Päästöttömästi tuotetun sähkön käyttö kaikkialla vie yhteiskunnan vauhdilla kohti hiilettömyyttä, kunhan sähköalalle saadaan nopeasti lisää osaavia ammattilaisia. 

Ratkaisu energiamurroksen onnistuneeseen läpivientiin ei liene sittenkään näin yksioikoinen, kun kuuntelee Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimoa. Hänen vastuualueitaan ovat osaaminen ja innovaatiopolitiikka sekä vihreä kasvu. 

EK:lla on jäseninään yhdeksäntoista toimialaliittoa, joista Teknologiateollisuus ry jakaa saman huolen tulevasta ammattilaisten ja uuden osaamisen tarpeista kuin sähköala. Energiamurrokseen ja vihreään kasvuun tarvitaan kuitenkin yhä enemmän myös monien muiden alojen osaajia. 

Energiamurroksesta kasvua osaamista kehittämällä 

– Meneillään on energiamurroksen ja digitalisaation kaksoissiirtymä, joka vaikuttaa kaikkiin toimialoihin ja ihmisiin. Digitaalisten palvelujen kasvava määrä, sähköinen tieliikenne ja automaation tulo eri elämänalueille ovat siitä esimerkkejä. Näiden toteutus ja kehittäminen kietoutuvat toisiinsa, mikä tekee osaamistarpeiden erittelystä hankalaa, Riikka Heikinheimo toteaa. 

Hänen mukaansa Suomessa on eurooppalaisittain katsoen erinomaiset valmiudet puhtaaseen siirtymään, sillä olemme kehittäneet vuosien mittaan paljon uutta energiateknologiaa. Luopuminen fossiilisesta itäenergiasta onnistui yllättävänkin nopeasti. 

Samalla paljastuivat ne alueet, joille vielä tarvitaan uusia ratkaisuja. Tämä on johtanut entistä aktiivisempaan innovaatiotoimintaan, jota nähdään monilla eri toimialoilla. Jotta se johtaisi kasvuun tarvitaan tiiviimpää vuorovaikutusta yritysten ja koulutuksen järjestäjien kesken. Näin osaamista kyettäisiin jalostamaan osuvammin eri kehittämisalueilla toimivien yritysten tarpeisiin. 

Ammattiosaamisen lisäksi oltava yleisiä valmiuksia 

Mitä osaamista puhtaaseen tai vihreään siirtymään sitten tarvitaan, ovathan niin huippututkijat kuin suorittavankin tason huippuammattilaiset välttämättömiä sen toteuttamisessa? 

EK tutki asiaa toimialariippumattomasti ja päätyi kuvaaman osaamisen kokonaisuutta sipulina. Sen kuorikerros koostuu koulussa opittavilla yleisillä valmiuksilla. Niihin kuuluvat lukeminen ja kirjoitus, luonnontieteet ja matematiikka sekä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot. 

Sen alla on kestävyysosaamisen kerros. Se on kykyä ymmärtää, mitä kestävyys käytännössä tarkoittaa ekologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta näkökulmista tarkastellen. Aihe tulee sanoittaa kullekin koulutustasolle sopivalla tavalla. 

Sipulia edelleen kuorittaessa löytyvät digitaaliset valmiudet, joihin kuuluu perusdigitaitojen lisäksi kyvyt omaksua uusia sovelluksia, toimia kyberturvallisesti sekä käsitellä, lukea ja arvioida dataa. Vasta sisin kerros vihreää osaamista on työssä osaaminen, jota on tarkasteltava erikseen eri toimialoilla, yrityksissä ja työtehtävissä. 

EK on kuitenkin tunnistanut kaikille toimialoille yhteisiä ammattiosaamisen alueita. Niitä ovat muun muassa kiertotalous, energia- ja materiaalitehokkuus sekä päästölaskenta ja -raportointi. Yksi tärkeimmistä on yritysten tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta. Se tukee yritysten kasvua ja tarjoaa ratkaisuja kehittyvään liiketoimintaan. 

Varma keino nuorten houkutteluun vielä käyttämättä 

Kuinka saamme nuoret innostumaan energia- ja sähköalan tarjoamista työ- ja urakehitysmahdollisuuksista? Riikka Heikinheimo tarjoaa varmatoimisen keinon, jolla nuoren katseen saa käännettyä alamme suuntaan.  

– Vaikuttakaa äiteihin, sillä heillä on erityinen suhde lapseen – isää väheksymättä. Tutkimusten mukaan nuoret omaksuvat herkästi kodin arvoja ja kuuntelevat erityisesti äidin mielipidettä koulutuksesta ja ammatinvalinnasta. Kutsukaa siis nuorten lisäksi heidän äitinsä katsomaan, millaista opiskelu ja työskentely sähköalalla käytännössä ovat. 

Hän näkee myös työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton ratkaisuna Suomea uhkaavaan työvoima- ja osaajapulaan. Tänne saapuvien tulee kokea maa kodikseen ja haluta jäädä työskentelemään ja etenemään uralla. 

Tuloksiin alueellisella kaikkien toimijoiden yhteistyöllä 

Olennainen keino yritysten osaajatarpeen täydentämiseksi on kuitenkin yhteistyö yritysten ja kouluttajien kesken rajatulla aihealueella. Kaikki sen parissa toimivat tahot verkostoituvat ja kokoontuvat tunnistamaan osaamis- ja osaajatarpeet sekä etsimään ratkaisut niiden täyttämiseen. 

Heikinheimo antaa esimerkiksi Oulun lähialueineen ja siellä vetyteknologian alan. Kaikki koulutusasteet ja alan yritykset käytiin läpi arvioiden tarvittavaa osaamisen laatua ja osaajien määrää. Tuloksena saatiin osin yllättäviäkin lukuja sekä konkreettisia tavoitteita. 

– Tämä osoittaa, kuinka kasvua voidaan saada aikaan alueellisesti suunnittelemalla ja toteuttamalla koulutus vastaamaan työelämän tarpeita. Vastaava toimintamalli toisi varmasti tuloksia myös muualla Suomessa, hän sanoo. 

Korkeakouluilla on tärkeä tehtävä varustaa uuden polven osaajat edelleenkin vahvalla perusosaamisella, erityisesti matematiikassa ja fysiikassa. Kun sen päälle tuodaan uusi teema kuten vety, päästään ratkomaan isoja tutkimushaasteita. Niissä onnistuminen voi johtaa merkittäviin teknologisiin edistysaskeliin, joilla rakennetaan tulevaisuutta. 

Näin näkee Oulun yliopistossa Nano- ja molekyylisysteemit -tutkimusyksikköä johtava professori Marko Huttula. Laajan kansainvälisen kokemuksen omaava fyysikko on tunnettu erityisesti tutkimuksestaan koskien vedyn tuotantoa suoraan auringon valolla. Hänen yksikkönsä osallistuu myös uraauurtavaan tutkimukseen ja hanketyöhön vihreän teräksen tuottamiseksi vetypelkistyksellä. 

– En koe, että olisi olemassa erityistä vetyosaamista, jolla huippuasiantuntijat ratkovat kaikki ongelmat. Sen sijaan tulee nähdä, että osaamista tarvitaan koko vetysiirtymän teeman leveydeltä, hän sanoo. 

– On totta, että jäljellä on vielä paljon konkreettisia vetyyn liittyviä fysiikan alan tutkimuskysymyksiä kuten tuotannon energiatehokkuus ja materiaalien vetykestävyys, joihin on löydettävä vastauksia. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin myös muuta osaamista liittyen esimerkiksi turvallisuuteen. Yhden suuren teeman pariin tarvitaan siis vahvoja osaajia monelta eri alueelta. 

Vetysiirtymää voi verrata tuulivoiman kehityspolkuun 

Vedyn ympärillä on ollut hypeä aiemminkin, ja suurin huippu on tällä kertaa ehkä jo ylitetty. Kun puhutaan vetytaloudesta, eivät ratkaisuksi Huttulan mukaan riitä hetkittäin halpa tuulisähkö sekä vetyputki Keski-Eurooppaan. 

– Suomen ja muiden Pohjoismaiden kilpailukyky syntyy laajamittaisesta vedyn käytöstä korkean jalostusarvon tuotteiden valmistamiseen. Jotta tähän päästään, tulee vetyä tuottaa useilla eri menetelmillä. 

Hän muistuttaa, että uuden teknologian matka perustutkimuksesta kaupalliseen käyttöön kestää helposti kymmenen vuotta. Hidasta on tosin myös yhteiskunnallinen kehitys. Vetytaloutta rakennettaessa tulee matkan varrella eteen samoja ilmiöitä kuin on jo koettu tuulivoiman suhteen. 

– Politiikan, talouden, turvallisuuden ja ympäristön näkökulmat tulevat nousemaan huomiossa teknologian rinnalle ja jopa ohi. Siksi vetytaloutta tulee ajatella jo nyt isona teemana, jonka edistämiseen tarvitaan vankkaa perusosaamista eri osa-alueilla, jotta kehitystä voidaan viedä eteenpäin laajana rintamana. 

Koulutusta isoihin teemoihin ja lisää riskiä rahoitukseen 

Marko Huttula on itse fyysikko ja näkee tutkimusalueellaan luonnontieteiden merkityksen oleellisena. Uusien lainalaisuuksien tunnistaminen ja luova ongelmanratkaisu ponnistavat niiden vankasta perusosaamisesta. Sen varmistaminen säilyy korkeakoulujen tärkeimpänä tehtävänä. 

Isojen teemojen kuten vetytalouden haltuun ottamiseksi hän kannustaa korkeakouluja järjestämään lisää avoimia kursseja niille, joilla jo on vahva perusosaaminen. Ne tarjoavat tarttumapintaa myös muille kuin luonnontieteilijöille, mikä laajentaa osaamispohjaa. 

– Näin toimien emme pysähdy odottamaan teknologisten ratkaisujen valmistumista, vaan luomme olosuhteet sekä vedyn tuotannon että sen käytön skaalaamiseksi ylös samanaikaisesti, Huttula sanoo. 

– STEKin kaltaisia yksityistä rahoittajia tarvitaan ehdottomasti sekä tutkimukseen että isojen teemojen koulutukseen. Teknologiset läpimurrot edellyttävät uusia avauksia ja riskinottoa, joihin kannustan kaikkia rahoittajia lähtemään rohkeasti mukaan. 

Teknologia kehittyy nopeasti ja luo tarvetta uudelle osaamiselle sähkö- ja energia-alalla. Mitä koulutusjärjestelmämme – etenkin julkinen puoli – voi tehdä vastatakseen alan tarpeisiin joustavammin ja nopeammin eri koulutusasteilla? 

– Muuttuvassa maailmassa on yhä olennaisempaa luoda väyliä, joiden kautta ihmiset voivat päivittää osaamistaan. Jatkuvan oppimisen toteutuksilla ja räätälöidyillä koulutuskokonaisuuksilla voidaan eri koulutusasteilla vastata tarpeisiin joustavasti, sanoo ylijohtaja Sirkku Linna opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM). 

– Myös panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) synnyttävät osaamista, joka voi toimia pohjana erityisesti korkeakoulujen jatkuvan oppimisen sisällöille. Näin voidaan vastata nopeastikin sähkö- ja energia-alan tarpeisiin. 

Sirkku Linna johtaa OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastoa, jonka toimialaan kuuluvat vastuualueensa strateginen kehittäminen, lainsäädäntö, rahoitus ja ohjaus sekä kansainvälinen yhteistyö. Näkemystä aiheeseen hänelle on kertynyt aiemmista tehtävistä Aalto-yliopistossa, työ- ja elinkeinoministeriössä sekä Teknologiateollisuus ry:ssä. 

Tavoitteena korkeakoulutus puolelle nuorista 

Koulutus- ja osaamistason nostaminen on Suomen kaltaiselle pienelle maalle Linnan mukaan elintärkeää. Emme voi kilpailla määrällä, vaan meidän on kilpailtava korkealla osaamisella. Näin varmistamme, että edellytykset yhteiskuntamme ja elinkeinoelämämme uudistumiseen ovat kunnossa. 

– Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on korkeakoulupolitiikan ytimessä. Alakohtaisia osaamistarpeita ennakoidaan vuoropuhelussa ministeriöiden, sidosryhmien ja korkeakoulujen välillä. Korkeakoulut päättävät kuinka paljon aloituspaikkoja millekin alalle kyseisessä korkeakoulussa avataan, hän kertoo. 

Hallitus on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä nykytilanteessa 25–34-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneita on reilut 40 prosenttia. 

Onko tämäkään riittävä tavoitetaso ajatellen sähkö- ja energia-alan tarpeita ja tulevaisuuden näkymiä? Energiamurros, vetytalous ja digivihreästä siirtymä nähdään monissa yhteyksissä suurena mahdollisuutena Suomelle. 

– Nämä ovat Suomelle lupaavia teknologiaosaamisalueita ja niiden merkitys maamme kilpailukyvylle on suuri. Tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) tehtävät huomattavat panostukset mahdollistavat tulevaisuuden kannalta keskeisten alojen ja teknologioiden kehittymisen. Jo tehdyillä päätöksillä T&K-toiminnan julkinen rahoitus lisääntyy vuosittain satoja miljoonia euroja aina vuoteen 2030 saakka. 

Uutta myös tutkimukseen ja osaamisen uudistamiseen 

T&K –rahoituksen iso lisäys edellyttää myös kasvavaa määrää osaajia. Niin sanotulla tohtoripilotilla lisätään tutkijakoulutusta tuhannella uudella tohtorikoulutetulla, edistetään huippuosaamista, tieteellisiä läpimurtoja sekä tutkijoiden ja yritysten yhteistyötä. Tutkijakoulutuksen toimintatapojen uudistamisella pyritään varmistamaan, että yliopistomme pystyvät tuottamaan korkeasti koulutettuja osaajia niitä kipeästi tarvitseville aloille. 

Korkeakoulut panostavat lisäksi tutkimukseen pohjautuvan koulutuksen uudistamiseen sekä tutkintomäärien huomattavaan kasvattamiseen myös muilla tutkintotasoilla osaajatarpeisiin vastaamiseksi. 

Kasvava TKI-rahoitus paitsi parantaa Suomen kilpailukykyä, työllisyyttä ja talouskasvua, se tukee myös edellytyksiämme houkutella Suomeen kansainvälisiä opiskelijoita, tutkijoita, huippuosaajia ja investointeja. 

Alalta toiselle siirtyminen ja oman osaamisen uudistaminen on monelle erittäin haastavaa. Jatkuvan oppimisen tarjontaa uudistetaan, jotta se muodostaisi entistä selkeämpiä kokonaisuuksia. Näin siitä tulisi tunnistettavampaa sekä oppijoiden keskuudessa että elinkeinoelämän piirissä. Myös avoimen korkeakoulutuksen tarjontaa pyritään monipuolistamaan, mikä osaltaan lisää mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. 

Liiasta tutkintokeskeisyydestä olisi myös hyvä päästä pois, sillä osaamisen täydentämiseen ei tarvita aina uutta tutkintoa. Myös alalta toiselle siirtymiseen on kiinnitetty huomiota ja joustoja siihen haetaan korkeakoulujen kanssa käytävässä vuoropuhelussa. 

Vaikuttavuutta rahoituksella ja yhteistoiminnalla 

Sirkku Linna näkee STEKin tarjoaman yleishyödyllisiin kohteisiin suunnatun yksityisen rahoituksen tärkeänä. Se vastaa osaltaan uuden osaamisen ja uusien osaajien tarpeisiin sähkö- ja energia-alalla. 

– Tarvitsemme systeemistä kehittämistä, jossa eri toimijat ja osapuolet, julkinen ja yksityinen, oppilaitokset ja työelämä, toimivat samaan suuntaan. Ekosysteemimäisellä toiminnalla saadaan aikaan paras mahdollinen vaikuttavuus, mistä STEKin tarjoama rahoitus kohteineen on erinomainen esimerkki. 

– En ole huolissani suomalaisesta teknologiaosaamisesta. Se on erittäin korkealla tasolla ja osin jopa vuosia edellä muita. Tästä tulee jatkossakin pitää huolta, sanoo teknologiayhtiö Haltianin Yhdysvaltain maajohtaja Tomi Teikko. 

– Sen rinnalla tulee kuitenkin vahvistaa sitä osaamista, jolla uusia teknologiaratkaisuja kaupallistetaan. Vain siten pystymme luomaan jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. 

Teikko on uranuurtaja digipalvelujen kehittäjänä, kokenut johtaja sekä alan mielipidevaikuttaja. Hän kehitti Tiedossa luomansa älytoimistoratkaisun Emphatic Building -liiketoiminnaksi, jonka yhtiö myi Haltianille neljä vuotta sitten. Sen kansainvälistäminen vei hänet Piilaaksoon, josta edessä on siirtyminen itärannikolle uuden asiakaspotentiaalin tavoittamiseksi. 

Haltian tarjoaa ratkaisuja, joilla saadaan merkittäviä säästöjä kiinteistön lämmityksessä, jäähdytyksessä ja sähkönkulutuksessa. Ne keräävät tietoa rakennuksesta sekä sen käyttäjistä sijainteineen reaaliaikaisesti ja säätävät talotekniikan toimintaa tarpeen mukaisesti. Energiaa kuluu jopa 40 % vähemmän kuin taloautomaation niin sanotuilla tehdasasetuksilla. (katso *Case-esimerkki).

Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi myös Yhdysvalloissa niin lukuisissa pilottikohteissa kuin muillakin asiakkailla. Säästöt isossa toimistorakennuksessa, varastossa tai sairaalassa voivat nousta satoihin tuhansiin dollareihin vuodessa. Miksi sitten kaikki eivät hanki näitä ratkaisuja? 

Tiedettävä kenen etu energiatehokkuus lopulta on   

Tomi Teikko näkee kansainvälistymisessä useita haasteita, joiden voittamisessa juuri kaupallisella osaamisella on ratkaiseva merkitys. Hän näkee sen laajasti alkaen asiakkaiden tunnistamisesta ja prosessien tuntemisesta aina regulaation vaikutuksiin asti. 

Suomi on maana tuntematon, mutta on sentään noussut Yhdysvalloissa esiin Nokian ja Naton ansiosta. Tämä antaa hänen mukaansa keskustelun alkuun 20 sekuntia aikaa vakuuttaa kuulija. Tämän jälkeen onkin osoitettava, että ymmärtää käytössä olevien kiinteistöjen omistajan ja vuokralaisten roolit sekä käyttäjien ja viranomaisten vaatimukset. 

Teikko tietää, että Yhdysvalloissa vastuut ja intressit poikkeavat ratkaisevasti osavaltiosta ja jopa alueesta toiseen. Kiinteistöalalla käytetään paljon konsultteja ja kumppaneita, joiden kanssa kannattaa verkostoitua. Hyvät yhteistyökumppanit voivat vauhdittaa liiketoimintaa samoin kuin alueellinen regulaatio. 

Esimerkiksi New Yorkin osavaltiossa nykyisten rakennusten on parannettava energialuokkaansa vuoteen 2030 mennessä. Se on jo johtanut asiantuntijoiden palkkaamiseen, jotta talotekniikkaratkaisut ehditään päivittää ja rakennusautomaation säätöihin tuoda tarvittavaa älykkyyttä. Määräajan umpeuduttua kiinteistön omistajalle saatetaan langettaa mittavat sakot maksettavaksi, kunnes tavoitteeseen on päästy. Saman tyyppinen määräys on Los Angelesissa. 

– Nämä ovat meille suuria liiketoimintamahdollisuuksia, hän sanoo. Tämänkaltaisten asioiden selville ottaminen on yksi osa tarkoittamaani kaupallista osaamista, joilla suomalaisia teknologiaratkaisuja saadaan käyttöön maailmalla. 

Energiatehokkuuden business-mallista tutkimuskohde 

STEK edistää energiatehokkuutta ja älykästä sähkön käyttöä rahoittamalla projekteja sekä korkeakoulujen tutkimusta ja opetuksen kehittämistä. Tomi Teikko tekee selkeän käytännön ehdotuksen, johon tarttuminen tukisi suomalaisten teknologiaratkaisujen maailmanvalloitusta. 

Hän toteaa, että käytössä olevien kiinteistöjen energiaoptimointi uudella tekniikalla on osoittautunut toimivaksi. Sillä saadaan aikaan säästöjä ja parempia sisäolosuhteita. Jotta ratkaisut saadaan laajempaan käyttöön, tarvitaan lisää kaupallista ymmärrystä. 

Se tarkoittaa tietoa esimerkiksi siitä, mihin kiinteistöala on menossa, kun vanhat rakennukset ovat jäämässä tyhjiksi ja energiatehokkuutta vaativa sääntely lisääntyy. 

– Kannustan tutkimaan esimerkiksi sitä, mitkä ovat eri toimijoiden roolit edut ja erot silloin, kun omistussuhteet ja operaattorin roolit ovat kiinteistökohtaisia. Joissakin rakennuksissa on yksi iso vuokralainen ja toisessa 250 pientä. Maksavatko vuokralaiset sähkö- ja lämpölaskut? Entä kiinteistönomistaja regulaattorin mahdollisesti määräämät sakot? Kenen intressi missäkin asetelmassa on investoida energiatehokkuutta parantavaan teknologiaan? 

– Kun saadaan selkeyttä asetelmaan, saamme ihmiset ymmärtämään, mitä kannattaa tehdä. Tämän tutkimustiedon avulla kasvattaisimme oikeiden tahojen motivaatiota investoida uuden teknologian käyttöönottoon. Samalla edistäisimme STEKin tavoittelemaa energiatehokkuutta ja kestävään kehitykseen perustuvaa hyvinvointia, Teikko sanoo. 

– Pian valittava uusi Euroopan parlamentti tulee saada nopeasti ymmärtämään, että ihmisille ja ympäristölle tärkeä energiamurros saattaa hidastua osaajien puutteen vuoksi.

Näin toteaa eurooppalaisia sähköurakoitsijaliittoja edustavan EuropeOn-kattojärjestön pääsihteeri Julie Beaufils. Hän oli pääpuhujana sähköistysalan yhteisessä Hyvinvointia sähköllä – visio 2040- seminaarissa huhtikuussa.

– Nyt valittavan parlamentin tulee ensinnäkin luoda yleisesti hyväksytty, selkeä etenemismalli energiasiirtymälle. Näin yritykset uskaltavat investoida ja voivat muutoinkin suunnitella tulevaa.

– Toisekseen sen tulee nähdä nopeasti kasvava työvoiman tarve sekä panostaa päättäväisesti tekniseen koulutukseen ja uramahdollisuuksien avautumiseen alalla.

Satoja tuhansia uusia työpaikkoja jo lähivuosina

Beaufils kertoo esimerkin uhkaavasta osaajapulasta, joka koskee kaikkia EU-maita. Vuoteen 2030 mennessä aurinkopaneelien, latauspisteiden ja sähkövarastojen asentajille voi syntyä 400 000 uutta työpaikkaa Eurooppaan.

– Näitä työpaikkoja ei voi luoda EU:n ulkopuolelle. Suunnittelua ja toteutusta tehdään kaikissa Euroopan maissa ja hyvin paikallisesti, hän sanoo.

Tarpeen suuruusluokkaa havainnollistaa, että tällä hetkellä liiton sähköurakoitsijoilla on noin 1 800 000 työntekijää. Pelkästään uuden tekniikan asentamiseen tulee kouluttaa siis viidessä vuodessa yli 20 % lisää osaajia. Sen lisäksi tulee korvata osa nykyisistä tekijöistä, jotka eläköityvät tai poistuvat alalta.

Mutta Beaufilsin huoli ulottuu pidemmälle kuin jäsenliittojen sähköurakointiyritysten työvoiman tarpeeseen. EU:n Green Deal -tavoitteiden saavuttaminen vaatii laajan joukon muita yrityksiä, joiden piiriin alkaa avautua runsaasti uusia työpaikkoja sähköalan osaajille.

– Tähän tapaan laajeneva sähkö- ja energia-ala kilpailee osaajista monen muun nuoria kiinnostavan ja ehkä houkuttelevamman toimialan kanssa. Joudumme siis tekemään paljon työtä myös alan imagon kehittämiseksi.

Osaamisen on kirittävä kiinni edellä harppovaa teknologiaa

Mutta entäpä osaaminen – mitkä ovat niitä uusia taitoja, joita jo kohta tarvitaan?

– Energiasiirtymä vaatii erityisesti puhtaan energian teknologioiden pikaista käyttöönottoa. Niihin liittyvä osaaminen vaatii jatkuvaa päivitystä, sillä ne kehittyvät nopeasti. Lisäksi ne ovat yhä monimutkaisempia ja linkittyvät toisiinsa järjestelmiksi, Beaufils kuvailee.

Puhtaaseen energiaan liittyvästä teknologiasta ei saa tulla kompastuskiveä, vaan sen osaaminen tulisi nostaa eurooppalaisten ammattilaisten ylpeydenaiheeksi ja Euroopan kilpailutekijäksi.

Tehtävänä vaikuttaa EU-tason päätöksiin, lakeihin ja ohjelmiin

EuropeOn panostaa nyt paljon Euroopan poliittisiin päätöksentekijöihin, sillä energiaan ja ilmastoasioihin liittyvästä lainsäädännöstä jopa 80 % tulee EU:sta.

Järjestön on tärkeää tuoda yritykset mukaan keskusteluun vaikuttamaan, sillä osaamisen ja työvoiman tarpeet ovat yhteiset kaikille Euroopan maille. Tässä työssä suomalaiset ovat olleet aktiivisia niin järjestön ja yritysten kuin poliitikkojenkin rooleissa.

Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen panostetaan myös Suomessa

Yritysten kampanjoinnin tueksi tehty Maker’s of tomorrow – opas nostaa malliesimerkiksi Näkymätön voima -viestintäkampanjan, joka kertoo nuorille sähköalan koulutus- ja työmahdollisuuksista. Monivuotisen kampanjan koordinoija ja päärahoittaja on STEK. ja se toteutetaan yhdessä Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL:n sekä Sähköteknisen Kaupan Liitto STK:n kanssa.

Beaufils on ilahtunut suomalaisten aktiivisuudesta sekä kotimaassa että Euroopan tasolla ja pitää sitä erittäin tärkeänä. Näin osaamisen ja osaajien tarpeita saadaan täytettyä poliittisin päätöksin. Hän muistuttaa, että tänä vuona jokainen voi jälleen kerran vaikuttaa asiaan äänestämällä eurovaaleissa. Eväitä valintaan tarjosi visioseminaarin päättänyt, hetkittäin vauhdikkaaksikin yltynyt eurovaaliehdokkaiden paneelikeskustelu.