Hae sivustolta

Mitä etsit?

Energiadata hyötykäyttöön energiayhteisöissä – valmisteluhanke

Miten kotitalouksien energiadata saadaan käyttöön energiamurroksen tueksi? Energiadata voisi avata kotitalouksille uusia mahdollisuuksia joustoihin, energiatehokkuuteen ja paikalliseen tuotantoon. Tässä hankkeessa valmistellaan ratkaisuja, joilla energiayhteisöt voivat hyödyntää jäsentensä dataa yhdessä – turvallisesti ja suostumukseen perustuen.Samalla rakennetaan pohjaa energiadataosuuskunnille, jotka tekevät datasta yhteisen voimavaran ja mahdollistavat sen hyödyntämisen arjessa ja energiamarkkinoilla.

Tavoitteena kehittää palveluita datan avulla

Energiajärjestelmän murros edellyttää yhä aktiivisempaa roolia kotitalouksilta. Joustot, paikallinen tuotanto ja energiatehokkuus nojaavat siihen, että energiadataa voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tällä hetkellä data on hajallaan eri järjestelmissä eikä energiayhteisöillä ole selkeää tapaa toimia jäsentensä datan yhteisenä edustajana.

Hankkeen tavoitteena on valmistella toimintamalli energiadataosuuskunnille. Malli perustuu EU:n datalainsäädäntöön (DGA ja Data Act) ja mahdollistaa energiadataan perustuvan yhteisöllisen päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen.

Valmisteluhankkeessa keskitytään siihen, että varsinainen pilottivaihe voidaan käynnistää sujuvasti. Hankkeessa sitoutetaan pilottikohteita ja selvitetään niiden tekniset mahdollisuudet hyödyntää energiadataa. Samalla kartoitetaan, mitä dataa on saatavilla ja millä ehdoilla sitä voidaan käyttää.

Lisäksi laaditaan energiasektorille soveltuva tulkinta EU:n datalainsäädännöstä sekä kootaan tarvittava yhteistyöverkosto jatkohanketta varten. Hankkeen aikana valmistellaan myös kotitalouksille suunnattu osuus kodin dataoppaaseen, joka auttaa ymmärtämään energiadataa ja siihen liittyviä valintoja arjessa.

Tulokset ja vaikuttavuus

Valmistelurahoituksen vaikuttavuus syntyy siitä, että se muuttaa hajallaan olevan kotitalous- ja yhteisötason energiadataan liittyvän potentiaalin päähankkeessa pilotoitavaksi toimintamalliksi. Jos energiayhteisöt eivät hallitse dataansa, ne jäävät riippuvaisiksi yksittäisistä aggregaattoreista, sähköyhtiöistä ja järjestelmätoimittajista. Jos dataa voidaan hallita suostumukseen perustuvan yhteisöllisen mallin kautta, kotitalouksien joustopotentiaali, energiatehokkuustoimet ja paikallinen tuotanto voidaan tuoda osaksi sähköjärjestelmän uudistumista.

Yksittäinen kotitalous ei yleensä pysty neuvottelemaan tai osallistumaan joustomarkkinoille yksin, mutta yhteisöllinen datan hallinta voi tehdä joustopotentiaalista näkyvän ja hyödynnettävän. Konkreettinen esimerkkitapaus: tiekunta-, pientaloalue- tai taloyhtiömuotoisessa energiayhteisössä kotitalouksien kulutus-, tuotanto- ja kuormanhallintadataa voidaan hyödyntää aurinkotuotannon, sähköautojen latauksen, lämpöpumppujen ja mahdollisten akkujen yhteisessä optimoinnissa.

Hankkeen tuloksena syntyy selkeä kokonaiskuva siitä, miten energiayhteisöt voivat hyödyntää dataa käytännössä. Tulokset ovat avoimesti hyödynnettävissä ja ne tukevat päätöksentekoa, kehittämistyötä ja uusien palvelujen rakentamista.

Hanke tuottaa myös konkreettisia aineistoja, kuten datavirtojen kartoituksen, soveltamiskehyksen sekä kotitalouksille suunnattua materiaalia energiadataan liittyen. Lisäksi valmistuu jatkohankkeen suunnitelma ja sitoutunut yhteistyöverkosto.

Pitkällä aikavälillä hanke parantaa kotitalouksien mahdollisuuksia osallistua energiamarkkinoille, edistää energiatehokkuutta ja tukee paikallisen energiantuotannon kasvua.

Yhteistyö ja eurooppalainen kytkentä

Hankkeen toteuttavat 1001 Lakes ja Energiatutka. Mukana on myös keskeisiä yhteistyökumppaneita, kuten Suomen Omakotiliitto, Suomen kiinteistöliitto, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke sekä laajeneva verkosto kotimaisia ja eurooppalaisia toimijoita. Hankkeen keskeinen vahvuus on sen kytkeytyminen eurooppalaisiin energiadata-avaruuksiin ja yhteentoimiviin ratkaisuihin, mikä mahdollistaa tulosten laajemman hyödyntämisen myös Suomen ulkopuolella.

Sähkö- ja energia-alan osaamistarpeet ja yliopistokoulutuksen kehittämiskohteet

Oulun yliopiston koordinoimassa hankkeessa selvitetään, miten sähkö‑ ja energia‑alan yliopistokoulutusta tulisi kehittää vastaamaan alan tulevaisuuden osaamistarpeita. Hanke toteutetaan yhteistyössä FITech-verkostoyliopiston jäsenten kanssa, joista mukana ovat Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, LUT-yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.

FITech tekee laajaa elinkeinoelämäyhteistyötä, ja FITech-hankkeissa on mukana monia energia-alan yrityksiä ja järjestöjä, joiden kanssa käydään säännöllistä vuoropuhelua.

Tuloksena kattava tilannekuva

Hankkeessa laaditaan systemaattinen selvitys siitä, millaista osaamista sähkö‑ ja energia‑ala tarvitsee energiamurroksen, digitalisaation, kyberturvallisuuden ja kestävyyden näkökulmista.

Selvityksessä käydään läpi kaikkien yhdeksän FITech‑yliopiston nykyinen opintotarjonta, päällekkäisyydet, koulutuksen haasteet ja puutteet. Tuloksena syntyy selkeä listaus kehityskohteista niin tutkinto-opiskelijoiden että jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Tämä toimii perustana koulutuksen uudistamiselle ja yliopistojen profiloitumiselle.

Yritysten ja yliopistojen yhteistyö vahvistuu

Hankkeessa toteutetaan laaja työelämäkysely ja haastatteluja, joilla selvitetään, miten yritykset näkevät alan osaamistarpeet ja miten yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tulisi vahvistaa. Tieto toimii pohjana koulutusratkaisujen suunnittelulle ja uusien kumppanuuksien syntymiselle.

Hankkeen kulkuun sisältyy työpajoja, joissa yliopistot ja energia-alan yritykset voivat yhdessä pohtia, millaisia osaamisvajeita Suomessa on ja miten niitä voidaan paikata. Rahoitus mahdollistaa myös tulosten julkaisuwebinaarin sekä työkalut tulosten levittämiseen eri kanavissa.

Konkreettiset suositukset ja jatkohankkeen rakentaminen

Valmistuvan selvityksen ohella suunnitellaan uutta, pitkäjänteistä koulutuksen kehittämishanketta. Selvityksen tuloksia käsitellään FITech‑yliopistoissa ja niiden perusteella rakennetaan seuraavan vaiheen koulutusohjelma- ja opetusyhteistyö.

Yhteyshenkilö:
Jenni Ylä-Mella, Oulun yliopisto

Uutinen FiTechin sivuilla

Built Environment Energy Ecosystem -hanke

Energia-ala on voimakkaassa murroksessa, ja rakennettu ympäristö on avainasemassa siirryttäessä kohti hiilineutraalia ja kustannustehokasta energiajärjestelmää. Suomessa on valtava potentiaali kehittää hajautettuja, joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja, mutta toimijat ovat hajallaan ja skaalautuvien innovaatioiden kehittäminen on hidasta. Hankkeen tavoitteena on luoda ekosysteemi, joka yhdistää kiinteistöalan ja energiasektorin.

Tavoite: Avoin ekosysteemi energiamurroksen tueksi

Selvityshankkeen tavoitteena on rakentaa kansallisesti kattava Built Environment Energy -ekosysteemi, joka yhdistää uudella tavalla kiinteistöalan, energiasektorin, tutkimuksen ja kasvuyritykset. Ekosysteemi edistää energiamurrosta ja luo uusia mahdollisuuksia yhteiskehitykselle ja liiketoiminnalle.

Ekosysteemin avulla kehitetään hajautettuja energiaratkaisuja kiinteistö- ja korttelitasolle sekä parannetaan energiaverkkojen ja kiinteistöjen yhteensopivuutta uusilla teknologioilla, kuten kysyntäjoustolla ja varastoinnilla. Lisäksi ekosysteemi mahdollistaa erilaisten innovaatioiden skaalautumisen kansallisesti ja kansainvälisesti ja vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

Toteuttajat ja verkosto

Built Environment Energy Ecosystem -selvityshanketta toteutetaan laajassa yhteistyössä KIRAHubin, Raklin, Rakennustietosäätiö RTS:n sekä Business Finlandin Flexible Energy Systems ja Decarbonized Cities -ohjelmien kanssa. KIRAHub toimii hankkeen keskiössä yhdistäen rakennetun ympäristön innovaatioverkostoa, johon kuuluu alan järjestöjä, yrityksiä ja julkisia toimijoita.

Selvityshankkeen eteneminen

Hanke etenee vaiheittain, alkaen ekosysteemin yhteisen vision ja kehitystiekartan laatimisella. Tavoitteena on määritellä, millainen ekosysteemi parhaiten tukisi energiamurrosta ja millä yhteistyömalleilla tämä voidaan toteuttaa. Samalla tunnistetaan ensimmäiset konkreettiset hankkeet, joilla voidaan nopeuttaa uusien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Tämän jälkeen laajennetaan ja aktivoidaan toimijaverkostoa, joka koostuu muun muassa kiinteistönomistajista, energiayhtiöistä, suunnittelutoimistoista, teknologiatoimittajista, tutkimuslaitoksista ja kasvuyrityksistä. Verkoston pohjalta rakennetaan toimintamalli, joka mahdollistaa tehokkaan yhteistyön ja yhteishankkeiden valmistelun.

Osana hanketta kerätään myös kattavasti markkinatietoa hajautetun energian, kysyntäjouston ja varastoinnin nykytilasta ja taloudellisista mahdollisuuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään myös siihen, miten regulaatiot ja standardit vaikuttavat uusien ratkaisujen käyttöönottoon.

Lopuksi suunnitellaan ensimmäiset pilottihankkeet ja yhteiskehityskokeilut, joissa voidaan testata ekosysteemin toimivuutta käytännössä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi korttelikohtaiset energiaratkaisut sekä rakennusten osallistuminen reservimarkkinoihin tai energiajoustoon liittyviin kokeiluihin. Tämän rinnalla kartoitetaan potentiaaliset kokeilualustat (mm. Kaupungit ja kiinteistönomistajat) ja rahoitusmahdollisuudet, kuten Business Finlandin ohjelmat ja EU:n hankerahoitukset.

Lyhyellä aikavälillä Ekosysteemille luodaan toimintamalli ja kehitystiekartta. Lisäksi ensimmäiset pilottihankkeet saadaan valmiiksi käynnistykseen. Samalla kerätään laaja ja aktiivinen verkosto eri alojen toimijoita yhteen.Pitkän aikavälin tavoitteena uudella ekosysteemillä on tehdä Suomesta edelläkävijä joustavissa energiaratkaisuissa sekä saada aikaan uusia vientimahdollisuuksia suomalaisille teknologiayrityksille. Lisäksi ekosysteemi luo kestävämpiä ja kustannustehokkaampia ratkaisuja kiinteistönomistajille ja energiayhtiöille. Kaikki toiminta ohjaa myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Aikataulu

  • 3-4/2025: Hankkeen käynnistys, verkoston aktivointi.
  • 5–6/2025: Työpajat ja yhteiskehityksen suunnittelu.
  • 8/2025: Kehitystiekartta ja pilotit valmiina

Liity mukaan ekosysteemiin!

Mukaan linkistä alla

Energiatuotanto ja -talous

Energiatuotanto ja -talous on valmisteluhanke, jonka tavoitteena on tutkimusryhmän perustaminen EAKR-hankkeelle. Valmisteluhankkeella tähdätään Pohjois-Pohjanmaan EAKR-hakuun marraskuussa 2024.

Tavoitteena globaali energiaosaamiskeskittymä Pohjois-Pohjanmaalle

Keväällä 2024 hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan tavoiteltava aluerakenne 2050. Maakuntahallituksen 15.4.2024 hyväksymä asiakirja ilmaisee pohjoispohjalaisen tahtotilan tulevaisuudesta. Se ottaa huomioon käynnissä olevia kehitystrendejä ja sisältää rohkeasti uskoa oman kehittämistyön tuloksellisuuteen.

Yksi tavoiteltavan tulevaisuuden teemoista on Kestävä energiantuotanto ja siihen pohjautuva teollisuus.  Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tavoitteena on olla vuonna 2050 globaali energiaosaamiskeskittymä, jossa energiatalouden murrokseen on vastattu päämäärätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoitteen saavuttaminen lisää merkittävästi Suomen kokonaisturvallisuutta erityisesti talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden näkökulmista.

Pohjois-Pohjanmaalla ei ainoastaan tuoteta energiaa ja siirretä sitä muualle hyödynnettäväksi, vaan maakunnassa toteutetaan myös energian varastointia ja jatkojalostusta, jolloin energiatuotannon arvonlisästä merkittävä osa jää alueelle.

Valmisteluhanke tähtää rakennerahastohakuun

Oulun yliopistolla on uraauurtava rooli toimialan kehityksessä. Älykkäiden energiajärjestelmien kehitys on tuonut innovatiivisia ratkaisuja, joita hyödynnetään myös maailmanlaajuisesti.

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ottaa omalta osaltaan vastuun kestävän energiatuotannon ja siihen pohjautuvan teollisuuden tavoitetilan toteuttamisesta. Valmisteluhankkeen aikana luodaan suunnitelma energiatuotantotalouteen keskittyvän tutkimusryhmän rakentamista varten.

Tutkimusryhmän käynnistämishankkeen on tarkoitus kestää kolme vuotta. Sinä aikana luodaan pohja professorivetoiselle toiminnalle, joka osaltaan mahdollistaa energiatuotannon ja sen jatkojalostuksen arvonlisän jäämisen tuotantoalueelle.

Valmisteluhankkeen konkreettinen tulos on tutkimusryhmän rakentamisen hankesuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma, hankehakemus sekä osarahoitussitoumukset.