Teknologia kehittyy nopeasti ja luo tarvetta uudelle osaamiselle sähkö- ja energia-alalla. Mitä koulutusjärjestelmämme – etenkin julkinen puoli – voi tehdä vastatakseen alan tarpeisiin joustavammin ja nopeammin eri koulutusasteilla?
– Muuttuvassa maailmassa on yhä olennaisempaa luoda väyliä, joiden kautta ihmiset voivat päivittää osaamistaan. Jatkuvan oppimisen toteutuksilla ja räätälöidyillä koulutuskokonaisuuksilla voidaan eri koulutusasteilla vastata tarpeisiin joustavasti, sanoo ylijohtaja Sirkku Linna opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM).
– Myös panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) synnyttävät osaamista, joka voi toimia pohjana erityisesti korkeakoulujen jatkuvan oppimisen sisällöille. Näin voidaan vastata nopeastikin sähkö- ja energia-alan tarpeisiin.
Sirkku Linna johtaa OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastoa, jonka toimialaan kuuluvat vastuualueensa strateginen kehittäminen, lainsäädäntö, rahoitus ja ohjaus sekä kansainvälinen yhteistyö. Näkemystä aiheeseen hänelle on kertynyt aiemmista tehtävistä Aalto-yliopistossa, työ- ja elinkeinoministeriössä sekä Teknologiateollisuus ry:ssä.
Tavoitteena korkeakoulutus puolelle nuorista
Koulutus- ja osaamistason nostaminen on Suomen kaltaiselle pienelle maalle Linnan mukaan elintärkeää. Emme voi kilpailla määrällä, vaan meidän on kilpailtava korkealla osaamisella. Näin varmistamme, että edellytykset yhteiskuntamme ja elinkeinoelämämme uudistumiseen ovat kunnossa.
– Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on korkeakoulupolitiikan ytimessä. Alakohtaisia osaamistarpeita ennakoidaan vuoropuhelussa ministeriöiden, sidosryhmien ja korkeakoulujen välillä. Korkeakoulut päättävät kuinka paljon aloituspaikkoja millekin alalle kyseisessä korkeakoulussa avataan, hän kertoo.
Hallitus on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä nykytilanteessa 25–34-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneita on reilut 40 prosenttia.
Onko tämäkään riittävä tavoitetaso ajatellen sähkö- ja energia-alan tarpeita ja tulevaisuuden näkymiä? Energiamurros, vetytalous ja digivihreästä siirtymä nähdään monissa yhteyksissä suurena mahdollisuutena Suomelle.
– Nämä ovat Suomelle lupaavia teknologiaosaamisalueita ja niiden merkitys maamme kilpailukyvylle on suuri. Tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) tehtävät huomattavat panostukset mahdollistavat tulevaisuuden kannalta keskeisten alojen ja teknologioiden kehittymisen. Jo tehdyillä päätöksillä T&K-toiminnan julkinen rahoitus lisääntyy vuosittain satoja miljoonia euroja aina vuoteen 2030 saakka.
Uutta myös tutkimukseen ja osaamisen uudistamiseen
T&K –rahoituksen iso lisäys edellyttää myös kasvavaa määrää osaajia. Niin sanotulla tohtoripilotilla lisätään tutkijakoulutusta tuhannella uudella tohtorikoulutetulla, edistetään huippuosaamista, tieteellisiä läpimurtoja sekä tutkijoiden ja yritysten yhteistyötä. Tutkijakoulutuksen toimintatapojen uudistamisella pyritään varmistamaan, että yliopistomme pystyvät tuottamaan korkeasti koulutettuja osaajia niitä kipeästi tarvitseville aloille.
Korkeakoulut panostavat lisäksi tutkimukseen pohjautuvan koulutuksen uudistamiseen sekä tutkintomäärien huomattavaan kasvattamiseen myös muilla tutkintotasoilla osaajatarpeisiin vastaamiseksi.
Kasvava TKI-rahoitus paitsi parantaa Suomen kilpailukykyä, työllisyyttä ja talouskasvua, se tukee myös edellytyksiämme houkutella Suomeen kansainvälisiä opiskelijoita, tutkijoita, huippuosaajia ja investointeja.
Alalta toiselle siirtyminen ja oman osaamisen uudistaminen on monelle erittäin haastavaa. Jatkuvan oppimisen tarjontaa uudistetaan, jotta se muodostaisi entistä selkeämpiä kokonaisuuksia. Näin siitä tulisi tunnistettavampaa sekä oppijoiden keskuudessa että elinkeinoelämän piirissä. Myös avoimen korkeakoulutuksen tarjontaa pyritään monipuolistamaan, mikä osaltaan lisää mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.
Liiasta tutkintokeskeisyydestä olisi myös hyvä päästä pois, sillä osaamisen täydentämiseen ei tarvita aina uutta tutkintoa. Myös alalta toiselle siirtymiseen on kiinnitetty huomiota ja joustoja siihen haetaan korkeakoulujen kanssa käytävässä vuoropuhelussa.
Vaikuttavuutta rahoituksella ja yhteistoiminnalla
Sirkku Linna näkee STEKin tarjoaman yleishyödyllisiin kohteisiin suunnatun yksityisen rahoituksen tärkeänä. Se vastaa osaltaan uuden osaamisen ja uusien osaajien tarpeisiin sähkö- ja energia-alalla.
– Tarvitsemme systeemistä kehittämistä, jossa eri toimijat ja osapuolet, julkinen ja yksityinen, oppilaitokset ja työelämä, toimivat samaan suuntaan. Ekosysteemimäisellä toiminnalla saadaan aikaan paras mahdollinen vaikuttavuus, mistä STEKin tarjoama rahoitus kohteineen on erinomainen esimerkki.
