Hankerahoitus – tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin

Hakemuksissa tulisi arvioida hankkeen vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta on tulosten käyttöönoton ja sen myötä tapahtuvien muutosten positiiviset vaikutukset.

Tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden vaikuttavuus voi ilmetä esimerkiksi sähkö- ja energiajärjestelmän muutosten hyötyinä, kuten päästöttömyytenä, turvallisuuden parantumisena tai kuluttajan saamina parantuneina tai edullisempina palveluina. Pelkkä tulosten aikaansaama muutos ei vielä tarkoita vaikuttavuutta.

Vaikuttavuutta lisää yhteistyö ja vuorovaikutus eri muodoissaan yritysten, kotimaisten ja kansainvälisten akateemisten kumppaneiden ja verkostojen kanssa.

Hankesuunnitelma rajaa selkeästi energiamurrokseen liittyvää haastetta tai mahdollisuutta, ja kykenee osoittamaan, miten haaste ratkaistaan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan keinoin, tai kuinka hankkeen tuloksia on mahdollisuus hyödyntää haasteen ratkaisemiseksi.

Suunnitelma kykenee osoittamaan hankkeen uutuusarvon, erityisesti sen vaikuttavuuden ja tulosten osalta. Riskien ottamiseen kannustetaan, ja riskien tunnistaminen suunnitelmassa nähdään valintaa puoltavana tekijänä.

Vaikuttavuuden pohjalta hankkeessa on kyetty asettamaan konkreettisia tavoitteita ja osa- tai välitavoitteita, joiden toteutumista voi seurata ja arvioida. Tavoitteet voivat olla haasteellisia ja niiden saavuttamiseen liittyy luonnollisena osana epäonnistumisen riski.

Hankesuunnitelma kykenee tunnistamaan, millaisia toimintamalleja tai monialaisia, eri tieteitä ja teknologiaa yhdistäviä ratkaisuja hanke saa aikaiseksi.Tuloksia voivat olla esimerkiksi uusi tieto standardoinnin tueksi, oppimateriaalit, suuntaviivat ja ohjeistukset päätöksenteon tueksi tai hyödynnettävä aineeton omaisuus yritysten energiamurroksen innovaatioiden vauhdittamiseksi.

Hankkeelle ominaiset ja tarpeelliset yhteistyökumppanit on valittu huolella ja yhteistyö on tavoitteellista ja suunnitelmallista.

Hankkeen osana on suunnitelma vuorovaikutuksesta tuloksia hyödyntävien tai käyttävien tahojen kanssa. Tulosten vieminen käyttöön on suunniteltu julkaisemista selkeästi pidemmälle, hankkeelle ominaisin viestinnällisin keinoin tai kokeiluin. Julkaisujen määrää tai niiden tasoa ei lasketa tulostavoitteeksi, niiden sisältö on ratkaisevampaa.

Hakemuksen tärkeä osa on suunnitelma vuorovaikutuksesta ja viestinnästä. Käytännössä se on aikataulutettu suunnitelma siitä, miten hankkeen tulokset viedään käytöntöön.

Lehdistötiedotteiden jakaminen tai seminaarin järjestäminen ei erityisesti pidemmissä hankkeissa tulosten tehokasta leviämistä saatikka käyttöönottoa vielä varmista.

Suunnitelmassa on tunnistettu yhteistyökumppanit, joiden kautta vaikuttavuutta voidaan lisätä sekä tärkeimmät kohderyhmät, joille hankkeen tuloksista tulisi viestiä. Suunnitelma ottaa myös kantaa siihen, millaisia toimenpiteitä vuorovaikutuksessa ja viestinnässä onnistuminen edellyttää, ja miten nämä toimenpiteet on aikataulutettu.

Hankkeen toteuttaminen nostaa sen tekijöiden osaamistasoa ja kyvykkyyttä kilpailla esimerkiksi tutkimusrahoituksesta myös jatkossa. Opinnäytteiden syntymistä osana hanketta ei lueta tulostavoitteeksi, mutta lasketaan rahoituspäätöstä puoltavaksi tekijäksi.

Suunnitelmassa on kyetty tunnistamaan hankkeelle soveltuva tutkimuksellinen tai kehittämisen lähestymistapa ja menetelmät. Suunnitelma on johdonmukainen, jaettu selkeisiin vaiheisiin tai työkokonaisuuksiin. Resurssit toteutukselle on esitetty realistisesti. Toteuttajat ja tarvittaessa ryhmä tai konsortio kykenee osoittamaan osaamisensa ja kyvykkyytensä asianmukaisella tavalla.

Hankkeen budjetti on tehty realistisesti. Oman tai täydentävän rahoituksen osoittaminen hankkeelle voidaan nähdä puoltavan STEKin rahoitusta, mikäli hankkeen luonne nimenomaisesti sitä edellyttää, mutta erityistä minimiä muulle rahoitukselle ei ole asetettu. Erityisen positiivisena tekijänä nähdään mahdollisuus vivuttaa STEKin rahoitusta vaikuttavamman hankekokonaisuuden tai ohjelman osana tai sen aikaansaamiseksi.

TKI-rahoitus on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta, joka tukee energiamurroksen edistämistä ja sähkö- sekä energia-alan kehittämistä.

Tyypillinen rahoitusmäärä on 10 000–300 000 euroa, enintään kolmeksi vuodeksi. Valmistelurahoitus on yleensä maksimissaan 25 000 euroa.

Vuonna 2026 hakukierroksia on kolme: 9.3.2026, 25.5.2026 ja yksi syksyllä.

Ei. TKI-rahoitusta myönnetään vain organisaatioille, jotka täyttävät yleishyödyllisyyden kriteerit.

Hakemuksia arvioivat ulkopuoliset asiantuntijat ja STEKin hallitus tekee lopulliset rahoituspäätökset.