Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Kasvu Openin ohjelma tukee alan pk-yritysten kasvua

Energiamurros haastaa yritykset kehittämään uusia ratkaisuja ja vahvistamaan kilpailukykyään. STEKin rahoittama Kasvu Openin Kasvuohjelma tarjoaa sähkötekniikan ja energia-alan pk-yrityksille maksutonta asiantuntijasparrausta, joka tukee kasvua, innovaatioita ja verkostoitumista.

Energiasektorin murros haastaa yritykset

Energiamurros vaatii uusia innovaatioita ja yritysten kykyä uudistua. Sähkötekniikan ja energia-alan yrityksillä on keskeinen rooli päästöttömän, tehokkaan ja turvallisen energiajärjestelmän rakentamisessa. Markkinatilanteen epävarmuus ja kasvun hidastuminen korostavat ulkopuolisen asiantuntija-avun ja verkostojen merkitystä yritysten kehityksessä.

Kasvu Openin Kasvuohjelma vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla maksutonta, vaikuttavaa sparrausta 15 valitulle sähkö- ja energia-alan pk-yritykselle. Ohjelma tukee yritysten kasvua, uudistumista ja innovaatioiden kaupallistamista, mikä on linjassa STEKin tavoitteiden kanssa.

Sparraus tuo mitattavaa vaikutusta

Kasvu Open toimii yleishyödyllisenä osakeyhtiönä, ja hankkeen tulokset, oivallukset sekä ymmärrys energia-alan yritysten tarpeista ja kehityskohteista jaetaan koko verkoston käyttöön. Ohjelmassa syntyvä tieto hyödyttää laajasti alan yrityksiä ja sidosryhmiä.

Vaikuttavuuden arviointi perustuu yritysten kasvun, uudistumisen ja verkostoitumisen vahvistumiseen. Ohjelman aikana yritykset saavat ympärilleen 7 asiantuntijan tiimin, ja yhteistyö tutkimuslaitosten, rahoittajien ja muiden yritysten kanssa lisääntyy. Sparrausmalli on testattu yli 3500 pk-yrityksen kanssa, ja tulokset osoittavat, että ulkopuolista sparrausta hyödyntävät yritykset kasvavat ja uudistuvat kilpailijoitaan nopeammin.

Kohtaamisia ja vertaisoppimista tapahtumissa

Ohjelmaan valitut 15 yritystä saavat maksutonta asiantuntijasparrausta liiketoiminnan kehittämiseen sekä tutkimus- ja tuotekehitystavoitteiden kirkastamiseen. Sparraus toteutetaan hyödyntäen Kasvu Openin laajaa asiantuntijaverkostoa, johon kuuluu 1600 osaajaa eri toimialoilta, mukaan lukien korkeakoulut ja rahoittajat.

Ohjelma sisältää neljä tapahtumapäivää, joissa yritykset voivat kohdata asiantuntijoita ja muita yrityksiä sekä vahvistaa verkostoja ja vertaisoppimista. Hakuvaiheessa yritykset täyttävät digitaalisen kasvuyritysanalyysin, joka auttaa tunnistamaan kehitystarpeet ja resurssit.

Kasvu Openin viestintätiimi huolehtii, että hankkeen etenemisestä, tuloksista ja osallistujista viestitään laajasti eri kanavissa. Vuonna 2024 Kasvu Open tavoitti viestinnällään yli 820 000 silmäparia.

Haku ohjelmaan on auki: https://kasvuopen.co/kasvupolut/

Sähköalan työvoiman ja osaamisen tulevaisuus

Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry STK, Sähköliitto ja Energiateollisuus ry käynnistävät tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää sähköalan työvoiman nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Samalla arvioidaan, miten koulutus, osaaminen ja alan vetovoimatekijät vastaavat työelämän tarpeisiin.

Työvoiman saatavuus energia- ja teknologiamurroksessa

Sähköalan osaajille on kasvava tarve, kun yhteiskunta sähköistyy entisestään. Suomen energiaomavaraisuus, vihreän siirtymän toteutuminen, sähköinen liikenne ja digitalisaatio nojaavat osaavaan työvoimaan. Asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtävien lisäksi tarvitaan suunnittelijoita, automaation osaajia ja ICT-taitoja yhdistäviä asiantuntijoita. Samaan aikaan alan toimintaympäristö muuttuu nopeasti, mikä lisää paineita koulutuksen ja rekrytoinnin kehittämiselle.

Tutkimuksen rajaus

Tutkimus muodostaa kokonaiskuvan sähköalan työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta, osaamisen tasosta sekä kehittämistarpeista. Tarkastelu kohdistuu erityisesti käytännön sähköasennustyöhön ja osaamiseen kiinteistösähköistämisessä, sähköverkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähköalan koulutusta vaativissa teollisuuden tuotannon ja kunnossapidon tehtävissä.

Hankkeen vaikuttavuus

Tuloksia hyödynnetään alan koulutuksen kehittämisessä, oppilaitosyhteistyössä ja yritysten tulevaisuuden suunnittelussa. Tutkimus antaa alan toimijoille ajantasaista tietoa työvoimatarpeista, osaamisen vahvuuksista ja kehityskohteista. Yritykset ja oppilaitokset voivat kohdistaa resurssejaan oikeisiin koulutussisältöihin ja rekrytointiin. Päätöksentekijöille tutkimus tuo tietopohjan koulutus- ja työvoimapolitiikan suunnitteluun.

Odotetut tulokset

Hanke tuottaa:

  • kokonaiskuvan sähköalan rakenteesta ja osaamisesta
  • analyysin työvoiman saatavuudesta ja osaamisen vastaavuudesta
  • suosituksia koulutuksen kehittämiseksi
  • ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista
  • tukea yritysten strategiseen henkilöstösuunnitteluun

Vaikutukset

Tutkimus vahvistaa koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua, varmistaa osaavan työvoiman saatavuutta ja tukee Suomen kilpailukykyä energia- ja teknologiamurroksessa. Tulokset auttavat tekemään tietoon perustuvia päätöksiä koulutuksen kehittämisestä, rekrytoinnista ja osaamisen johtamisesta.

Yhteyshenkilö:
Riikka Friman, STUL ry

Tulevaisuuden joustava ja turvallinen sähköenergiajärjestelmä

Sähkön varastointi on yksi keino lisätä sähköverkkojen resilienssiä ja varmistaa sähkönjakelu myös häiriötilanteissa.

STEK ry:n ja LUT-yliopiston yhteistyöprofessuuri kehittää tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmiä, joissa korostuvat joustavuus, turvallisuus ja energiatehokkuus. Hankkeessa yhdistyvät tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen – tavoitteena on tuottaa osaajia ja ratkaisuja energiamurroksen tarpeisiin.

Resilienssi ja sähkön varastointi murroksen keskiössä

Hankkeessa tutkitaan, kuinka sähköjärjestelmän resilienssi eli kyky sietää ja toipua häiriöistä paranee, kun hyödynnetään uusia teknologioita. Keskeisessä roolissa on sähkön varastointi, joka mahdollistaa uusiutuvan energian tehokkaan käytön ja tarjoaa välttämätöntä säätövoimaa ja joustavuutta. Ilmastonmuutoksen torjunta ohjaa yhteiskuntaa kohti laajempaa sähköistymistä. Liikenne, lämmitys ja tietoliikenne ovat yhä riippuvaisempia sähkön saatavuudesta, mikä edellyttää mittavia investointeja sähköjärjestelmään. Älykkäät ja joustavat ratkaisut voivat parantaa järjestelmän kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta.

Sääriippuvainen tuotanto vaatii kulutusjoustoa

Sähköntuotanto puhdistuu, mutta muuttuu samalla sääriippuvaisemmaksi. Järjestelmätasolla tuotannon ja kulutuksen on vastattava toisiaan joka hetki. Perinteisesti tehotasapainoa on säädetty tuotannon kautta, mutta tulevaisuudessa joustoa tarvitaan yhä enemmän kulutukselta. Suomessa on hyvät lähtökohdat: älymittarit ja markkinapohjainen hinnoittelu tukevat joustoratkaisujen kehitystä.

Älykäs ohjaus ja sähkön varastointi osana joustoa

Perinteisessä verkkojen suunnittelussa on hyödynnetty tehojen risteilyä, mikä on mahdollistanut kustannustehokkaan mitoituksen. Hajautettujen resurssien, kuten sähköautojen ja pientuotannon, nopea kasvu haastaa kapasiteetin riittävyyden.

Verkkoinfrastruktuurin vahvistaminen on hidasta ja kallista – joustavuus tarjoaa vaihtoehdon, jolla voidaan välttää tarpeettomia investointeja ja hillitä verkkopalvelumaksujen nousua. Jouston toteutustapa vaikuttaa suoraan verkon toimivuuteen.

Järjestelmän resilienssi takaa huoltovarmuuden

Tutkimushankkeessa pyritään lisäämään ymmärrystä seuraavista kysymyksistä:

  • Miten jousto saadaan tukemaan sähköenergiajärjestelmän kokonaistehokkuutta?
  • Mitkä ovat tulevaisuuden sähkönkäytön tarpeet ja miten nämä vaikuttavat sähköverkkoinfrastruktuuriin?
  • Miten energiajärjestelmän nopeat kehitystrendit tulee huomioida sähköverkkojen suunnittelussa?

Hanke on kestoltaan 1+3 vuotta ja sen toteuttaa LUT-yliopisto.

Yhteyshenkilö:
Tutkijatohtori Jouni Haapaniemi, LUT-yliopisto

Älyverkko-oppia energiamurroksen hallintaan

Opiskelijat tutustuvat älyverkkoteknologiaan, joka on keskeistä energiamurroksen ja vihreän siirtymän hallinnassa

TAMKin Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmaan on luotu keväällä 2025 uuden ja ainutlaatuisen opintosuunnan rakenne: Älykkäät energiajärjestelmät. Opintosuunnalla vastataan energia-alan muuttuneeseen osaamistarpeeseen meneillään olevassa energiamurroksessa.

Hanke vastaa globaaliin haasteeseen: vihreä siirtymä (green transition) vaatii sähköverkoilta uudenlaista älykkyyttä ja joustavuutta. Energiamurros ei ole vain tekninen muutos, vaan se edellyttää syvällistä osaamista kaikilla koulutusasteilla

Älyverkot vihreän siirtymän mahdollistajana

Koulutuksen tavoitteena on tuottaa sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintoon valmistuvia insinöörejä, joilla on kyvykkyys suunnitella, toteuttaa, ottaa käyttöön ja ylläpitää erilaisia vihreän siirtymän edellyttämiä energiatehokkuus- ja hiilineutraaliustavoitteita edistäviä energiajärjestelmäratkaisuja. Koulutuksesta valmistuneella on valmiudet toimia energiamurrokseen liittyvissä investointihankkeissa.

Hanke kehittää ja toteuttaa koulutukselle alan nykyisiä ja ennakoivia työelämätarpeita palvelevat oppimisaineistot ja -tehtävät, sekä koulutuksen toteuttamistavat ja oppimismenetelmät.

Oppimateriaaleja energiamurroksen ymmärtämiseen

Merkityksellisimmät tulokset muodostuvat hankkeessa tuotettuina uusien opintojaksojen toteuttamisessa hyödynnettävinä sisältöinä, aineistoina ja oppimistehtävinä. Hankkeen tuloksia on siten mahdollista hyödyntää laajasti ja kansallisesti, sekä skaalata eri koulutusasteiden tarpeisiin. Hankkeessa toteutettavat toimet ja niiden tulokset mahdollistavat alalle kasvavien asiantuntijoiden taitojen kohdentumisen osaamisiin, joita vihreässä siirtymässä tarvitaan jo nyt mutta erityisesti tulevaisuudessa.

TAMKin Älykkäät energiajärjestelmät -opintosuunnan määrittelyprosessiin osallistuneet tahot toimivat myös Älyverkko-oppia -hankkeen sidosryhminä.

Hankkeen toimenpiteisiin osallistettavia tahoja ovat siten muun muassa Energiateollisuus ry, Suomen Uusiutuvat ry, Tredu, TAKK, VAMK, OAMK, Tampereen yliopisto, VTT:n Älykkäät sähköverkot ja energiajärjestelmät -tutkimusryhmäsekä Tampereen yliopiston Älykkäät sähköenergiajärjestelmät -tutkimusryhmä.

Hanke kestää elokuusta 2025 toukokuuhun 2027.

Yhteyshenkilö: Heikki Yli-Rämi
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Lue muista energiamurrokseen liittyvistä koulutushankkeistamme:

TKI-toiminta – Innovaatiokoulutusta Oulun seudun energia-alalle

SEIK-hankkeessa (Sähkö- ja energia-alan innovaatiokoulutuksen keihäänkärki) tavoitteena on luoda uusia innovaatioita yhdistämällä akateeminen osaaminen ja yrityselämän tarpeet. STEKin myöntämä innovaatiorahoitus mahdollistaa käytännönläheisen koulutusmallin, joka vauhdittaa vihreää siirtymää ja kehittää innovaatiokoulutusta oppilaitoksia, opiskelijoita ja yrityksiä yhdistämällä.

Hankkeen tavoite: Sähkö- ja energia-alan TKI-toiminnan vahvistaminen Oulussa

Suomeen ja Pohjois-Suomeen on kohdistumassa merkittäviä teollisia investointeja sähkö- ja energia-aloille, etenkin vetytalouteen. Alueelle kehittyvä liiketoimintaekosysteemi vedyn tuottamiseen, jakeluun ja kulutukseen tarvitsee tuekseen tutkimusta, kehittämistä, koulutusta ja innovaatioita.

Systeemisessä muutoksessa on oltava mukana toimijoita monella tasolla, ja käyttäjälähtöinen tulokulma on tärkeä muutosten läpivientiin. SEIK-hankkeessa syntyy konkreettisia tuloksia, jotka tukevat sähkö- ja energia-alan innovaatiokoulutusta ja vetytalouden kehittämistä.

Innovaatiorahoitus moottorina energia-alan murroksessa

Hanke on suunniteltu yhteistyössä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) kanssa, ja sitä varten on selvitetty sähkö- ja energia-alan, etenkin vetyekosysteemin innovaatiokehittämisen tarpeita. SEIK-hanke toteutetaan valjastamalla Oulun yliopiston Tuotantotalouden tutkimusyksikön monialainen ja projektimuotoinen IPIC-maisteriohjelma kouluttamaan kansainvälisiä ja muiden tieteenalojen opiskelijoita ratkaisemaan puhtaiden energiamuotojen käyttöönoton haasteita. Hanke tukee eri alojen opiskelijoiden sekä sähkö- ja energia-alan yritysten innovaatio-osaamisen kehittämistä.

SEIK-hanke pyrkii tarjoamaan perinteisen yritysten ja yliopistojen tutkimusyhteistyön lisäksi konkreettista, pitkäjänteistä ja kunnianhimoista koulutus- ja kehitysyhteistyötä. Hankkeessa pilotoidaan koko akateemisen vuoden mittainen vetytalouden innovaatioprojekti, jonka tavoitteena on tehdä pilotista jatkuvaa toimintaa IPIC-maisteriohjelmaan vaihtuvilla sähkö- ja energia-alan teemoilla.

Koulutuksella uusia innovaatioita ja kilpailukykyä

Toinen tunnistettu ongelma, jota hankkeessa ratkotaan, on se että nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä viimeisin alan tieto siirtyy hyvin hitaasti korkeakoulujen opetussisällöiksi. Nopeassa muutoksessa olevat toimialat, kuten sähkö- ja energia-ala, hyötyvät merkittävästi koulutussisällöstä, joissa yritysten soveltava tieto yhdistyy viiveettä tutkimustietoon. Tätä taklataan kytkemällä tutkimusosaaminen mukaan innovaatioprojektiin sekä keräämällä projektin oppeja oppimateriaaliksi innovaatioprojektin teeman hengessä.

Interdisciplinary Product Innovation and Creation eli IPIC – koulutusohjelma on Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan kuuluvan tuotantotalouden tutkimusyksikön uusi, syksyllä 2025 käynnistyvä kansainvälinen monialaisen innovaatio- ja tuotekehittämisen maisteriohjelma.

Yhteyshenkilöt:
Nina Jackson
Kari-Pekka Heikkinen
Oulun yliopisto, Tuotantotalouden tutkimusyksikkö

Energiajärjestelmän sähköistäminen kaupungeissa (ECADEC)

Hiilidioksidipäästöjen alentaminen kaupungeissa edellyttää laajaa energiajärjestelmän sähköistymistä, joustojen hyödyntämistä ja energiansäästöä. Tämä koskee niin energiajärjestelmiä, rakentamista kuin liikennettä.

Tampereen yliopiston vetämässä laajassa Energy community as a driver of electrified city (ECADEC) – hankkeessa peruslähtökohtana on oletus, että energiamurroksen toteuttaminen edellyttää uudenlaista verkottunutta liiketoimintaa sektori-integraation kaikkien yritys- ja asiakasosapuolten välillä.

Kokonaistarkastelu tuo synergiaetuja

Sähköistyminen luo uusia haasteita kansallisella, alueellisella ja yksilöiden tasolla, ja siksi kokonaisjärjestelmä olisi suunniteltava ja hallittava uudenlaisilla ratkaisuilla, malleilla ja prosesseilla. Hankkeessa tutkitaankin, kuinka energiayhteisö ja sektori-integraatio muuttavat kaupungin energiajärjestelmää, infrastruktuuria ja sen organisointia.

Organisoimalla energiajärjestelmä kokonaisuutena voidaan saavuttaa synergiaetuja, jotka alentavat hiilidioksidipäästöjä vaarantamatta liiketoimintaa. Tavoitteena on löytää keinot, joilla hiilidioksidipäästöihin voidaan kokonaisuuden kannalta vaikuttaa tehokkaimmin ja kuinka kansalaiset saadaan osallistumaan prosessiin ja osaksi hiilineutraalin siirtymän saavuttamista.

Ratkaisua haetaan kokonaiskonseptista

Projektin tuotoksena syntyy kokonaiskonsepti energiayhteisöjen ja muiden toimijoiden vuorovaikutuksesta kaupunkien hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi. Tämä sisältää mekanismit energiayhteisön synnyttämiseksi ja organisoimiseksi, niiden suunnittelemiseksi ja hallitsemiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Energy community as a driver of electrified city (ECADEC) muita toteuttajatahoja ovat TAMK, Tampereen Ammattikorkeakoulu ja VTT.

Projektia rahoittavat STEKin ohella myös Business Finland, Lempäälän Lämpö, Tampereen Sähkölaitos, IGL Technologies, Sähkötutkimuspooli, Porin Energia, Elenia, Paikallisvoima, Siemens, ABB, Trimble ja Suomen Yliopistokiinteistöt.

Yhteyshenkilö: Sami Repo, Tampereen Yliopisto
Hankkeen kesto: 2023 – 2026

Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta (ARVO)

Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia korostaa vihreää siirtymää, energiajärjestelmän sähköistymistä ja vetytalouden edistämistä. Investointien odotetaan tuovan työtä ja talouskasvua, mutta samalla on huolehdittava siitä, että lisäarvo jää alueille ja tukee paikallista elinvoimaa.

ARVO-hankkeen tavoitteena on varmistaa, että vihreän siirtymän investoinnit juurtuvat alueellisiin ekosysteemeihin ja synnyttävät uutta kasvuliiketoimintaa. Hanke tuottaa tietoa arvonlisän syntymisestä, kehittää työkaluja globaalien arvoketjujen kytkemiseksi paikalliseen kehitykseen ja vahvistaa pk-yritysten toimintaympäristöä.

ARVOn keskeiset teemat

  • Taloudelliset vaikutukset ja arvonluonti alueelle
  • Vaikutukset paikalliseen teollisuuteen ja työllisyyteen
  • Pk-yritysten osallistuminen ja verkostojen vahvistaminen
  • Kestävän kehityksen ulottuvuudet
  • Poliittinen ja institutionaalinen toimintaympäristö

Toimenpiteet ja tulokset
Hankkeessa kehitetään arvonjaon hallintaan mekanismeja, jotka tukevat tasapainoista vuorovaikutusta eri sidosryhmien välillä. Lisäksi pyrimyksenä on luoda konkreettisia työkaluja, kuten logistiikkamalli vety- ja tuulivoimainfrastruktuurin suunnitteluun sekä verkkokäsikirja, joka kokoaa arvoketjuanalyysit ja yrittäjyyskatsaukset yritysten ja päätöksentekijöiden käyttöön.

Hankkeen kansainvälinen osio tuottaa benchmark-vertailuja ja kirjallisuuskatsauksia siitä, miten suurhankkeet voivat synnyttää paikallista yritystoimintaa. Näin luodaan tietopohja ja toimintamallit, jotka tukevat vihreän siirtymän investointien hyväksyttävyyttä ja alueellista hyötyä.

Vaikutus
ARVO-hanke tukee kansallisia ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä yhdistämällä globaalit arvoketjut ja paikalliset ekosysteemit. Tavoitteena on kestävä talouskasvu, työllisyys ja alueellinen elinvoima.

Lisätietoja: Oulun yliopiston hankesivu

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä: Kohti älykästä sähköverkkoa

STEK ry:n ja Metropolian yhteishanke Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä (2025–2028) kehittää ratkaisuja, joilla älykkäät kiinteistöt integroidaan aktiiviseksi osaksi älykästä sähköverkkoa. Hanke hyödyntää Helsingin Myllypuron Smart Campus -alustaa tutkiessaan, kuinka kiinteistöjen dataa ja automaatiota voidaan käyttää energiayhteisöjen ohjauksessa ja sähköverkon joustossa.

Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä jatkaa kaudella 2019-2024 toteutettua kiinteistöjen älykkään, hyvinvointia tuottavan sähkökäytön edistämistä mahdollistamalla kiinteistöjen tuottaman datan hyödyntämistä oppimistoiminnassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Tulevalla kaudella toimialuetta laajennetaan energiayhteisö- ja korttelitasolle ja syvennetään tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen puitteissa kehitetään sertifioitua Myllypuro Smart Campusta monipuoliseksi oppimis- ja TKI-alustaksi ja laajennetaan kiinteistöjen älykkään sähkönkäytön ekosysteemiä.

Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan teemaan kytkeytyvillä erillisrahoitteisissa koulutus- ja TKI-hankkeilla sekä kaikille koulutusasteille suunnattavilla oppimisratkaisuilla ja toiminnan laajalla näkyvyydellä.

Miten älykkäät kiinteistöt tukevat älykästä sähköverkkoa?

Hankkeen tutkimusosa-alueella on neljä osatavoitetta, joiden kautta pyritään kehittämään kiinteistöjen älykkäitä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.

  • Ensimmäisenä osatavoitteena on kehittää talotekniikan ja talojen käyttöliittymien skaalautuvia ratkaisuja, jotka parantavat talojen käytettävyyttä, energiankulutusta ja viihtyvyyttä.
  • Toisena osatavoitteena on tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisiä raportteja ja kehittää uusia teollisia ratkaisuja.
  • Projektin kolmantena osatavoitteena on selvittää kustannustehokkaita menetelmiä digitaalisen kaksosen rakentamiseen kiinteistön teknisistä järjestelmistä ja liittää ne kiinteistön käyttäjiin. Digitaalisesta kaksosesta nähdään useita hyötyjä rakennusten ylläpidossa ja käytössä, ja tämä samalla hyödyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä (mm. Aalto), koska se mahdollistaa kehitettyjen sovellusten joustavan siirtämisen kohteesta toiseen. Se toimii myös datan keräysalustana tarjoten pohjan tekoälypohjaisten ratkaisujen kehitykseen. Tämä on kriittistä, jotta älykäs sähköverkko voi hyödyntää rakennusten reaaliaikaista dataa.
  • Projektin neljäntenä osatavoitteena on tukea sähköisen talotekniikan profiilinnostoa. Projektissa luotava digitaalinen ympäristö on esimerkki opiskelijoille alan tulevaisuudesta ja siitä millaista osaamista alalla tarvitaan.

Yhteyshenkilöt

Teknologiapäällikkö Harri Hahkala (Myllypuro Smart Campus ja sen hyödyntäminen)
Yliopettaja Matti Huotari (LVI-laboratorion toimistohuonelaboratorio sekä taajuusmarkkinalaboratorio)
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori (Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä)
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.

Akkujärjestelmien vaikutukset sähkönjakeluverkkoon

Vihreä siirtymä muuttaa Suomen sähköjärjestelmää nopeasti. Tuuli- ja aurinkovoiman voimakas kasvu on lisännyt sääriippuvuutta, mikä kasvattaa sähkön hintavaihteluita ja korostaa tarvetta tasapainottaa kulutusta ja tuotantoa joka hetki. Tämä on lisännyt kiinnostusta akkujärjestelmiin, jotka voivat tuoda joustoa sähkömarkkinoille ja parantaa energiankäytön tehokkuutta.

Akkuteknologian nopea yleistyminen

Akkujärjestelmien hintojen laskiessa ja markkinoiden hintavaihtelun kasvaessa akkuinvestoinnit ovat muuttuneet taloudellisesti houkutteleviksi. Jakeluverkkoon onkin haluttu liittää yhä useammin jopa megawatin kokoluokan akkujärjestelmiä.

Sähkönjakeluverkkoja ei ole kuitenkaan suunniteltu tällaisille nopeasti ohjattaville, kaksisuuntaisesti kuormittaville laitteille, mikä voi aiheuttaa verkolle uusia teknisiä haasteita.

Akkuihin liittyvät verkolliset haasteet

Akun avulla käyttäjän sähkönkulutusprofiilia voidaan muuttaa ilman muutosta varsinaiseen kulutuskäyttäytymiseen. Koska akkujen ohjaus pohjautuu usein samoihin signaaleihin – esimerkiksi sähkön spot-hintaan tai taajuuspoikkeamiin – useiden akkujen yhtäaikainen toiminta voi kuormittaa jakeluverkkoa tavalla, jota ei synny perinteisessä kulutusprofiilissa. Tämä vähentää asiakasryhmien välistä kulutushuippujen risteilyä, jonka varaan jakeluverkot on perinteisesti mitoitettu.

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää, miten asiakkaiden akkuvarastojen yleistyminen vaikuttaa sähkönjakeluverkon kuormittumiseen erilaisissa tilanteissa. Hankkeessa tarkastellaan muun muassa akkujen yleistymisasteen, mitoitustehon ja erilaisten ohjausstrategioiden vaikutuksia. Tulokset tukevat sekä verkon suunnittelua että uusien akkuteknologioiden turvallista ja tehokasta käyttöönottoa.

Yhteyshenkilö:
Kiinteiden akkujärjestelmien yleistymisen huomioivat sähköverkon mitoitusperiaatteet – hanke
Jouni Haapaniemi, LUT
Hankkeen kesto: 31.5.2025 – 30.9.2026