Hankerahoitus – tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin
STEKin hankerahoitus tukee energiamurroksen nopeuttamista ja sähkö- sekä energia-alan innovaatioiden kehittämistä.
Minkälaisiin hankkeisiin rahoitusta myönnetään?
STEKin hankerahoitusta myönnetään organisaatioille hankkeisiin, jotka nopeuttavat energiamurrosta ja parantavat sähkö- ja energia-alan toimintamahdollisuuksia tutkimuksen ja kehittämisen keinoin. Rahoitamme hankkeita, joissa sovelletaan tutkittua tietoa käytäntöön ja kehitetään innovatiivisia ratkaisuja. Hankerahoitus kohdistuu energiajärjestelmän kokonaisuuteen ja sen käyttöön. Vaikka aihepiiri liittyy sähkö- ja energiatekniikkaan, rahoitusta ei rajata yksinomaan tekniikkaan. Hankkeen liittyminen energiamurroksen ja sähkön käytön haasteisiin – olivatpa ne teknologisia tai sosioekonomisia – on oleellisempaa kuin oppiainerajaukset. Toivomme hankkeilta ratkaisukeskeisyyttä. Priorisoimme hankkeita, joiden tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä, esimerkiksi luomalla uutta tietoa standardoinnin tueksi, oppijoiden käyttöön, yritysten innovaatioiden vauhdittamiseksi tai päätöksenteon tueksi. Arvostamme myös hanke-ehdotuksia, joissa yhteistyö tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden sekä yritysten välillä on tiivistä, ja joissa luodaan edellytyksiä liiketoimintamahdollisuuksille ja innovaatioille.
Kolme keskeistä hankerahoituksen painopistealuetta
Hankerahoituksemme tukee hankkeita, jotka:
- Luovat yleisesti hyödynnettävää tietoa
- Uutta tietoa standardoinnin tueksi
- Oppimateriaaleja ja koulutussisältöjä
- Suuntaviivoja ja ohjeistuksia päätöksenteon tueksi
- Tutkimustietoa energiajärjestelmän kehittämiseen
- Edistävät liiketoimintamahdollisuuksia ja innovaatioita
- Tiivistä yhteistyötä tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden sekä yritysten välillä
- Hyödynnettävää aineetonta omaisuutta yritysten innovaatioiden vauhdittamiseksi
- Uusien liiketoimintamallien kehittämistä energia-alalle
- Kehittävät konkreettisia ratkaisuja
- Pilotointeja ja kokeiluhankkeita
- Uusien toimintamallien testaamista
- Skaalattavia ratkaisuja energia-alan haasteisiin
Kuka voi hakea hankerahoitusta?
TKI-rahoitusta voivat hakea kaikki organisaatiot, jotka täyttävät yleishyödyllisyyden kriteerit. STEKin TKI-rahoitusta ovat aiemmin saaneet:
Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot
- Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset
- Muut voittoa tuottamattomat organisaatiot
- Eri koulutusasteen oppilaitokset (yliopistoista kuntien sivistystoimeen)
- Yksityiset kouluttaja-organisaatiot sekä voittoa tuottamattomat yleissivistävää koulutusta tarjoavat toimijat
Yritykset ja konsultit
- Yksityiset toimijat, konsultit ja viestintätoimistot (tietyin tulosten yleishyödyllisyyttä koskevin reunaehdoin)
Konsortiot
- Usean toimijan konsortiot. Tällöin edellytämme konsortiosopimusta tai selkeitä alihankintasopimuksia, jossa pääkumppani toimii koordinoivana tahona.
Hankerahoituksen arviointikriteerit
Hankerahoitusta arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella. Hakemuksen tulee osoittaa selkeästi hankkeen vaikuttavuus, uutuusarvo ja toteutettavuus.
Vaikuttavuuden arviointi
Hakemuksissa tulisi arvioida hankkeen vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta on tulosten käyttöönoton ja sen myötä tapahtuvien muutosten positiiviset vaikutukset.
Tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden vaikuttavuus voi ilmetä esimerkiksi sähkö- ja energiajärjestelmän muutosten hyötyinä, kuten päästöttömyytenä, turvallisuuden parantumisena tai kuluttajan saamina parantuneina tai edullisempina palveluina. Pelkkä tulosten aikaansaama muutos ei vielä tarkoita vaikuttavuutta.
Vaikuttavuutta lisää yhteistyö ja vuorovaikutus eri muodoissaan yritysten, kotimaisten ja kansainvälisten akateemisten kumppaneiden ja verkostojen kanssa.
Haaste- ja ratkaisulähtöisyys
Hankesuunnitelma rajaa selkeästi energiamurrokseen liittyvää haastetta tai mahdollisuutta, ja kykenee osoittamaan, miten haaste ratkaistaan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan keinoin, tai kuinka hankkeen tuloksia on mahdollisuus hyödyntää haasteen ratkaisemiseksi.
Uutuusarvo ja riskinotto
Suunnitelma kykenee osoittamaan hankkeen uutuusarvon, erityisesti sen vaikuttavuuden ja tulosten osalta. Riskien ottamiseen kannustetaan, ja riskien tunnistaminen suunnitelmassa nähdään valintaa puoltavana tekijänä.
Tavoitteellisuus
Vaikuttavuuden pohjalta hankkeessa on kyetty asettamaan konkreettisia tavoitteita ja osa- tai välitavoitteita, joiden toteutumista voi seurata ja arvioida. Tavoitteet voivat olla haasteellisia ja niiden saavuttamiseen liittyy luonnollisena osana epäonnistumisen riski.
Tuloksellisuus
Hankesuunnitelma kykenee tunnistamaan, millaisia toimintamalleja tai monialaisia, eri tieteitä ja teknologiaa yhdistäviä ratkaisuja hanke saa aikaiseksi.Tuloksia voivat olla esimerkiksi uusi tieto standardoinnin tueksi, oppimateriaalit, suuntaviivat ja ohjeistukset päätöksenteon tueksi tai hyödynnettävä aineeton omaisuus yritysten energiamurroksen innovaatioiden vauhdittamiseksi.
Yhteistyö
Hankkeelle ominaiset ja tarpeelliset yhteistyökumppanit on valittu huolella ja yhteistyö on tavoitteellista ja suunnitelmallista.
Vuorovaikutus ja tulosten leviäminen
Hankkeen osana on suunnitelma vuorovaikutuksesta tuloksia hyödyntävien tai käyttävien tahojen kanssa. Tulosten vieminen käyttöön on suunniteltu julkaisemista selkeästi pidemmälle, hankkeelle ominaisin viestinnällisin keinoin tai kokeiluin. Julkaisujen määrää tai niiden tasoa ei lasketa tulostavoitteeksi, niiden sisältö on ratkaisevampaa.
Hakemuksen tärkeä osa on suunnitelma vuorovaikutuksesta ja viestinnästä. Käytännössä se on aikataulutettu suunnitelma siitä, miten hankkeen tulokset viedään käytöntöön.
Lehdistötiedotteiden jakaminen tai seminaarin järjestäminen ei erityisesti pidemmissä hankkeissa tulosten tehokasta leviämistä saatikka käyttöönottoa vielä varmista.
Suunnitelmassa on tunnistettu yhteistyökumppanit, joiden kautta vaikuttavuutta voidaan lisätä sekä tärkeimmät kohderyhmät, joille hankkeen tuloksista tulisi viestiä. Suunnitelma ottaa myös kantaa siihen, millaisia toimenpiteitä vuorovaikutuksessa ja viestinnässä onnistuminen edellyttää, ja miten nämä toimenpiteet on aikataulutettu.
Osaamisen kumuloituminen
Hankkeen toteuttaminen nostaa sen tekijöiden osaamistasoa ja kyvykkyyttä kilpailla esimerkiksi tutkimusrahoituksesta myös jatkossa. Opinnäytteiden syntymistä osana hanketta ei lueta tulostavoitteeksi, mutta lasketaan rahoituspäätöstä puoltavaksi tekijäksi.
Suunnitelman laatu ja toteuttamiskelpoisuus
Suunnitelmassa on kyetty tunnistamaan hankkeelle soveltuva tutkimuksellinen tai kehittämisen lähestymistapa ja menetelmät. Suunnitelma on johdonmukainen, jaettu selkeisiin vaiheisiin tai työkokonaisuuksiin. Resurssit toteutukselle on esitetty realistisesti. Toteuttajat ja tarvittaessa ryhmä tai konsortio kykenee osoittamaan osaamisensa ja kyvykkyytensä asianmukaisella tavalla.
Budjetin realistisuus ja STEKin rahoituksen vipuvaikutus
Hankkeen budjetti on tehty realistisesti. Oman tai täydentävän rahoituksen osoittaminen hankkeelle voidaan nähdä puoltavan STEKin rahoitusta, mikäli hankkeen luonne nimenomaisesti sitä edellyttää, mutta erityistä minimiä muulle rahoitukselle ei ole asetettu. Erityisen positiivisena tekijänä nähdään mahdollisuus vivuttaa STEKin rahoitusta vaikuttavamman hankekokonaisuuden tai ohjelman osana tai sen aikaansaamiseksi.
Yleiset ehdot
Rahoitus voidaan myöntää STEKin sääntöjen, yleishyödyllisyyden periaatteiden ja päätöksentekoprosessin mukaisesti.
Rahoituksen piiriin hyväksyttävistä kuluista, maksatusaikatauluista ja raportoinnista sovitaan avustussopimuksessa.
STEK voi julkaista hankkeesta lyhyen julkisen kuvauksen, ja edellyttää tulosten viestintää.
Milloin hankerahoitusta voi hakea?
Vuonna 2026 hakukierroksia on alustavasti vahvistettu olevan kolme:
9.3.2026
25.5.2026
sekä yksi myöhemmin tarkentuva hakukierros alkusyksyyn 2026.
Kuinka paljon hankerahoitusta voi saada?
STEKin rahoittamille hankkeille on tyypillisesti myönnetty rahoitusta 10.000 – 300.000€ asti, yleensä korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Rahoitus voi olla valmistelurahoitusta tai osa suurempaa kokonaisuutta. valmistelurahoitus on tyypillisesti ollut maksimissaan 25.000€.
Myös pilotointiin voi hakea rahoitusta.
Miten hankerahoitushakemuksia arvioidaan?
Rahoitushakemuksia arvioivat ulkopuoliset, hakemuksen kohdealueeseen perehtyneet asiantuntijat, joilta STEK pyytää lausuntoja. Kustakin hakemuksesta tehdään useampi lausunto, ja lausunnon antajan esteettömyys varmistetaan aina ennen arviointia.
Arvioijien lausunnoista tehdään päätösesitys STEKin hallitukselle, joka tekee lopulliset päätökset rahoituksesta.
Milloin saan päätöksen?
Pyrimme mahdollisimman nopeaan päätöksentekoon. Tyypillisesti päätöksentekoprosessin pituus vaihtelee kolmesta kuuteen viikkoon. Päätökset näkyvät hakujärjestelmässä, josta tulee myös viesti hakijan ilmoittamaan sähköpostiin.
Kun hakijana on konsortio, tapahtuu kaikki viestintä hankkeen yhteyshenkilön kautta.
Usein kysytyt kysymykset TKI-rahoituksesta
Mitä TKI-rahoitus tarkoittaa?
TKI-rahoitus on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta, joka tukee energiamurroksen edistämistä ja sähkö- sekä energia-alan kehittämistä.
Kuinka paljon TKI-rahoitusta voi hakea?
Tyypillinen rahoitusmäärä on 10 000–300 000 euroa, enintään kolmeksi vuodeksi. Valmistelurahoitus on yleensä maksimissaan 25 000 euroa.
Milloin TKI-rahoitusta voi hakea?
Vuonna 2026 hakukierroksia on kolme: 9.3.2026, 25.5.2026 ja yksi syksyllä.
Voiko yksityishenkilö hakea TKI-rahoitusta?
Ei. TKI-rahoitusta myönnetään vain organisaatioille, jotka täyttävät yleishyödyllisyyden kriteerit.
Miten TKI-rahoitushakemukset arvioidaan?
Hakemuksia arvioivat ulkopuoliset asiantuntijat ja STEKin hallitus tekee lopulliset rahoituspäätökset.