Hae sivustolta

Mitä etsit?

Haku hakusessa (varoitus: sisältöpaljastuksia)

STEK on vuoden ensimmäisen puoliskon pohtinut yhdessä jäsenistönsä ja sidosryhmien kanssa rahoituksensa kohdentumista. Helppoa ei ole ollut. Energiamurroksen ympärillä tapahtuu paljon ja sähköistäminen on otsikoissa kissankokoisin kirjaimin ihan koko ajan. Suomessa investoidaan ja kehitetään uutta, jopa tutkitaankin.

Olemme etsineet itsellemme sopivaa toimintamallia ja tapaa rahoittaa niin, että rahoituksen vaikuttavuus varmistuisi. Vaikuttavuudesta olen tänä keväänä puhunutkin jo paljon. Vaikuttavuudella ymmärrän asioiden saamista paremmalle tolalle kuin mitä ne ovat aiemmin olleet – on se sitten muuttunutta ja parempaa bisnestä, alempia kustannuksia, mitattua päästöttömyyttä tai vaikkapa tyytyväisempiä vuokralaisia.

Vaikuttavuudella tarkoitamme, että hankkeiden tulokset otetaan käyttöön ja niiden avulla saadaan aikaan muutoksia.

Rahoittamisen prosessi puhuttanut

STEK on aikeissa avata – käytyjen keskusteluiden ja tehdyn taustatyön pohjalta – isomman ja erityisesti teemoitetun rahoitushaun syyskuussa. Haun onnistumisessa painottuu kaksi isoa tekijää: Haun aihe sekä haun käsittelemisen prosessi. Yllätyksekseni jälkimmäinen on herättänyt enemmän keskustelua kuin itse aiheen valinta.

Tähän syynä varmastikin on, että haluamme uuden tiedon tuottamisen lisäksi nähdä miten tieto muuttuu toiminnaksi. Painotamme rahoitusta ihan tietoisesti innovaatiotoiminnan suuntaan. Toivomme tämän vaativan yhteistyötä jo käynnistysvaiheessa ja siksi hakummekin on suunnattu konsortioille.

Reitti uudesta tiedosta muutokseen ei ole helppo eikä välttämättä edes vielä selvillä lähtöruudussa. Haluamme olla pitkäjänteinen rahoittaja, joka on mukana useamman vuoden, edellyttäen että muidenkin tahojen panostus lähtee kasvamaan ja muita rahoittajia saadaan mukaan. Tämä voi tarkoittaa hankkeen vaiheistamista, josta malleja on olemassa esimerkiksi Suomen Akatemian strategisessa tutkimuksessa.

Tavoitteena luoda uutta liiketoimintaa

Vaikein rasti tässä harjoituksessa on ollut aihe. Emme voi sitä määritellä tai rajata liian tiukasti, koska se tappaa tehokkaasti hakijoiden luovuuden. Aihepiirinä on esiin nostettu sähkö- ja energiajärjestelmän resilienssi – kyky sietää ja palautua. Se on sukua joustolle, energiavarastojen tarkastelustakin varmasti on hyötyä, samoin kuluttajien ja muiden sähkönkäyttöäjien tavasta käyttää sähköä ja varautua sen puuttumiseen.

Mielenkiintoiseksi aiheen tekee maailmantilanne ja riskiskenaarioiden muutokset. Erityisen mielenkiintoiseksi itse koen myös mahdollisuudet luoda arvoa, jopa uutta liiketoimintaa energiamurroksen edetessä. Varautumiseen, häiriöihin ja palautumiseen liittyy aina ihminen, organisaatiot ja niiden kyky toimia – tai olla toimimatta.

Jos lähtökohdat ja halu vaikuttaa herättivät kiinnostuksesi, kannattaa seurata STEKin haun avautumista – tiedotamme siitä etupäässä uutiskirjeessä ja LinkedInissä.


Ja mitenkään kiellettyähän ei ole avata keskusteluja mahdollisten hankekumppaneiden kesken jo nyt. Syyskuu kun on käsillä varsin pian.

Mikään ei muutu jos kukaan ei suutu

Kevään työpajoissa käydyillä keskustelut ovat rikastuttaneet sekä STEKin että sen yhteisön ymmärrystä siitä, mitä ja miten rahoittaa, jotta sähkö- ja energiajärjestelmämme olisi entistä tehokkaampi, turvallisempi, päästöttömämpi ja ylipäätään kokonaisuutena fiksummin toimiva. Adjektiivilistaan on kokemusten pohjalta syytä lisätä iskunkestävyys ja kyky palautua. 

Keskustelu fokusoinnista on ollut palkitsevaa. Erityisen mieleenpainuvaa on ollut rahoituksen suuntaamisen ja vaikuttavuuden pohdinta. Keskustelu on kieppunut toisaalta sen ympärillä, millaista rahoituksen tulisi olla ja miten sitä suunnata, toisaalta vaikuttavuudessa ja etenkin sen mittaamisessa. Energiamurroksen läpivienti vaatii kompleksisista systeemeistä koostuvan massiivisen ja vaikeasti hallittava kokonaisuuden ja sen osien tarkastelua. Siinä kontekstissa vaikuttavuus on kuin pala märkää saippuaa, eikä siitä tahdo saada millään kiinni. 

Tekeminen-tulos  –   vaikutus-vaikuttavuus               

Putkiaivoisena olen kuitenkin tykästynyt tarkastelemaan vaikuttavuutta ajatteluketjuna, jossa lähtökohtana on ratkaisu ongelmaan tai merkittävä parannus nykytilaan. Esimerkiksi inhottavan sairauden poistaminen maailmasta on selkeä ja todennettavissa oleva positiivinen muutos – ihmiset elävät pidempään. Se jos mikä on toivottua vaikuttavuutta. Jotta näin tapahtuu, jonkin on täytynyt muuttua. Tässä tapauksessa on otettu käyttöön uusi hoitomuoto tai lääke, joka on korvannut tehottomampia parannuskeinoja. Muutos on edellyttänyt lääketieteellistä tutkimusta ja uutta tietoa sairauden hoidosta, lääkkeen monia kehitysvaiheita, sen kaupallistamista, keksintöjen suojaamista ja kenties myös standardointia sekä kouluttamista. Jotta tuloksia on syntynyt, on tehty hankkeita, kerätty niihin osaajat, välineet ja tarvittavat materiaalit. Tämä kaikki vaatii rahaa ihan jokaisessa vaiheessa. 

Energiamurros tietysti on ihan toista kuin sairauksista eroon pääseminen. Vaikuttavuutta haluaisin silti metsästää samalla ajattelumallilla, vaikken väitäkään että se olisi helppoa. Energiamurroksen läpiviennin haaste on niin monitahoinen, että kunniahimon tasoakin on uskallettava nostaa. Jotta STEKin rahoitus osuisi vaikuttavuuden kannalta maaliin, on vallitsevaa tilaa tarvittaessa häirittävä, ei-toivottujen vaikutusten uhallakin. Hyvä vaikuttavuus huomioi myös niiden minimoinnin. 

Vaikuttavuus on STEKin rahoituksen tärkein kriteeri

Haluan korostaa sitä, että positiivinen rahoituspäätös edellyttää jatkossa vaikuttavuuden ottamista huomioon jo hankkeen suunnittelussa. Se on haastavaa, jos aiemmin on tähdätty mittaamaan menestymistä julkaisujen laadulla ja määrällä tai näkyvyydellä, parhaimmillaankin keksintöilmoitusten määrällä, ehkä jopa idean pilotoinnilla. 

Uskomme että parhaaseen vaikuttavuuteen päästään yhteistyöllä, ja siksi uutta on myös STEKin pyrkimys koota yhteen toimijoita, joiden yhteistyötä voisimme rahoittaa isommalla panoksella. Tavoitteet voivat ja niiden olisi syytä olla korkealla; niillä voidaan tähdätä esimerkiksi isomman rahoituksen hakemiseen vaikkapa Euroopan Unionilta.

Yhteistyöhön rohkaisemme painokkaasti myös syksyn uudessa rahoitushaussamme. Avaamme silloin kevään työpajojen vuorovaikutukseen pohjautuvan temaattisen haun, jonka aihetta tarkennamme vielä kesän aikana. Toivon sen vastaavan myös sähkö- ja energiajärjestelmän iskunkestävyyden ja palautumiskyvyn haasteeseen. 

Vaikuttavuusjahti jatkuu uuden teeman etsinnällä 

Kiitän kevään vuorovaikutusprosessiimme osallistuneita terävistä ja haastavistakin näkemyksistä. Kunhan saamme hyvän yhteistyön käyntiin ensi talven aikana, voimme tulevana vuonna aloittaa keskustelun seuraavasta teemasta.

 Olethan mukana myös ensi vuonna!