Suomessa tehdään tutkitusti vaikuttavaa ja tehokasta työtä lasten ja nuorten talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen eteen. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu oppimisympäristö Yrityskylä perustuu opetussuunnitelmaan ja tavoittaa noin 85% kaikista Suomen kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista. NYT Yrityskylä -kokonaisuuden muodostavat opekoulutus, Yrityskylä-oppitunnit sekä elämyksellinen päivä oppimisympäristössä, itse Yrityskylässä.
Yrityskylä on varmasti monelle peruskoululaisen vanhemmallekin jo tuttu, viimeistään Yrityskylä-vierailujen jälkeen kotiin asti läikehtineen innostuksen myötä. Yrityskylä on fyysinen oppimisympäristö, johon mennään viettämään koulupäivä. Yrityskylä – vierailuun valmistaudutaan etukäteen kymmenen oppitunnin verran.
Kuudesluokkalaiset tutustuvat työnhaun, palkanmaksun ja verotuksen periaatteisin, ja testaavat opittua vierailulla Yrityskylä Alakouluun. Yrityskylä Alakoulu on pienoisyhteiskunta, jossa työskennellään, saadaan palkkaa ja mietitään mihin palkan pitäisi riittää.
Ysiluokkalaiset puolestaan perehtyvät kymmenen oppitunnin ajan yritystoimintaan: katteeseen ja muihin kirjanpidon käsitteisiin, tuotekehitykseen, tuotantoon ja yritysvastuuseen. Vierailu Yrityskylä Yläkoulussa on huipentuma, jolla yritystoimintaa kokeillaan käytännössä jännittävän pelillisesti.
Vierailupäivänä Yrityskylä Yläkouluun muodostetaan yritysten johtoryhmiä, jotka tekevät strategisia valintoja yritystoiminnassa. Kuten oikeassa elämässä, harjoitellaan reagoimista toimintaympäristöstä tuleviin haasteisiin, esimerkiksi energian hinnan muutoksiin tai kyberhyökkäyksiin.
Tämän hankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten kesämökkien sähköenergian kulutusta voitaisiin alentaa sekä miten kulutusta voitaisiin ohjata. Koska vapaa-ajan asuntojen kirjo on Suomessa varsin laaja, pyrittiin tarkastelemaan erityyppisiä vapaa-ajan asuntoja. Käyttöaste, rakentamisajankohta, rakenteet sekä varustelu vaikuttavat merkittävästi siihen, minkälainen sähköenergian kulutusprofiili vapaa-ajan asunnosta muodostuu. Hanke toteutettiin Tampereen Ammattikorkeakoulun toimesta välillä 11/2022-07/2024. Hankkeessa tutkittiin yleisesti koko mökkikantaa sekä tarkentavasti muutamia yksittäisiä vapaa-ajan asuntoja, jolla pyrittiin tyypillisten mökkien edustavuuteen sekä mahdollisuuteen tarkastella yleisten erillisratkaisuiden vaikutusta.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten vapaa-ajan asuntojen energiatase muodostuu poissaoloaikoina, mitkä ovat merkittävimmät tekijät tämän muodostumisessa ja millä toimilla niihin voidaan vaikuttaa. Lisäksi tarkasteltiin, miten eri taloteknisiä järjestelmiä voitaisiin ohjata ja mitä vaikutuksia ohjauksella voitaisiin saavuttaa. Tutkimuksessa havaittiin, että yksittäisen kiinteistön osalta kustannustehokkaimpia toimia ovat ne, joita käyttäjä voi olemassa olevien ratkaisuiden puitteissa tehdä. Yleisesti saneeraustoimien kustannukset ovat sitä kokoluokkaa, että pelkästään energian säästön osalta saneerausten takaisinmaksuajat venyvät pitkiksi, poikkeuksena esimerkiksi ilmalämpöpumpun asennus. Uudiskohteiden osalta hyvä suunnittelu on avaintekijänä. Tällöin käyttöaste, tarvittava sisälämpötila ja järjestelmien ohjattavuus määrittävät sitä, millainen sähköenergian käyttöprofiili kohteelle muodostuu. Lopuksi tarkasteltiin vielä sitä, miten vapaa-ajan asuntoja voitaisiin hyödyntää sähköverkon hallinnassa ja sähköenergian kysyntäjoustossa. Tässä haasteeksi nousi erityisesti yksittäisen kiinteistön ratkaisuiden vähäinen vaikuttavuus ja laajemman skaalan osalta ulkoisen aggregoinnin puutos.
Yhteenveto
Kesämökeissä on varustelusta riippuen jonkin verran tai hyvin mahdollisuuksia energian säästöön. Mökin kulutukseen suhteutettuna nämä säästöt voivat olla hyvinkin suuria. Kuitenkin sähköenergian vuosikulutuksen ollessa alle 10 000 kWh/mökki, ei kustannussäästöillä saada helposti katettua laajempia saneerauksia energiansäästömielessä. Tällöin parhaita vaikuttavuuksia saadaan erityisesti käyttäjien toimilla joista tärkeimpänä voidaan pitää tyhjänäoloajan sisälämpötilan laskua. Etenkin pidemmille tyhjäksi jätetyille ajanjaksoille kannattaakin pyrkiä talotekniikan osalta mahdollistamaan matalamman sisälämpötilan käyttö. Tähän tähtäävät toimenpiteet riippuvat mökin varustelusta sekä jossain määrin rakenteista. Saneerausten yhteydessä on järkevää huomioida mahdollisuudet järjestelmien etäohjaukseen ja valvontaan sekä pyrkiä vähentämään rakennuksen energiantarvetta pienentämällä lämpöhäviöitä. Etäohjausten lisääminen kannattaa etenkin sähkösaneerausten yhteydessä, jolloin myös satunnaisen käytön kohteissa saadaan energiansäästön lisäksi lisättyä myös käyttömukavuutta. Siirtomaksujen muodostaessa vapaa-ajan asuntojen sähköenergian kuluista usein suurimman osan, voidaan tapauskohtaisesti saada hyötyä myös aurinkosähköjärjestelmistä. Järjestelmän hyvä suunnittelu on merkittävässä roolissa myös saavutettavissa olevien hyötyjen arvioinnissa. Vapaa-ajan asuntojen kysyntäjouston potentiaali on yksittäisen kohteen kannalta hyvin vähäinen, mutta kollektiivisesti katsottuna merkittävä. Etenkin peruslämmöllä olevat ja käyttövesivaraajilla varustetut mökit, joita käytetään satunnaisesti muodostavat verkkotasolla jo varmasti näkyvän potentiaalin. Ratkaisuiden yleistymistä varten tähän tarvittaisiin laajemmin aggregointia hoitava taho. Eri ratkaisut ja toteutusmallit on tarkemmin käsiteltynä hankkeen loppuraportissa.
Tampereen yliopisto koordinoi laajaa tutkimusaluetta, jonka tavoitteena on kehittää rakennuksiin hiilineutraaleja energiaratkaisuja ja tukea Suomen siirtymää vähäpäästöiseen energiajärjestelmään. Hanke keskittyy rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä lämpöpumpputeknologian hyödyntämiseen osana uusiutuvaan energiaan perustuvia järjestelmiä. Tutkimuksen keskiössä ovat hybridienergiajärjestelmät, jotka yhdistävät useita energianlähteitä rakennusten energiantarpeiden optimoimiseksi.
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten tehostaa rakennusten energiatehokkuutta, leikata huipputehoja sekä integroida uusiutuvaan energiaan perustuvia lämpöpumppujärjestelmiä osaksi älykästä energiajärjestelmää. Lämpöpumppujen rooli korostuu, sillä ne tarjoavat kustannustehokkaan tavan hyödyntää uusiutuvaa energiaa sekä uudis- että korjausrakentamisen hankkeissa.
Rakennetun ympäristön päästövähennykset ovat ratkaisevia ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Rakennusten osuus Suomen kokonaispäästöistä on huomattava, ja siksi hanke tuottaa tutkimustietoa ja osaamista, joka tukee alan ammattilaisia hiilineutraalisuuteen tähtäävissä toimenpiteissä. Samalla hanke vahvistaa suomalaista asiantuntijuutta energiajärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Näkymätön voima on STEKin päärahoittama kampanja, joka lisää sähkö- ja energia-alan vetovoimaa yläkoululaisten ja heidän ohjaajiensa keskuudessa. Kampanjaa toteuttavat yhdessä STK ja STUL.
Kampanjan tavoitteena on:
lisätä nuorten tietoisuutta alan uramahdollisuuksista
tukea opinto-ohjaajia ja opettajia ajantasaisella tiedolla
vahvistaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä
kasvattaa sähköalan koulutusaloille hakevien määrää
Kampanjassa on vuosin varrella hyödynnetty monenlaisia keinoja: some‑viestintää, koulukiertueita, opo‑tapaamisia ja yritysvierailuja. Vuonna 2026 painopisteenä on opinto-ohjaajien ja sähköalan opettajien tavoittaminen – he ovat keskeisiä vaikuttajia nuorten valinnoissa. Toimintaan kuuluu mm. osallistumista alan messuille sekä yhteisiä tilaisuuksia yhteistyökumppanien kanssa.
2026 – Uudet painotukset: “Teach the teachers” Vuonna 2026 kampanja keskittyy erityisesti opinto-ohjaajiin ja sähköalan opettajiin, jotka ovat keskeisiä vaikuttajia nuorten ammatinvalinnassa. Tavoitteena on rakentaa pysyvä opettajaverkosto ja tarjota heille ajantasaista tietoa alan tarpeista. Keskeisiä vuoden 2026 toimenpiteitä ovat: Näkyvyys alan messuilla ja tapahtumissa (mm. Jyväskylän Sähkömessut) Oponiemi 2026 -tilaisuus Opettajaryhmän vierailu Light & Building -messuille Yhteiset tapahtumat Energiateollisuuden ja Teknisen kaupan liiton kanssa
Toimenpiteet vuosina 2021–2025 Kampanja on kehittynyt vuosittain ja laajentunut määrätietoisesti: 2021 – Lanseeraus Kampanjan konseptointi ja näkyvyyden rakentaminen Ensimmäiset some-sisällöt ja materiaalit 2022 – Kasvun vuosi Somesisällöt ja kampanjakasvot osaksi pysyvää toimintaa Yhteishakukampanjat Koulukiertueen käynnistäminen Opinto-ohjaajien saavutettavuuden parantaminen 2023 – Verkostojen vahvistaminen Systemaattinen viestintä ja uusien sisältöjen kehittäminen Yritysyhteistyön käynnistäminen “On the road” -koulukiertue jatkuu 2024 – Yritykset mukaan Kouluyhteistyön ja yritysten TET-käytäntöjen vahvistaminen Useita koulukiertueita, opo-tapahtumia ja uutiskirjeitä Verkkosivujen ja materiaalipankin laajentaminen 2025 – Kohtaamisten vuosi Some-näkyvyys ja kouluvierailut jatkuvat Uusia yhteistyötapahtumia (mm. Energiateollisuus ja Tekninen kauppa) Verkkosisältöjen kehitys oppilaille ja opinto-ohjaajille
Kampanjan vaikuttavuutta seurataan esimerkiksi hakijamäärien ja koulu- sekä opettajakontaktien kehityksen kautta.
