Varttihinnoitteluun siirtyminen on muuttanut sähkömarkkinoita aiempaa hienojakoisemmiksi ja tuonut kasvihuonetuotantoon uusia optimointimahdollisuuksia. Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n VarttiValo-hanke yhdistää sähkömarkkinadatan, kasvitieteen ja tekoälyn, jotta energian käyttöä voidaan ohjata entistä tarkemmin ilman, että kasvien hyvinvointi vaarantuu.
Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n yhdessä toteuttaman VarttiValo-projektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja työkaluja kasvihuonetuotannon ja joustavien energiajärjestelmien yhteistoiminnan optimoimiseksi. Projektissa yhdistetään sähkömarkkinoiden, kasvitieteellisen tutkimuksen ja tekoälyteknologioiden osaaminen, jotta voidaan vastata sekä kasvihuonetuotannon että modernin sähköjärjestelmän haasteisiin.
Vartti- eli 15 minuutin hinnoitteluun siirtymisen taustalla lokakuussa 2025 on sähköjärjestelmän tarve ylläpitää jatkuvaa tasapainoa sähkön tuotannon ja kulutuksen välillä. Hinnoittelun muutos ei kuitenkaan ole muuttanut sähkön hinnan muodostumisen perusdynamiikkaa. Sähkön hintaan vaikuttavat edelleen samat tekijät kuin aiemmin, kuten sääolosuhteet, sähkön kysyntä, tuotantorakenne sekä siirtoyhteyksien käyttöaste.
Lyhyet hintavaihtelut tukevat kasvien tarpeita
Vaikka tilastollinen kokonaisvolatiliteetti ei ole kasvanut varttihinnoitteluun siirtymisen jälkeen, markkina on muuttunut aiempaa hienojakoisemmaksi. Tämä tarkoittaa, että aiemmin yhden tuntihinnan alle piiloutunut lyhyen aikavälin hintavaihtelu on nyt näkyvissä, mikä lisää säädettävien kulutuskohteiden optimointimahdollisuuksia.
Kasvien näkökulmasta nykyinen varttihinnoittelu voi olla jopa aiempaa tuntihinnoittelua parempi, koska siten poikkeamat optimiolosuhteista eivät välttämättä ole niin pitkäkestoisia.
VarttiValo-hankkeessa analysoidun markkinadatan perusteella varttihinnoitteluun siirtymisen jälkeen tunnin sisäinen hintavaihtelu on ollut keskimäärin noin 16 euroa megawattitunnilta. Yli puolessa tunneista tunninsisäinen hintaero ylitti viisi euroa megawattitunnilta. Tämä voi mahdollistaa valaistuksen aiempaa joustavamman optimoinnin ilman pitkiä poikkeamia kasvien tavoiteolosuhteista.
Pitkät korkean hinnan jaksot yhä haaste
Pitkään kestävät kalliit jaksot, joita koettiin varsinkin alkuvuodesta 2026, ovat sen sijaan erityisen haasteellisia kasvihuonetuottajille. Vaikka varttihinnoittelu tuo uusia mahdollisuuksia kulutuksen ajoittamiseen, lyhytaikainen optimointi ei yksin ratkaise tilannetta, jos korkea hintataso jatkuu useita päiviä peräkkäin.
Vesivarannot ja ydinvoima muovaavat hintatasoa
Suomessa sähkön yleiseen hintatasoon vaikuttaa tuulivoimatuotannon lisäksi pohjoismaisten vesivarantojen tilanne, joka on pitkään jatkuneiden vähäisten sademäärien vuoksi alhaisimmillaan vuosikymmeneen. Tämän voidaan olettaa nostavan yleistä hintatasoa tulevana talvena.
Toisaalta Suomessa on paljon toimitusvarmaa ydinvoimatuotantoa, joka hillitsee yleisen hintatason nousua ja vähentää sähkön hintavaihtelua myös päivän sisällä.
Reservimarkkinat tuovat lisätuloja – mutta myös riskejä
Sähkön hintaoptimoinnin lisäksi kasvihuoneet voivat osallistua kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämille reservimarkkinoille, joilla viime kädessä varmistetaan välttämätön sähkön tuotannon ja
Sähkön hintaoptimoinnin lisäksi kasvihuoneet voivat osallistua kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämille reservimarkkinoille, joilla viime kädessä varmistetaan välttämätön sähkön tuotannon ja kulutuksen tehotasapaino. Reserveihin osallistuminen mahdollistaa merkittävän lisätulon kasvihuonetuottajille, mutta niihin osallistumalla kasvihuonetuottajat altistavat kasvit äkillisille muutoksille, joiden vaikutusta kasvien hyvinvointiin ei vielä täysin tunneta.
Viljelijöiden valmiudet vaihtelevat
VarttiValo-hankkeen aikana on toteutettu suomalaisille kasvihuonetuottajille suunnattu kysely, jossa muun muassa kerättiin kokemuksia sähkön vaihtelevista hinnoista ja reservimarkkinoille osallistumisesta. Kyselyn perusteella sähkön vaihtelevat hinnat koettiin yleisesti merkittäväksi haasteeksi, mutta vastauksissa oli myös huomattavaa hajontaa – riippuen käytössä olevasta sähkösopimustyypistä sekä siitä, hyödynnettiinkö kasvihuoneautomaation tai kolmansien osapuolten tarjoamia optimointipalveluita.
Mielenkiintoisesti myös näkemykset ”korkeasta” ja ”matalasta” sähkön hinnasta vaihtelivat selvästi toimijoiden välillä, mikä kertoo siitä, että tuotantorakenne, teknologia ja riskinsietokyky vaikuttavat merkittävästi siihen, miten hintavaihtelut koetaan ja miten niihin reagoidaan.
Kyselyn perusteella kasvihuonetuottajien toimintaympäristö ja valmiudet hyödyntää sähkön hintavaihtelua vaihtelevat merkittävästi, ja kasvihuoneiden joustopotentiaali on hyvin tapauskohtaista. Sitä ei voida arvioida yksinkertaisilla tunnusluvuilla, kuten tuotantopinta-alalla tai asennetulla sähköteholla, vaan se riippuu esimerkiksi viljeltävistä kasveista, käytössä olevasta teknologiasta, tuotannon ohjaustavasta sekä tuottajan vakiintuneista käytännöistä.
Reservimarkkinoille osallistuminen nähtiin vastaajien keskuudessa pääosin vaivattomana ja taloudellisesti kannattavana, mutta viime vuosina laskeneet korvaustasot herättivät epävarmuutta.
Kilpailukyky syntyy myös sähkömarkkinaosaamisesta
Samalla tulokset antavat positiivisen viestin: ala on kiinnostunut kehittämään toimintaansa ja osallistumaan aktiivisesti sähkömarkkinoille. Useat toimijat ovat valmiita pilotoimaan uusia ratkaisuja ja jakamaan dataa tutkimuksen tueksi.
Jatkossa keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten monimutkaisesta sähkömarkkinaympäristöstä voidaan tehdä kasvihuonetuottajille hallittava. Tämä edellyttää paitsi teknologisia ratkaisuja, myös selkeitä palveluita ja työkaluja, joiden avulla päätöksiä voidaan tehdä nopeasti ilman, että kasvien hyvinvointi vaarantuu. Kilpailukyky ei jatkossa synny pelkästään tuotannosta, vaan myös kyvystä toimia osana sähköjärjestelmää ja hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia.
Koneoppiminen tuo kasvit mukaan ohjaukseen
Entäpä ne kasvit sitten, miten niiden toimintaa voisi seurata reaaliaikaisesti? Olemme yhdistäneet koneoppimis- ja tekoälytekniikat dataan, jota kerätään kasvien suorituskyvystä ja kasvihuoneilmaston dynamiikasta. Tavoitteena on kehittää valotus- ja ilmastostrategioita energiankäytön ja sadontuotannon optimoimiseksi.
Klorofyllifluoresenssi paljastaa kasvin tilan
Teimme HAMK Lepaan tomaattikasvihuoneessa konseptin toimivuuden osoittavia mittauksia. Fluoresenssivastetta mitattiin kuudella OJIP-mittauslaitteella 20 minuutin välein, ja kasvihuoneen ilmastomuuttujia viiden minuutin välein, noin kaksi viikkoa loka- ja joulukuussa 2025 sekä huhtikuussa 2026.
Keskeinen tutkimuskysymys on, pystymmekö koneoppimismenetelmiä soveltamalla tunnistamaan, selittämään ja ennustamaan kasvihuoneen olosuhteiden ja kasvien välistä vuorovaikutusta. Kasvien fluoresenssivaste ja kasvihuoneen ilmastodata (ilmiselvästi) korreloivat todennäköisesti jollakin tavalla keskenään.
Tekstiä on lyhennetty. Se on kokonaisuudessaan ilmestynyt Puutarha & Kauppa -lehden numerossa 10/2026 (10.7.2026).
20.8.2026 – 2 Mt – PDF
2 Mt – PDF
