin suuntiin. Energiamurroksen toteuttaminen edellyttää osaamisen ja osaajien lisäksi sitä, että toimintaympäristö kannustaa muutokseen eikä luo sille tarpeettomia esteitä tai hidasteita. Tarvitaan myös uusia teknologioita ja innovaatioita ja laajaa kansainvälistä yhteistyötä. STEK ei voi aktiivisesti toimia kaikilla näillä alueilla, mutta se voi yhdessä jäsenyhdistystensä ja kumppaniensa kanssa olla mukana edistämässä kokonaisuuden toteutumista.

Sähköstä positiivisesti

Energiamurroksen taustalla on uhka ilmaston lämpenemisestä ja sen katastrofaalisista vaikutuksista. Uhkakuvien sijaan STEK on tuonut tähän keskusteluun tietoa ja positiivisuutta. Koko energiatalouteen liittyvä muutos on mittakaavaltaan järisyttävä, mutta mahdollinen. Se voidaan toteuttaa hyödyntämällä osaamista ja teknologiaa, samalla energiaa säästäen ja elämisen laadusta tinkimättä –  jopa hyvinvointia lisäämällä.

Kymmennen vuoden taival STEKissä on ollut kiinnostava, innostava ja mielenkiintoinen. On ollut hienoa olla monessa mukana ja tehdä yhdessä muiden kanssa työtä, jonka olen kokenut äärimmäisen merkitykselliseksi.

Timo Kekkonen,
toimitusjohtaja
STEK ry

Energiamurroksen todellinen suuruus

Toimitusjohtaja Timo Kekkonen

Vihreä siirtymä, puhdas siirtymä, energiamurros ja vihreä murros. Tärkeällä asialla on monta nimeä. Vihertäviin nimiin liittyy tietty arvolataus, joka voi ärsyttää, mutta itseäni häiritsee kuitenkin sana SIIRTYMÄ.

Eihän tässä ole kyse mistään siirtymästä – oli se sitten jonkin värinen tai sitten vain puhdas – vaan valtavasta historiallisesta muutoksesta. Miten merkittävä muutos siirtyminen päästöttömään energiajärjestelmään sitten oikeastaan on?

    ”Tässä on kyse valtavasta historiallisesta muutoksesta.

Ymmärtääksemme asian merkittävyyden tarkastellaan ihmiskunnan kehittymistä alusta lähtien. Ihminen on aina polttanut luonnonvaroja. Tulen käyttö ja hallinta onkin se, mikä erottaa ihmisen muista eläimistä. Heidelbergin ihminen, Neandertalin ihminen ja Homo sapiens ottivat kehitysaskeleensa verrattuna muihin lajeihin, kun ne sytyttivät tulen. Tulella kypsennettiin ruokaa ja tuli lämmitti asumuksia. Elämänlaatu parani ja asuminen laajeni uusille alueille. Tulta hyödynnettiin työkalujen valmistuksessa – tuottavuus parani.

Tarkastellaan seuraavaksi rautakautta. Raudan valmistuksen mahdollisti korkea lämpötila, joka saatiin aikaan polttamalla puuta ja hiiltä. Taas jotain poltettiin – ja yhä enemmän. Siirrytään sitten teolliseen vallankumoukseen. Höyrykoneet mullistivat tuotannon ja mahdollistavat liikkumisen rautateillä ja merillä.

Myöhemmin fossiilisten polttoaineiden polttaminen mahdollisti monipuolisen liikkumisen maalla, merellä ja ilmassa. Luonnonvaroja poltettiin, tuottavuus parani, talouskasvu nopeutui ja globalisaatio eteni.

Ihmiskunta on siis aina polttanut luonnonvaroja parantaakseen elämisen laatua ja tavoitellessaan kasvua ja tuottavuutta. Valtaosa tarvittavasta energiasta on tuotettu polttamalla uusiutumattomia luonnonvaroja yhä enemmän ja kiihtyvällä tahdilla.

Olemme nyt ymmärtäneet, että näin ei voi jatkua. Ymmärrämme polttamisen ilmastovaikutukset ja luonnonvarojen rajallisuuden. Siirrymme pois luonnonvarojen polttamisesta energiajärjestelmään, joka perustuu päästöttömään energiaan ja sähköön.

Onko tässä kyse jonkin värisestä siirtymästä vai onko tämä ihan oikeasti iso juttu? Onko edes energiamurros riittävä termi kuvaamaan tätä mullistavaa ja välttämätöntä muutosta?

Timo Kekkonen

Kirjoittaja on Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n toimitusjohtaja