Hae sivustolta

Mitä etsit?

Sähkönjakeluverkon investointien hiilijalanjälki

HeadPower Oy, Energiateollisuus ry ja Sähkö- ja Teleurakoitsijat STUL ry käynnistivät sähköverkkoalan yhteishankkeena laajan tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja kattavaa tietoa sähköverkon investointien hiilijalanjäljestä. Tutkimuksessa keskitytään sähköverkkoinvestointien keskeisiin komponentteihin ja työmaiden päästöihin, sekä kartoitetaan päästövähennysmahdollisuuksia ja kierrätysmateriaalien käytön vaikutusta hiilijalanjälkeen.

Projekti on vastaus kasvaviin raportointivaatimuksiin, joita muun muassa uusi Kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD-direktiivi) asettaa energia-alalle.

Tausta ja tavoitteet

CSRD-direktiivi vaatii vuoden 2025 alusta alkaen suurilta ja keskisuurilta yrityksiltä kattavaa ja yhtenäistä raportointia muun muassa ilmastovaikutuksistaan. Tämä koskee myös konsernin kaikkia tytäryhtiöitä kuten sähköverkkoyhtiöitä, vaikka tytäryhtiö ei itse ole raportointivaatimuksen piirissä. Direktiivin tavoitteena on lisätä yritysten vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Projektin lopputuloksena on tarkoitus tuottaa seuraavat tiedot:

1.        Kuvaus sähkönjakeluverkkoinvestointien keskeisten komponenttien ja työmaiden keskeisistä päästötiedoista
2.        Kuvaus sähköverkkoinvestointien olennaisista päästölähteistä ja esimerkkejä päästövähennysmahdollisuuksista
3.        Toimialan yhtenäinen raportointimalli; tilaajien yhtenäiset vaatimukset urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille investointien hiilijalanjäljen raportoimiseen
4.        Kuvaus millaisilla vaatimuksilla kilpailutuksessa ja urakkaohjeissa urakoitsijoille voidaan asettaa olennaisia päästö- ja kierrätysmateriaalitavoitteita

Toteutus ja rahoitus

HeadPower on päävastuussa projektin toteuttamisesta ja toteuttaa sen yhteistyössä STUL ry:n kanssa. Projektiin nimettävä ohjausryhmä koostuu rahoittajien ja toimialan edustajista.  Ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida ja tukea projektin etenemistä sekä varmistaa, että tutkimustulokset ovat hyödyllisiä kaikille sidosryhmille.
Tutkimus käynnistyy lokakuussa 2024 ja projektin tulokset julkaistaan loppuseminaarissa toukokuussa 2025. Projektin rahoittavat Sähkötutkimuspooli, Ympäristöpooli, STEK ry ja STUL ry.

Lisätietoja: HeadPower Oy, Timo Mutila timo.mutila @ headpower.fi

Kasvihuonetuotanto ja joustavat energiajärjestelmät (VarttiValo)

vertikaaliviljelyä kasvihuoneessa.

VarttiValo-projektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja työkaluja kasvihuonetuotannon ja joustavien energiajärjestelmien yhteistoiminnan optimoimiseksi. Projektissa yhdistetään sähkömarkkinoiden, kasvitieteellisen tutkimuksen ja tekoälyteknologioiden osaaminen, jotta voidaan vastata sekä kasvihuonetuotannon että modernin sähköjärjestelmän haasteisiin.

Sähkömarkkinoiden joustot käyttöön

Poikkitieteellisellä lähestymistavalla pyritään edistämään systeemisiä ratkaisuja ja teknologioita. Keskeisenä päämääränä on tehdä kasvihuonetuotannosta taloudellisesti kannattavampaa hyödyntämällä joustoa sähkömarkkinoilla samalla, kun kasvien hyvinvointi ja tuotannon tehokkuus säilyvät optimaalisina.

Tässä projektissa yhdistyy kahden eri tutkimuslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n asiantuntemus, joiden tiivis yhteistyö viiden yrityksen ja maailmanluokan kansainvälisten kumppaneiden kanssa vahvistaa entisestään tutkimuskumppaneiden osaamista.

Rahoitusta on haettu marraskuussa 2024 Business Finlandin ”Tutkimusorganisaatioiden ja pk-yritysten yhteistyö” co-research hausta, päätöstä odotetaan alkuvuodesta 2025. Hanketta tukevat lisäksi Puutarhasäätiö ja STEK ry.

Projektissa luodaan vankka pohja myöhemmille projekteille, joiden avulla Suomeen syntyy alkutuotannon ja joustavien energiajärjestelmien ympärille korkean teknologian vientiekosysteemi. Samalla kotimaiset kasvihuoneet saadaan tukemaan Suomen energiajärjestelmää entistä tehokkaammin, parantaen molempien kriittisten yhteiskunnan osa-alueiden resilienssiä.

Value for Flexibility (V4F) -projekti

Kustannustehokkaita ratkaisuja sähköenergiajärjestelmän joustavuuteen

V4F -projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, joilla lisätään sähköenergiajärjestelmän joustavuutta. Tarkasteltavia ratkaisuja ovat mm. uudenlaiset tukkusähkömarkkinan ja reservimarkkinoiden markkinamallien elementit ja tuoterakenteet, joilla tehostetaan jouston markkinalle osallistumista valtakunnallisilla markkinapaikoilla, paikalliset joustomarkkinat, joita myös jakeluverkkoyhtiöt voivat hyödyntää osana uutta verkkoliiketoimintamallin joustokannustinta, sekä uudenlaiset palvelu- ja liiketoimintamallit asiakkaiden joustavuuden parantamiseksi ja kustannusten ja riskien oikeudenmukaiseen jakoon. Joustoresursseina tarkastellaan sekä teollisen mittakaavan prosesseja (prosessiteollisuus ja suuret lämpöpumput) että pienempiä resursseja (pk-yritykset ja kotitaloudet). Joustoresurssien kohdalla kehitetään ratkaisuita joustojen mallinnukseen ja verifiointiin.

Tutkimusprojektin toteuttavat yhteistyössä LUT-yliopisto ja Tampereen yliopisto, joista on mukana yhteensä kuuden professorin tutkimusryhmät.

Tutkimusprojektin päärahoittajana on Business Finland, ja projektin rahoitukseen sekä ohjausryhmän työskentelyyn osallistuu lisäksi 24 yritystä tai organisaatiota, joista STEK ry on yksi.

Projektin verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://www.lut.fi/fi/projektit/value-flexibility-projekti

Käsi irti termostaatista

Kotitalouksien osallistumien sähkön kulutusjoustoon edistää puhdasta siirtymää ja auttaa ylläpitämään sähköverkon tasapainoa kustannustehokkaasti. Motivan tekemän kyselyn perusteella energiakriisi lisäsi kuluttajien ymmärrystä kulutusjoustosta, mutta joustoon osallistumisen keinot ovat vieraita. Kotitalouksia pörssisähkön hinnan perusteella ohjautuva, oikea-aikainen sähkönkäyttö auttaa pienentämään energiakustannuksia.

Hankkeessa kerätään markkinoilta tietoa pientaloihin soveltuvista kulutusjoustopalveluista ja ratkaisuista sekä kootaan kuluttajaa palveleva ja ohjaava viestintäaineisto kiinteistöjen omistajille.

Viestinnällä on kaksi erillistä tavoitetta: tarjota yleistietoa sähkömarkkinoiden toiminnasta kaikkien kuluttajien näkökulmasta sekä kannustaa joustavaan sähkönkulutukseen niitä kotitalouksia, joissa kulutus on suurta. Ratkaisuna on esitellä konkreettisia ja käytännönläheisiä vaihtoehtoja ja välittää tietoa palveluntuottajista sekä ohjata omaan kotiin soveltuvien ratkaisujen valintaan.

Viestintä- ja neuvontasisällöt julkaistaan Motivan verkkopalvelussa ja kuluttajien energianeuvonnan kanavissa, jolloin neutraali tieto on laajasti suomalaisten kotitalouksien saavutettavissa. Samalla aineistot ovat alueellisen energianeuvonnan verkoston sekä muiden kuluttajaneuvontaa tarjoavien organisaatioiden ja verkostojen hyödynnettävissä.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä alan toimijoiden ja Flaire – Reilua ja joustavaa energiaa -tutkimushankkeen kanssa. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet Energiavirasto ja Fingrid.

Energiatuotanto ja -talous

Energiatuotanto ja -talous on valmisteluhanke, jonka tavoitteena on tutkimusryhmän perustaminen EAKR-hankkeella. Valmisteluhankkeella tähdätään Pohjois-Pohjanmaan EAKR-hakuun, jonka päättymispäivä on marraskuussa 2024.

Keväällä 2024 hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan tavoiteltava aluerakenne 2050. Maakuntahallituksen 15.4.2024 hyväksymä asiakirja ilmaisee pohjoispohjalaisen tahtotilan tulevaisuudesta. Se ottaa huomioon käynnissä olevia kehitystrendejä ja sisältää rohkeasti uskoa oman kehittämistyön tuloksellisuuteen.

Yksi tavoiteltavan tulevaisuuden teemoista on Kestävä energiantuotanto ja siihen pohjautuva teollisuus.  Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tavoitteena on olla vuonna 2050 globaali energiaosaamiskeskittymä, jossa energiatalouden murrokseen on vastattu päämäärätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoitteen saavuttaminen lisää merkittävästi Suomen kokonaisturvallisuutta erityisesti talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden näkökulmista.

Pohjois-Pohjanmaalla ei ainoastaan tuoteta energiaa ja siirretä sitä muualle hyödynnettäväksi, vaan maakunnassa toteutetaan myös energian varastointia ja jatkojalostusta, jolloin energiatuotannon arvonlisästä merkittävä osa jää alueelle.

Oulun yliopistolla on uraauurtava rooli toimialan kehityksessä. Älykkäiden energiajärjestelmien kehitys on tuonut innovatiivisia ratkaisuja, joita hyödynnetään myös maailmanlaajuisesti.

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ottaa omalta osaltaan vastuun kestävän energiatuotannon ja siihen pohjautuvan teollisuuden tavoitetilan toteuttamisesta. Valmisteluhankkeen aikana luodaan suunnitelma energiatuotantotalouteen keskittyvän tutkimusryhmän rakentamista varten. Tutkimusryhmän käynnistämishankkeen on tarkoitus kestää kolme vuotta. Sinä aikana luodaan pohja professorivetoiselle toiminnalle, joka osaltaan mahdollistaa energiatuotannon ja sen jatkojalostuksen arvonlisän jäämisen tuotantoalueelle.

Valmisteluhankkeen aikana luodaan suunnitelma energiatuotantotalouteen keskittyvän tutkimusryhmän rakentamista varten. Tutkimusryhmän käynnistämishankkeen on tarkoitus kestää kolme vuotta. Sinä aikana luodaan pohja professorivetoiselle toiminnalle.

Valmisteluhankkeen konkreettinen tulos on kolmivuotisen energiatuotantotalouteen keskittyvän tutkimusryhmän rakentamisen hankesuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma, hankehakemus sekä osarahoitussitoumukset.

TekNatur

TekNatur består av tre årligen återkommande tävlingar i teknik och naturvetenskap för svenskspråkiga elever i åk 7–9 och gymnasier i Finland. Som arrangörer fungerar Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland (STV), Tekniska Föreningen i Finland (TFiF) och Yrkeshögskolan Arcada. Det övergripande målet med TekNatur är att väcka ungas intresse för teknik och naturvetenskap och bidra till att det finns svenskspråkig expertis inom dessa områden i Finland också i framtiden. Tävlingarna är inkluderande och utformade så att alla elever, oavsett bakgrund eller förhandskunskaper, kan delta. Genom tävlingarna får deltagarna dels fördjupa sig i ämneskunskap, dels utveckla sina samarbets- och kommunikationsförmågor.

1. TekNatur/Sjukamp för åk 7

Tävlingen inleds med en uttagningstävling i november, där hela klassen samarbetar och svarar på frågor om teknik och naturvetenskap. De sju bästa klasserna kvalar vidare till finalen, som arrangeras i april i Helsingfors.

Målet med TekNatur/Sjukamp är att nå ut till så många elever som möjligt och att ge dem en lekfull introduktion till teknik och naturvetenskap, för att väcka deras intresse.  Årligen deltar 2000-2500 elever från ca 25 olika skolor runt om i landet, vilket är över hälften av alla finlandssvenska sjundeklassister.

2. TekNatur/Utmaning för åk 8-9

TekNatur/Utmaning är en innovationstävling, där deltagarna i små grupper ska komma fram på en lösning till ett problem inom något aktuellt temaområde kopplat till teknik och naturvetenskap. I slutet av tävlingen pitchar lagen sina lösningar för de andra deltagarna. Priser delas ut i fyra kategorier: Teamanda, Nytänkande idé, Vidareutvecklingspotential och Presentation.

Målet med tävlingen är att ge deltagarna praktisk erfarenhet av att arbeta med teknik och naturvetenskap, samtidigt som de utvecklar sin förmåga att samarbeta, tänka kreativt och presentera sina idéer. Årligen deltar ca 100 elever uppdelade i ca 20 blandade lag i tävlingen.

3. TekNatur/Fysiktävling för gymnasier

I fysiktävlingen testas gymnasieelevernas kunskaper genom ett traditionellt prov. Vinnarna får åka på en studieresa till CERN eller München. Där får eleverna bekanta sig med framstående forskning och komma i kontakt med experter inom branschen. Det är inte bara de med bäst sakkunskap som premieras, utan två prisresor lottas ut bland alla som gjort ett ärligt försök i tävlingen.

Målet med TekNatur/Fysiktävling är att motivera eleverna att fördjupa sig i fysik och kanske till och med överväga en framtida karriär inom fysik eller relaterade vetenskapliga områden. Under studieresan lär de dessutom känna andra jämnåriga med intresse för fysik. Årligen brukar ca 130-180 elever från 15-22 olika gymnasier delta i fysiktävlingen.

Kodin digitaalinen muuntojoustavuus kestävän hyvinnoinnin edistäjänä

Projektin tavoitteena on kehittää asumisen digitaalista muuntojoustavuutta edistämään kestävää ja ekologista hyvinvointia. Projektissa suunnitellaan asuntokonsepteja, jotka kokoavat ja käyttävät tekoälyn avulla monista tietolähteistä tulevaa dataa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Monipuolinen tietojen keruu ja analysointi ei itsessään riitä parantamaan asumista ja arkea. Projektissa pääpaino on kerätyn ja analysoidun datan käytössä ja hyödyntämisessä aktiivisesti ja automaattisesti. Projektissa toteutetaan esimerkkikonsepti, joka auttaa asukasta pitämään huolta hyvinvoinnistaan ja asumaan itsenäisesti omassa kodissaan myös silloin, kun toimintakyky alkaa heikentyä.

Terveys- ja sosiaalihuollon henkilöstöresurssit eivät riitä tulevaisuudessa pitämään huolta ikäihmisten jatkuvasti kasvavasta määrästä suhteessa työikäiseen väestöön. Tilanne tulee koko ajan pahenemaan aina vuoteen 2070 asti ja ongelma on globaali. Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona on älykkään teknologian hyödyntäminen. Tällöin puhutaan yleensä yksittäisistä ratkaisuista sen sijaan, että huomio kiinnitettäisiin asuntoihin ja niiden älykkään teknologian ekosysteemiin. Kehitys on ollut niin nopeaa, että käytännön hyödyllinen soveltaminen on jäänyt teknisistä mahdollisuuksista jälkeen. Toteuttajat ja käyttäjät eivät osaa toivoa, pyytää, tilata eivätkä toteuttaa, koska potentiaalia on vaikea nähdä ja kuvitella. 

Asuntoja rakennetaan Suomessa vuosittain n. 30 000 ja kokonaisuudessaan asuntoja on noin 2,5 miljoonaa. Asunnon elinkaarta on kasvatettu perinteisesti arkkitehtonisella muuntojoustolla. Älykäs digi-, sähkö- ja talotekniikka luo asunnon muuntojoustavuuteen uusia mahdollisuuksia lisäämällä ja muuttamalla asunnon dynaamisia toiminnallisuuksia.  

Älykkään talotekniikan avulla kerätään jo nyt asunnosta runsaasti olosuhdetietoa. Rikastamalla tätä dataa asukkaan toiminnasta automaattisesti kerätyllä tiedolla, voidaan tekoälyn avulla mallintaa asukkaan arkielämää. Nämä asukkaan yksilöllistä arkea kuvaavat mallit koostuvat asunnon käytöstä ja olosuhteista sekä asukkaan toiminnasta ja tavoista. Mallien avulla on mahdollista havaita ja tunnistaa muutoksia taloteknisissä olosuhteissa tai asukkaan toiminnassa. Elämänmallin poikkeama-analyysiin kytketään tutkittua tietoa ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista sekä hänen taustatietonsa, yksilölliset mieltymyksensä ja odotuksensa.  Analyysien perusteella luodaan erilaisille käyttäjäryhmille eri skenaarioita ja niille konsepteja. Asunnosta tulee digitaalisen muuntojoustavuuden avulla passiivisen ympäristön sijaan aktiivinen. Aktiivinen asunto oppii tuntemaan asukkaan arjen, tunnistaa sen poikkeamat ja reagoi niihin. Tarvittaessa se myös opastaa, muistuttaa, tekee puolesta ja antaa vinkkejä asukkaalle. 

Aktiivisessa asunnossa on monia tietorajapintoja, joiden tietoturvalliseen suunnitteluun ja toteutukseen tulee kiinnittää huomiota. IoT-ympäristöissä on tärkeää huomioida kyberturvallisuus, koska nämä uudet ympäristöt ovat yhä useammin hyökkäyksien kohteena. Oleellista on varmistaa kaikkien laitteiden suojaukset siten, että mikään osa ei jää helposti murrettavaksi. Myös tiedon omistajuuden, tai tarkemmin tiedon kontrolloinnin ja prosessoinnin, roolit tulevat olla selkeät ja kaikkien tahojen hyväksymät. Tiedot tulee tallentaa siten, että niistä ei selviä asukkaiden henkilöllisyys tai asunnon sijainti. Samalla suojataan myös se, että tietoja ei luovuteta ilman erillisiä sopimuksia kolmansille osapuolille. 

Hankkeessa ovat partnereina mukana myös Skanska ja Benete Oy.

Energiamurrokseen liittyvä moni-ilmeinen sektori-integraatio

”Sector Integration and Electric Decade” -hanke keskittyy sähköenergiaratkaisujen monialaiseen kehittämiseen Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Hankkeessa syvennetään ja laajennetaan sektori-integraation teemaa, joka tarkoittaa eri energiamuotojen ja -järjestelmien yhdistämistä tehokkaaksi kokonaisuudeksi. ”Electric Decade” viittaa sähkön kasvavaan rooliin yhteiskunnan moottorina ja sen merkitykseen energiamurroksessa.

Toimintaa jatketaan aiemman yhteistyön pohjalta, vahvistamalla opetusta ja tutkimusta energia-alalla sekä edistämällä älykkäitä energiaratkaisuja. Sektori-integraatio nähdään hankkeessa laajempana kokonaisuutena, joka kattaa useita eri toimintamuotoja ja näkökulmia, edistäen monialaista osaamista ja kokonaisvaikutusten ymmärtämistä. Sektori-integraatio -teeman lisäksi hankkeessa integroituu opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ja se luo vahvan perustan tulevaisuuden energiaratkaisuille, samalla kun se edistää vähähiilistä, resurssitehokasta ja turvallista yhteiskuntaa.

Tavoitteet

  • Syventää ja laajentaa monialaista osaamista ja koulutusta sähköenergiaratkaisujen alalla, keskittyen erityisesti sektori-integraatioon ja sähkön rooliin energiamurroksessa.
  • Jatkaa ja vahvistaa yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston välillä, luoden vahvan perustan tulevaisuuden energiaratkaisuille.
  • Olla aktiivinen toimija yhteiskunnallisessa asiantuntija- ja osallistumistyössä, edistäen tietoisuutta ja osaamista sähköenergian merkityksestä.
  • Vahvistaa energia-alan opetusta ja tutkimusta Tampereen korkeakouluyhteisössä, vastaten samalla tulevaisuuden energiatarpeisiin ja -haasteisiin.
  • Edistää vähähiilistä, resurssitehokasta ja turvallista yhteiskuntaa, tukien älykkäiden energiaratkaisujen käyttöönottoa.

STEKin vuosittainen rahoitus: 150.000 euroa

Yhteyshenkilöt

Lehtori Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@tuni.fi
Professori Pertti Järventausta, Tampereen yliopisto, etunimi.sukunimi@tuni.fi

Hanke mediassa

Katso, miten yhteistyön tuloksia on näkynyt mediassa (mielipiteinä, vierakyninä yms. kannanottoina).