Hae sivustolta

Hae sivustolta

Mitä etsit?

Luma-verkoston valtakunnallinen sähkön ja energian oppimispolku käynnistyy 2027

LUMA-keskus Suomi -verkosto on saanut merkittävän rahoituksen Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:ltä uuden tiedekasvatushankkeen toteuttamiseen. Rahoitus mahdollistaa laajan, koko Suomen kattavan Sähkön ja energian oppimispolun, johon lapset ja nuoret opettajineen pääsevät osallistumaan vuodesta 2027 alkaen. 

Oppimispolku tekee sähköstä konkreettista

Sähkön ja energian oppimispolun tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä sähköstä, energiasta ja energiayhteiskunnan muutoksesta. Keskiössä ovat toiminnalliset ja tutkivat oppimiskokonaisuudet, joissa lapset ja nuoret pääsevät itse rakentamaan, mittaamaan, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia. Erilaisissa työpajoissa sähkö ja energia eivät näyttäydy pelkästään käsitteinä, vaan muuttuvat konkreettisiksi kokemuksiksi, jotka tukevat ymmärtämistä ja lisäävät kiinnostusta.

Oppimispolku etenee vaiheittain alakoulusta toiselle asteelle, tarjoten oppijoille toistuvia, ikätasolle sopivia oppimiskokemuksia. Työpajoissa kohdataan myös roolimalleja, kuten opiskelijoita ja asiantuntijoita, jotka tuovat energia-alan lähemmäksi nuorten arkea ja auttavat hahmottamaan alan mahdollisuuksia. Työpajoja tarjotaan eri puolilla Suomea ja mukana ovat LUMA-keskukset Vaasasta (LUMA-keskus Pohjanmaa), Lappeenrannasta (Junior University), Oulusta (Oulun yliopiston LUMA-keskus), Turusta (Lounais-Suomen LUMA-keskus ja Skolresurs), Joensuusta (Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus), Rovaniemeltä (Tiedekasvatuskeskus uJunnu), pääkaupunkiseudulta (Helsingin yliopiston tiedekasvatus ja Aalto-yliopisto Junior) sekä Kokkolasta (Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus). Myös ruotsinkielisiä työpajoja tullaan järjestämään.

Sähkön ja energian oppimispolku tarjoaa opettajille valmiita opetussuunnitelmaan kytkeytyviä kokeellisia töitä ja oppimateriaaleja oppitunneille vietäväksi. Materiaalit julkaistaan maksutta ja avoimesti syksyllä 2028, ja niiden käyttöönottoon tullaan järjestämään koulutuksia. 

Vastauksia energia-alan osaajatarpeeseen

Hankkeen taustalla on kasvava tarve vahvistaa energia-alan osaajapohjaa. Sähköistyminen, energiamurros ja uudet teknologiat lisäävät alan osaajien kysyntää, mutta samalla nuorten tietoisuus alan mahdollisuuksista on edelleen rajallista. Oppimispolku vastaa tähän haasteeseen vahvistamalla matemaattis-luonnontieteellistä osaamista, kehittämällä työelämävalmiuksia, lisäämällä ymmärrystä sähköistyvästä yhteiskunnasta ja tekemällä alasta saavutettavaa ja kiinnostavaa. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että oppimiskokemukset ovat inklusiivisia ja tavoittavat monenlaisia oppijoita eri taustoista.

Hankkeen keskeinen tavoite on jättää pysyvä jälki suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Tuloksena syntyy avoin, skaalautuva ja pysyvä toimintamalli, joka juurtuu osaksi LUMA-keskus Suomi -verkoston perustoimintaa. Kaikki oppimispolun materiaalit ja toimintatavat jäävät käyttöön hankkeen jälkeen.

Seuraavat askeleet oppimispolulla

Osallistua voi monella tapaa. Verkosto teettää tarvekartoituksen sähkön ja energian teemoista syksyllä 2026, pilotoi uusia työpajoja ja materiaaleja oppilasryhmien kanssa keväällä 2027 ja avaa kaikille avoimet työpajat varattavaksi syksyllä 2027. Työpajoihin voi osallistua koko vuoden 2028 ajan. Kaikki hankkeen materiaalit tullaan julkaisemaan Avointen oppimateriaalien kirjastossa syksyllä 2028 opettajien vapaaseen käyttöön.

Hankkeen toteutuksesta vastaa suomalaisten yliopistojen LUMA‑keskus Suomi ‑verkosto. Verkosto tunnetaan laajasta kokemuksestaan tiedekasvatuksessa sekä kyvystään tuoda tutkimus, pedagoginen osaaminen ja käytännön oppiminen yhteen. Sisällöntuotannosta ja koordinoinnista vastaavat erityisesti: Vaasan yliopiston LUMA-keskus Pohjanmaa, LUT-yliopiston Junior University ja Oulun yliopiston LUMA-keskus. 

Yhteyshenkilö:
projektipäälliikö Hanna Hankaniemi / Vaasan yliopisto

Haista kWh! – energia näkyväksi ja koettavaksi

Haista kWh! ‑hanke vahvistaa lasten ja nuorten energiatietoisuutta ja kestävän tulevaisuuden osaamista kehittämällä STEAM-pohjaisten energiateemojen opetusta perusopetuksessa ja lukioissa. Hanke rakentaa oppijoille ymmärrettävän kokonaiskuvan sähköstä, energiantuotannosta, energiankulutuksesta ja energiatehokkuudesta osana muuttuvaa yhteiskuntaa.

Energia viedään koulujen arkeen

Hankkeessa kehitetään oppijalähtöisiä ja toiminnallisia STEAM‑pohjaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa energia kytkeytyy konkreettisesti oppilaiden arkeen. Oppiminen perustuu ilmiöihin, tutkimiseen ja yhdessä tekemiseen, ja se tukee oppiainerajat ylittävää ajattelua sekä yhteisopettajuutta erityisesti yläkoulussa ja toisella asteella.

Toiminta viedään suoraan koulujen arkeen: opettajia tuetaan kehittämällä käytännönläheisiä oppimiskokonaisuuksia, tarjoamalla täydennyskoulutusta ja rakentamalla pilottikoulujen verkosto. Samalla energiateemaa tehdään näkyväksi ja ymmärrettäväksi toiminnallisten pedagogisten ratkaisujen ja visualisointien avulla.

Työelämäyhteistyön vahvistaminen

Hanke on osa Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden kehittämistoimintaa ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muun muassa Tekniikan museon, BusinessOulun ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyössä yhdistyvät pedagoginen kehittäminen, työelämäyhteydet ja uudet teknologiat, kuten virtuaaliset oppimisympäristöt ja energiateeman visualisointi.

Hankkeen tuloksena syntyy skaalautuvia oppimismalleja ja avoimia materiaaleja, joita voidaan hyödyntää laajasti eri puolilla Suomea. Tavoitteena on vahvistaa koulujen energiateemojen opetusta pysyvästi ja innostaa nuoria ymmärtämään energia-alaa ja sen tarjoamia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Yhteyshenkilöt: Sanna Mäkelä, Jussi Tomberg / Oulun kaupunki/Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Energiaosaaminen ajan tasalle – uutta oppimateriaalia ja koulutusta opettajille


Hanke päivittää energia-aiheiden opetuksen vastaamaan energiamurroksen vaatimuksia. BMOL ry:n ja MAOL ry:n toteuttama kokonaisuus tarjoaa opettajille ajantasaiset materiaalit ja koulutuksen, jotka vahvistavat opettajien ja myös nuorten energiaosaamista ja tukevat tulevaisuuden osaajatarpeita koko Suomessa.

Ajantasaista energiaosaamista opetukseen

Energiamurroksen ymmärtäminen edellyttää ajantasaista tietoa siitä, miten energiaa tuotetaan, jaetaan ja käytetään. Opettajat kertovat, että energia-aiheisia sisältöjä on vaikea opettaa, koska oppikirjat ja olemassa olevat materiaalit ovat usein vanhentuneita tai puutteellisia. Myös opettajien oma osaaminen kaipaa vahvistusta.

Hankkeessa kehitetään tuoreeseen tutkimustietoon pohjautuvia opetusmateriaaleja, kuten lyhyitä videoita ja toiminnallisia tehtäväkokonaisuuksia, joiden avulla energia-aiheiden opetus muuttuu selkeämmäksi ja ajantasaisemmaksi. Sisällöt sidotaan valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin, ja ne julkaistaan avoimesti kaikille opettajille BMOL:n ja MAOL:n verkostojen kautta.

Samalla hanke tarjoaa opettajille monipuolista täydennyskoulutusta: tutkijoiden asiantuntijaluentoja, alueellisia luentoiltoja sekä lähikoulutuksia, joiden avulla opettajat saavat päivitetyn käsityksen energiajärjestelmästä ja sen muutoksista.

Hankkeen vaikutukset

Ajantasainen tieto lisää opettajien varmuutta käsitellä energia-aiheita ja tarjoaa oppilaille selkeämmän kokonaiskuvan energiajärjestelmän toiminnasta. Opettajien kautta hankkeen sisältö tavoittaa laajasti myös nuoria.

Avoimesti julkaistut materiaalit jäävät pysyvästi käyttöön. Ne ovat hyödynnettävissä vuosia eteenpäin ja täydentävät myös oppimateriaalikustantajien sisältöjä. Näin hanke parantaa opetuksen yhdenvertaisuutta, sillä kaikilla kouluilla on jatkossa mahdollisuus käyttää laadukkaita ja maksuttomia materiaaleja.

Rahoitus mahdollistaa laajan yhteistyön opettajajärjestöjen, tutkijoiden ja alan asiantuntijoiden välillä. BMOL:n ja MAOL:n vahvat verkostot tuovat rahoitukselle merkittävän vipuvaikutuksen: tiedot ja materiaalit leviävät nopeasti koko maahan ja pysyvät käytössä vielä hankkeen päättymisen jälkeen.

Kohti energiaosaavaa tulevaisuutta

Hanke rakentaa perustaa suomalaiselle energiaosaamiselle: opettajien lisääntynyt osaaminen, avoimet materiaalit ja paraneva opetuksen laatu vahvistavat nuorten käsitystä energiajärjestelmästä ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Samalla hanke tukee sitä, että yhä useampi nuori löytäisi tiensä energia-alan opintoihin ja ammatteihin – ja Suomi saisi niitä osaajia, joita energiamurros välttämättä vaatii.

Hanke käynnistyy helmikuussa 2026 ja päättyy vuoden 2027 lopussa. Tuloksena syntyy seitsemän teemallista tehtäväpakettia, opetusvideoita sekä laaja koulutustarjonta opettajille eri puolilla Suomea. Hankkeessa tuotetut materiaalit julkaistaan osoitteessa toivoajatoimintaa.fi.

Yhteyshenkilö:
Pinja Sipari
BMOL ry

Tekniikan museosta uusi koti STEKin koulumateriaaleille

STEK ja Tekniikan museo ovat vuoden 2025 alussa tehneet kolmivuotisen puitesopimuksen, jonka myötä STEKin tiedekasvatukseen suunnatut materiaalit ja niiden kotipesä sähkölä.fi – sivusto siirretään Tekniikan museon hallintaan ja edelleen kehitettäväksi. Tavoitteena on korostaa sähkö- ja energia-alan merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Erityisesti pyritään innostamaan nuoria luonnontieteiden pariin.

Yhteistyön myötä STEKin eri koulutusasteille tuottamat opetusaineistot siirretään Tekniikan museolle. Aineistot tulevat osaksi museon uutta LUMATE-oppimisympäristöä, joka keskittyy luonnontieteisiin ja tekniikkaan. STEKin aineistojen avulla koostetaan sähköön ja energiaan keskittyviä toimintapisteitä.

Yhteistyö yhdistää kahden toimijan tavoitteet, mikä lisää vaikuttavuutta: niukat resurssit tulee hyödynnettyä tehokkaammin, mikä myös edistää tavoitteiden saavuttamista.Tekniikan museo tarjoaa puitteet ja osaavan tiimin aineistojen kehittämiseen, ja STEK rahoittaa hanketta. Museon suunnitelmissa on luoda sähkö- ja energia-ilmiöihin keskittyvä piste LUMATE-oppimisympäristöön ja laajentaa oppimisympäristöä kumppanuuksien avulla koko Suomen kattavaksi

Miltä kilowattitunti näyttää?

Energia ja sähkö ovat vaikeasti hahmotettavia asioita, jotka vaativat selkeää esittämistä lapsille ja nuorille. Oulun kaupungin koordinoimassa ”Miltä kilowattitunti näyttää?” -projektissa havainnollistetaan ja visualisoidaan energiantuotantoa ja -kulutusta sekä niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Projekti keskittyy myös kestävyyteen ja tulevaisuuden työelämän näkymiin. 

Projektin tavoitteet

  • Monialainen lähestyminen energiaan kestävyys-, STEAM-pedagogiikan ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmista.
  • STEAM-pedagogiikka yhdistää tieteen, teknologian, insinööritaidon, taiteen ja matematiikan oppimisen, edistäen oppijoiden itseohjautuvuutta, vuorovaikutustaitoja ja kriittistä ajattelua. Tavoitteena on kasvattaa sinnikkäitä, vastuuntuntoisia, yhteistyökykyisiä ja rohkeita ongelmanratkaisijoita, ja oppijat osallistuvat aktiivisesti oppimiskokonaisuuksien rakentamiseen 
  • Oppilaiden innostuksen lisääminen energia-alaa ja siihen liittyvää opiskelua kohtaan. 
  • Oppimisympäristöjen kehittäminen energiateemoille. 
  • Kestävän tulevaisuuden opinvirran, luontosuhteen, kiertotalouden ja ilmasto-osaamisen integroiminen opetukseen. 

Projektin toimenpiteet

  • Kehittäjäopettajan ja -koordinaattorin rekrytointi rakentamaan kokonaisuutta. 
  • Opetushenkilöstön täydennyskoulutus ja työpajojen järjestäminen. 
  • Verkoston luominen eri hallintokuntien toimijoiden kanssa strategisten asiakirjojen toteuttamiseksi koulumaailmassa. 
  • Energiankulutustietojen visualisointi ja pedagoginen hyödyntäminen. 
  • Asiantuntija-avun tarjoaminen tutkimuksellisten oppimisprojektien suunnitteluun ja toteutukseen kouluissa. 

      Projektin kohderyhminä ovat erityisesti yläkoulujen oppilaat ja opettajat, mutta myös toisen asteen oppilaitokset voivat tulla mukaan myöhemmin. 

      Hanketta koordinoi Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut.
      Hankkeessa on kumppaneina myös Tekniikan museo, Oulun seudun ympäristötoimi ja Oulun energia, Oulun yliopisto, Kiertokaari, OAMK, BusinessOulu sekä Oulun Tilapalvelut.
      Yhteyshenkilö: Jussi Tomberg

      Opetusiltapäivä Paimion Sähkömuseossa

      Opetusiltapäivä Paimion Sähkömuseossa -hankkeen tavoitteena on antaa perustietoa sähköturvallisuudesta, sähkön tuotannosta, -siirrosta ja -jakelusta koteihin, sekä sähkön käytöstä tulevaisuuden älytalossa. Lisäksi haluamme syyskaudella 2024 järjestettävien oppituntien avulla kertoa myös sähköalan tarjoamasta mahdollisuudesta tulevaisuuden työpaikkana. Suunnitelmaan sisältyy kahdeksan opetustapahtuman järjestäminen syyslukukauden 2024 aikana. Syksyllä 2023 järjestetyistä vastaavista opetustapahtumista, jotka myös toteutettiin STEK ry:n tuella, saatuja kokemuksia on hyödynnetty, kun syksyn 2024 aikana saapuvien ryhmille annettavia opetussisältöjä suunnitellaan. Tavoittelemme opetustapahtumille jatkuvuutta myös tuleviksi vuosiksi.

      Opetuksessa käytetään hyväksi STEKn videoita ja animaatioita sekä Sähkömuseon näyttelyssä esillä olevia esineitä, tekstejä, kuvia ja muita havainnointimateriaaleja, kuten pienoismalleja ja komponentteja sekä asennusratkaisuja.

      Kahdeksan luokkaa vierailulle syksyn 2024 aikana

      Syksyn 2024 aikana museovirailulle kutsutaan kahdeksan koululuokkaa varsinalaissuomalaisista kunnista. Säätiön toiminnanjohtaja kontaktoi Paimion lähiseudun kuntien kouluja/sivistyspalvelujen edustajia vierailujen sopimiseksi. Vuoteen 2023 verrattuna vierailuja tarjotaan myös muutamalle kunnalle, joihin ei lähetettyä kutsua vuonna 2023. Hankkeen kautta koululuokille tarjotaan maksuttomat kuljetukset Sähkömuseolle ja takaisin kouluun. Vierailun lopuksi oppilaille tarjotaan maksuton välipala. Vierailuaika museossa kestää noin kaksi tuntia.

      Vierailujen lopuksi oppilaille suoritetaan lyhyt monivalintatehtäväkysely, jolla pyritetään selvittämään miten oppilaat ovat omaksuneet opetustapahtuman aikana käsiteltyjä aiheita. Luokkien opettajille lähetetään puolestaan vierailujen jälkeen palautekysely, jossa tiedustellaan mielipiteitä niin opetustapahtumien käytännön järjestelyistä kuin opetussisältöjen yhteensopivuudesta koulujen opetussuunnitelmiin.

      Energiamurroksen materiaalia yläkouluihin

      STEK lähestyi Energiajärjestelmien tiedekunnan tutkijoita ajatuksena tuottaa energiamurroksesta materiaalia erityisesti yläkoulujen opettajien tueksi. Tavoitteena on tuoda energiamurroksen eri alueita opetukseen muutoinkin kuin pelkästään matematiikan, fysiikan ja kemian alueilla. Energiamurros on kokonaisvaltainen kestävyyssiirtymä energiajärjestelmissä ja on luonteeltaan sosiotekninen, eli teknologian lisäksi energiamurrokseen vaikuttavat tuhannet eri toimijat kotitalouksista teknologian suunnittelijoihin ja poliiƫtisiin päättäjiin.

      Koululaisille olisi tärkeää tuottaa toimintaa kannustavaa tietoa siitä, miten energiamurros muuttaa perustavanlaatuisesti ihmisten liikkumista, asumista ja ruoantuotantoa, miten voimme varautua muutokseen sekä miten voimme itse vaikuttaa esimerkiksi tuottamalla energiaa itse tai yhteisöissä. Energia on modernin elämäntapamme perusta, mutta miten varmistamme, että sitä on kaikilla tasapuolisesti, miten voimme tuottaa ja käyttää energiaa kestävästi, millaisia sääntöjä energiajärjestelmässä on ja kuka niitä säätää ja päättää?

      Projektissa pyritään löytämään sopivan kokoisia asioita ja yläkoululaisille ymmärrettävällä tavalla esiintuotuja kokonaisuuksia.

      Projektin tavoite:

      Tuottaa materiaalipakeƫti yläkouluihin energiamurroksesta. Projekti edistää oppilaiden digitaitoja ja parantaa heidän energialukutaitoaan. Kokonaisuudessa on huomioitu ilmiöpohjainen ja monialainen oppiminen. LUT vastaa erityisesti aihealueista ja niiden kuvauksista, sekä yhteensopivuudesta nykyisten opetussuunnitelmien kanssa. Projektista rajautuu tarkemmat pedagogiset tehtävät pois, joita voidaan projektin jälkeen suunnitella STEKin ja pedagogisten asiantuntioiden kanssa.

      Vaihe 1 (19.2.-31.3.): Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan materiaalin tarve, suunnitellaan materiaalin tuottamisen prosessi sekä selvitetään, voisiko nyt kehitteillä olevan toiminnan ja materiaalin tuottaa LUT:n Junior University -toiminnan piirissä. Lisäksi selvitetään, millaisia aiheita ja millaista materiaalia voisimme tuottaa energiamurroksesta, sekä miten nämä aiheet ja teemat linkittyvät nykyisiin opetussuunnitelmiin. On tärkeää suunnitella materiaalin koko ja käyttötarkoitus mahdollisimman tarkasti, jotta se sopisi opetukseen. Tarkoituksena ei ole lisätä kuormitusta jo ennestään kuormittuneille yläkoulun opettajille.

      Ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan ohjausryhmä, joka koostuu 1-3 vastuuhenkilöistä ja 2-3 yläkoulun opettajasta, sekä projektityön tekijästä. Ohjausryhmän tarkoituksena on yhdessä ideoida materiaalia ja toteutusta, sekä testata, mikä toimii, millaiset ovat materiaalien ja mahdollisten tehtävien reunaehdot.

      Vaihe 2 (1.4.-31.5.): Projektin toisessa vaiheessa kasaamme ehdotuksen materiaaleista ja sisällöistä. Tuotamme noin viidestä aiheesta laajemmat kuvaukset, keskeiset oppimissisällöt ja -tavoitteet. Materiaaleista käydään keskustelua ohjausryhmässä, joka kokoontuu toisen vaiheen aikana kerran. Projektin lopussa toukokuussa testaamme joitain aiheista yhteistyössä jonkun yhteistyöyläkoulun kanssa työpajamuotoisessa tapaamisessa.

      Vastuuhenkilöt: Tutkijatohtori Minna Havukainen ja apulaisprofessori Eeva-Lotta Apajalahti (Energiajärjestelmien tiedekunta, LUT)