Hae sivustolta

Mitä etsit?

Valmisteluhanke johti onnistuneeseen lopputulokseen ja alueelliseen miljoonahankkeeseen

Vihreän siirtymän edistäminen on yksi Suomen keskeisistä tavoitteista. Ajankohtainen geopoliittinen tilanne motivoi irtautumista fossiilisesta energiasta ja omavaraisuuden kasvattamista. Lisääntynyt investointiaktiivisuus on tervetullutta, mutta samalla tulisi varmistaa, että investointien synnyttämä lisäarvo jää hyödyttämään myös alueen toimijoita ja asukkaita.

Ymmärrys lisäarvon syntymisen mekanismeista on edellytys hankkeiden hyväksyttävyydelle ja alueen menestykselle. Tähän tähtää keväällä käynnistyvä alueellinen Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta – hanke.

Vihreän siirtymän investoinnit osaksi alueen osaamista

Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta -hanke on jatkoa STEKin rahoittamalle Energiantuotanto ja – talous-hankkeelle, jossa valmisteltiin Pohjois-Pohjanmaan marraskuussa 2024 päättyneeseen EAKR-hakuun hankesuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma.

– Suomella on erinomaiset mahdolliset edistää siirtymää ja siihen pohjautuvaa teollisuutta, valmisteluhankkeen asiantuntijana toiminut TkT Mari Tuomaala 3E Energy Oy:stä toteaa. – Kasvanut tuulivoimarakentaminen, päästöttömän sähkön käyttöön perustuvat uudet investoinnit ja kaivosteollisuuden lisääntyminen ovat kuitenkin synnyttäneet huolen lisäarvon jäämisestä Suomeen ja paikallisyhteisöihin. Ymmärrys lisäarvon syntymisen mekanismeista olisikin edellytys sille, että Suomea osataan johtaa strategisesti oikeaan suuntaan, Tuomaala muistuttaa.

Yhteistyössä laajan sidosryhmäjoukon kanssa valmisteltu hanke on edennyt myönteisesti EU:n rakennerahoituksen käsittelyssä. Lopullinen rahoituspäätös saataneen huhtikuun aikana. Keskeisenä tavoitteena Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtamassa hankkeessa on varmistaa, että vihreän siirtymän investoinnit juurtuvat alueen ekosysteemeihin arvonlisää ja uutta kasvuliiketoimintaa tuottavalla tavalla.

– Hanke edistää kestävämpää energiatuotantoa ja -taloutta. Globaalien arvoketjujen ja paikallisen yrittäjyyden kytkeminen yhteen on keskeinen keino saavuttaa alueellinen kilpailukyky, työllisyys ja kestävä taloudellinen kasvu. Hankkeen tavoitteena on luoda tietopohja, toimintamalleja ja työkaluja, jotka tukevat vihreän siirtymän arvoketjujen optimointia sekä edistävät alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, professori, instituutin johtaja Matti Muhos kuvaa keväällä 2025 käynnistyvää toimintaa. – Lisäksi luodaan edellytykset toiminnan jatkumiselle ja laajentumiselle, Muhos kertoo.

Yhteistyön merkitys korostuu


STEK rahoittaa sähkö- ja energia-alan uudistamista, energiamurroksen nopeuttamista ja toimia päästöttömän, tehokkaan ja turvallisen energiajärjestelmän aikaansaamiseksi.

– Näimme Oulun yliopiston hankeidean erittäin ajankohtaisena ja vaikuttavuudeltaan potentiaaliselta. Siksi päätimme kesällä 2024 lähteä rahoittamaan valmisteluhanketta, toimitusjohtaja Tapio Koivu kertoo. – Syksyn aikana pääsimme vaikuttamaan suunnitelman sisältöön keskustelujen ja kommenttien myötä. EU-rahoituksesta vastaavan organisaation myönteinen suhtautuminen merkittävään hankkeeseen ilahduttaa. STEKin ja Oulun yliopiston yhteistyö jatkuu, Koivu lisää. 

STEK on sidosryhmien edustajana ja osarahoittajana mukana myös alkavassa EU:n rakennerahoitteisessa Arvonlisää kestävästä liiketoiminnastaa – hankkeessa. – Yhteistyö eri tahojen kanssa ja merkityksellisten keskustelujen käyminen on avain tulevan hankkeen onnistumiseen, Koivu painottaa.

– Sidosryhmiltä projektitiimi saa konkreettisia käytännön esimerkkejä. Koska teema on laajasti eri sidosryhmiä kiinnostava, olisi toivottavaa, että viestintä on aktiivista, vaikka tulokset olisivatkin vielä keskeneräisiä, Tuomaala vinkkaa tuleville projektityöntekijöille.

STEK rahoittaa myös valmisteluhankkeita

Energiantuotanto ja – talous valmisteluhanke johtaa huhtikuussa 2025 käynnistyvään Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta -hankkeeseen, kun Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmä teki maaliskuussa 2025 virallisen päätöksen EAKR-rahoituksesta. Rakennerahaston osuus on 80% ja muiden osarahoittajien osuus 20% lähes miljoonan euron budjetista.

Osarahoittajien muodostamaan kumppanuuskonsortioon kuuluvat STEK ry:n lisäksi Oulun kaupunki (Oulun innovaatioallianssi), Raahen seudun kehitys, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, Nivalan ja Haapajärven kaupungit sekä Vaalan kunta.

KIRA-alalle pystytetään energiamurrosta tukevaa ekosysteemiä

Rakennetun ympäristön yleishyödyllinen innovaatioekosysteemi KIRAHub käynnistää STEKin rahoituksella valmisteluhankkeen energiamurrosta tukevan ekosysteemin luomiseen. Ekosysteemin on tarkoitus tulevaisuudessa  yhdistää rakennettu ympäristö, energiasektori, tutkimus ja kasvuyritykset.  

Valmisteluhanketta vetää KIRAHub, ja mukana ovat myös Rakli ja Rakennustietosäätiö RTS. Hankkeen kautta synnytettävän ekosysteemin on tarkoitus lähteä myös valmistelemaan uusia hankeaihioita Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities –ohjelmiin.

Energia-ala on murroksessa, ja rakennettu ympäristö on keskeinen osa kestävää energiantuotantoa ja -kulutusta. Suomessa on potentiaalia kehittää hajautettuja, joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja, jotka tukevat sekä kansallisia että kansainvälisiä tavoitteita hiilineutraaliudesta ja kustannustehokkaasta energiankäytöstä. Nykytilanteessa toimijat ovat hajallaan, ja skaalautuvien ratkaisujen kehittäminen on hidasta. Tämän vuoksi tarvitaan avoin ekosysteemi, joka yhdistää eri sidosryhmät ja mahdollistaa uudet yhteistyöhankkeet.

Ekosysteemi hyödyttää laajasti alan toimijoita

KIRAHubin valmisteluhankkeelle ekosysteemin ylösajamiseksi myönnettiin STEKin TKI-rahoitusta. Built Environment Energy Ecosystem -valmisteluhankkeen tavoitteena on luoda avoin ja kansallisesti kattava ekosysteemi, joka yhdistää rakennetun ympäristön, energiasektorin, tutkimuksen ja kasvuyritykset uudella tavalla. Ekosysteemin avulla voidaan edistää energiamurrosta kehittämällä hajautettuja ratkaisuja kiinteistöihin ja korttelitason energiajärjestelmiin, parantaa kiinteistöjen ja energiaverkkojen yhteensopivuutta uusilla teknologioilla, kuten kysyntäjoustolla, varastoinnilla ja älykkäällä ohjauksella, sekä mahdollistaa teknologioiden ja liiketoimintamallien skaalautuminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.  

Ekosysteemistä hyötyisivät kiinteistönomistajat säästöinä ja parempana kykynä osallistua energiamarkkinoille ja energiayhtiöt joustavina ratkaisuina energiaverkkojen tasapainottamiseen. Teknologiatoimittajien intresseissä ovat mahdollisuudet testata ja skaalata uusia innovaatioita ja tutkimuslaitokset puolestaan saavat tutkimus- ja kehityskohteita, joilla on tunnistettu tarvetta. 

Syksyksi valmista

Selvitystyö käynnistyy keväällä, ja jatkuu puolisen vuotta, elokuulle 2025. Valmisteluvaiheessa kartoitetaan ja aktivoidaan eri sektoreiden toimijaverkostoa ja sitoutetaan yhteistyöjäsenet. Valmisteluhankkeen aikana kerätään markkinatietoa ja luodaan ekosysteemille toimintamalli ja kehitystiekartta sekä valmistellaan tulevia yhteiskehityshankkeita ja pilotteja. Hanke tehdään tiiviissä yhteistyössä Raklin, Rakennustietosäätiö RTS:n ja Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities -ohjelmien kanssa.

Yhteyshenkilö: Teemu Lehtinen / KIRA-InnoHub ry  

KIRAHub on yleishyödyllisen yhdistyksen muodossa toimiva kiinteistö- ja rakentamisalan innovaatioekosysteemi, jonka toiminta kattaa kaiken kaikkiaan 3175 rakennetun ympäristön yritystä ja yli 6600 ammattilaista. KIRAHubin perustajajäseniä ovat 13 yleistyödyllistä toimialajärjestöä, ja yhdistys tekee läheistä yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa. KIRAHubin yhteistyöjäseninä on yli 100 alan organisaatiota, ja KIRAHub on myös perustajajäsenenä Euroopan laajuisessa rakennetun ympäristön innovaatioekosysteemien verkostossa (Urban Hub Europe).