Osaamisvajeen korjaussarja - ohjelma (2027 -2031)
STEK avaa syyskuussa 2026 ohjelman, joka jakaa rahoitusta vuosille 2027-2030/2031 maksimissaan 1 M€.
STEK myöntää rahoituksen joko heti koko ohjelmalle tai vaiheittain. Mikäli rahoitus jaetaan vaiheittain, sille avataan kolme erillistä hakua.
1. vaiheen rahoitushaku: 10.9. – 30.11.2026.
2. vaiheen rahoitushaku: syksy 2027
3. vaiheen rahoitushaku syksy 2028
Rahoitushaun tarkoitus
Sähkö- ja energia-alan toisen ja kolmannen asteen koulutus on nyt vetovoimaista, mutta viimeistään 2030-luvulla odotettavissa on merkittäviä haasteita. Osaajia on silloin eläköitymässä samanaikaisesti kuin ikäluokat pienenevät ja oppijat erilaistuvat. Lisäksi energiamurros ja sähköistyminen vaativat uudenlaista osaamista.
Koulutuksen kehittäminen on hidasta ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Muutos on käynnistettävä mahdollisimman pian.
Ohjelman rahoituksella etsiäänkin ratkaisuja muun muassa seuraaviin haasteisiin:
- Miten ennakoidaan alan osaamistarpeita vuodesta 2035 eteenpäin?
- Millaisia ovat alalle työllistyvien osaamisvaatimukset 2035 eteenpäin? Miten näitä vaatimuksia voi ennakoida?
- Miten rakennetaan yhdessä oppilaitosten, opettajien ja yritysten kanssa toimintamalleja, jotka mahdollistavat monialaisen opetuksen ja vastaavat paremmin työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin?
- Miten rakennetaan uusia sisältöjä ja koulutusohjelmia, joita voivat hyödyntää useat opettajat ja oppilaitokset laajasti ja modulaarisesti?
- Miten varmistetaan tulosten mahdollisimman laaja käyttöönotto ja sisältöjen skaalautuminen kansallisesti?
- Miten varmistetaan sisältöjen houkuttelevuus ja soveltuvuus yhä monimuotoisemmille ryhmille oppijoita?
Vaiheen 1 rahoitushaun aikataulu
Ohjelman 1. vaiheen hakuaika on 10.9. – 30.11.2026.
Hakemukset jätetään STEKin Rimbert –järjestelmään.
Hakemusten arviointi valmiina tammikuun 2027 alussa
– Kolme parhaaksi arvioitua hakijakonsortiota kutsutaan esittelemään hakemuksensa STEKin hallitukselle
– Päätökset rahoituksesta tehdään tammikuun 2027 aikana.
Sopimusneuvottelut
– STEKin rahoitussopimus 1. vaiheesta päätoteuttajan kanssa
– konsortiosopimus ja mahdolliset alihankinnat (HUOM! konsortiosopimus tulee olla valmis ennen hankkeen käynnistystä)
– aiesopimus koko ohjelman kestolle.
Projektin käynnistys ja lanseeraus viimeistään 1.3.2027.
Vaikuttavuustavoite vuodelle 2035
Edellytämme hakijalta näkemystä siitä, millaisia positiivisia vaikutuksia rahoituksella saadaan aikaan. Rahoituksen vaikuttavuustavoite vuodelle 2035 voi esimerkiksi olla:
- Oppilaitosten ja kouluttajien yritysyhteistyö on tiivistä ja toimivaa; harjoittelupaikkoja löytyy helpommin ja työllistyminen onnistuu selkeästi sujuvammin.
- Uusia koulutuksen sisältöjä on otettu käyttöön ja ne ovat levinneet useisiin oppilaitoksiin eri koulutusasteilla
- Opettajat tekevät yhteistyötä ja kokoontuvat säännöllisesti foorumille, joka edistää tarvelähtöistä, ketterää oppimissisältöjen uudistumista
- Opettajien ja oppijoiden palaute sisällöistä on parantunut, oppimistulokset kehittyvät parempaan suuntaan
- Alan houkuttelevuus on kasvanut, hakijat mieltävät alan kiinnostavana, hakupaineet ovat kilpailukykyiset muihin aloihin nähden.
Kuka voi hakea?
Haku on tarkoitettu koulutusorganisaatioiden ja muiden tavoitteiden kannalta oleellisten organisaatioiden tai yritysten yhteenliittymille. Päähakijan vastuuhenkilö (hankkeen johtaja) vastaa kokonaisuudesta.
Pääsääntönä on, että STEKin rahoitusta jaetaan ainoastaan organisaatioille. Tyypillisesti rahoituksen saajat ovat olleet julkisrahoitteisia tai voittoa tavoittelemattomia organisaatioita. Organisaatio- tai yhtiömuodolla ei ole rajoituksia; avustusmuotoista rahoitusta voidaan myöntää, kunhan hankkeen voidaan katsoa olevan yleishyödyllinen.
Yksittäisen yrityksen liiketoimintaa tai sen yksinoikeudellista kehittämistä STEK ei kuitenkaan avustuksina tue.
STEK ei myöskään yleensä maksa avustuksien yhteydessä arvonlisäveroa johtuen yleishyödyllisestä roolistaan.
Esimerkki ohjelman vaiheistuksesta
STEK myöntää rahoituksen joko heti koko ohjelmalle tai vaiheittain, kolmessa erillisessä haussa.
Ohjelman 1 vaihe
Talvi 2027 – kevät 2028 (STEKin osuus max. 300.000€)
Vaihe voi sisältää esimerkiksi seuraavat toteutukset:
- Ohjelman käynnistäminen, ylösajo
- Sidosryhmien ja opettajien yhteistyöfoorumin käynnistäminen
- Skaalaamisen suunnittelu, vaikuttavuuspolut
- JOTPA, yms. rahoitushaut
Ohjelman 2 vaihe
Syksy 2027 – kevät 2029 (STEKin osuus max. 400.000€, rahoitus ehdollinen, täydentyy ohjelman 2. hausta)
Vaihe voi sisältää esimerkiksi seuraavat toteutukset:
“Proof-of-Scalability” –toteutukset
- Skaalaamisen ja levityksen tapojen suunnittelu
- Yhteistyöfoorumin sisällöt ja toteutus opettajille
Ohjelman 3 vaihe
Kevät 2029 – syksy 2031 (STEKin osuus max. 400.000€, rahoitus ehdollinen, täydentyy ohjelman 3. hausta)
Vaihe voi sisältää esimerkiksi seuraavat toteutukset:
- Sisältöjen täydentäminen
- Skaalaamisen ja jatkuvan oppimisen toteutukset
- Vaikuttavuuden mittarit ja seuranta.
Rahoituksen kriteerit
Yhteistyö ja sen kattavuus
Tuloksekas toteutus edellyttää aitoa yhteistyötä. Yhteistyö konsortion kumppaneiden välillä on tiivistä ja elimellistä.
Päähakija
Rahoitusta hakee päähakijana yksi organisaatio. Päähakijan avainhenkilö toimii koko ohjelman johtajana ja hänen vastuullaan on myös hankkia täydentävää rahoitusta.
Konsortion kokoonpano
Hanke käynnistyy 2-4 rahoitusta jakavan kumppanin kesken. Ideaalitilanteessa mukana on kumppaneita sekä 2. että 3. koulutusasteelta (ammatillinen, AMK, YO), mahdollisesti myös täydennyskoulutuksen tarjoajia.
Myös yksityisten toimijoiden mukanaolo on mahdollista. Erityisesti energiamurrosta ja sähköistymistä edustavien yritysten aito mukanaolo on suositeltavaa.
Ennakointi
Konsortion kokoonpanossa on mukana kumppani tai alihankkija, joka kykenee tarjoamaan tutkittua tietoa tulevista osaamistarpeista.
Energiamurros ja koulutusjärjestelmä
Rahoitettavan hankkeelta odotamme:
(1) Päähakija ja konsortio edustaa uskottavasti suomalaista koulutusjärjestelmää ja kykenee uudistamaan energiamurrokseen liittyvää koulutustarjontaa kattavasti, vähintäänkin kansallisella tasolla
(2) Rahoituksen saajan kyvykkyyttä skaalata energiamurroksen vaatimaa osaamista ja sisältöjä esimerkiksi jatkuvan oppimisen tarpeisiin
(3) Suunniteltujen sisältöjen pohjautumista tietopohjaan tulevista (2035->) energiamurroksen synnyttämistä osaamistarpeista (voi täydentyä ohjelman alkuvaiheessa).
Vuorovaikutus
Odotamme rahoitusta saavalta:
(1) Konsortion kumppanien sitouttamista pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja laajentamaan ekosysteemiä menestyksekkäästi
(2) Kykyä varmistaa tulosten laaja käyttöönotto
(3) Pitkäjänteisen, rahoituksen päättymisen jälkeenkin jatkuvan aktiivisen yhteistyöekosysteemin rakentamista.
Konsortion vuorovaikutus tulee esittää vuorovaikutus- ja viestintäsuunnitelman avulla.
Vaikuttavuus
Odotamme hakijan esittävän arvionsa ohjelman vaikuttavuudesta:
(1) Näkemyksen siitä, mitä osaamisia energiamurros tarvitsee vuodesta 2035 eteenpäin
(2) Tavan ja kyvyn muodostaa uudistettuja yhteistyömalleja oppilaitosten ja yritysten välillä
(3) Vaikuttavuuden arviointia relevanttien mittareiden kautta (esimerkiksi uudistettujen oppimissisältöjen käyttöönottoa, vaikutuksia muun muassa hakijoiden profiileissa, hakupaineissa, sisäänotoissa, ristiinopiskelussa, polkuopintojen määrässä ja nopeudessa reagoida ennakoituihin tarpeisiin)
(4) Arviota siitä, miten ohjelma vastaa yritysten ja työllistäjien osaamistarpeisiin
Vaikuttavuuslogiikan voi esittää vaikkapa vaikuttavuuspolun avulla (kts suositus).
Toteutus
Rahoitettavan ohjelman toteutukselta odotamme:
(1) Uskottavaa ja kyvykästä ohjelman ja konsortion johtamista
(2) Laadukasta, tehokasta ja joustavaa työsuunnitelmaa, joka on suunniteltu laajennettavaksi
(3) Tarkoituksenmukaisia työnjakoa ja vaiheistuksia ja selkeitä osatavoitteita etenemisen seuraamiseksi
(4) Käytettävissä olevien resurssien ja aikataulujen realistisuutta
(5) Järkevää ja tarkoituksenmukaista budjetointia
(6) kyvykkyyttä ja näyttöä täydentävän rahoituksen hankkimisesta.
Suositus: Esimerkkejä skaalautuvista sisällöistä
Suosittelemme, että ehdotus huomioi sidosryhmätapaamisissamme (Prässissä) tunnistettuja oppijoiden tuen tarpeita:
- Proof-of-scale pilotit, joissa koulutuksen sisältöjä voidaan integroida, esim. rakennus-, sähkö-, ja energiajärjestelmien opetusta yhdistämällä
- Tukitoimet eri oppijoille: harjoittelun tuki, alan S2-opinnot, sisältöjen kehittäminen sopimaan erityistarpeita ja -haasteita omaaville
Lisäksi:
- Piloteissa oppiminen voi tapahtua merkittävästi työpaikoilla.
- Pilotteja voi hankkeessa olla useampia, mutta niiden välinen yhteys esim. poluttamalla on toivottavaa.
- Pilotoinnin on syytä laajentua käyttöön useamman kuin yhden toimijan osalle hankkeen aikana
- Digitalisaation ja uusien oppimismenetelmien hyödyntäminen luetaan hakijoille eduksi.
Suositus: Esimerkkejä opettajien tarvitsemasta tuesta
Suosittelemme, että ehdotus huomioi sidosryhmätapaamisissamme (Prässissä) tunnistettuja opettajien tuen tarpeita:
- Yhteisen opettajien foorumin tai ”akatemian” muodostaminen
- Uusien energiamurrosta koskevien sisältöjen saaminen opetuksen sisällöksi yhteisesti ja laajasti
- Opettajien pedagogisten taitojen ja valmiuksien parantaminen, uusien menetelmien oppiminen
- Perustaitojen oppimisen tehostaminen resurssien vähetessä, uudet lähestymistavat ja yhteistyömuodot myös yritysten kanssa
- Opettajien valmentaminen tulevaisuuden oppijoiden tarpeiden tehokkaampaan ennakointiin ja huomioimiseen mm. oppimisen tukitoimina.
Suositus: Vaikuttavuuspolku
Kuvaa hakemuksessasi vaikuttavuuspolku* , joka johtaa vuoden 2035 toteutuneesta muutoksesta takaisinpäin nykytilan toimintaan sekä keinoihin, joilla muutos saadaan aikaan.
Pohdi seuraavia:
- Mitä vaikutuksia ohjelman voi kuvitella saavaan aikaan, kun tullaan vuoteen 2035? Mitkä asiat ovat muuttuneet ja mitä saadaan aikaan paremmin, enemmän, vähemmällä?
- Mitä muutoksia (esim. tutkinto-ohjelmissa, koulutuksen sisällöissä, opiskelijoiden parantuneissa valmiuksissa) on pitänyt tapahtua, jotta edellä kuvattu on mahdollista?
- Millaisia tuloksia ohjelmalla on pitänyt tehdä, jotta muutos tapahtuisi?
- Mitä tulosten eteen on pitänyt tehdä? Ketkä ovat toteuttaneet ja miten?
- Millaisia panoksia on vaadittu, jotta toteutus on ollut mahdollinen?
Näkemysten tulee ohjelman edetessä tarkentua konkreettisiksi, mitattaviksi tavoitteiksi.
*Vaikuttavuuspolku = perusteltu ketju panoksista ja tuotoksista tavoiteltuihin muutoksiin ja pitkän aikavälin vaikutuksiin (Input–Output–Outcome–Impact).
Mihin rahoitusta voi käyttää?
- Palkkoihin sivu- ja yleiskuluineen (yleiskulujen tasosta sovitaan organisaatiokohtaisesti avustussopimuksessa)
- Matkoihin
- Ohjelman rahoituksen täydentämiseen tähtäävien hakemusten valmisteluun
- Alihankintoihin (max. 10 % projektin budjetista perustellusti)
- Hankkeen toteuttamiseksi tarvittaviin ostoihin (esim. konsultointi, ulkopuolisten luennoitsijoiden palkkiot, ohjelmistotlisenssit, max. 5 %)
- Hankkeen erikseen tarvitsemiin tilavuokriin ja järjestelykuluihin (mm. tapahtumat)
- Viestintään liittyviin erityiskuluihin
- Neuvoteltaessa kiinnitetään huomiota erityisesti rahoituksen kohdentumiseen sovittuihin kustannuksiin
Rahoituksen kohdentaminen määritellään avustussopimuksessa.
Mihin rahoitusta ei tule käyttää:
- Osaamistarpeeseen kytkeytymätön sisällön kehittäminen, esim. olemassa olevan oppiainekohtaisen sisällön monistaminen tai inkrementaalinen kehittäminen
- Vain yhden toimijan koulutustarjonnaksi jäävän sisällön kehittämistä
- Investoinnit skaalautumattomaan oppimisympäristöön
- Hankkeen ulkopuolisiin perustelemattomiin erillisiin kustannuksiin (sisäiset siirrot, projektihenkilöstöön kuulumattomien henkilöiden palkat, tms.)
- Tukiin kolmansille osapuolille
- Henkilökohtaisiin stipendeihin
- IPR:n suojaamisen kuluihin
STEK pidättää oikeuden takaisinperintään, mikäli avustusta ei ole käytetty hankesuunnitelman mukaiseen toimintaan.
Hakemuksen sisältö
Hakemuksen suositeltava laajuus: max 20 sivua.
Sen tulee sisältää seuraavat osiot:
- Konsortio ja kumppaneiden roolit (johto, avainhenkilöt, osaaminen, täydentymisen periaatteet)
- Tiivistelmä ja keskeiset tavoitteet (vaikuttavuuspolku, kohderyhmät, mittarit)
- Työsuunnitelma ja vaiheistus (paketit, vastuut, aikataulu, riskit ja mitigointi)
- Vuorovaikutus- ja viestintäsuunnitelma (kohderyhmät, käytännön toimet, vaikuttavuusviestintä)
- Budjetti ja rahoitus (STEK-rahoitus, omarahoitus/lisärahoitus, kokonaisbudjetti ja sen jakautuminen vuositasolla)
- Noin 5 min. videoesittely vaikuttavuuspolusta ja konsortion avainhenkilöistä (linkki esim. Youtube- tai Vimeo-videoon).
- Oma arvio rahoituskriteerien (yhteistyö ja sen kattavuus, energiamurros ja koulutusjärjestelmä, vuorovaikutus, vaikuttavuus, toteutus) toteutumisesta.
HUOM! Hakemus etenee arviointivaiheeseen vain, jos kaikkiin rahoitushaun kriteereihin on vastattu.
Miten STEK eroaa muista rahoittajista?
STEKin rahoitushaulla rahoitetaan kolmevaiheista ohjelmaa, erotuksena yksittäisestä hankkeesta. Ohjelma ajoittuu vuosille 2027 – 2030/2031.
Edellytämme ohjelman vivuttavan rahoitusta myös muista lähteistä. Ohjelman suunnittelun on tarkennuttava ohjelman edetessä ja hakukierrosten täsmentyessä. Tässä ohjelmassa korostuu erityisesti konsortion päähakijan yhteyshenkilön rooli. Ohjelman budjetti voi joustaa ohjelman aikana (muttei kasvaa) rahoituksen täydentyessä tai konsortion laajentuessa.
Rahoitus on avustusmuotoista ja perustuu sopimukseen, joka puolestaan pohjautuu vaikuttavuustavoitteisiin.
STEK sitoutuu aiesopimuksella rahoitusta saaneen konsortion rahoittamiseen ohjelman ajaksi, mikäli ohjelma saavuttaa kunkin välivaiheen tavoitteensa.
Lisäksi:
- STEKin rahoitus on yksityistä mutta yleishyödyllistä
- Syntyvien tulosten on oltava julkisia, ts. käytettävissä laajasti ja julkisesti levitettävissä
- Tekijänoikeudet otetaan huomioon pilottikohtaisesti ja korvausta syntyvistä oikeuksista voidaan tapauskohtaisesti maksaa. Tämä pätee lähtökohtaisesti vain toteutuksiin, jotka myös tuottavat tuloa.
Yleiset ehdot
Rahoitus myönnetään STEKin sääntöjen, yleishyödyllisyyden periaatteiden ja päätöksentekoprosessin mukaisesti.
Rahoituksen piiriin hyväksyttävistä kuluista, maksatusaikatauluista ja raportoinnista sovitaan tarkemmin konsortion kanssa solmittavassa avustussopimuksessa.
STEK nimittää oman edustajansa konsortion ohjaus- tai johtoryhmään.
STEK julkaisee hankkeesta lyhyen julkisen kuvauksen, ja edellyttää tulosten viestintää.
Miten hakemuksia arvioidaan?
Hakemuksia arvioivat asiaan ja toimialaan perehtyneet, puolueettomat arvioijat. Jokaisen arvioijan osalta arvioidaan mahdollinen esteellisyys.
STEK voi myös pyytää ulkopuolisia lausuntoja.
Arvioinnin tulosten perusteella tehdään päätösesitys STEKin hallitukselle, joka tekee lopullisen päätöksen rahoituksesta.
Tausta-aineistoa
Tilasimme MDI:ltä selvityksen ”Sähköisten alojen tila ja tulevaisuus” – lue koonti sen päätuloksista alta.
MDI: Sähköalan tulevaisuutta määrittävät viisi keskeistä näkökulmaa:
1.Tulevan työvoimapohjan osaamisen takaaminen. Nuorten ikäluokkien pieneneminen ei suoraan uhkaa työvoiman määrällistä tarjontaa, mutta voi uhata riittävän osaavan ja motivoituneen työvoiman tarjontaa. Naisten, vieraskielisten ja alanvaihtajien osuutta tulisi kasvattaa, samalla kun eläköityvän työvoiman osaamisen siirtymisestä huolehditaan.
2. Osaamisen laadun ja osaamistarpeiden muutoksen yhteensovittaminen. Energiamurros, sähköistyminen, tekoäly, digitalisaatio ja automaatio lisäävät uusia osaamistarpeita samalla, kun työelämässä korostuvat edelleen vahvat perustaidot, turvallisuusosaaminen ja käytännön työelämävalmiudet. Alan keskeinen haaste ei ole vain työvoiman määrä, vaan riittävän osaavan työvoiman saatavuus.
3. Alueellisen kohtaannon ratkaiseminen. Koulutusverkko on kattava, ja valmistuneet jäävät usein omalle alueelleen. Osalla alueista ei ole välttämättä kykyä vastata mahdollisiin investointeihin työvoimatarpeiden näkökulmasta. Datakeskukset, sähköverkkoinvestoinnit, teollisuuden sähköistyminen ja energiatehokkuusinvestoinnit voivat kasvattaa työvoimatarvetta nopeasti tietyillä alueilla. Alueellinen kohtaanto vaatii vähintään koulutusverkon säilyvyyttä, jota voi osin uhata yleisemmin nuorten määrän nopea lasku osissa Suomea.
4. Koulutuksen ja työelämän yhteistyön vahvistaminen. Nopeasti muuttuvat osaamistarpeet edellyttävät tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten, työnantajien ja työllisyysalueiden välillä. Työpaikalla oppimisen, oppisopimusten, jatkuvan oppimisen ja työnantajatarpeisiin räätälöityjen koulutuspolkujen merkitys kasvaa.
5. Yritysrakenteen eriytyminen. Kasvu keskittyy suurempiin yrityksiin, mutta pienet yritykset ovat edelleen keskeisiä työllistäjiä ja työssäoppimisympäristöjä. Yritysten valmiudet rekrytoida, kouluttaa ja kansainvälistyä vaihtelevat voimakkaasti.
»Läpileikkaava havainto. Ennakointi on välttämätöntä, mutta se ei yksin riitä. Alan on rakennettava joustavaa muutoskyvykkyyttä, jotta koulutus ja työmarkkinat pystyvät reagoimaan nopeasti muutoksiin.
(Selvitys perustuu Tilastokeskuksen erillisaineistoihin sekä Opetushallituksen Vipunen-tietokannan tietoihin).
Mikäli haluat tutustua Sähköisten alojen tila ja tulevaisuus – raporttiin tarkemmin, pyydä se meilitse: kirsi.gimishanov @ stek.fi
*****
Myös Oulun Oulun yliopisto selvittää FITech-yliopistojen yhteistyötä: yrityskyselyn tuloksia
1. Energiamurroksen haasteita tunnistetaan hyvin yrityksissä
– Tekniset/teknologiset haasteet: Uudet teknologiat ja niihin siirtyminen, kapasiteetin riittävyys ja muut energiainfraan liittyvät haasteet
– Markkinoihin ja liiketoimintaan liittyvät haasteet: Energia- ja sähkömarkkinoiden toimintaympäristön nopea vaihtelu ja epävarmuustekijöiden hallinta
– Sääntely- ja viranomaistoimintaan liittyvät haasteet: Lainsäädäntö on vaikeasti ennustettavaa, mutta toisaalta myös hidasta muutostarpeeseen verrattuna
2. Osaamis- ja osaajatarve on akuutti, mutta tarpeet vaihtelevat paljon
– Teknologiaosaaminen: Digitalisaatio, datan käsittely/analysointi, perusymmärrys koodaamisesta, tekoäly, sähkövoimaosaaminen (suunnittelu- ja asennustyö)
– Markkina- ja liiketoimintaosaaminen: Energia- ja sähkömarkkinoiden dynamiikka, toimintaympäristöosaaminen, business transformaatio
– Regulaatio-osaaminen: Lainsäädäntö- ja luvitusasiat
– Geneeriset taidot: vuorovaikutus- ja viestintätaidot, matemaattiset taidot, luku- ja kirjoitustaito
3. Yritys-yliopisto –yhteistyötä tehdään jo paljon, mutta potentiaalia on vielä käyttämättä
– Yleisiä yhteistyömuotoja: Opinnäytetyöt ja niiden ohjaus, harjoittelu, luennot ja vierailut
– Tulevaisuuden mahdollisuuksia: Aktiivisempi vuoropuhelu ja yliopistokoulutuksen kehittäminen yhteistyössä työelämärelevanssin takaamiseksi, alueellisen vaikuttavuuden lisääminen, tutkimusyhteistyön lisääminen
4. Demografinen muutos ei vielä huoleta yrityksissä. Jatkuvan oppisen ja kv. osaajien tarvetta/potentiaalia ei tunnisteta (vain haastatteluista)
– Pienenevät ikäryhmät on tiedostettu, mutta ei vielä näy rekrytoinneissa: isoilla (kv.) yrityksillä rekryt globaaleja, osaajia riittävästi myös maakunnissa ja pienillä paikkakunnilla
– Kv. osaajien rekrytointien mahdollisiksi haasteiksi mainittiin riittävä suomen kielen taito ja työyhteisöön/kulttuuriin sopeutuminen
– Jatkuva oppiminen koettiin lähinnä omien työntekijöiden uralla etenemisvaihtoehtona (ammatillinen koulutus → AMK → YAMK), ei niinkään oman osaamisen päivittämiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä.
Raportti valmistumassa lokakuussa.
Hakuinfot ja STEKille osoitetut kysymykset
Vastaamme hakua koskeviin kysymyksiin ensisijaisesti sähköpostitse: kirsi.gimishanov @ stek.fi
Hakuinfot 14.9. (webinaari) ja 29.9. (”kyselytunti”).
Järjestämme erillisen kyselytunnin 29.9. klo 14.00-15.00. Pääset ilmoittautumaan kyselytunnille hakuinfon ja sen tallenteen julkaisun jälkeen.
Lisäksi voit varata ajan henkilökohtaiseen 20min hakuneuvontaan. Myös ajanvaraus-linkki julkaistaan tällä sivulla hakuinfon jälkeen. (Huomaathan, että hakuneuvonta ei ole pitchaustilaisuus).
Hakuinfon ja kyselytunnin tallenteet katsottavissa myöhemmin verkossa. Kirjaamme myös kaikki saamamme hakuun liittyvät kysymykset vastauksineen UKK-osioon (alle).
Hausta kysyttyä - UKK
***
Liitetäänkö vuorovaikutus- ja viestintäsuunnitelma hakemukseen?
Hakemusjärjestelmässä on sekä lomakekysymyksiä että runsaasti mahdollisuuksia liitteille, muun muassa vaikutuspolku, CV:t ja vuorovaikutussuunnitelma lisätään liiitetiedostoina. Hakulomaketta pääsee tutkimaan, kun kirjautuu sisään järjestelmään.
***
Voiko ajatella, että STEKin rahoitus olisi jatkorahoitus JOTPA-hankkeelle laajentamalla tätä ohjelmaksi ja jalkauttamalla laajemmin?
Tämä on täysin mahdollista, mutta riippuu toki muiden tämän haun kriteerien toteutumisesta.
***
Arvioidaanko konsortion maantieteellistä laajuutta?
Maantieteellinen laajuus ei ole arvionnin kriteeri, eli konosrtio voi hyvin aloittaa ns. paikallisena hankkeena. Oleellisempaa on se, miten sen tulokset saadaan skaalautumaan ja otetaan käyttöön muualla, mielellään kansallisella tasolla.
***
Voiko hanke sisältää alihankintaa?
Hanke voi sisältää alihankintaa korkeintaan 10% kokonaisbudjetista.
***
Onko STEKin rahoituksen katsottu muissa julkisen rahoituksen hankkeissa katsottu olevan yksityistä rahoitusta? Ts. voidaanko STEKin rahoitusosuutta käyttää osana toisen hankkeen kokonaisrahoitusta?
STEKin rahoituksen on tulkittu olevan yksityistä rahoitusta.
***
Kuinka suurella tarkkuudella hankkeen budjetti tulee vuositasolla suunnitella, esimerkiksi palkkojen, yleiskustannusten, hankintojen yms. osalta?
Budjetti voi olla tarkempi parille ensimmäiselle vuodelle, mutta loppupäätä kohden väljempi. On selvää, että muutokset hankkeen konsortiossa ja budjetin kohdentamisessa saattavat aiheuttaa joustotarvetta.
Toivomme kuitenkin, että budjetista käy ilmi, mitä kukin mukana oleva organisaatio käyttää palkkoihin, matkoihin ja muihin kustannuksiin. Lisäksi olisi hyvä perustella, miksi esimerkiksi palkat, niiden yleiskustannukset ja sivukulut ovat hakemuksen budjetissa määritellyllä tasolla.
***
Onko hakemukselle jokin tietty template? Kuinka pitkän hakemuksen tulee olla?
Hakemus jätetään STEKin hakulomakkeella hakemusjärjestelmässä, johon linkki löytyy hakuilmoituksen sivuilta. Hakemuslomakkeessa on paljon tilaa liitteille. Hakemuksen toivottava pituus on max 20 sivua.
***
Voiko start-up saada rahoitusta?
Hakijana voi olla myös start-up, mutta STEKin rooli yleishyödyllisenä yhdistyksenä aiheuttaa rajoituksia avustuksen myöntämiselle. Yksittäistä yritystä STEK ei voi tukea. Avustusinstrumentilla voidaan rahoittaa ainoastaan yleishyödyllistä toimintaa eikä sen kautta voida lähteä sijoittajiksi yksittäiseen yritykseen.
***
Voinko yksityishenkilönä toimia projektipäällikkönä, vai edellytättekö, että henkilöllä on pysyvä työsopimus jossain konsortion organisaatiossa?
Rahoituksemme on rajattu organisaatioille, ei yksityishenkilöille apurahoina. Mikäli päädymme rahoittamaan hanketta, odotamme sen johtajan olevan jonkin konsortion jäsenen palveluksessa. Jos toimit hankkeen vastuullisena johtajana, organisaatio toimii pääasiallisena sopimusosapuolena.
***
Budjetista todetaan, että hankesuunnitelman budjetti voi sisältää kohtuulliset yleiskustannukset, joista sovitaan organisaatiokohtaisesti. Mitä tarkoittavat käytännössä ”kohtuulliset yleiskustannukset”?
Tarkastelemme kustannuksia kokonaisuutena ja vertaamme sitä lupaukseen tuloksista ja niiden vaikuttavuudesta. Emme aseta erityistä rajaa yleiskustannukselle. Jos työn hinta vaikuttaa jotenkin erityisen tai poikkeavan korkealta, toki sitten ennen sopimusten allekirjoittamista on syytä neuvotella lisää.
Siirry tekemään hakemusta
Rahoitusta haetaan erillisessä järjestelmässä.
Hakujärjestelmän kautta voit rahoitushakemuksien lisäksi lähettää kysymyksiä hausta, ilmoittaa viivästyksistä tai muista muutoksista, jättää väli- ja loppuraportin ja pitää meihin yhteyttä. Järjestelmän käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä.
Yksityinen, yleishyödyllinen, joustava ja vaikuttavuuteen pyrkivä
STEKin erityispiirteet rahoittajana
STEK rahoituksen tavoitteena on käynnistää ohjelma, jonka rahoituksessa ja konsortion kokoonpanossa on mahdollisuuksia kasvuun.
Rahoitusta saaneen hankkeen tavoitteeksi asetetaan ulkopuolisen rahoituksen löytäminen. STEKin rahoitusta voi käyttää omarahoitusosuutena, jonka avulla vivuttaa ulkopuolista rahoitusta.
Olemme joustavia konsortion kokoonpanon osalta: hankkeen aikana on mahdollisuus täydentää konsortiota, jolloin on myös budjettia voidaan suunnata uuden kokoonpanon kannalta järkevästi.