Tiedekeskus Heureka tavoittaa koululaisia ja perheitä kattavasti ympäri Suomen
Heureka on myös suosittu koululaisten luokkaretkikohde.
Tekniikan museosta uusi koti STEKin koulumateriaaleille
STEK ja Tekniikan museo ovat vuoden 2025 alussa tehneet kolmivuotisen puitesopimuksen, jonka myötä STEKin tiedekasvatukseen suunnatut materiaalit ja niiden kotipesä sähkölä.fi – sivusto siirretään Tekniikan museon hallintaan ja edelleen kehitettäväksi. Tavoitteena on korostaa sähkö- ja energia-alan merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Erityisesti pyritään innostamaan nuoria luonnontieteiden pariin.
Yhteistyön myötä STEKin eri koulutusasteille tuottamat opetusaineistot siirretään Tekniikan museolle. Aineistot tulevat osaksi museon uutta LUMATE-oppimisympäristöä, joka keskittyy luonnontieteisiin ja tekniikkaan. STEKin aineistojen avulla koostetaan sähköön ja energiaan keskittyviä toimintapisteitä.
Yhteistyö yhdistää kahden toimijan tavoitteet, mikä lisää vaikuttavuutta: niukat resurssit tulee hyödynnettyä tehokkaammin, mikä myös edistää tavoitteiden saavuttamista.Tekniikan museo tarjoaa puitteet ja osaavan tiimin aineistojen kehittämiseen, ja STEK rahoittaa hanketta. Museon suunnitelmissa on luoda sähkö- ja energia-ilmiöihin keskittyvä piste LUMATE-oppimisympäristöön ja laajentaa oppimisympäristöä kumppanuuksien avulla koko Suomen kattavaksi
Miltä kilowattitunti näyttää?
Energia ja sähkö ovat vaikeasti hahmotettavia asioita, jotka vaativat selkeää esittämistä lapsille ja nuorille. Oulun kaupungin koordinoimassa ”Miltä kilowattitunti näyttää?” -projektissa havainnollistetaan ja visualisoidaan energiantuotantoa ja -kulutusta sekä niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Projekti keskittyy myös kestävyyteen ja tulevaisuuden työelämän näkymiin.
Projektin tavoitteet
- Monialainen lähestyminen energiaan kestävyys-, STEAM-pedagogiikan ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmista.
- STEAM-pedagogiikka yhdistää tieteen, teknologian, insinööritaidon, taiteen ja matematiikan oppimisen, edistäen oppijoiden itseohjautuvuutta, vuorovaikutustaitoja ja kriittistä ajattelua. Tavoitteena on kasvattaa sinnikkäitä, vastuuntuntoisia, yhteistyökykyisiä ja rohkeita ongelmanratkaisijoita, ja oppijat osallistuvat aktiivisesti oppimiskokonaisuuksien rakentamiseen
- Oppilaiden innostuksen lisääminen energia-alaa ja siihen liittyvää opiskelua kohtaan.
- Oppimisympäristöjen kehittäminen energiateemoille.
- Kestävän tulevaisuuden opinvirran, luontosuhteen, kiertotalouden ja ilmasto-osaamisen integroiminen opetukseen.
Projektin toimenpiteet
- Kehittäjäopettajan ja -koordinaattorin rekrytointi rakentamaan kokonaisuutta.
- Opetushenkilöstön täydennyskoulutus ja työpajojen järjestäminen.
- Verkoston luominen eri hallintokuntien toimijoiden kanssa strategisten asiakirjojen toteuttamiseksi koulumaailmassa.
- Energiankulutustietojen visualisointi ja pedagoginen hyödyntäminen.
- Asiantuntija-avun tarjoaminen tutkimuksellisten oppimisprojektien suunnitteluun ja toteutukseen kouluissa.
Projektin kohderyhminä ovat erityisesti yläkoulujen oppilaat ja opettajat, mutta myös toisen asteen oppilaitokset voivat tulla mukaan myöhemmin.
Hanketta koordinoi Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut.
Hankkeessa on kumppaneina myös Tekniikan museo, Oulun seudun ympäristötoimi ja Oulun energia, Oulun yliopisto, Kiertokaari, OAMK, BusinessOulu sekä Oulun Tilapalvelut.
Yhteyshenkilö: Jussi Tomberg
Energiamurroksen materiaalia yläkouluihin
STEK lähestyi Energiajärjestelmien tiedekunnan tutkijoita ajatuksena tuottaa energiamurroksesta materiaalia erityisesti yläkoulujen opettajien tueksi. Tavoitteena on tuoda energiamurroksen eri alueita opetukseen muutoinkin kuin pelkästään matematiikan, fysiikan ja kemian alueilla. Energiamurros on kokonaisvaltainen kestävyyssiirtymä energiajärjestelmissä ja on luonteeltaan sosiotekninen, eli teknologian lisäksi energiamurrokseen vaikuttavat tuhannet eri toimijat kotitalouksista teknologian suunnittelijoihin ja poliiƫtisiin päättäjiin.
Koululaisille olisi tärkeää tuottaa toimintaa kannustavaa tietoa siitä, miten energiamurros muuttaa perustavanlaatuisesti ihmisten liikkumista, asumista ja ruoantuotantoa, miten voimme varautua muutokseen sekä miten voimme itse vaikuttaa esimerkiksi tuottamalla energiaa itse tai yhteisöissä. Energia on modernin elämäntapamme perusta, mutta miten varmistamme, että sitä on kaikilla tasapuolisesti, miten voimme tuottaa ja käyttää energiaa kestävästi, millaisia sääntöjä energiajärjestelmässä on ja kuka niitä säätää ja päättää?
Projektissa pyritään löytämään sopivan kokoisia asioita ja yläkoululaisille ymmärrettävällä tavalla esiintuotuja kokonaisuuksia.
Projektin tavoite:
Tuottaa materiaalipakeƫti yläkouluihin energiamurroksesta. Projekti edistää oppilaiden digitaitoja ja parantaa heidän energialukutaitoaan. Kokonaisuudessa on huomioitu ilmiöpohjainen ja monialainen oppiminen. LUT vastaa erityisesti aihealueista ja niiden kuvauksista, sekä yhteensopivuudesta nykyisten opetussuunnitelmien kanssa. Projektista rajautuu tarkemmat pedagogiset tehtävät pois, joita voidaan projektin jälkeen suunnitella STEKin ja pedagogisten asiantuntioiden kanssa.
Vaihe 1 (19.2.-31.3.): Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan materiaalin tarve, suunnitellaan materiaalin tuottamisen prosessi sekä selvitetään, voisiko nyt kehitteillä olevan toiminnan ja materiaalin tuottaa LUT:n Junior University -toiminnan piirissä. Lisäksi selvitetään, millaisia aiheita ja millaista materiaalia voisimme tuottaa energiamurroksesta, sekä miten nämä aiheet ja teemat linkittyvät nykyisiin opetussuunnitelmiin. On tärkeää suunnitella materiaalin koko ja käyttötarkoitus mahdollisimman tarkasti, jotta se sopisi opetukseen. Tarkoituksena ei ole lisätä kuormitusta jo ennestään kuormittuneille yläkoulun opettajille.
Ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan ohjausryhmä, joka koostuu 1-3 vastuuhenkilöistä ja 2-3 yläkoulun opettajasta, sekä projektityön tekijästä. Ohjausryhmän tarkoituksena on yhdessä ideoida materiaalia ja toteutusta, sekä testata, mikä toimii, millaiset ovat materiaalien ja mahdollisten tehtävien reunaehdot.
Vaihe 2 (1.4.-31.5.): Projektin toisessa vaiheessa kasaamme ehdotuksen materiaaleista ja sisällöistä. Tuotamme noin viidestä aiheesta laajemmat kuvaukset, keskeiset oppimissisällöt ja -tavoitteet. Materiaaleista käydään keskustelua ohjausryhmässä, joka kokoontuu toisen vaiheen aikana kerran. Projektin lopussa toukokuussa testaamme joitain aiheista yhteistyössä jonkun yhteistyöyläkoulun kanssa työpajamuotoisessa tapaamisessa.
Vastuuhenkilöt: Tutkijatohtori Minna Havukainen ja apulaisprofessori Eeva-Lotta Apajalahti (Energiajärjestelmien tiedekunta, LUT)