Tuore selvitys osoittaa, että suomalainen sähkö- ja energia-alan yliopistokoulutus tarjoaa vahvan perustan alan työelämätarpeisiin. Energiamurroksen, digitalisaation ja geopoliittisten muutosten myötä koulutuksessa tarvitaan kuitenkin entistä enemmän monitieteistä osaamista sekä yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä.
Suomalainen sähkö- ja energia-alan yliopistokoulutus tarjoaa vahvan teknisen osaamispohjan, mutta energiamurros, digitalisaatio ja toimintaympäristön kasvava epävarmuus edellyttävät koulutuksen jatkuvaa kehittämistä. Tämä käy ilmi Sähkö- ja energia-alan osaamistarpeet ja yliopistokoulutuksen kehittämiskohteet (SEOYK) -hankkeesta, jonka Oulun yliopisto toteutti maalis-elokuun 2026 aikana yhteistyössä FITech-verkoston yliopistojen kanssa.
Hankkeessa kartoitettiin suomalaisten yliopistojen sähkö- ja energia-alan koulutustarjontaa sekä kerättiin näkemyksiä alan yrityksiltä kyselyiden ja haastattelujen avulla. Tavoitteena oli arvioida, kuinka hyvin suomalainen sähkö- ja energia-alan yliopistokoulutus vastaa energiamurroksen muuttuviin osaamistarpeisiin, tunnistaa koulutuksen kehittämismahdollisuuksia sekä vahvistaa yliopistojen välistä ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Tuloksia käsiteltiin FITech-yliopistojen yhteisessä työpajassa, joka tarjosi foorumin koulutuksen kehittämisestä käytävälle keskustelulle. Selvitys ja sen tulokset tarjoavat hyvän lähtökohdan energia-alan yliopistokoulutuksen jatkokehittämiseen.
Teknologinen osaaminen vahvuutena
Selvityksen perusteella suomalaisen energia-alan koulutuksen keskeisiä vahvuuksia ovat energiajärjestelmien systeeminen tarkastelu, laaja teknologiakattavuus sekä kestävyyden, elinkaariajattelun ja kiertotalouden huomioiminen opetuksessa.
Yliopistojen koulutustarjonnan kartoituksessa tunnistettiin lähes 400 energia-alan kurssia, joista noin 100 luokiteltiin erikoistaviksi opinnoiksi. Kartoitus osoitti, että suomalaisilla yliopistoilla on runsaasti yhteisiä energia-alan ydinsisältöjä. Samalla eri yliopistoille on rakentunut myös vahvoja erikoisosaamisen alueita esimerkiksi uusiutuvan energian, ydinenergian, energiamarkkinoiden, vetytalouden ja energian varastoinnin ympärille. Tulosten perusteella juuri erikoistuneiden opintojen valtakunnallisessa jakamisessa nähdään merkittävä mahdollisuus kehittää yhteistyötä ja hyödyntää tehokkaammin yliopistojen eri vahvuuksia.
Yritykset tunnistavat energiamurroksen osaamistarpeet
Hankkeessa toteutetun yrityskyselyn ja -haastattelujen perusteella sähkö- ja energia-alan yritykset tunnistavat energiamurroksen tuomat haasteet. Keskeisiksi haasteiksi yritykset mainitsivat erityisesti uusien teknologioiden käyttöönoton, sähköistymisen etenemisen sekä energiajärjestelmän kapasiteetin ja infrastruktuurin riittävyyden. Myös toimintaympäristön nopea muutos ja siihen liittyvä epävarmuus asettavat uusia vaatimuksia yrityksille ja energia-alan osaajille. Tulevaisuuden energiajärjestelmien monimutkaistuessa sähkö- ja energia-alan yliopistokoulutuksen teknistä osaamista on tärkeää täydentää taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja institutionaalisilla näkökulmilla.
Työpaja kokosi yliopistot keskustelemaan tulevaisuudesta
Yliopistojen koulutuskartoituksen sekä yrityskyselyn ja -haastattelujen tuloksia käsiteltiin FITech-yliopistojen yhteisessä työpajassa elokuussa 2026. Työpajassa tarkasteltiin energia-alan kriittisiä osaamisvajeita, koulutuksen työelämärelevanssia sekä mahdollisuuksia vahvistaa yliopistojen välistä yhteistyötä. Keskusteluissa nousivat esille myös kansainvälisten tutkinto-ohjelmien sekä jatkuvan oppimisen koulutuspolkujen kehittäminen tulevaisuuden osaajatarpeisiin vastaamisessa.
Suosituksena tiiviimpi kansallinen yhteistyö
Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että tulevaisuuden sähkö- ja energia-alan asiantuntijat tarvitsevat teknisen osaamisen rinnalle vahvempaa ymmärrystä epävarmuudesta, geopoliittisista muutoksista, energiamarkkinoista, energiaoikeudenmukaisuudesta sekä digitalisaation vaikutuksista.
Hanke suosittelee FITech-yliopistojen yhteistyön syventämistä erityisesti yliopistojen omiin erikoisosaamisiin liittyvien sähkö- ja energia-alan opintojen kehittämisessä ja jakamisessa. Laajempi yhteistyö vahvistaa kansallisesti alan yliopistokoulutuksen laatua, parantaa resurssien käyttöä sekä varmistaa, että suomalainen energia-alan koulutus pystyy vastaamaan energiajärjestelmän murroksen mukanaan tuomiin osaamistarpeisiin myös tulevaisuudessa.
Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää sekä yliopistojen koulutuksen kehittämisessä että kansallisessa keskustelussa energia-alan tulevaisuuden osaamistarpeista. Selvitys tarjoaa myös konkreettisia suosituksia yhteistyön vahvistamiseksi ja koulutuksen uudistamiseksi energiamurroksen tarpeisiin.
30.10.2026 – 1 Mt – PDF
1 Mt – PDF
