Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Luma-verkoston valtakunnallinen sähkön ja energian oppimispolku käynnistyy 2027

LUMA-keskus Suomi -verkosto on saanut merkittävän rahoituksen Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:ltä uuden tiedekasvatushankkeen toteuttamiseen. Rahoitus mahdollistaa laajan, koko Suomen kattavan Sähkön ja energian oppimispolun, johon lapset ja nuoret opettajineen pääsevät osallistumaan vuodesta 2027 alkaen.

Oppimispolku tekee sähköstä konkreettista

Sähkön ja energian oppimispolun tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä sähköstä, energiasta ja energiayhteiskunnan muutoksesta. Keskiössä ovat toiminnalliset ja tutkivat oppimiskokonaisuudet, joissa lapset ja nuoret pääsevät itse rakentamaan, mittaamaan, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia. Erilaisissa työpajoissa sähkö ja energia eivät näyttäydy pelkästään käsitteinä, vaan muuttuvat konkreettisiksi kokemuksiksi, jotka tukevat ymmärtämistä ja lisäävät kiinnostusta.

Oppimispolku etenee vaiheittain alakoulusta toiselle asteelle, tarjoten oppijoille toistuvia, ikätasolle sopivia oppimiskokemuksia. Työpajoissa kohdataan myös roolimalleja, kuten opiskelijoita ja asiantuntijoita, jotka tuovat energia-alan lähemmäksi nuorten arkea ja auttavat hahmottamaan alan mahdollisuuksia. Työpajoja tarjotaan eri puolilla Suomea ja mukana ovat LUMA-keskukset Vaasasta (LUMA-keskus Pohjanmaa), Lappeenrannasta (Junior University), Oulusta (Oulun yliopiston LUMA-keskus), Turusta (Lounais-Suomen LUMA-keskus ja Skolresurs), Joensuusta (Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus), Rovaniemeltä (Tiedekasvatuskeskus uJunnu), pääkaupunkiseudulta (Helsingin yliopiston tiedekasvatus ja Aalto-yliopisto Junior) sekä Kokkolasta (Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus). Myös ruotsinkielisiä työpajoja tullaan järjestämään.

Sähkön ja energian oppimispolku tarjoaa opettajille valmiita opetussuunnitelmaan kytkeytyviä kokeellisia töitä ja oppimateriaaleja oppitunneille vietäväksi. Materiaalit julkaistaan maksutta ja avoimesti syksyllä 2028, ja niiden käyttöönottoon tullaan järjestämään koulutuksia.

Vastauksia energia-alan osaajatarpeeseen

Hankkeen taustalla on kasvava tarve vahvistaa energia-alan osaajapohjaa. Sähköistyminen, energiamurros ja uudet teknologiat lisäävät alan osaajien kysyntää, mutta samalla nuorten tietoisuus alan mahdollisuuksista on edelleen rajallista. Oppimispolku vastaa tähän haasteeseen vahvistamalla matemaattis-luonnontieteellistä osaamista, kehittämällä työelämävalmiuksia, lisäämällä ymmärrystä sähköistyvästä yhteiskunnasta ja tekemällä alasta saavutettavaa ja kiinnostavaa. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että oppimiskokemukset ovat inklusiivisia ja tavoittavat monenlaisia oppijoita eri taustoista.

Hankkeen keskeinen tavoite on jättää pysyvä jälki suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Tuloksena syntyy avoin, skaalautuva ja pysyvä toimintamalli, joka juurtuu osaksi LUMA-keskus Suomi -verkoston perustoimintaa. Kaikki oppimispolun materiaalit ja toimintatavat jäävät käyttöön hankkeen jälkeen.

Seuraavat askeleet oppimispolulla

Osallistua voi monella tapaa. Verkosto teettää tarvekartoituksen sähkön ja energian teemoista syksyllä 2026, pilotoi uusia työpajoja ja materiaaleja oppilasryhmien kanssa keväällä 2027 ja avaa kaikille avoimet työpajat varattavaksi syksyllä 2027. Työpajoihin voi osallistua koko vuoden 2028 ajan. Kaikki hankkeen materiaalit tullaan julkaisemaan Avointen oppimateriaalien kirjastossa syksyllä 2028 opettajien vapaaseen käyttöön.

Hankkeen toteutuksesta vastaa suomalaisten yliopistojen LUMA‑keskus Suomi ‑verkosto. Verkosto tunnetaan laajasta kokemuksestaan tiedekasvatuksessa sekä kyvystään tuoda tutkimus, pedagoginen osaaminen ja käytännön oppiminen yhteen. Sisällöntuotannosta ja koordinoinnista vastaavat erityisesti: Vaasan yliopiston LUMA-keskus Pohjanmaa, LUT-yliopiston Junior University ja Oulun yliopiston LUMA-keskus.

Yhteyshenkilö:
projektipäälliikö Hanna Hankaniemi / Vaasan yliopisto

Haista kWh! – energia näkyväksi ja koettavaksi

Haista kWh! ‑hanke vahvistaa lasten ja nuorten energiatietoisuutta ja kestävän tulevaisuuden osaamista kehittämällä STEAM-pohjaisten energiateemojen opetusta perusopetuksessa ja lukioissa. Hanke rakentaa oppijoille ymmärrettävän kokonaiskuvan sähköstä, energiantuotannosta, energiankulutuksesta ja energiatehokkuudesta osana muuttuvaa yhteiskuntaa.

Energia viedään koulujen arkeen

Hankkeessa kehitetään oppijalähtöisiä ja toiminnallisia STEAM‑pohjaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa energia kytkeytyy konkreettisesti oppilaiden arkeen. Oppiminen perustuu ilmiöihin, tutkimiseen ja yhdessä tekemiseen, ja se tukee oppiainerajat ylittävää ajattelua sekä yhteisopettajuutta erityisesti yläkoulussa ja toisella asteella.

Toiminta viedään suoraan koulujen arkeen: opettajia tuetaan kehittämällä käytännönläheisiä oppimiskokonaisuuksia, tarjoamalla täydennyskoulutusta ja rakentamalla pilottikoulujen verkosto. Samalla energiateemaa tehdään näkyväksi ja ymmärrettäväksi toiminnallisten pedagogisten ratkaisujen ja visualisointien avulla.

Työelämäyhteistyön vahvistaminen

Hanke on osa Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden kehittämistoimintaa ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muun muassa Tekniikan museon, BusinessOulun ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyössä yhdistyvät pedagoginen kehittäminen, työelämäyhteydet ja uudet teknologiat, kuten virtuaaliset oppimisympäristöt ja energiateeman visualisointi.

Hankkeen tuloksena syntyy skaalautuvia oppimismalleja ja avoimia materiaaleja, joita voidaan hyödyntää laajasti eri puolilla Suomea. Tavoitteena on vahvistaa koulujen energiateemojen opetusta pysyvästi ja innostaa nuoria ymmärtämään energia-alaa ja sen tarjoamia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Yhteyshenkilöt: Sanna Mäkelä, Jussi Tomberg / Oulun kaupunki/Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Älykkäitä ja toimintavarmempia sähköverkkoja

Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja sähköverkkojen toimintavarmuuden ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Nelivuotinen tutkimushanke kokoaa yhteen Tampereen ja Vaasan yliopistojen osaamisen ja tähtää sähköjärjestelmän resilienssin vahvistamiseen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tavoite: sähköjärjestelmän parempi häiriönsietokyky

Keskiössä on älykkään kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, joka yhdistää reaaliaikaisen tilannekuvan, hajautetun ohjauksen ja virtualisoidun suojausautomaation. Ratkaisut mahdollistavat sähköverkon paremman kyvyn ennakoida häiriöitä, sopeutua muutoksiin ja palautua nopeasti esimerkiksi myrskyjen tai kyberuhkien jälkeen.

Hankkeessa hyödynnetään muun muassa digitaalisia kaksosia, älykkäitä algoritmeja sekä ohjelmistopohjaisia suojausratkaisuja. Näiden avulla sähköjärjestelmän eri osat voivat automaattisesti tasapainottaa toimintaansa ja suojautua häiriötilanteissa.

Ratkaisut: älykäs arkkitehtuuri ja uudet teknologiat

Tuloksena syntyy skaalautuvia ja käytännössä testattuja teknologioita ja toimintamalleja, jotka parantavat sähkönjakelun luotettavuutta ja tukevat uusiutuvan energian integrointia. Ratkaisuilla on potentiaalia laajempaan kansainväliseen hyödyntämiseen sekä uuden liiketoiminnan ja yhteistyön syntymiseen energia-alalla.

Hanke sai miljoonan euron rahoituksen STEKin ensimmäisessä teemahaussa Sähköverkkojen resilienssistä lisäarvoa energialiiketoimintaan vuonna 2025

Energiatulevaisuuden kulmatolpat

Energiatulevaisuuden kulmatolpat on strateginen hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen tietopohjaa ja ennakointikykyä puhtaan energiasiirtymän tueksi. Hankkeen tarkoituksena on luoda tieteeseen perustuva kehys, joka auttaa hahmottamaan skaalautuvia ratkaisuja energiasiirtymään ja tukee yritysten sekä julkisen sektorin strategista päätöksentekoa.

Seuraavassa vaiheessa tämän tietopohjan päälle rakennetaan avoin ja käyttäjälähtöinen malli, jonka avulla suomalaisen energiatulevaisuuden eri vaihtoehtoja voi tarkastella ja vertailla.

Hiilineutraali Suomi tarvitsee vahvan tietopohjan päätöksenteon tueksi

Suomi on matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, mutta energiasiirtymä on monisyinen kokonaisuus, jossa teknologia, talous, luonnonvarat ja globaalit markkinat kietoutuvat yhteen. Päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa, tutkittuun tietoon perustuvaa ymmärrystä siitä, mitkä ratkaisut ovat aidosti kestäviä ja mitkä rajat eivät saa ylittyä. Ilman selkeitä reunaehtoja ja yhteistä tietopohjaa on vaarana, että tärkeät puhtaan energian investoinnit viivästyvät tai ohjautuvat lyhytnäköisiin ratkaisuihin, jotka eivät tue pitkän aikavälin ilmastotavoitteita.

Hankkeen tavoitteet ja sisältö

Energiatulevaisuuden kulmatolpat -hanke pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen kolmella työpaketilla, jotka toteutetaan vuosien 2025-2027 aikana.

Työpaketeissa:

  • määritellään globaalit ajurit ja luonnontieteelliset ja tekniset reunaehdot, jotka ohjaavat Suomen energiatulevaisuutta,
  • kehitetään dynaaminen datamalli, joka kuvaa Suomen energiajärjestelmän keskinäisriippuvuuksia sekä digitaalinen käyttöliittymä mallin hyödyntämiselle ja
  • testataan mallia yhteistyössä sidosryhmien kanssa, viestitään tuotetusta tiedosta ja vaikutetaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Hankkeen odotetut vaikutukset

Hanke selkeyttää Suomen energiasiirtymän rajoja ja mahdollisuuksia:

  • Parantamalla niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin strategista päätöksentekoa puhtaan energian investoinneissa.
  • Tukemalla yhteiskunnallista keskustelua ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja ja uuden hallituksen hallitusohjelman muotoutumista tuomalla energia-alan tulevaisuuden vaihtoehdot näkyväksi ja keskusteltavaksi laajalle joukolle toimijoita.
  • Tarjoamalla yhteistyöalustan energian ja ilmaston tietopohjan vahvistamiselle kansallisesti ja kansainvälisesti.

Yhteyshenkilö
Tuuli Kaskinen,
Climate Leadership Coalition

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä: Kohti älykästä sähköverkkoa

STEK ry:n ja Metropolian yhteishanke Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä (2025–2028) kehittää ratkaisuja, joilla älykkäät kiinteistöt integroidaan aktiiviseksi osaksi älykästä sähköverkkoa. Hanke hyödyntää Helsingin Myllypuron Smart Campus -alustaa tutkiessaan, kuinka kiinteistöjen dataa ja automaatiota voidaan käyttää energiayhteisöjen ohjauksessa ja sähköverkon joustossa.

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä jatkaa kaudella 2019-2024 toteutettua kiinteistöjen älykkään, hyvinvointia tuottavan sähkökäytön edistämistä mahdollistamalla kiinteistöjen tuottaman datan hyödyntämistä oppimistoiminnassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Tulevalla kaudella toimialuetta laajennetaan energiayhteisö- ja korttelitasolle ja syvennetään tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen puitteissa kehitetään sertifioitua Myllypuro Smart Campusta monipuoliseksi oppimis- ja TKI-alustaksi ja laajennetaan kiinteistöjen älykkään sähkönkäytön ekosysteemiä.

Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan teemaan kytkeytyvillä erillisrahoitteisissa koulutus- ja TKI-hankkeilla sekä kaikille koulutusasteille suunnattavilla oppimisratkaisuilla ja toiminnan laajalla näkyvyydellä.

Miten älykkäät kiinteistöt tukevat älykästä sähköverkkoa?

Hankkeen tutkimusosa-alueella on neljä osatavoitetta, joiden kautta pyritään kehittämään kiinteistöjen älykkäitä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.

  • Ensimmäisenä osatavoitteena on kehittää talotekniikan ja talojen käyttöliittymien skaalautuvia ratkaisuja, jotka parantavat talojen käytettävyyttä, energiankulutusta ja viihtyvyyttä.
  • Toisena osatavoitteena on tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisiä raportteja ja kehittää uusia teollisia ratkaisuja.
  • Projektin kolmantena osatavoitteena on selvittää kustannustehokkaita menetelmiä digitaalisen kaksosen rakentamiseen kiinteistön teknisistä järjestelmistä ja liittää ne kiinteistön käyttäjiin. Digitaalisesta kaksosesta nähdään useita hyötyjä rakennusten ylläpidossa ja käytössä, ja tämä samalla hyödyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä (mm. Aalto), koska se mahdollistaa kehitettyjen sovellusten joustavan siirtämisen kohteesta toiseen. Se toimii myös datan keräysalustana tarjoten pohjan tekoälypohjaisten ratkaisujen kehitykseen. Tämä on kriittistä, jotta älykäs sähköverkko voi hyödyntää rakennusten reaaliaikaista dataa.
  • Projektin neljäntenä osatavoitteena on tukea sähköisen talotekniikan profiilinnostoa. Projektissa luotava digitaalinen ympäristö on esimerkki opiskelijoille alan tulevaisuudesta ja siitä millaista osaamista alalla tarvitaan.

Yhteyshenkilöt

Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori (Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.