Vihreiden investointien euromääriä oleellisempaa on hankkeiden kytkeytyminen paikalliseen osaamiseen ja teollisuuteen

Vihreän siirtymän investointeihin liittyy suuria odotuksia työpaikoista, yritystoiminnasta ja alueiden elinvoimasta. Uusi ARVO-hankkeen kirjallisuuskatsaus muistuttaa, ettei investoinnin fyysinen sijoittuminen alueelle itsessään takaa sitä, että investoinnin synnyttämä arvo jää alueelle.

Suomeen suunnitellaan parhaillaan huomattava määrä uusiutuvan energian, sähköverkkojen, vedyn ja Power-to-X-ratkaisujen, energiavarastojen, biotalouden, kiertotalouden ja vähähiilisen teollisuuden investointeja. ARVO – Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta –hankkeessa tarkastellaan, miten tällaiset investoinnit voidaan kytkeä alueelliseen kehitykseen niin, että ne hyödyttävät myös alueen yrityksiä ja asukkaita.

Tuore kirjallisuuskatsaus Vihreän siirtymän investointien alueellinen arvonlisä ja juurtuminen kokoaa yhteen tutkimustietoa siitä, millä edellytyksillä energia- ja teollisuusinvestoinnit synnyttävät alueellista arvonlisää. Katsauksen ovat kirjoittaneet Teresa Haukkala, Tanja Kähkönen ja Mari Peltola.

Investointieurot eivät yksin kerro alueellisesta hyödystä

Katsauksen keskeinen havainto on, ettei investoinnin sijainti ei vielä kerro, missä sen synnyttämä arvo lopulta muodostuu ja kenelle se jää.

Tuulivoimalan, vetylaitoksen tai muun teollisen investoinnin teknologia, komponentit, suunnittelu, rahoitus ja palvelut voivat tulla alueen tai jopa Suomen ulkopuolelta. Paikalliselle tasolle jäävä hyöty riippuu siksi olennaisesti siitä, miten paikalliset yritykset, työntekijät, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä muut toimijat pääsevät osaksi investoinnin arvoketjuja.

Katsauksessa alueellisen arvon syntymistä tarkastellaan neljästä näkökulmasta:

1. Arvoketjut ja paikalliset hankinnat: missä arvoketjun vaiheissa alueen yritykset ovat mukana?
2. Alueellinen ankkuroituminen: jääkö alueelle työtä, osaamista, omistusta ja pitkäkestoisia yhteistyösuhteita?
3. Yritysten ja innovaatioekosysteemin kyvykkyydet: pystyvätkö paikalliset toimijat tarttumaan investoinnin luomiin mahdollisuuksiin ja etenemään korkeamman arvon tehtäviin?
4. Arvon ja vaikutusten jakautuminen: kuinka paljon taloudellista ja aineetonta arvoa jää alueelle ja miten hyödyt ja haitat jakautuvat?

Pysyvä arvo syntyy osaamisesta ja kytköksistä

Investoinnin vaikutuksia tarkasteltaessa on huomioitava myös sen koko elinkaari. Rakentamisvaihe voi synnyttää paikallisille yrityksille ja työntekijöille paljon kysyntää, mutta vaikutus voi jäädä tilapäiseksi. Pysyvämpää alueellista arvoa voi syntyä, jos paikalliset toimijat pääsevät mukaan esimerkiksi käyttöön, kunnossapitoon, optimointiin, digitaalisiin palveluihin, suunnitteluun, jatkojalostukseen tai TKI-toimintaan.

Pk-yrityksille pääsy suurten investointien arvoketjuihin voi olla vaikeaa. Esteiksi voivat nousta esimerkiksi tarjousprosessit, sertifioinnit, HSEQ-vaatimukset, referenssit, rahoitus tai riittämätön tuotantokapasiteetti. Siksi alueellisen arvon syntymiseen voidaan myös aktiivisesti vaikuttaa, kun vahvistetaan yritysten valmiuksia ja rakennetaan yhteyksiä investoijien ja paikallisten toimijoiden välille.

ARVO etsii keinoja tunnistaa ja mitata alueelle jäävää arvoa

ARVO-hankkeen seuraava kysymys on, miten nämä mekanismit voidaan tunnistaa ja mitata käytännössä. Katsaus esittää mittareiksi muun muassa paikallisten hankintojen osuutta, paikallisten toimittajien määrää, pysyviä työpaikkoja, yritysten kasvua, uusia TKI- ja koulutusyhteyksiä sekä investoinnin synnyttämiä pitkäaikaisia kumppanuuksia.

Kirjallisuuskatsaus on laadittu ARVO-hankkeen taustaksi, ja siinä tarkastellaan erityisesti Pohjois-Pohjanmaata. Katsauksen muodostamaa kehikkoa voidaan kuitenkin soveltaa myös muilla suomalaisilla alueilla.